Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

sähkön säännöstely

Kansanedustaja Jussi Wihonen (ps.) varoittaa erittäin rajuista sähkön hinnan muutoksista. Hän on jättänyt <a href="https://jussiwihonen.fi/blogs/blogi/kirjallinen-kysymys-kansalaisten-tukemisesta-sahkon-hintakriisissa">kirjallisen kysymyksen</a> hallituksen toimista kansalaisten tukemiseksi sähkön hintakriisissä. 

Kansanedustaja Jussi Wihosen mukaan sähkön hinta on jo nyt noussut merkittävästi ja tulevan talven osalta tilanne näyttää vielä huolestuttavammalta:
&#8211; Pahimmissa skenaarioissa väläytellään energiapulaa ja tarvetta sähkön säännöstelylle. Kun inflaatio näkyy sähkön lisäksi polttoaineen, raaka-aineiden ja ruuan kustannuksissa, on tilanne hyvin vakava niin kansalaisille kuin yrityksille.
Eläkeläiset jo aiemmin sähköyhtiöiden armoilla
&#8211; Erityisen hauraassa asemassa ovat eläkeläiset ja muut pienituloiset, joiden tulot ovat kiinteitä eikä niitä pysty äkkiseltään korottamaan. Inflaation myötä menot sen sijaan kasvavat jopa sadoilla euroilla per kuukausi. Paljon riippuu omasta asuintilanteesta ja siitä, miten on sähkösopimuksia solminut. Esimerkiksi kerrostalossa asuva tuntee hinnannousun varmasti, mutta sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan asuinkustannukset ovat sitäkin hurjemmat, Wihonen kuvaa hurjaa tilannetta.
Wihosen mukaan jo ennen kriisiä ovat kuluttajat olleet sähkönmyyjien armoilla ja parhaan sopimuksen saadakseen on joutunut kilpailuttamaan jatkuvasti sopimuksiaan.
&#8211; Erityisesti eläkeläisille tämä on ollut vaikeaa, kun monella ei ole ollut pääsyä internetin kilpailutussivustoille. Nyt kulutetaan samaa sähköä, mutta toiselle se saattaa olla moninkertaisesti halvempaa, kun on tehnyt sopimuksen oikeaan aikaan.
Vaikeudet eivät rajoitu vain pienituloisiin
Wihonen toteaa, että julkisuudessa on esitetty monia ratkaisuja ongelmiin ja toistettu, että tukia tulisi kohdistaa erityisesti pienituloisiin, mikä on kieltämättä oikein. Wihosen mukaan tuntuu kuitenkin siltä, että puheissa unohdetaan, että kriisi iskee myös keskituloisiin varsin rankasti.
&#8211; On esitetty, ettei tarvitse tukea niitä, joilla on varaa, mutta mihin raja vedetään? Tulojen tarvitsee olla varsin tuntuvia, jotta nykyiset hinnannousut eivät vaikuta kulutukseen tai elämään. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuva keskituloinen lapsiperhe kokee yhtä lailla tuntuvat hinnannousut.
&#8211; Kun pelkästään sähkölasku viisin- tai kymmenkertaistuu, ei puhuta enää vain pienistä taloudellisista ongelmista, vaan uhkana on, etteivät rahat kerta kaikkiaan riitä. Sähkö on kuitenkin yksi tärkeistä perustarpeista, ja on kohtuutonta, että ihmisiä uhkaa nyt peräti maksukyvyttömyys.
Tukitoimet osattava kohdistaa oikein
&#8211; On tärkeää, että tukitoimia osataan kohdistaa oikeaan paikkaan ja erityisesti niitä tarvitseville. Sähkökriisin osalta se tarkoittanee varsin suurta osaa kansalaisista. Tärkeää on, ettei ideologisesti lähdetä ennalta rajaamaan tukitoimia tai avunsaajia pois. Jos esimerkiksi sähkön veronalennuksesta on pienituloisellekin suuri helpotus, niin onko syytä jättää sitä tekemättä sen takia, että joku muu saattaa hyötyä siitä? Wihonen kysyy.
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen tiedustelee hallitukselta, miten se aikoo tukea eläkeläisiä, pienituloisia ynnä muita, jotka eivät käytännössä pysty kasvattamaan tulotasoaan samassa tahdissa kuin menot nykytilanteessa kasvavat. Wihonen kysyy, miten hallitus aikoo kohdistaa tukitoimet ja auttaa sähkölämmitteisissä asunnoissa asuvia, joiden sähkölasku voi viisi- tai jopa kymmenkertaistua, jotta kansalaiset ja perheet eivät joutuisi ulosoton asiakkaiksi ja maksukyvyttömyyteen.
Wihonen tiedustelee myös, mikä on hallituksen raja pienituloisen ja keskituloisen kansalaisen välillä ja millä toimilla hallitus aikoo saada sähkön hintaa alas.
&nbsp;

Sähkölasku voi jopa kymmenkertaistua – Wihonen vaatii hallitukselta toimia, etteivät suomalaiset joudu ulosoton asiakkaiksi ja maksukyvyttömyyteen

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne totesi (25.7.) Ylen Aamu tv:n ja radion Ykkösaamu-lähetyksissä, että valtion omistajaohjaus petti Fortumin tapauksessa. Myös omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen epäonnistui Ranteen mukaan tehtävässään.

&#8211; Valtion syy omistaa 50,8 % Fortumista on strateginen: ”sähköntuotannon riittävyyden varmistaminen myös poikkeusolosuhteissa”. Yhtiön toimialan ydin on sähkön, lämmön ja kaasun tuotanto, hankinta, siirto, jakelu ja myynti. Sen sijaan Fortumin toimitusjohtajan mukaan yhtiön tarkoitus on edistää muutosta kohti puhtaampaa maailmaa. Lisäksi Fortumin englanninkielisessä tiedotteessa 22.7.2022 kerrotaan, että se hankki Uniperin ajaakseen puhtaaseen energiaan siirtymistä kautta Euroopan, Lulu Ranne kertoo.
Suomalaiset maksavat saksalaisten laskun
Ranne toteaa, ettei Fortumin ilmastoristiretki Saksaan toteuttanut valtion energian huoltovarmuusstrategiaa vaan päin vastoin vaaransi sen toteutumisen. Suomalaisia kehotetaan nyt säästämään energiaa, koska sähkö ei ehkä riitä ensi talvena.
&#8211; Fortumin pitäisi olla ratkomassa Suomen energiaongelmia sen sijaan, että se tuhlaa suomalaisten maksaman sähköverkon myynnistä saamansa rahat saksalaisten lämmittämiseen.
&#8211; Vastoin hallituksen omaa omistajapoliittista periaatepäätöstä, omistajaohjaus ei ole edes nimennyt ketään Fortumin hallitukseen ennen kuin vasta 28.3.2022, kun kriisi oli jo pitkällä. Ei voi ohjata jos ei valvo, ja valvonta on pettänyt täydellisesti, Ranne sanoo.
Ongelmia jo ennen Venäjän hyökkäystä
Ranne huomauttaa, että Uniperin vaikeudet kaasusopimustensa kanssa alkoivat jo vuonna 2021, paljon ennen Venäjän hyökkäystä. Fortum hätälainoitti Uniperia 2,5 miljardilla jo joulukuussa 2021 ja uudelleen 1,5 miljardilla tammikuussa 2022. Lisäksi Fortum antoi Uniperille 4 miljardin lainatakaukset. Näillä rahoilla ja takauksilla on rahoitettu saksalaisten kiinteähintaista kaasua.
Fortum ja Uniper eivät ole Ranteen mukaan Saksan typerän energiapolitiikan uhreja, vaan osa sitä.
&#8211; On ollut valtava virhe lykätä riskienhallintavastuu valtionyhtiöille itselleen. Jos valtiolla on strateginen intressi valvottavana yhtiössä, omistajaohjauksen tulee myös itse arvioida sen toiminnan riskit valtion intressin kannalta. Yhtiön oma arviointi ei toimi, päinvastoin valvonnan puute aiheuttaa johdon moraalikadon, kun pääomistajan strateginen intressi tarjoaa yhtiölle ainakin hiljaisesti oletetun konkurssisuojan.
Tuppurainen markkinoi ”onnistumisena”
Ranne muistuttaa, että Fortumin ilmastoristiretki käynnistyi jo Jyrki Kataisen hallituksen aikana. Juha Sipilän hallituksessa Uniperin nurkanvaltausta olivat hyväksymässä keskusta, kokoomus ja sininen tulevaisuus.
Kriittinen enemmistöosakkuus Uniperissa hankittiin kuitenkin nimenomaan Sanna Marinin hallituksen aikana, sen tieten ja suostumuksella. Uniperin Fortumin tytäryhtiöstatus on mahdollistanut sen ajamisen paljon syvemmälle suohon ja riskien kertymisen paljon suuremmiksi, kuin mitä vähemmistöosakkuus olisi mahdollistanut.
&#8211; Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen on epäonnistunut tehtävässään. Hän ei valvonut, hän ei reagoinut, vaikka keinoja olisi ollut. Pahinta on, että hän ei kerro koko totuutta Uniperin vakautusratkaisusta, vaan markkinoi sitä onnistumisena.
Demarit lykkäävät väistämätöntä
Ranteen mukaan ministeri Tuppurainen tietää hyvin, että Fortum tulee menettämään Uniperille antamansa 4 miljardin euron osakaslainan, jos haluaa säilyttää enemmistöosakkuutensa.
Demarit toivovat, että tämä tapahtuisi vasta kevään 2023 eduskuntavaalien jälkeen. Uniperin pelastuspaketti on vasta kulisseissa pitkään jatkuneen farssin ensimmäinen julkinen kohtaus, ja Fortumin oma pääoma on todellisessa vaarassa.
&#8211; Tämä väistämättömän lykkäys on se myönnytys, jonka Saksan sosiaalidemokraattinen liittokansleri Olaf Scholz antoi aatesisarilleen Tuppuraiselle ja Marinille.
&#8211; Fortumin johto ja omistajaohjausministeri Tuppurainen eivät ole huolehtineet Suomen kansallisesti kriittisestä sähkön huoltovarmuudesta. Johdon on kannettava asiasta vastuu, tarvittaessa omistajaohjauksen toimin. Ministeri Tuppuraisen on kannettava poliittinen vastuunsa ja erottava, Ranne vaatii.

Ranne: Valtion omistajaohjaus petti täysin – ”Ministeri Tuppuraisen on kannettava poliittinen vastuunsa ja erottava”

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää vaatii tuoreessa toimenpidealoitteessaan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin bensiinin, dieselin sekä kevyen ja raskaan polttoöljyn valmisteveron alentamiseksi nykytason ja EU-minimin puoliväliin väliaikaisesti heinäkuun 2022 alusta vuoden 2022 loppuun asti. Kansanedustaja kantaa erityistä huolta suomalaisista, joiden kodit lämpenevät öljyllä.

Polttoaineiden korkeat hinnat ovat puhututtaneet jo pitemmän aikaa Suomessa. Erityisesti Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 pakotteineen näyttää vaikuttavan niihin merkittävästi. Hinnat ovat kohonneet kuitenkin jo tovin ennen sitä. Ylen haastattelema energiaongelmiin perehtynyt teknillisen fysiikan professori Aalto-yliopistosta arvioikin, että hinnat voivat nousta tänä kesänä todella koviksi.
&#8211; Tilastokeskuksen tietojen mukaan diesel oli vuoden 2021 tammikuussa 1,38 euroa litralta. Tasan vuoden päästä 2022 tammikuussa hinta oli noussut 1,78 euroon litralta. Venäjän Ukrainaan kohdistaneen helmikuisen suurhyökkäyksen ja sodan laajentamisen jälkeen hinta oli maaliskuussa 2022 kohonnut jo 2,33 euroon litralta. Parin kuukauden päästä toukokuussa hinta oli 2,27 euroa litralta, Juha Mäenpää luettelee toimenpidealoitteessaan.
Hän muistuttaa välittömästi tämän jälkeen samanlaisesta hintakehityksestä bensiinin suhteen.
Öljylämmitteiset pientalot vaikeuksissa
Maaliskuussa 2022 <a href="https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/295a176a-f5e0-4a3b-a5f8-62ef5760ba52">uutisoitiin</a>, että lämmitysöljyn hinta on korkeammalla kuin pitkään aikaan ja että kuukausikohtainen lisälasku voi olla yli 100 euroa. Hintaa nostavat erityisesti Venäjälle sodan myötä asetetut pakotteet ja vastapakotteet sekä sodan aiheuttama epävarmuus markkinoilla. Raakaöljyn hinta on noussut, mikä heijastuu myös lämmityspolttoöljyn markkinahintaan.
&#8211; Suomessa on noin 130 000 öljylämmitteistä pientaloa, joissa keskiverto perhe kesän lämmityksettömänä aikana kerää kassaa ja pyrkii syksyyn mennessä täyttämään öljysäiliönsä tulevaa talvea varten. Varalämpönä toimii useimmiten sähkö. Jos kotitaloudet eivät kohonneiden hintojen vuoksi pysty öljysäiliötä täyttämään, monet kotitaloudet joutuvat turvautumaan sähkölämmitykseen, nostaen sähkönkulutusta Suomessa. Nousseiden polttoainehintojen ja sitä kautta liikkumiskustannusten takia ihmisillä ei jää entiseen tapaan rahaa säästymään öljyä varten, Mäenpää kauhistelee.
Erityisesti viimeaikaisen uutisoinnin valossa tämä muodostuisi haasteeksi kansalaisille, sillä Suomessa on alettu entistä vakavammin varautumaan sähkönkäytön säännöstelyyn ja jopa <a href="https://www.verkkouutiset.fi/a/varoitus-sahkopulasta-talvella-edessa-jopa-saannostelya/#5a68a27f">sähköpulaan</a>. Kyse on siis huoltovarmuudenkin kannalta merkittävästä asiasta. Asiasta on puhunut medialle muun muassa Fingridin eli Suomen sähkönsiirron kantaverkkoa ylläpitävän ja kehittävän yrityksen toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.
Taksiala kärsii
Mäenpään aloite muistuttaa, että hintojen nousu heikentää kuluttajien ostovoimaa. Kukkaron keventyessä pumpulla aiempaa enemmän jää rahaa vähemmän muihin hankintoihin. Kuluttajien lisäksi monet yrittäjät ovat ahtaalla. Kansanedustaja ottaa esimerkin taksialan karusta arjesta:
&#8211; Nykyhinnoilla taksien dieselkulut ovat nousseet 50 prosenttia verrattuna ennen koronapandemiaa olleeseen hintatasoon. Esimerkiksi Ylen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12480530">jutussa</a> mainitussa Porissa ja lähialueilla polttomoottorikäyttöinen taksi on toistaiseksi vielä kaikkein yleisin. Hybridien määrä on kasvussa, mutta täyssähköautoja Porissa ei ole vielä yhtään. Raumalla ja Merikarvialla taksina toimivia sähköautoja on yksi kummassakin. Haastatellun Porin taksiautoilijat ry:n puheenjohtajan mielestä sähköauton hankinta taksikäyttöön ei olekaan järkevää ennen kuin latausinfra on riittävän laaja ja tiheä.
Suomen hintakilpailukyky turvattava
Mäenpää vertailee aloitteessaan Euroopan eri maiden toimia Suomen toimiin – tai pikemminkin toimimattomuuteen. Energian osalta EU:ssa monet muut maat ovat tukeneet yrityksiä ja kotitalouksia hyvin avokätisesti – Italiassa ja Espanjassa tukitaso on ollut viime syksystä lähtien 2 prosenttia bruttokansantuotteestaan, kun Suomen satsaukset ovat puoli prosenttia.
Samaan aikaan esimerkiksi Ruotsi ja Saksa ovat väliaikaisesti laskeneet polttoaineverotuksen EU:n sallimalle minimitasolle. Tästä seuraa Suomelle hintakilpailukykyhaittaa.
&#8211; Toimenpidealoitteella puututtaisiin tähän maallemme haitalliseen kehitykseen.
Aloite huomauttaa, että polttoaineiden markkinahintojen nousun vuoksi valtion saamat ALV-tuotot ovat lisääntyneet. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n asiantuntijalaskelman mukaan vuositasolla kyse on noin 650 miljoonasta eurosta. Tämä vastannee suurusluokaltaan toimenpidealoitteen vaikutusta julkiselle taloudelle.
&#8211; Olisi reilua käyttää tätä summaa vastaavasti polttoaineiden valmisteveron alentamiseksi, Mäenpää vinkkaa.
Tukea myös taloustieteilijöiltä
Taloustieteilijöiden joukosta on huomautettu, että Ukrainan sodasta ja Venäjän vastaisista pakotteista johtuvaa äkillistä ja voimakasta polttoaineiden hinnan nousua voitaisiin väliaikaisesti hillitä julkisen vallan toimin, jotta inflaatio saataisiin aisoihin ja vältyttäisiin palkkainflaatiolta. Samaisten talousasiantuntijoiden piirissä pohditaan, että yksi tapa ajatella asiaa olisi miettiä, mikä on kohtuullinen kokonaisverotuotto, joka yhdestä litrasta polttoainetta enimmillään kannetaan.
&#8211; Lähinnä markkinatalouteen nojaavissa valtioissa keinot hyödykkeiden hintojen hillitsemiseen ovat kuitenkin rajalliset. Siksi ratkaisuja kannattaakin lähteä hakemaan veropoliittisilla ratkaisuilla – valtio voi halutessaan viedä vähemmän välistä. Veroja alentamalla säästetään myös työvoimakuluissa, kun samaa rahaa ei tarvitse kierrättää erilaisten virastojen kautta suorien tukien muodossa. Myös yrityksille ja kuluttajille järjestely on helpompi sekä säästää aikaa ja hermoja, kun etuja ei tarvitse hakea erikseen kynän ja paperin kanssa tai tietokoneen avulla. Veronalennus näkyy hyödykkeen hinnassa ilman erillistä hakemusta, selventää Mäenpää toimenpidealoitteen järkeenkäyvää ajatusta.
&#8211; Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa päättäjillä on vastuu löytää keinoja välittömimpään hätään. Työssäkäynnin pitää olla kannattavaa myös pitkien työmatkojen haja-asutusalueilla.

Mäenpään toimenpidealoite: Polttoaineiden valmisteverot reilusti alemmaksi vuoden loppuun asti

sähkön säännöstely

Sähkölasku voi jopa kymmenkertaistua – Wihonen vaatii hallitukselta toimia, etteivät suomalaiset joudu ulosoton asiakkaiksi ja maksukyvyttömyyteen

Ranne: Valtion omistajaohjaus petti täysin – ”Ministeri Tuppuraisen on kannettava poliittinen vastuunsa ja erottava”

Mäenpään toimenpidealoite: Polttoaineiden valmisteverot reilusti alemmaksi vuoden loppuun asti

Uusimmat

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025