Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Sähkön siirtohinnoittelu

Sähkön siirtohinnat ovat karanneet kohtuuttoman korkeiksi keskivertokuluttajalle. Etenkin haja-asutusalueiden asukkaat kärsivät maakaapeloinnin aiheuttamista kustannuksista vielä vuosien ajan. Olisi huomattavasti edullisempaa turvata sähkön toimitusvarmuus raivaamalla sähkölinjojen alustoja ja reuna-alueita, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen.
Sähkönsiirtomaksut ja niiden korotukset ovat vuosi toisensa jälkeen kestopuheenaihe kotimaisessa mediassa. Sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa, vaan se ostetaan paikalliselta verkonhaltijalta riippumatta siitä, minkä yhtiön sähköä asiakas ostaa. Etenkin Caruna on saanut runsaasti kyseenalaista julkisuutta siirtomaksujen korotusten takia.
Yhtiö perustelee korotuksia muun muassa verkon saneeraamisella. Vuonna 2013 uudistettu sähkömarkkinalaki pyrki parantamaan sähköverkon toimintavarmuutta, jotta vuoden 2011 talvimyrskyjen aiheuttamilta laajoilta sähkökatkoilta vältyttäisiin tulevaisuudessa.
Asukkaat eri asemassa
Useat sähköverkkoyhtiöt pyrkivät saavuttamaan lain vaatiman toimintavarmuuden muuttamalla sähkölinjoja maakaapeleiksi, mikä osaltaan lisää siirtohintojen korotuspaineita. Sähköverkon parannustyöt on saatava päätökseen viimeistään 31. joulukuuta vuonna 2028, jolloin 15 vuoden siirtymäaika päättyy.
&#8211; Sähkön siirtohinnat ovat karanneet kohtuuttoman korkeiksi keskivertokuluttajalle. Etenkin haja-asutusalueiden asukkaat kärsivät maakaapeloinnin aiheuttamista kustannuksista vielä vuosien ajan. Olisi huomattavasti edullisempaa turvata sähkön toimitusvarmuus raivaamalla sähkölinjojen alustoja ja reuna-alueita, sanoo perussuomalaisten Sanna Antikainen.
&#8211; Kaapeloinnin kustannukset asettavat taajamien ja haja-asutusalueiden asukkaat eriarvoiseen asemaan, koska sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa. Siirtohinnoille tulee asettaa kohtuullinen hintakatto.
Sähkövero noussut rajusti
Energiavirasto valvoo siirtohintojen kohtuullisuutta neljän vuoden jaksoissa. Nykymallin mukaan siirtohinnoilla on ns. korotuskatto, jonka mukaan verkkoyhtiö ei voi korottaa hintoja yli 15 prosenttia edeltävän 12 kuukauden aikana keräämiinsä maksuihin verrattuna. Sähkönsiirtolasku muodostuu sähkön siirtohinnasta sekä sähkö- ja arvonlisäverosta.
Sähkövero on noussut rajusti 2000-luvulta lähtien ja muodostaa nykyään huomattavan osan kotitalouksien sähkönsiirtolaskusta. Suomen sähkövero on moninkertainen EU:n minimitasoon nähden ja heikentää siten sekä teollisuuden kilpailukykyä että kotitalouksien ostovoimaa.
&#8211; Korkea sähkövero yhdistettynä alati nouseviin sähkönsiirtomaksuihin iskee etenkin pienituloisiin kotitalouksiin. Sähkö on jokapäiväinen välttämättömyyshyödyke, eikä nykymaailmassa tule toimeen ilman sitä. Sähkönsiirrolla rahastaminen on törkeää, etenkin kun sitä ei voi kilpailuttaa. Nykyinen siirtohintojen korotuskatto on aivan liian korkea, Antikainen toteaa.
Antikainen on jättänyt toimenpidealoitteen sähkönsiirtomaksujen hintakaton asettamisesta 20 prosenttiin sähkön kulutuksesta laskettuna.

Antikainen: Sähkönsiirtomaksuille hintakatto

KOLUMNI Vuonna 2013 sixpack-hallituksen aikana rukattiin voimaan uusi sähkömarkkinalaki, joka mahdollisti sähkönsiirtoyhtiöiden myymisen ulkomaiseen omistukseen. Taustalla sähköyhtiö Fortumin myyntiaikeet. Laki allekirjoitettiin tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja silloisen elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren toimesta 9.8.2013. Hallituskoalitioon kuuluivat kokoomus, sdp, vihreät, rkp, kd ja vasemmistoliitto.

Itse Caruna-kauppaa olivat valmistelemassa omistajaohjauksesta vastanneet vihreiden Heidi Hautala ja Pekka Haavisto. Hautala ei tiettävästi ollut myötämielinen Fortumin myymiseen ja olisi halutessaan voinut vaihtaa koko Fortumin hallituksen estääkseen kaupan. Näin ei kuitenkaan käynyt, koska Hautala ”joutui” eroamaan ministerin tehtävistään ja vastaavaksi ministeriksi valittiin Haavisto, joka sitten nopealla aikataululla toteutti kaupan. Kauppahinta oli 2,55 miljardia euroa.
Kauppa itsessään päätettiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa eikä siitä äänestetty valtiopäivillä. Kauppaa käsiteltiin ainoastaan eduskunnan kyselytunnilla 12.12.2013 ja jossa silloinen kokoomuksen pääministeri Jyrki Katainen puolusti kauppaa mm. sillä, että perustettava uusi sähköverkkoyhtiö maksaa veronsa Suomeen. Myös kokoomuksen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori vakuutti, ettei hintapiikkiä lain mukaan sähkön siirtoyhtiöt kykene edes rakentamaan.
Itse kaupan maaliin vienyt omistajaohjausministeri Haavisto ei vaivautunut olemaan keskustelussa edes paikalla, vaan lenteli muissa asioissa Brysseliin.
Kuinkas sitten kävikään siirtohinnoittelun? 80 prosenttisesti ulkomaalaisomistuksessa olevan Carunan vuoden 2014 liikevoitto oli yli 50 miljoonaa euroa, josta veroja yhtiö maksoi Suomeen noin 800 000 euroa eli 1,6 % ja loput rahat hävisivät kuin tuhka tuuleen veroparatiisimaihin. Se siis siitä ”verojen maksusta” Suomeen.
Vertailun vuoksi otan esiin vuoden 2018 liikevoiton, joka oli hulppeat 154,4 miljoonaa euroa. Kolminkertainen liikevoitto neljässä vuodessa eikä Vapaavuoren kieltämästä hintapiikistä ole muka tietoakaan. Ei lisääntyvä voitto sinne yrityksen kassaan tule muutoin kuin jatkuvalla siirtohintojen nostamisella ja verokikkailuilla, eikä tähän trendiin ole näillä näkymin tulosta muutosta. Trendi on vuosi vuodelta nouseva ja kuluttajaa riistävä. Niin sanottuun aggressiiviseen verosuunnitteluun ei suomen hallituksilla ole ollut muutenkaan halua puuttua, vaikka teknisesti se olisi mahdollista verolakeja muuttamalla.
Lain mukaan sähkönsiirtoyhtiöt voivat nostaa siirtohintojaan peräti 15 % joka vuosi eikä mitään määräaikaa ole. Laki on voimassa toistaiseksi. Yksikään yhtiö ei sitä kuitenkaan ole vielä tehnyt vaan nostot ovat pysyneet n. 3-4 prosentin vuosiluokassa. Jo tuo 15 %/vuosi on syy, miksi tähän riistohinnoitteluun tulee valtion taholta puuttua, eikä selitys korkeaan hinnoitteluun sähköverkon parantamisen investoinneista ja uusimisesta oikein mene läpi, sillä lain mukaan yhtiöillä ei voi näiden toimien jälkeen olla ylijäämää ja jos on, pitää se ylijäämä kompensoida kuluttajille takaisin.
Energiavirasto säätelee ja valvoo siirtoyhtiöiden tulosta tältä osin ja määrää hyvityksistä kuluttajille. Mikäli siirtoyhtiö ei näin tee, voidaan se haastaa markkinaoikeuteen. Tiedossani ei ole, onko markkinaoikeuteen saakka ketään vielä haastettu. Se, mikä hiertää monia kuluttajia on, että se on se kuluttaja, joka nämä sähköverkon investoinnit maksaa sähkönsiirtolaskuissaan osamaksuperiaatteella, mutta mitään omistusoikeutta ei verkkoon kuitenkaan synny. Lopulta suurin hyötyjä on osakkeenomistaja.
Caruna on suurin jakeluverkkoyhtiö Suomessa ja kattaa n. 20 % siirtoverkosta. Carunalla on yli 680 000 asiakasta ja näin ollen suuri vaikutusvalta siirtohinnoittelussa. Vaikka yhtiö ei nykyhinnoittelultaan olekaan kallein, antoi se kuitenkin alkuperäisen lähtölaukauksen hintojen villiintymiseen.
Energiaviraston mukaan siirtohinnoissa on suuret alueelliset erot ja itäsuomalainen kerrostalossa asuva kuluttaja maksaa siirrostaan eniten, keskimäärin 16 senttiä kilovattitunnilta. Siirtohinnat halvimman ja kalleimman välillä ovat jopa kaksinkertaiset eikä kuluttaja voi tähän millään vaikuttaa muuten, kuin muuttamalla pois. Siirtoyhtiöillä on monopoliasema alueellaan.
Kuluttajan sähkölasku kasvoi reilut 10 % vuonna 2018, eli noin 85 euroa enemmän kuin vuonna 2017. Sähkölämmittäjän lasku kasvoi noin 260 euroa. Vaikka summat eivät vaikuta kovilta, pitää ottaa huomioon, että hinnat nousevat näillä summilla joka vuosi. Nousevatko palkat, nousevatko eläkkeet ja sosiaaliturva samassa suhteessa? Eivät nouse. Sinä maksat.
Nelivuotinen tarkastelujakso päättyi 2019 ja tätä edellisellä tarkastelujaksolla näitä ahneita siirtoyhtiöitä oli peräti 25, jotka perivät siirrostaan ylihintaa. Yhteensä 175 miljoonaa euroa. Suurimpana perijöinä Elenia ja Caruna. Energiaviraston mukaan vuoden 2019 loppuun mennessä edellisen jakson liikaveloitettu siirtohinta on maksettava kuluttajalle takaisin, eikä ylijäämää nyt päättyneen tarkastelujakson lopussa saa olla. Mielenkiinnolla odottelen energiaviraston uutta raporttia asiasta.
Oravanpyörä, jossa häviäjinä ovat molemmat: valtio sekä kansa.
Omat hallituksemme eivät ole kautta aikojen ymmärtäneet sitä, että pienet sisämarkkinat ja myös työtä tekevän väestön jatkuva köyhtyminen veronkorotusten ja näin ollen lopulta kuluttajahintojen nousun seurauksena eivät nosta talouskasvua, vaan vähentävät sitä radikaalisti. Kun ostovoima laskee, laskevat myös verotulot. Tämän vuoksi katse olisi suunnattava vientiin ja helpotettava esimerkiksi vientiyritysten verotusta siten, että yritykset olisivat kilpailukelpoisia myös maailmanmarkkinoilla. Sähköenergian hinta ja siirtohintojen alentaminen voisi olla myös yksi keino.
Niin kauan, kun Suomi ei ole omavarainen sähköntuotannossaan, hinnoittelevat muut sähkön markkinahinnan. Huoltovarmuutemme on muutoinkin jo koetuksella, eikä hallitusta näytä sekään huolettavan.
Mauri Peltokangas 
kansanedustaja (ps.)

Peltokangas: Caruna-kauppa avasi Pandoran lippaan sähkön siirron riistohinnoitteluun

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa vaatii hallitukselta pikaisia toimia sähkönsiirtohintojen kohtuuttoman nousun rajoittamiseksi. Hänen mukaansa pallo on nyt hallituksella.

&#8211; Valtion omistamien sähköverkkojen myynti aikanaan oli suuri virhe, josta on sittemmin aiheutunut mittava lasku tavallisille suomalaisille. Kovat hinnankorotukset tuntuvat olevan varsin pysyvä trendi ja se on kova paikka monille kotitalouksille kun sähkölasku kolahtaa postiluukusta, Ritva ”Kike” Elomaa toteaa.
Asuminen muutenkin kallista
Elomaa muistuttaa, että asumiseen liittyvät korkeat kustannukset ovat yleisesti tunnistettu yhteiskunnallinen ongelma. Asuminen on suurelle osalle suomalaisia keskeisin kuukausittainen menoerä. Sähkömaksut ovat kiinteä osa välttämättömiä asumismenoja.
&#8211; Kotitalouksien suuret asumismenot vaikuttavat ihmisten elintasoon ja myös kotimaiseen kulutukseen mikä ei ole taloudelle tietenkään hyvästä, Elomaa sanoo.
&#8211; Poliitikkojen tulisi kaikin keinoin pyrkiä laskemaan asumisen hintalappua tai ainakin rajaamaan kustannusten nousua. Tiukempi puuttuminen sähkönsiirtohintojen korotuksiin olisi mitä parhain keino vaikuttaa ongelmaan, jos hallitukselta löytyy tähän aitoa tahtoa.
Yritykset tekevät kovaa tulosta
Siirtohintojen jatkuvaa nousua ei voi perustella vain kaapelointivelvoitteen kustannuksilla, koska yritykset tekevät samanaikaisesti kovaa tulosta.
&#8211; Koska sähkönsiirtoyritykset tahkoavat miljoonavoittoja niin voitot tulisi käyttää investointeihin ennen kuin mennään törkeästi kuluttajien kukkaroille, Elomaa lataa.
Korotusoikeus on tällä hetkellä kuluttajan näkökulmasta täysin kohtuuton. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa olevan Energiaviraston tehtävä on valvoa sähkön siirtohintojen kohtuullisuutta.
Nykykäytäntö mahdollistaa hintarosvouksen
Sähkömarkkinalain mukaan verkonhaltija saa korottaa sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksujaan enintään 15 prosenttia korotusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana keräämiinsä sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksuihin verrattuina.
&#8211; Nykykäytäntö mahdollistaa tämän hintarosvouksen, joten sitä on muutettava välittömästi, Elomaa vaatii.
Elomaa jätti kesäkuussa hallitukselle aiheesta kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedusteli mitä hallitus aikoo tehdä sähkönsiirtohintojen madaltamiseksi. Vastauksen perusteella hallitus on tietoinen ongelmasta ja työ- ja elinkeinoministeriössä tarkastellaan uudelleen sähkömarkkinalain korotuskattosäännöksen 15 prosentin rajaa.
&#8211; Nyt hallituksen on siirryttävä tarkasteluista toimeen ja laitettava Carunan ja muiden sähköverkkoyhtiöiden kohtuuttomille hinnankorotuksille stoppi, hän sanoo.

Elomaa: Hallituksen on laitettava Caruna ja muut sähköverkkoyhtiöt kuriin

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio on tehnyt eduskunnassa tänään 19.9. kirjallisen kysymys sähkönsiirtohinnoista. Tavio kysyy, mitä pääministeri Rinteen hallitus aikoo tehdä kohtuullistaakseen sähkönsiirtohinnoittelua.

Ville Tavio moittii nykyistä tilannetta, jossa tavallinen sähkönkuluttaja on voimaton hintojen noustessa. Tänä vuonna jo 20 sähköverkkoyhtiötä on ilmoittanut hinnankorotuksista. Uusin uutinen on Caruna-yhtiön keskimäärin viiden prosentin hinnannosto verottomiin yksikköhintoihin.
Kohtuullisuus ei toteudu
Sähkömarkkinalain mukaan sähköverkkopalvelujen hinnoittelun on oltava kokonaisuutena arvioiden kohtuullista. Tavion mielestä kohtuullisuus ei toteudu hintojen jatkuvasti noustessa.
&#8211; Sähköyhtiön voi sentään kilpailuttaa, mutta siirtoyhtiötä ei kuluttaja saa valita, joten siirtoyhtiöillä on alueellisia monopoleja, Tavio sanoo.
Siirtohinnat eivät riipu kulutuksesta
Tavio kiinnittää huomiota siihen, että sähkönsiirtolaskut muodostavat jo oleellisen osan tavallisten suomalaisten sähkökuluista.
&#8211; Omaan sähkönkulutukseen on mahdollista vaikuttaa, mutta siirtohinnat eivät riipu kulutuksesta. Tilanne on turhauttava valtavalle joukolle suomalaisia, Tavio sanoo.
Myös tälle vuodelle laatimassaan vaihtoehtobudjetissa perussuomalaisten eduskuntaryhmä esitti, että hallituksen pitäisi ryhtyä toimenpiteisiin varmistaakseen, että sähkönsiirron osuus kuluttajan sähkölaskusta pystytään laskemaan kohtuulliselle tasolle.

Tavio vaatii hallitukselta toimia: ”Sähkön siirtohintojen nousu on kohtuuton”

Perussuomalainen kansanedustaja Jari Ronkainen on julkaissut blogikirjoituksen Carunan sähkönsiirtohinnan korotuksesta. Ronkainen teki eduskunnassa toimenpidealoitteen sähkön siirtomaksuista ja siirtohinnan kertakorotusten kohtuullisuudesta viime kaudella.

&#8211; Suurin sähkönjakeluyhtiö Caruna nostaa marraskuussa sähkönsiirronhintoja keskimäärin 3,9 %. Ilmoitus tulee hallituksen budjettiriihen jälkimainingeissa, jossa keskituloisia kuritettiin kiristyvällä verotuksella. Asumisen hinta tulee kallistumaan entisestään, Jari Ronkainen harmittelee.
Erityisesti vanhuksilla ongelmia selvitä maksuista
Ronkainen suree erityisesti pienituloisten yksinasuvien vanhusten tilannetta.
&#8211; Miten 60-70-luvun omakotitaloissa asuvien vanhusten pitäisi jatkossa tulla toimeen? Lämmityspolttoaineiden kustannukset kasvavat veronkiristysten myötä, vappusatanen jäi tulematta ja sähkönsiirtomaksu nousee kuin sosialistihallituksen ihailema rauhanohjus.
Kataisen ja Haaviston katastrofaalinen virhe 
Syylliseksi Ronkainen nimeää Jyrki Kataisen hallituksen ja perää nykyiseltä hallitukselta toimenpiteitä.
&#8211; Jäljet johtavat sylttytehtaalle. Fortumin sähkönsiirtotoiminnan myyminen oli sixpack-hallituksen ja sen omistajaohjausministerin Pekka Haaviston katastrofaalinen virhe. Valtion perusinfrastruktuurin myynti oli täysin järjetöntä ja Caruna on käyttänyt luonnollista monopolitilannettaan häikäilemättömästi hyväkseen.
&#8211; Milloin hallitus herää siihen, että toimenpiteitä sähkönsiirron riistohintoja kohtaan tarvitaan?

Ronkainen: ”Milloin hallitus herää Carunan sähkönsiirron riistohintoihin?”

Kansanedustaja ja Perussuomalaisten Naisten puheenjohtaja Ritva ”Kike” Elomaa vaatii pikaisia toimia sähkönsiirtohintojen rajoittamiseksi. Hän haastaa kaikki puolueet mukaan toimien löytämiseksi.

&#8211; Sähköverkkojen myynti oli epäisänmaallinen teko, jonka laskun maksaa tavallinen suomalainen käyttäjä. En käsitä, miten sellaiseen ratkaisuun aikanaan päädyttiin, vaikka oli päivän selvää, että ylikansallisten sijoitusyhtiöiden myötä hinnat nousevat, Elomaa toteaa.
Siirtohintojen korotukset eivät selity vain kaapelointivelvoitteella
Elomaa ei niele selityksiä siitä, että siirtohintoja on ollut pakko nostaa vain kaapelointivelvoitteen kiristyttyä.
&#8211; Esimerkiksi Caruna on kaapelointivelvoitteen kiristyttyä tehnyt tuntuvasti kovempaa tulosta – jopa 150 miljoonaa euroa vuodessa. Tuo voitto menee ylikansallisille sijoittajille.
Sähkönsiirto iso erä asumiskustannuksista ja ostovoimasta
Elomaa huomauttaa, asumisen korkea hinta on tunnistettu yhteiskunnallinen ongelma. Asumiskustannukset ovat suurelle osalle suomalaisia keskeisin kuukausittainen menoerä.
&#8211; Kotitalouksilla jää asumismenojen jälkeen vähemmän varoja kulutukseen ja asumisen kalleus vaikeuttaa osaltaan myös työn perässä muuttamista.
Korotusoikeus on täysin kohtuuton
Energiavirasto valvoo sähkön siirtohintojen kohtuullisuutta. Sähkömarkkinalain mukaan verkonhaltija saa korottaa sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksujaan enintään 15 prosenttia korotusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana keräämiinsä sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksuihin verrattuina.
&#8211; Investointitarpeeseen vetoavat sähköverkkojen omistajat saavat tämän rajoituksenkin puitteissa nostettua hintojaan valtavasti esimerkiksi kymmenen vuoden aikajänteellä. Näihin oikeuksiin on puututtava.
Elomaa on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen.

Elomaa: Sähkönsiirtohinnat kuriin kansallisella ohjelmalla – ”Haastan kaikki puolueet mukaan”

Eduskunnassa keskusteltiin eilen oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteista vuodelle 2019. Tänä vuonna kaikkien eduskuntaryhmien vaihtoehtobudjeteissa nousivat vahvasti esiin ympäristökysymykset.

Perussuomalaisten kansanedustajien ja ympäristövaliokunnan jäsenten Olli Immosen ja Rami Lehdon mielestä perussuomalaisten tarjoama vaihtoehto ympäristöpolitiikassa nojaa hallitusta ja muita oppositiopuolueita enemmän realismiin.
&#8211; Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti kattaa kaikki politiikan osa-alueet. Ympäristöpolitiikassa perussuomalaiset tähtäävät suomalaisen työn puolustamiseen, kansalaisten oikeudenmukaiseen kohteluun sekä kansallisomaisuuden ja ympäristön suojeluun, Immonen ja Lehto toteavat.
&#8211; Emme keskity ympäristöpolitiikassa pelkkään julistamiseen, vaan esitämme konkreettisia, vaikuttavia ja realistisia vaihtoehtoja useille politiikan sektoreille, jotka ovat yhteydessä ympäristöteemaan.
Suomalainen työ on ympäristöteko
Perussuomalaisten mukaan suomalainen työ itsessään on ympäristöteko. Teollisuuden, yritysten ja työpaikkojen säilyttäminen Suomessa on tärkeää, koska Suomessa tuotteet tuotetaan puhtaasti ja ympäristöä kunnioittaen.
&#8211; Ei ole ympäristön eikä ilmaston etu, jos tuotanto ajetaan Suomesta maihin, joissa ei noudateta vastuullisia ympäristönormeja, ja tämän lisäksi ympäristönormeja polkien valmistettuja tuotteita kuljetetaan vielä maapallon toiselta laidalta Suomen markkinoille, Immonen toteaa.
&#8211; Suomalaisten yritysten ja teollisuuden kilpailukykyä on tuettava suojaamalla markkinoita saastuttajamaiden tuonnilta sekä madaltamalla kotimaisten toimijoiden energia- ja kuljetuskustannuksia. Nostetaan paikallistaloudet kunniaan ja suositaan suomalaista.
Ilmastotullit saastuttajamaille
Perussuomalaiset esittää ilmastotullien käyttöönottoa tuotteille, jotka on valmistettu maissa, jotka eivät noudata eurooppalaisia ympäristönormeja. Tullien tuotoilla voitaisiin pienentää EU-jäsenmaiden maksuosuuksia EU:n budjetista ja samalla ohjata saastuttajamaiden tuotantoa vähemmän saastuttavaan suuntaan.
Perussuomalaiset näkee, että Suomen energiaintensiivisen vientisektorin kilpailukyky on turvattava alentamalla energiaverotusta.
&#8211; Sähkö- ja muut energiaverot tulee seuraavan kahden vaalikauden aikana laskea EU:n minimitasolle. Teollisuutemme rakenne on koko EU:n energiaintensiivisin. Vastaavasti maksettavia energiatukia ja sähköveron kompensaatioeriä tulee poistaa. Energiaverot ovat tasaveroja, joiden laskeminen tukee ennen kaikkea pienituloisten ostovoimaa, Lehto sanoo.
Yritystukijärjestelmä remonttiin
Perussuomalaiset haluaa luopua vuodesta toiseen samoille yrityksille maksettavista automaattituista ja rajata tuet sellaisiin yrityksiin, jotka tuottavat Suomeen uusia työpaikkoja ja investointeja sekä luovat innovaatioita.
&#8211; Haluamme uudistaa yritystukijärjestelmän. Yritystuilla tulee olla selkeä taloudellinen ja yhteiskunnallinen tavoite. Lisäksi tuen on kohdistuttava sellaisiin tarkoituksiin, joilla korjataan markkinoiden toimintapuutetta, Lehto avaa.
&#8211; Suomessa on maksettu jo vuosikausia esimerkiksi tuulivoimatukea, mutta alalle ei ole syntynyt juuri lainkaan uusia tuotannollisia työpaikkoja. Haluamme rajata yritystuet niihin yrityksiin, joiden alkutaivalta ja investointeja tukemalla yritys voi työllistää ja innovoida palveluita. Erityisesti energiasektorilla on siirryttävä tuotannon jatkuvasta tukemisesta innovaatiotukiin. Tuulivoiman tuotantotuki tulee poistaa, ja eri energiamuotoja on kohdeltava tasavertaisesti.
Hiiltä käytetään vielä pitkään muualla
Perussuomalaisten mielestä uusiutuvien energialähteiden tuotantotukia tärkeämpää on panostaa tuotekehitys- ja tutkimusrahoitukseen sekä investointitukiin.
&#8211; Näin voidaan kehittää edelleen teknologisia ratkaisuja, jolla hiiltä ja öljyä raaka-aineenaan käyttävien voimalaitosten ominaispäästöt olisivat minimoitavissa. Muualla Euroopassa hiiltä käyttäviä laitoksia ei tulla ajamaan alas vielä kymmeniin vuosiin. Myös Suomen tulee ylläpitää näitä laitoksia huoltovarmuuden nimissä, Immonen sanoo.
Liikennepolttoaineiden verotusta alennettava
Perussuomalaiset kannattavat liikennepolttoaineiden verotuksen alentamista. Hallitus korotti liikennepolttoaineiden veroa vuonna 2016 reilulla kahdella sentillä litralta.
&#8211; Täytyy muistaa, että hallitus linjasi tässä yhteydessä, että veronkorotusta tarkastellaan uudelleen, jos raakaöljyn hinta nousee yli 80 dollariin tynnyriltä. Polttoaineiden hinnat ovat nousseet korkealle tasolle, mutta siitä huolimatta lupausta uudelleentarkastelusta ei ole pidetty, Lehto hämmästelee.
&#8211; Kasvukeskusten ulkopuolella oman auton käyttö on käytännössä välttämätöntä työ-, asiointi- ja koulumatkoilla. Lisäksi harvaan asutussa Suomessa polttoaineen hinnalla on suuri merkitys kuljetuskustannuksiin ja sitä kautta tuotteiden hintoihin sekä viennin osalta maamme kilpailukykyyn. Vaadimme liikennepolttoaineiden verotuksen perumista, Immonen toteaa.
Tieverkostoon panostettava
Perussuomalaiset katsoo, että pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maassa hyväkuntoinen tieverkosto on edellytys elinkeinoelämän toiminnalle sekä kansalaisten tasa-arvoiselle kohtelulle.
&#8211; Tällä luodaan toimintaedellytyksiä yrityksille, jotta ne pystyvät toimimaan myös maamme reuna-alueilla. Samalla pidetään koko Suomi asumiskelpoisena, Immonen sanoo.
Suomen liikenneväylien korjausvelka on noin 2,5 miljardia euroa, ja vuonna 2019 se kääntyy kasvuun. Korjausvelan kasvu tarkoittaa sitä, että rahatalouden velkaa on siirretty reaalitalouden velaksi, mikä tarkoittaa käytännössä tieverkon rappeutumista.
Perussuomalaiset näkevät, että nykyinen budjettirahoitusmenettely on tiensä päässä. Perussuomalaiset esittää, että eduskunta säätää lain liikennerahastosta, johon jokainen työeläkevakuutuslaitos velvoitetaan sijoittamaan 5 prosenttia rahastojensa varoista.
&#8211; Esittämämme mallin myötä liikenteen sujuvuus ja turvallisuus paranisi. Eläkkeen saajien asemaan ja eläketurvaan menettely ei vaikuttaisi lainkaan. Kun suuret liikennehankkeet rahoitettaisiin rahastosta, valtion vuosittaisista budjettivaroista nykyistä suurempi osa voitaisiin käyttää koko liikenneverkon kunnossapitoon.
Tienkäyttömaksut ulkomaisille kuljetusyrittäjille
Perussuomalaiset kannattavat tienkäyttömaksuja ulkomaisille kuljetusalan yrityksille. Euroopan unionissa kerätään erilaisia tienkäyttömaksuja kaikissa muissa maissa paitsi Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.
&#8211; Tieliikenneverkon ylläpidosta huolehtii suomalainen veronmaksaja, eivätkä ulkomaiset yritykset ole osallistuneet teiden kunnossapitoon. Tienkäyttömaksun avulla ulkomaiset kuljetusalan yritykset saadaan osallistumaan liikenneinfrastruktuurimme ylläpitoon ja pelaamaan samoilla säännöillä kuin suomalaiset yritykset. Tämä parantaa huomattavasti suomalaisten yritysten asemaa. Lisäksi tienkäyttömaksut tuovat valtiolle kaivattuja lisätuloja nykyisessä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, Lehto toteaa.
Asumiskustannuksia alennettava
Perussuomalaisten asumisohjelma sisältää useita toimia hillitsemään asumisen kustannuksia. Perussuomalaisten tavoitteena on, että jatkossa asumiskustannukset eivät vie yli kolmannesta kotitalouksien tuloista.
&#8211; Monilla vuokralla asuvista henkilöistä ei ole mahdollisuutta muuttaa edullisempiin vuokra-asuntoihin, kun sellaisia ei ole edes tarjolla. Kohtuuhintaisen vuokra-asuinrakentamisen kiihdyttämiseen on keksittävä uusia keinoja muun muassa kaavoituksen ja rahoitusratkaisujen kautta, Immonen sanoo.
Perussuomalaiset näkevät, että vuokra-asuntotuotannossa on panostettava nykyistä enemmän kunnallisiin vuokra-asuntoihin.
&#8211; Jatkossa ei voi olla niin, että kantaväestöön kuuluvia on ilman asuntoa, mutta turvapaikanhakijoille asunnot etsitään hinnalla millä hyvänsä. Suomi ei saa olla koko maailman sosiaalitoimisto. Ensisijaisesti olemme vastuussa omien kansalaistemme perustarpeiden hoitamisesta kuntoon, Immonen sanoo.
Sähkön siirtohinnoitteluun puututtava
Suurehko osa kuluttajan sähkölaskusta muodostuu sähkön siirrosta. Sähkön siirron kustannustason laskeminen on perussuomalaisille tärkeä tavoite.
&#8211; Esitämme, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että sähkön siirron osuus kuluttajan sähkölaskusta pystytään laskemaan kohtuulliselle tasolle. Sähkön korkeaan siirtohinnoitteluun on puututtava, Lehto vaatii.
Perussuomalaiset eivät halua korottaa lämmityspolttoaineiden verotusta, kuten hallitus on tekemässä. Lehdon mukaan hallituksen kaavailema polttoaineveron korotus iskee pahiten juuri ihmisiin, joilla ei ole varaa investoida moderneihin lämmitysratkaisuihin ja jotka asuvat vanhemmissa asunnoissa.
&#8211; Lämmityspolttoaineiden veronkorotus on peruttava. Lisäksi esitämme asumiskustannusten laskemista kiinteistöverorasitusta oikeudenmukaistamalla. Esitämme kiinteistöveroprosenttien laskemista vuoden 2015 tasolle.
Hallittu maahanmuuttopolitiikka on ympäristöteko
Perussuomalaisten mielestä muuttoliike kehitysmaista Suomeen tulee lopettaa muun muassa siksi, että asuminen ja eläminen kuluttavat pohjoisessa enemmän energiaa kuin lämpimissä maissa. Kehitysavussa tulee puolestaan korostaa naisten aseman parantamista ja väestönkasvun hillitsemistä.
&#8211; Mahdollistamalla massiiviset väestösiirtymät kolmansista maista länsimaihin kasvatetaan ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä. Ihmisen ekologinen jalanjälki on korkeamman elintason ja kulutuksen länsimaissa moninkertaisesti suurempi kuin kolmansissa maissa. Nykyisenlaiset väestösiirtymät ovat ympäristön ja maapallon kantokyvyn kannalta yksiselitteisesti tuhoisia, Immonen sanoo.
&#8211; Haittamaahanmuuttoa pystytään rajoittamaan poliittisen päätoksenteon keinoin. Maahanmuutto ei ole mikään luonnonvoima &#8211; se voidaan pysäyttää, Lehto painottaa.
Kansallisomaisuus ei ole kaupan
Perussuomalaiset näkevät, että puhdas vesi, ilma ja luonto ovat suomalaisten kansallisomaisuutta, jota ei tule yhtiöittää tai myydä ulkomaille.
&#8211; Suomen maaperän luonnonvarojen ei tule olla kenen tahansa hyödynnettävissä niin, että esimerkiksi kaivosyhtiö hyödyntää malmiesiintymiä ja pilaa ympäröivän luonnon, mutta kaivosten ehtyessä yhtiö laitetaan konkurssiin ja jätetään ympäristövahinkojen korjaaminen suomalaisten veronmaksajien harteille, Immonen ja Lehto toteavat.

Immonen ja Lehto: Perussuomalaiset ajavat realistista ympäristöpolitiikkaa

Sähkönjakeluyhtiö Caruna on ilmoittanut uusista hinnankorotuksista. Sähkön siirto veroineen kallistuu heinäkuun alusta keskimäärin 6,5 prosentilla. Miten sähkön siirron osuus kuluttajan sähkölaskusta pystytään pitämään kohtuullisena? Tähän kysymykseen vaatii hallitukselta vastausta PS-ryhmänjohtaja Leena Meri. 

Jatkuvat korotukset liittyvät siihen, että edellinen hallitus antoi siunauksensa Fortumin sähköverkon myynnille loppuvuodesta 2013. Valtio omisti yli puolet Fortumista.
&#8211; Carunan myynnistä ulkomaille saamme kiittää edellistä hallitusta, jonka silloiset ministerit kokoomuksesta, vihreistä, kd:sta, rkp:sta ja sdp:sta olivat mukana kauppaa siunaamassa. Tämän sähköverkkokaupan mahdollisti se, että silloiset ministerit hyväksyivät tärkeän kansallisomaisuuden antamisen pois omista käsistä ja sähkön hinnasta päättämisen ulkomaisille sijoitusyhtiöille. Jakelun toimivuus ja häiriöttömyys poikkeusolosuhteissa lakkasi olemasta valtiolle tärkeä asia, Leena Meri muistuttaa.
&#8211; Vastustimme myyntiä ulkomaisille sijoitusyhtiöille ja myynti olikin suuri virhe. Ei pidä myydä peruspalveluja ja kansallisomaisuutta ulkomaisten rahastusten lähteeksi. Caruna teki YLE:n selvityksen mukaan 2014 liikevoittoa yli 50 miljoonaa euroa, mistä se kuitenkin maksoi yhteisöverona Suomeen vain runsaat 800 000 euroa. Ja sitten alkoivat hintojen korotukset, Meri moittii.
<h4>PS: Sähkönsiirron tuottokattoa laskettava</h4>
Suurehko osa kuluttajan sähkölaskusta muodostuu sähkön siirrosta. Ja sähkölasku tuntuu myös yrittäjien kukkaroissa.
Perussuomalaiset ovat ajaneet sähköverkon tuottoihin rajoitetta.
Sähkön siirron kustannustason laskeminen on perussuomalaisille tärkeä tavoite. Perussuomalaiset esittivät viime syksyn <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/news/perussuomalaisten-vaihtoehtobudjetti-2018/">vaihtoehtobudjetissaan</a>, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että sähkön siirron osuus kuluttajan sähkölaskusta pystytään pitämään kohtuullisena. Siksi esitimme rajoitinta, jolla nykyistä 7 %:n sähkönsiirron tuottokattoa lasketaan 4,5 %:n tasolle.
&#8211; Koska perussuomalaiset pitävät asiaa asumismenojen ja yritysten kulujen hillitsemisen kannalta todella tärkeänä, tein asiasta tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, aikooko se toteuttaa ehdotuksemme 4,5 %:n tuottokatosta, Meri jatkaa.
&#8211; Ihmettelen myös keskittyvätkö kaikki kansanedustajat enää asioiden hoitoon? Nyt näyttää siltä, että osa juoksee omien etujensa perässä &#8211; eduskunnan pyöröovetkaan eivät pysy vauhdissa mukana. Kauden aikana kansanedustajan tehtävät on jättänyt jo kymmenkunta edustajaa siirtyen muihin tehtäviin. Osa on perustanut oman poliittisen liikkeen tai loikannut toiseen puolueeseen. Kiinnostaako monia kansanedustajia lainkaan työ Suomen ja suomalaisten eteen vai joku muu, Meri lopettaa.

Sähkön siirtohinnoittelu

Antikainen: Sähkönsiirtomaksuille hintakatto

Peltokangas: Caruna-kauppa avasi Pandoran lippaan sähkön siirron riistohinnoitteluun

Elomaa: Hallituksen on laitettava Caruna ja muut sähköverkkoyhtiöt kuriin

Tavio vaatii hallitukselta toimia: ”Sähkön siirtohintojen nousu on kohtuuton”

Ronkainen: ”Milloin hallitus herää Carunan sähkönsiirron riistohintoihin?”

Elomaa: Sähkönsiirtohinnat kuriin kansallisella ohjelmalla – ”Haastan kaikki puolueet mukaan”

Immonen ja Lehto: Perussuomalaiset ajavat realistista ympäristöpolitiikkaa

Meri: Carunan sähkön siirtohintojen jatkuvat korotukset saatava kuriin

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025