Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

sähköpörssi

Kylmimmät talvikuukaudet ovat todennäköisesti vasta edessä, mutta monien sähkölaskut ovat jo nyt täysin kohtuuttomia. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vaatii, että kotimainen ja pohjoismainen puhdas sähkö on myytävä kuluttajille kohtuuhinnalla. &#8211; Sähkön hinnoittelu ei ole luonnon laki, vaan sitä voidaan muuttaa, Purra kirjoittaa.

Talvi kylmenee, ja kaikki puhuvat sähkön hinnasta. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuuden blogissaan, että ensi vuonna kansalaisten avuksi tulevat sähkötuki ja sähkövähennys jättävät ulkopuolelleen suuren joukon ihmisiä, jotka eivät saa mitään apua huimien sähkölaskujen maksamiseen.
&#8211; Arvonlisäveron alennus koskee kaikkia mutta ei juuri laske hintaa. Sähkön hinta on yksinkertaisesti saatava alas. Mikään tukipaketti, varsinkaan näin heikon julkisen talouden maassa, ei asiaa yksinään korjaa.
&#8211; Jotkut väittävät edelleen, että markkinoita ei saa sörkkiä. Tilanne pitäisi vain hyväksyä. Näin ei ole. Sähköpörssijärjestelmä nimenomaan ei toimi markkinatalouden ehdoilla. Sähkökauppamallia on muutettava, samoin päästökauppajärjestelmää – jota olemme esittäneet väliaikaisesti kokonaan tauolle.
Sähkön tuottajat käärivät huimia voittoja
Kaksi vuotta sitten ydin-, vesi- ja tuulivoimalla tehdyn sähkön tuotantokustannus sähkön tekijälle oli muutama sentti, Purra kirjoittaa.
&#8211; Loppukäyttäjä osti sähköä katteen ja verojen jälkeen esimerkiksi kuudella sentillä. Näin tuotetun sähkön todellinen tuotantokustannus on edelleen muutama sentti, mutta nyt sitä myydään jopa 50 sentillä. Hinta on kymmenkertaistunut, vaikka tuotantokustannus ei ole käytännössä muuttunut. Samaan aikaan osa sähkön tuottajista tekee satumaisia voittoja. Jos tämä ei ole epäkohta, mikä sitten on?
&#8211; Sähkön hinta määräytyy kalleimman energiamuodon mukaan. Sähkömarkkinoilla osto- ja myyntitarjoukset eivät kohtaa markkinaehtoisesti, vaan kaikki myyjät saavat tietyssä hetkessä saman hinnan.
Purra huomauttaa, että Suomessa riippuu voimakkaasti sääoloista, mikä hinta on.
&#8211; Jos tuulee paljon, on ylituotantoa ja sähkö voi olla käytännössä ilmaista. Liian halpa sähkö työntää markkinoilta pois muita tuotantomuotoja, jotka eivät kykene kilpailemaan niin alhaisilla hinnoilla. Mutta juuri näitä tuotantomuotoja tarvitaan, kun ei tuule tai paista. Kun ei tuule, sähkön hinta nousee kovaksi, ja mitä enemmän on alituotantoa ja pulaa, sitä kovemmaksi.
Laki edellyttää kohtuuhintaisen sähkön tarjoamista
Purra huomauttaa, että sähkön hintaan vaikuttaa vahvasti sähkömarkkinoiden ongelmallinen rakenne.
&#8211; Nykymalli on nimenomaan luotu vihreän siirtymän nimissä tukemaan uusia energiamuotoja, mutta käytännössä tämän seuraus on, että sähköyhtiöt nettoavat yhä suurempia voittoja ja kuluttaja maksaa itsensä kipeäksi. Mitä enemmän sähköstä on pulaa, sitä enemmän mukaan tulee hyvin kallista sähköä, ja se tekee osalle tuottajista valtavat katteet. Tämän takia sähkö on oikeasti niin kallista.
Suomalainen sähkö on jo yli 80-prosenttisesti päästötöntä. Se ei kuitenkaan näy kuluttajan maksamassa hinnassa.
Purra huomauttaa, että Suomen sähkömarkkinalaki kuitenkin edellyttää kohtuuhintaisen sähkön tarjoamista kuluttajille.
&#8211; Ei kai ole kyseessä todella kuollut kirjain? Kotimainen ja pohjoismainen puhdas sähkö on myytävä kuluttajille kohtuuhinnalla. Sähkön hinnoittelu ei ole luonnon laki, vaan sitä voidaan muuttaa.
Lue koko blogi <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/5c5c2f7e-cb94-44b8-afac-0c0b70d84404">täällä</a>.
&nbsp;

Purra: Sähkön hintaa on saatava alas – ”Mikään tukipaketti ei asiaa yksinään korjaa”

Vihreä siirtymä on johtanut sähköpulaan varsinkin Saksassa. Euroopan yhteisen sähköpörssin Nord Poolin laajentaminen Pohjoismaista muualle Eurooppaan on johtanut siihen, että yhteisellä markkina-alueella hinnat nousevat kaikkialla, jos jossain maassa vallitsee sähköpula. Sähkön vienti Pohjoismaista kalliimman sähkön maihin tarkoittaa siis samalla kalliimpien hintojen tuomista omille kotimarkkinoille. Ruotsalaisprofessori kertoo videolla sähköverkon ja sähkömarkkinoiden toiminnasta.
Professori Jan Blomgren esitelmöi elokuun lopussa Tukholmassa Ruotsin korkeista sähkön hinnoista. Blomgren on toiminut vuodesta 2003 sovelletun ydinfysiikan professorina Uppsalan yliopistossa. Videoon saa suomenkielisen tekstityksen YouTuben valikosta.
<iframe loading="lazy" title="Professor Jan Blomgren: Så här uppstod elkrisen i Sverige" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/0Oh_w5KrEVc?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Viimeisen vuoden aikana sähkön hinta on noussut dramaattisesti koko Euroopassa. Professori Blomgrenin mukaan tämä johtuu järjestelmän toimintaperiaatteesta: sähköä on hankala varastoida, joten sitä on tuotettava juuri niin paljon kuin sitä kulloinkin käytetään.
Kaikki tavat tuottaa sähköä eivät ole yhdenvertaisia sähköverkon toiminnan ja vakauden kannalta. Blomgren korostaa suurten generaattorien merkitystä, sillä ne parantavat sähköverkon kestävyyttä häiriöitä vastaan.
Jan Blomgren itse tunnetaan ydinvoiman puolestapuhujana, ja hänellä on ydinvoimaan liittyvä konsulttiyritys, mutta hän korostaa sitä, että suuria generaattoreita voidaan pyörittää muullakin kuin ydinvoimalla. Suuri generaattori voi olla isossa vesivoimalassa tai fossiilisilla polttoaineilla (öljy, kaasu tai hiili) toimivassa voimalassa. Oleellista on joka tapauksessa se, että suurta generaattoria ei voida korvata tuhannella pienellä generaattorilla, koska silloin ei saada yhtä hyvää sähköverkon vakautta.
Sähköverkon vakaus on kriittinen asia
Tuotettu sähkö pitää yleensä siirtää tuotantopaikasta käyttöpaikkaan. Suuret generaattorit tarjoavat sähköverkon kannalta paremmat säätömahdollisuudet, kun taas pienet generaattorit tekevät sähköverkosta epävakaan.
Ruotsissa on jopa menetetty mahdollisuus siirtää vesivoimalla tuotettua sähköä Pohjois-Ruotsista Keski-Ruotsiin, koska etelässä ei ole enää riittävästi suuria, tasapainottavia generaattoreita, kun puolet ydinvoimaloista on suljettu.
Ruotsissa on ollut kaksitoista ydinreaktoria, joista kuusi on otettu pois käytöstä vuodesta 1999 alkaen. Kuusi reaktoria on yhä käytössä kolmessa eri ydinvoimalassa.
Aurinko- ja tuulivoimalat ovat sähköverkon vakauden kannalta erityisen ongelmallisia, sillä niiden teho vaihtelee luonnonolosuhteiden mukaan, ilman että ihminen voi niitä kontrolloida. Siksi ne tarvitsevat rinnalleen esimerkiksi vesivoimaa säätövoimaksi.
Sähkön vienti ulkomaille tarkoittaa korkeampia hintoja
Suomesta on Olkiluoto 3:n myötä tulossa sähköomavarainen ensimmäistä kertaa historiansa aikana. Professori Blomgren huomauttaa, että jos Suomi jatkossa haluaisi myydä tuottamaansa ylijäämäsähköä esimerkiksi Saksaan, esteenä on se, että Etelä-Ruotsin sähköverkko toimii niin huonosti.
Tällä artikkelia kirjoitettaessa Suomi tuo 1089 megawattia sähköä Pohjois-Ruotsista ja 308 MW Keski-Ruotsista, <a href="https://www.svk.se/om-kraftsystemet/kontrollrummet/">kertoo</a> Svenska Kraftnät -portaali. Samaan aikaan Suomi vie 567 MW Viroon. Suomen nettosähköntuonti on siis 897 MW. Viro puolestaan vie sähköä Keski-Eurooppaan ja Venäjälle.
Norja on rakentanut suoran yhteyden Saksaan ja Britanniaan myydäkseen sinne sähköä hyvään hintaan. Tämä nostaa sähkön hintaa Norjassa, koska norjalaisten on maksettava sähköstä enemmän, jotta se ei menisi vientiin.
Sähkön vieminen ulkomaille tarkoittaa siis samalla korkeampien sähkön hintojen tuomista ulkomailta kotimarkkinoille, Blomgren selittää. Jos tästä johtuvaa hintojen nousua ei korvata kotimaisille kuluttajille, nämä joutuvat maksamaan kalliisti siitä, että sähkön tuottajilla on mahdollisuus tienata enemmän viemällä sähköä ulkomaille.
Saksan sähköpula aiheuttaa hintaennätyksiä Ruotsissa
Sähköpörssin toiminta on tietenkin poliittinen kysymys, johon on keksittävä ratkaisu kaikissa Pohjoismaissa, Blomgren sanoo. Hän kertoo, että Skånessa rikottiin kaikkien aikojen ennätys sähkön hinnassa juuri sinä päivänä, kun hän piti esitelmänsä. Tämä tapahtui siis elokuussa, kun oli lämmintä ja kaunista. Ongelma johtuu nimenomaan Saksassa vallitsevasta valtavasta sähköpulasta.
&#8211; Tässä näemme seuraukset, kun poliittiset päättäjät eivät ole osanneet ottaa luonnonlakeja huomioon, Blomgren toteaa.
Saksa maksattaa omat energiapoliittiset virheensä muilla, kuten perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne kiteytti eduskunnan <a href="https://stage.sudev.fi/ranne-pohjola-vajonnut-saksan-energiasiirtomaaksi/">kyselytunnilla</a>.
Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Jan Hurri <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009060205.html">näkee</a> saman syy-seuraus-ketjun kuin professori Blomberg: Pohjolan ja Manner-Euroopan väliset sähkön siirtoyhteydet ovat helpottaneet muiden sähköpulaa mutta samalla tuoneet osan muiden hirmuhinnoista Pohjolaan. Jan Hurrin mukaan Suomen ainoa nopea ja takuulla tehokas tapa helpottaa omien sähkömarkkinoidensa hirmuhintoja olisi katkaista sähkön siirtoyhteydet Manner-Euroopan sähkömarkkinoille.
Onko luvassa kymmenen vuoden kurjuus?
Blomgren kertoo, että Ruotsissa tilanne huononi huomattavasti, kun Barsebäckin lisäksi neljä muutakin ydinreaktoria suljettiin tällä vuosituhannella poliittisten päätösten tuloksena. Tämän seurauksena sähkön hinta on vuoden aikana yli nelinkertaistunut Ruotsissa.
Tähän ongelmaan ei ole olemassa nopeita ratkaisuja, Blomgren sanoo. Uuden ydinvoimalan rakentaminen kestää vähintään seitsemän vuotta siitä, kun lupa on saatu, ja luvan saaminen voi kestää kauemmin kuin voimalan rakentaminen.
Nyt on julkisessa keskustelussa alettu ymmärtää, että tässä kaikessa on sähkön hinnan lisäksi kyse myös turvallisuuspolitiikasta ja koko talouden toiminnasta, koska energia on koko yhteiskunnan perusta.
Blomgren ennustelee, että nykyinen energiakriisi voi johtaa Euroopassa samanlaiseen, kymmenen vuotta kestävään talouden stagflaatioon kuin 1970-luvun öljykriisi aikoinaan. Stagflaatio tarkoittaa taloustilannetta, jossa yhdistyvät lama, korkea inflaatio ja korkea työttömyys.
Blomgren muistuttaa, että sähkön hinnan nousu alkoi jo puoli vuotta ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Sähkön osuus energiasektorista on nykyään paljon suurempi kuin se oli 1970-luvulla. Ja energian hinta vaikuttaa kaikkeen, kuten esimerkiksi ruuan hintaan.
Vihreä siirtymä aiheuttaa ongelmia
Pyrkimys niin kutsuttuun vihreään siirtymään on Blomgrenin mukaan erityisen ongelmallinen, koska mikään maa maailmassa ei ole kyennyt rakentamaan sähköverkkoa, joka toimii pelkästään vaihtelevan energian &#8211; kuten tuulen ja auringon &#8211; varassa. Kaikkien maailman sähköverkkojen perustana ovat suuret generaattorit, joiden tuotantoa voidaan itse kontrolloida.
Ongelma kiteytyy siihen, että tuuli- ja aurinkovoimaloiden teho vaihtelee suuresti luonnonolosuhteiden mukaan. Aurinko ei paista yöllä ja tyynellä kelillä tuulivoimalat saattavat seistä lähes koko maassa. Sähköä pitäisi siis pystyä varastoimaan.
Sähköä on hankala varastoida
Sähkön varastointi on suuressa mittakaavassa kuitenkin vaikeaa. Tällä hetkellä käytännössä toimivin tapa varastoida esimerkiksi tuulivoiman tuottamaa ylijäämäsähköä on käyttää sitä pumppaamaan vettä takaisin ylös vesivoimalan patoaltaaseen.
On puhuttu myös sähkön käyttämisestä veden hajottamiseen vedyksi ja hapeksi, jotta vety voidaan myöhemmin polttaa sähköksi generaattorissa. Tämä on Blomgrenin mukaan erittäin tehotonta ja vaatii suuria investointeja.
Myöskään nykyinen akkukapasiteetti ei riitä, kun kyse on sähkön varastoimisesta koko maan tarpeisiin. Esimerkiksi <a href="https://www.zdf.de/verbraucher/wiso/blackout-in-deutschland--reale-gefahr-100.html">Saksassa</a> on yhteensä 40 gigawattitunnin verran erilaista varastointikapasiteettia. Se riittää Saksan sähköntarpeen tyydyttämiseen puoleksi tunniksi tai korkeintaan tunniksi.

Professori sähkökriisistä: Poliitikot eivät osaa ottaa luonnonlakeja huomioon

Markkinatalous sähköpörsseineen on luonut hirviön, johon imperialistinen Venäjä puhaltaa puhtia parhaan kykynsä mukaan. Ratkaisut sähköhelvettiin ovat löydettävissä, jos katse pysyy pallossa. Sähkökaupan rajoittaminen ei kylläkään ole hyvä idea, toteaa sähkötekniikan professori Dagens Nyheterissä.

Jos jokainen maa Euroopassa olisi pitänyt huolta energiaomavaraisuudestaan, nykyisen kaltainen shokki olisi pahaa unta vain. Omavaraisuus tarkoittaa sitä, että energian erilaisia tuotantomuotoja sekä raaka-aineita on käytettävissä niin paljon, että niistä muodostuu reservi, jos jokin tuotannon elementeistä sattuisi sakkaamaan.
Tämä olisi erittäin kallista ja tarkoittaisi varautumista tilanteeseen, jossa sateet jäävät vähäisiksi ja sitä myöten vesivoima. Tuuli olisi heikkoa läpi vuoden, aurinko pilvessä kaiken aikaa ja vielä ydinvoiman tuotannossakin ongelmia. Ja koko ajan kylmää kuin naapurin helvetissä.
Kaupassa on etunsa
Sähkökaupassa on kristallin kirkkaat etunsa: sähköä voidaan siirtää eri alueiden välillä, koska pahin mahdollinen tuotantovaje ei toteudu samaan aikaan kaikkialla,<a href="https://www.dn.se/ekonomi/experten-svarar-pa-fragor-om-elpriset-och-elmarknaden/"> muistuttaa</a> Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun sähkötekniikan professori Lennart Söder.
&#8211; Jos meillä on sähköä ja kieltäydymme myymästä sitä muille, niin kannattaa miettiä, millaisia reaktioita se herättäisi. Voi olla, että emme sitten voisi vastaavasti ostaa jotakin itse tarvitsemaamme. Sitä kutsutaan kauppasodaksi.
Professori Söder näkee valoa energiatunnelin päässä sitten, kun sähkön varastointiin liittyvät ongelmat on ratkaistu. Söderin mukaan se tarkoittaa huomattavan <a href="https://kuntalehti.fi/uutiset/tuulivoimaloita-rakennetaan-ennatystahdilla-kunnissa-tuulivoima-kasvattaa-suomen-energiaomavaraisuutta-varsin-nopeasti/">lisätuulivoiman</a> avulla tuotettavaa varastoitavaa vetyä sekä vankkaa sähköautokantaa, joiden akkuihin energiaa osaltaan voi varastoida.

Energiatekniikan professori varoittaa kasvavista omavaraisuusvaatimuksista: Sähkön vientikiellot voivat johtaa tuontikieltoihin ja kauppasotaan

Eduskunta käsitteli syksyn ensimmäisessä istunnossaan hallituksen 10 miljardin lisätalousarviota, joka koskee lainoja ja lainatakuita sähköyhtiöiden akuutin likviditeettiongelman ratkaisemiseksi. Ongelma on syntynyt johdannaispörssin vaatimien käteisvakuuksien myötä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi puheenvuorossaan, että EU:n direktiiviä koskien käteisvakuuksien määrää johdannaiskaupassa on muutettava.
&#8211; Mutta samaan aikaan on muutettava muitakin sähkökauppaan ja -pörssiin liittyviä rakenteita. Esimerkiksi kaasun hintakatto EU:ssa alentaisi sähkön hintaa selvästi myös Suomessa ja todennäköisesti vakauttaisi johdannaismarkkinat. Rakenteelliset korjaustoimenpiteet ovat siis välttämättömiä. Harmi, että hallitus ei ole edistänyt näitä kesän aikana, kuten perussuomalaiset on esittänyt, Purra sanoi.
Kuluttajan sähkönhinnat saatava alemmaksi
Perussuomalaiset on aiemmin vaatinut muutoksia sähkökauppamalliin ja sähköpörssiin sekä päästökauppaan.
Purran mukaan nyt esitetty lainatakuuesitys vastaa oikeaan ongelmaan ja on siis ymmärrettävä. Hän kuitenkin moitti sähkön hinnanmuodostusta ja korosti, että kyseessä on kaksi erillistä asiaa.
&#8211; Kuluttajan maksamat sähkönhinnat on välttämättä saatava alemmaksi. Tähän päästään Nordpool- ja EU-alueella tehtävillä yhteisillä toimilla ja toteuttamalla kansallisen sähkömarkkinalain kohtuullisuusvaatimus. Tuotantoa on lisättävä ja laajennettava, ilmastoposeeraus on unohdettava, Purra sanoi.
Ideologia perimmäisenä syynä
Purra muistutti, että vaikka Venäjän hyökkäys on akuutin kärjistymisen aiheuttaja, se ei ole koko energiaongelman syy. Ideologisesti toteutettu energia- ja ilmastopolitiikka on perimmäinen syy ongelmille ja energiakriisille.
&#8211; Pussi päässä harjoitettu ja todellisuutta pakeneva ilmastopolitiikka, kaasuputkimiesten – kotimaistenkin – aiheuttamat karmeat riippuvuudet venäläisestä halvasta energiasta, virheet omistajaohjauksessa, nämä on pakko käsitellä eikä väittää, että syy on vain jossakin muualla, Purra sanoi.
Perussuomalaiset on vuoden ajan esittänyt erilaisia sekä nopeita että rakenteellisia ja perusvammanlaatuisia toimenpiteitä sähkön ja muun energian hinnan laskemiseksi.

Purra: Energiakriisin perussyihin on puututtava – ”Pussi päässä harjoitettu ja todellisuutta pakeneva ilmastopolitiikka”

Sähkön pörssihinta nousi maanantaina aamulla todella korkeaksi. Nousua sunnuntaista oli 13 520 prosenttia. Sähkön hinnanvaihtelut ovat tulleet jäädäkseen ja tosipaikka voi olla edessä joulukuussa. Kuluttaja ei tässä kelkassa enää kauaa kestä.

Sähkön pörssihinta oli maanantaiaamulla klo 8–9 Suomessa noin 50 senttiä kilowattitunnilta (kWh). Se on 13 520 prosenttia enemmän kuin samaan aikaan sunnuntaina. Hinnat pysyvät koko maanantain 20–30 sentin tasolla aina klo 23 saakka.
Normaali vuosi sitten solmittu määräaikainen sähkösopimus perustui noin 4–7 sentin hintaan per kWh. Sähkön hinta muodostuu itse energian lisäksi siirtohinnasta sekä veroista.
Venäjä, Venäjä, Venäjä
Sähkön huippuhinnat johtuvat asiantuntijoiden mukaan Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, jonka poliittisena seurauksena kaasun, öljyn ja kivihiilen sekä sähkön tuonti Venäjältä EU:n alueelle on joko loppunut tai supistunut huomattavasti.
Suhteet Venäjään tuskin normalisoituvat ainakaan lähitulevaisuudessa, joten sähkön pörssihinta pysynee korkealla tasolla määrittelemättömän ajan. Euroopassa on myös osin luovuttu ydinvoimasta, joka sekin lienee osasyy energiaongelmiin.
Joulukuu voi olla kuukausista julmin
Ensi talven sähköntarjonnan osalta suuri kysymys on Olkiluoto 3 -ydinvoimalan valmistuminen täysimittaiseen sähköntuotantoon. Jos voimalan koekäytön ongelmat jatkuvat, <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/jos-olkiluoto-3n-ongelmat-eivat-lopu-uhkaa-talvella-sahkon-saannostely-seurauksena-voi-olla-todella-korkea-hinta/ba3fd230-5c6c-4e25-93c9-73ddfc52169b">sähköpula</a> voi olla todellisuutta talvella Suomessa. Sähkön pörssihinta noussee todella korkeaksi.
Suurin riski sähköpulaan on kirkkaina ja tuulettomina pakkaspäivinä, jolloin tuulivoima on poissa pelistä. Viime vuonna sähkönkulutus oli tapissaan joulukuun alkupäivinä. Sähkön siirto naapurimaista ei välttämättä tuolloin onnistu, ja Venäjähän katkaisi sähköntoimitukset Suomeen viime kuussa.
Pohjoismailla yhteiset sähkömarkkinat
Ruotsilla, Norjalla, Suomella ja Tanskalla on 1990-luvulta ollut yhteiset <a href="https://energyplaza.vattenfall.fi/blogi/nain-kay-kauppa-sahkoporssissa">sähkömarkkinat,</a> joissa hinnat määräytyvät Nord Pool -sähköpörssissä. Arviolta 70–75 prosenttia Suomessa tuotettavasta sähköstä myydään siellä.
<a href="https://www.nordpoolgroup.com/en/Market-data1/Dayahead/Area-Prices/ALL1/Hourly/?view=table">Nord Poolissa</a> määritettävät hinnat puolestaan muodostavat standardin koko pohjoismaisille sähkömarkkinoille. Sähkön hinta vaihtelee tunti tunnilta ja määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan
Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla Suomessa on vain yksi hinta-alue, kun esimerkiksi Ruotsissa tai Norjassa niitä on useita. Hinta-alueet ovat riippuvaisia sähkön kantaverkon siirtokyvystä eri alueiden välillä. Suomessa on vahva siirtoverkko ja sähkö siirtyy vaikeuksitta maan sisällä.

sähköpörssi

Purra: Sähkön hintaa on saatava alas – ”Mikään tukipaketti ei asiaa yksinään korjaa”

Professori sähkökriisistä: Poliitikot eivät osaa ottaa luonnonlakeja huomioon

Energiatekniikan professori varoittaa kasvavista omavaraisuusvaatimuksista: Sähkön vientikiellot voivat johtaa tuontikieltoihin ja kauppasotaan

Purra: Energiakriisin perussyihin on puututtava – ”Pussi päässä harjoitettu ja todellisuutta pakeneva ilmastopolitiikka”

Sähkön hinta taas tapissa – talvesta voi tulla todella kylmä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025