Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

sähkötuki

Vigelius: Valtiolla vastuu sähkön hinnasta pitkällä aikavälillä

Eduskunnassa käsiteltiin tiistaina vuoden 2023 ensimmäistä lisätalousarviota, joka sisältää 2,1 miljardin euron edestä lisämäärärahoja. Niistä valtaosa menee valtionvelan korkokuluihin, mutta rahoitusta myönnetään myös hyvinvointialueille, nuorisorikollisuuden torjuntaan sekä sähkötukeen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pitää lisätalousarviota laastarina, joka ei puutu todellisten ongelmien juurisyihin.
&#8211; Hyvinvointialueille lisätalousarviossa osoitetaan 500 miljoonaa, josta 150 miljoonaa siirretään vuodelta 2024. Tässä Sanna Marinin hallitus ottaa siis rahoja seuraavan hallituksen budjetista, Koskela huomauttaa.
Hyvinvointialueiden ongelmia purettava
Hyvinvointivaltioille suunnatusta rahoituksesta 350 miljoonaa menee alueiden väliaikaisiin kuluihin, eikä rahaa saa käyttää palkkaharmonisointiin, lakisääteisiin menoihin tai esimerkiksi räjähdysmäisesti kasvaneiden hoitojonojen purkuun. Koskelan mielestä rahoitus on kuitenkin ymmärrettävä, sillä hyvinvointialueuudistus oli alun alkaen alibudjetoitu.
&#8211; Hyvinvointialueilla olevia rakenteellisia ongelmia pitää lähteä purkamaan. Tarvitaan tehokkuutta ja parempaa johtajuutta sen sijaan, että nyt on lähinnä keskitytty johtajien määrän kasvattamiseen, Koskela sanoo.
Yhä suurempi joukko putoaa kyydistä
Nuorisorikollisuutta lisätalousarviossa torjutaan ohjaamalla rahaa niin poliiseille kuin kouluillekin. Näilläkään panostuksilla ei pureuduta ongelmin juurisyihin.
&#8211; Meidän peruskoulumme ei tällä hetkellä kykene tarjoamaan nuorille riittävästi valmiuksia selviytyä toisesta asteesta, puhumattakaan työelämästä. Joka seitsemäs peruskoulun päättävä ei osaa kunnolla lukea. Hyvin menestyvät pärjäävät kyllä edelleen hyvin, mutta koko ajan suurempi joukko nuoria putoaa kyydistä, Koskela muistuttaa.
Inkluusiosta on luovuttava
Koskela on aiemmin esittänyt Suomessa harjoitetun koulutuspolitiikan virheiden tunnustamista ja esimerkiksi inkluusiosta ja liiasta digitalisaatiosta luopumista.
Lisätalousarvioon sisältyy myös poikkeuksellinen valtioneuvoston lainanottovaltuuden muuttaminen. Lainanottovaltuutus säätelee valtionvelan enimmäismäärää. Tähän saakka enimmäismäärä on ollut 150 miljardia, mutta tuo raja ylittyy tänä vuonna, joten lainanottovaltuutta nostetaan nyt 170 miljardiin euroon.
&#8211; Tämä on mielestäni hyvin huolestuttava kehitys, että annetaan vain lupa ja taas saadaan ottaa 20 miljardia lisää velkaa. Onko se sitten parin vuoden päästä 250 ja sitten 300 ja niin edelleen? Näinhän ei voi millään tavalla jatkua tämä holtiton meno, mutta toivotaan, että seuraava hallitus löytää tähän ratkaisun, Koskela sanoo.
&nbsp;

Koskela pitää lisätalousarviota laastarina, joka ei puutu ongelmien juurisyihin – ”Marinin hallitus ottaa rahoja seuraavan hallituksen budjetista”

Kansanedustaja Minna Reijonen ihmettelee ministerien sekä työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten ristiriitaisia lausuntoja sähkötukien valmistelusta. Ministerien taholta on annettu ymmärtää valmistelujen alkaneen jo syksyllä, kun taas viranhaltijat ovat kertoneet saaneensa hallitukselta ohjeistuksen asiaan vasta äskettäin.

Sähkötuet puhuttavat energiakriisin runtelemassa Suomessa. Kotitalouksille ja yrityksille nykyinen tilanne on hyvin epävarma ja epävakaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijosen mielestä kansalaisten ja eduskunnan on saatava ajantasaista tietoa sähkötukien valmistelusta ja ohjeistuksista, kuten siitä, miten tukia mahdollisesti haetaan.
Ministerien suunnalta on kerrottu, että sähkötukia on työstetty pitkään, jo syksystä lähtien. Viranhaltijapuolelta on taas sanottu, että hallitus olisi ohjeistanut uusien sähkötukien valmistelusta vasta aivan äskettäin.
Ministeriön on oltava ajan tasalla
Reijonen jätti ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, milloin sähkötukien valmistelu on aloitettu ja milloin hallitus on ohjeistanut ministeriötä valmistelemaan sähkötukia.
&#8211; Valmistelutyö vie aina aikansa. Asialla on kiire, sillä taloustilanne kotitalouksissa ja yrityksissä voi olla tiukka kohonneiden sähkölaskujen takia. On oleellisen tärkeää, että ministeriö on ajan tasalla ohjeistusten suhteen. Myös talousvaliokunta on ollut huolissaan sähkötukien tilanteesta.
&#8211; Tiedottamisen on oltava oikeaa ja ajantasaista. On huolestuttavaa, jos ministeriö ja ministerit antavat valtion asioista toisistaan poikkeavaa tietoa näin kriittisen tärkeässä asiassa. Näin ei tulisi tapahtua, Reijonen sanoo.
&nbsp;

Reijonen huolissaan ristiriitaisesta tiedottamisesta sähkötukien valmistelussa: ”Milloin valmistelu on aloitettu?”

Milloin hallitus alkoi suunnitella energiatukia kallistuvien sähkölaskujen kanssa tuskailevien kansalaisten auttamiseksi? Pääministeri Sanna Marinin mukaan jo kuukausia aiemmin, mutta ministeriön virkamiehen mukaan toimeksianto tuli vasta viikko sitten.

Hallitus ilmoitti maanantaina auttavansa kalliiden sähkölaskujen kanssa tuskailevia kuluttajia kevään aikana.
Pöydällä on ollut eri malleja, kuten hintakatto ja sähkölaskujen maksuaikojen pidentäminen, mutta mallit olisivat valmistumassa vasta kevääksi. Kuluttajien tukemiseksi hallitus esittää ensinnä kertakorvausta kuluttajien tukemiseksi. Kertakorvaus maksettaisiin takautuvasti talven aiempien sähkölaskujen kustannusten peittämiseksi myöhemmin talvella.
Eduskuntapuolueet kokoontuvat maanantaina pääministeri Sanna Marinin (sd.) kutsusta puhumaan sähkön hinnasta. Eilen illalla Ylen A-studiossa Marin kuitenkin sanoi, että sähkön hintakatto ei edistynyt, koska malli vaatii lisää valmisteluaikaa.
&#8211; Tämä malli (hintakatto) voitaisiin saada eduskuntaan kenties tammikuun lopussa. Ymmärtääkseni toimeenpanossa on myös vielä haasteita, Marin sanoi viitaten keskusteluihin työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten kanssa.
Perussuomalaiset vaati toimia jo aiemmin
Hallitusta on moitittu siitä, että se on herännyt toimimaan liian myöhään, vaikka sähkön kallistuminen on ollut tiedossa jo kuukausien ajan. Myös esimerkiksi perussuomalaiset on vaatinut tehokkaita toimia tilanteeseen puuttumiseksi jo kuukausia. Perussuomalaiset on vaatinut sekä tukea akuuttiin kriisiin että pidemmän aikavälin rakenteellisia toimia hinnoitteluun, sähkömarkkinamalliin, tuotantokapasiteettiin ja muuhun liittyen.
Pääministeri Marinin mukaan sähkötukia olisi alettu valmistella syksyllä.
&#8211; Valmistelutyötä on tehty jo syksyllä, ja työ- ja elinkeinoministeriössä on arvioitu, millaisilla malleilla voidaan edetä, ja on myös katsottu, mitä muualla on tehty, Marin sanoi A-studiossa.
Työ- ja elinkeinoministeriön virkamies Riku Huttunen, joka oli myös eilen A-studiossa, oli kuitenkin Marinin kanssa eri linjoilla. Hänen mukaansa toimeksianto tuli vasta viikko sitten.
– Onhan meillä osastolla vankka asiantuntemus, mutta kyllä nämä nyt rykäistiin noin viikossa. Varsinainen toimeksianto tuli vasta noin viikko sitten.
Huttusen mukaan edes määrärahoja tällaisia toimia varten ei ollut viime viikkoa ennen.
&#8211; Nyt todettiin viime viikolla poliittisesti, että myös rahaa on käytettävissä.
Hintakattoa vaaditaan kansalaisaloitteessa
Samansuuntaisesti toteaa myös johtava tutkija Marita Laukkanen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT). Laukkanen oli <a href="https://areena.yle.fi/podcastit/1-63757978">vieraana</a> Ylen politiikkaradiossa.
Laukkanen ihmettelee, miksi mahdollisesti miljardien tukea on yritetty saada kasaan yhden viikonlopun aikana.
&#8211; Valtiontalouden näkökulmasta on huolestuttavaa, miten vähän näihin käytetään aikaa. Tietoa olisi kyllä käytettävissä, esimerkiksi VATT:ssa, mutta puhelin ei ole soinut koko syksynä, Laukkanen ihmettelee.
Todennäköinen syy sille, että hallitus heräsi sähkötukiasiassa juuri nyt, lienee ainakin osaksi siinä, että <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11121">Sähkön hinta kuriin –kansalaisaloite</a> on juuri kerännyt 50 000 allekirjoittajaa eli ylittänyt rajan, joka vaaditaan kansalaisaloitteen pääsemiseksi eduskuntakäsittelyyn. Kansalaisaloitteessa esitetään, että eduskunnan on selvitettävä kiireellisellä aikataululla mahdollisuudet säätää laki hintakaton käyttöönotosta sähkön hinnoittelussa.
&nbsp;

Pääministeri Marinin mukaan sähkötukia olisi alettu valmistella jo syksyllä – ministeriön virkamies ja VATT:n tutkija eri mieltä: ”Tietoa olisi, mutta puhelin ei ole soinut”

Kylmimmät talvikuukaudet ovat todennäköisesti vasta edessä, mutta monien sähkölaskut ovat jo nyt täysin kohtuuttomia. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vaatii, että kotimainen ja pohjoismainen puhdas sähkö on myytävä kuluttajille kohtuuhinnalla. &#8211; Sähkön hinnoittelu ei ole luonnon laki, vaan sitä voidaan muuttaa, Purra kirjoittaa.

Talvi kylmenee, ja kaikki puhuvat sähkön hinnasta. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuuden blogissaan, että ensi vuonna kansalaisten avuksi tulevat sähkötuki ja sähkövähennys jättävät ulkopuolelleen suuren joukon ihmisiä, jotka eivät saa mitään apua huimien sähkölaskujen maksamiseen.
&#8211; Arvonlisäveron alennus koskee kaikkia mutta ei juuri laske hintaa. Sähkön hinta on yksinkertaisesti saatava alas. Mikään tukipaketti, varsinkaan näin heikon julkisen talouden maassa, ei asiaa yksinään korjaa.
&#8211; Jotkut väittävät edelleen, että markkinoita ei saa sörkkiä. Tilanne pitäisi vain hyväksyä. Näin ei ole. Sähköpörssijärjestelmä nimenomaan ei toimi markkinatalouden ehdoilla. Sähkökauppamallia on muutettava, samoin päästökauppajärjestelmää – jota olemme esittäneet väliaikaisesti kokonaan tauolle.
Sähkön tuottajat käärivät huimia voittoja
Kaksi vuotta sitten ydin-, vesi- ja tuulivoimalla tehdyn sähkön tuotantokustannus sähkön tekijälle oli muutama sentti, Purra kirjoittaa.
&#8211; Loppukäyttäjä osti sähköä katteen ja verojen jälkeen esimerkiksi kuudella sentillä. Näin tuotetun sähkön todellinen tuotantokustannus on edelleen muutama sentti, mutta nyt sitä myydään jopa 50 sentillä. Hinta on kymmenkertaistunut, vaikka tuotantokustannus ei ole käytännössä muuttunut. Samaan aikaan osa sähkön tuottajista tekee satumaisia voittoja. Jos tämä ei ole epäkohta, mikä sitten on?
&#8211; Sähkön hinta määräytyy kalleimman energiamuodon mukaan. Sähkömarkkinoilla osto- ja myyntitarjoukset eivät kohtaa markkinaehtoisesti, vaan kaikki myyjät saavat tietyssä hetkessä saman hinnan.
Purra huomauttaa, että Suomessa riippuu voimakkaasti sääoloista, mikä hinta on.
&#8211; Jos tuulee paljon, on ylituotantoa ja sähkö voi olla käytännössä ilmaista. Liian halpa sähkö työntää markkinoilta pois muita tuotantomuotoja, jotka eivät kykene kilpailemaan niin alhaisilla hinnoilla. Mutta juuri näitä tuotantomuotoja tarvitaan, kun ei tuule tai paista. Kun ei tuule, sähkön hinta nousee kovaksi, ja mitä enemmän on alituotantoa ja pulaa, sitä kovemmaksi.
Laki edellyttää kohtuuhintaisen sähkön tarjoamista
Purra huomauttaa, että sähkön hintaan vaikuttaa vahvasti sähkömarkkinoiden ongelmallinen rakenne.
&#8211; Nykymalli on nimenomaan luotu vihreän siirtymän nimissä tukemaan uusia energiamuotoja, mutta käytännössä tämän seuraus on, että sähköyhtiöt nettoavat yhä suurempia voittoja ja kuluttaja maksaa itsensä kipeäksi. Mitä enemmän sähköstä on pulaa, sitä enemmän mukaan tulee hyvin kallista sähköä, ja se tekee osalle tuottajista valtavat katteet. Tämän takia sähkö on oikeasti niin kallista.
Suomalainen sähkö on jo yli 80-prosenttisesti päästötöntä. Se ei kuitenkaan näy kuluttajan maksamassa hinnassa.
Purra huomauttaa, että Suomen sähkömarkkinalaki kuitenkin edellyttää kohtuuhintaisen sähkön tarjoamista kuluttajille.
&#8211; Ei kai ole kyseessä todella kuollut kirjain? Kotimainen ja pohjoismainen puhdas sähkö on myytävä kuluttajille kohtuuhinnalla. Sähkön hinnoittelu ei ole luonnon laki, vaan sitä voidaan muuttaa.
Lue koko blogi <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/5c5c2f7e-cb94-44b8-afac-0c0b70d84404">täällä</a>.
&nbsp;

Purra: Sähkön hintaa on saatava alas – ”Mikään tukipaketti ei asiaa yksinään korjaa”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä jätti tänään toimenpidealoitteen, jossa vaaditaan, etteivät poikkeuksellisen korkeista energiahinnoista johtuvat, kuluttajan omista toimista riippumattomat maksuvaikeudet synnyttäisi maksuhäiriömerkintää.

Historiallisen korkeat energialaskut näkyvät jo kasvavina luottohäiriömerkintöjen määrinä, joita on kertynyt pelkästään sähkölaskujen vuoksi tuhansia.
&#8211; Tilanne energiahinnan muodostumisen suhteen tuskin muuttuu nopeasti eikä hallitus ole tuonut riittäviä toimenpiteitä hintojen alentamiseksi, joten voidaan ennustaa, että talvella kuluttajien omista valinnoistaan riippumattomat luottohäiriömerkinnät tulevat entisestään kasvamaan, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio ennustaa.
Epäoikeudenmukaisiksi kohtuuttomien sähkölaskujen aiheuttamat luottohäiriömerkinnät tekee Tavion mielestä se, että ne ovat suurelta osin kuluttajasta riippumattomia merkintöjä.
&#8211; Henkilö voi olla työelämässä ja hoitaa talousasiansa moitteetta, mutta hänellä ei ole kerta kaikkiaan varaa maksaa energialaskuja, Tavio huomauttaa.
Luottohäiriömerkinnän vaikutukset laajoja
Luottohäiriömerkintä vaikuttaa yksilön taloudellisiin mahdollisuuksiin dramaattisesti. Merkintä vaikeuttaa merkittävästi tai jopa estää kokonaan luoton saannin, tiettyjen vakuutuksien saamisen, osamaksusopimukset ja esimerkiksi nettiliittymän avaamisen.
&#8211; Jos henkilöllä tulee eteen esimerkiksi isompi autoremontti, vaaditaan luottohäiriömerkinnän omaavalta usein käteismaksu kertasuorituksena eikä osamaksu käy. Tämä voi olla mahdoton suoritettava pienituloiselle ja voi heikentää työssäkäyntimahdollisuuksia. Tilanne on täysin kohtuuton.
&#8211; Kansallisesti suuri määrä luottohäiriömerkintöjä vaikuttaa siten myös kansantalouteen, Tavio huomauttaa.
Hallituksen toimet riittämättömiä
Tuleva pienituloisten sähkötuki ja sähkölaskun perusteella myönnettävä kotitalousvähennys tulevat monille takautuvasti, ja viive laskujen eräpäivien ja tuen todellisen vaikutuksen välillä on perussuomalaisten mukaan liian suuri.
&#8211; Tukien määrät eivät muutenkaan välttämättä helpota kaikkien tilannetta, sillä verovähennyksenkin jälkeen energialaskut voivat olla erittäin merkittäviä.
&#8211; Vaikka energiayhtiöillä on oikeus itse määritellä maksuajoista ja -sopimuksista, on siis jo nyt nähtävissä, ettei tämä monenkaan kohdella ole riittänyt estämään maksuhäiriömerkinnän syntymistä.
Perussuomalaisten mallissa maksuhäiriömerkintöjen kohtuullistaminen olisi takautuvaa korkeiden energiahintojen ajalta niiltä osin kuin merkinnät ovat syntyneet energialaskuista.
&nbsp;

sähkötuki

Vigelius: Valtiolla vastuu sähkön hinnasta pitkällä aikavälillä

Koskela pitää lisätalousarviota laastarina, joka ei puutu ongelmien juurisyihin – ”Marinin hallitus ottaa rahoja seuraavan hallituksen budjetista”

Reijonen huolissaan ristiriitaisesta tiedottamisesta sähkötukien valmistelussa: ”Milloin valmistelu on aloitettu?”

Pääministeri Marinin mukaan sähkötukia olisi alettu valmistella jo syksyllä – ministeriön virkamies ja VATT:n tutkija eri mieltä: ”Tietoa olisi, mutta puhelin ei ole soinut”

Purra: Sähkön hintaa on saatava alas – ”Mikään tukipaketti ei asiaa yksinään korjaa”

Perussuomalaisilta toimenpidealoite: Ei maksuhäiriömerkintää poikkeuksellisen korkeista sähkölaskuista

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025