Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

sairastuminen

Koronakriisi tulee Suomessa lähiviikkoina pahenemaan, ja kriisin myötä joutuu suomalainen terveydenhoitojärjestelmä äärirajoille ja myös hoitohenkilökunnan jaksaminen kovalle koetukselle. Perussuomalaisten hoitajataustaiset kansanedustajat Mari Rantanen, Arja Juvonen ja Sanna Antikainen pohtivat, miten kriisin aikana turvataan hoitajien ja lääkärien terveys ja henkinen jaksaminen.
 
Kansanedustaja Mari Rantanen Helsingistä pitää niin hoitohenkilökunnan henkisen kuin fyysisenkin terveyden kannalta ensiarvoisen tärkeänä sitä, että asianmukaisten suojavarusteiden riittävyydestä huolehditaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei asiaan ole Suomessa riittävästi osattu perehtyä, vaikka taudin leviäminen on ollut tiedossa tammikuusta saakka.
&#8211; Hoitohenkilökunnan terveyden ja turvallisuudentunteen kannalta on tärkeää, että heille on riittävästi asianmukaisia suojavarusteita, ja kun hoitajat alkavat itse oireilemaan, heidät pitää saada testattua heti. Tältä osin tilanne on ilmeisesti vähän parantunut THL:n muutettua testauskriteerejään, mutta ongelmia esiintyy yhä, Rantanen sanoo.
Kuka saa hoitoa, kuka ei?
On mahdollista ja jopa todennäköistä, että lähiviikkoina hoitohenkilökunta joutuu vaikeiden ja raskaiden valintatilanteiden eteen, jos tehohoitopaikat loppuvat pääkaupunkiseudulla kesken.
Muun muassa Italiassa ja Espanjassa on jo nähty, mitä tapahtuu, kun tehohoitopaikat loppuvat ja hoitajat ja lääkärit joutuvat päättämään, kuka saa hoitoa ja kuka ei.
&#8211; Tässä kriisissä kaikki asiat liittyvät toisiinsa. Testaaminen ja suojavarusteiden riittävyys, tehohoitopaikkojen riittävyys ja hoitohenkilökunnan kuormitus – kaikki asiat kietoutuvat toisiinsa. Uupumisia tulee varmasti erityisesti siinä vaiheessa, kun potilaita on paljon ja joudutaan vaikeiden valintatilanteiden eteen. Myös fyysinen työkuorma ja hoitohenkilökunnan huoli omien läheistensä puolesta vaikuttaa heidän jaksamiseensa. Hoitajat ja lääkärit kohtaavat työssään juuri ne vaikeimmat tautimuodot, eivät niitä lievästi oireilevia, Rantanen kertoo.
Suuri osa tartunnoista iskenyt hoitajiin
Hoitohenkilökuntaa on sairastunut paljon koronavirukseen jo nyt. Siinä vaiheessa, kun Suomessa ilmoitettiin 200 varmistettua koronavirustartuntaa, oli niistä neljäkymmentä nimenomaan hoitohenkilökunnan tartuntoja. Sen jälkeen on lakattu ilmoittamasta hoitohenkilökunnan osuutta virustartunnoista.
&#8211; Näyttää siltä, että koronavirukseen, suojavarusteisiin ja testaukseen liittyvät ohjeistukset ovat olleet aika epäselviä ja muuttuvat koko ajan. Herää kysymys, onko kriisin johtamisessa toimittu parhaalla mahdollisella tavalla. Pitää toivoa, että hoitoalan työnantajat pystyisivät edes osoittamaan riskiryhmiin kuuluvat ja raskaana olevat hoitajat ja lääkärit eri tehtäviin, Rantanen toteaa.
”He vaarantavat henkensä siellä”
Esimiesten ja kollegojen tuen merkitys korostuu kriisin keskellä. Myös kansanedustaja Arja Juvosen esittämä vaarallisen työn lisä olisi tärkeä tuen ja arvostuksen osoitus niille, jotka nyt taistelevat etulinjassa suomalaisten ihmishenkien ja terveyden puolesta.
&#8211; Vaikka raha ei korvaa kaikkea, se osoittaisi arvostusta sitä kovin raskasta ja vaarallista työtä kohtaan, mitä hoitoalalla nyt tehdään. Tarkkaan ottaen he kuitenkin vaarantavat omat henkensä siellä, sanoo Rantanen.
Hoitohenkilöstöstä otetaan nyt kaikki irti
Koronaviruksen vastaisessa taistelussa on otettu käyttöön valmiuslaki, joka mahdollistaa hoitoalan henkilökunnan työaikojen pidentämisen, lomien peruuttamisen ja yleensäkin sen, että hoitajista ja lääkäreistä voidaan kriisin keskellä ottaa kaikki irti.
Kansanedustaja Arja Juvonen Espoosta muistuttaa, että kriisiaikanakin hoitajilla pitää olla mahdollisuus riittävään lepoon, taukoihin ja ruokatunteihin.
&#8211; Hoitoalalle olisi jo aiemmin pitänyt osata rakentaa riittävä varabooli henkilöstöä juuri tällaisten tilanteiden varalta. Kun kentälle nyt tuodaan paljon hoitajia, joilla ei ole ennestään kokemusta akuutista hoidosta, on tärkeätä pitää huolta siitä, ettei kukaan joutuisi toimimaan yksin epävarmassa tilanteessa, Juvonen sanoo.
Suojavarusteiden puute pahin sudenkuoppa
Juvonen on jo useaan otteeseen esittänyt hoitoalalle erityistekijälisää, suomeksi sanottuna vaarallisen työn lisää, joka olisi mahdollista ottaa käyttöön. Se on myös kirjattuna joihinkin työehtosopimuksiin erillisessä pykälässä. Hoitoalan lisäksi vaarallisen työn lisä kuuluisi sellaisille kriittisille aloille, jotka eivät voi tehdä työtään etänä, kuten poliiseille ja palomiehille.
&#8211; Työyhteisön on myös oltava turvallinen. Suojavarusteita on oltava riittävästi, työn johtamisen on oltava kohdallaan ja työvuorojen jaossa on noudatettava tasapuolisuutta. On vaikea edes kuvitella, että tappava virus on liikenteessä mutta meiltä puuttuu asianmukaisia suojavarusteita. Tämä on suurin sudenkuoppa kriisin hoidossa tällä hetkellä, ja on pöyristyttävää, ettei Huoltovarmuuskeskuksesta tavara ole liikkunut tarpeeksi nopeasti. Suojavarusteita on riitettävä myös kotihoitoon, Juvonen kertoo.
Testaamista tehostettava
Koronaviruksen testaamista on Suomessa edelleen tehostettava. Jos on olemassa pienikin epäilys siitä, että virusta on hoitohenkilökuntaan kuuluvan ihmisen lähipiirissä, pitäisi tämän automaattisesti jäädä kotikaranteeniin, jottei olisi riskiä viruksen tuomisesta työpaikalle.
Juvonen pitää ehdottoman tärkeänä, että myös hoitohenkilökunnan perheenjäsenet testattaisiin koronaviruksen varalta.
&#8211; Tautia on erityisen vaikea torjua, kun tällä hetkellä sen voi saada oikeastaan mistä vain, mutta kuitenkin kaupassa pitää käydä, Juvonen pohtii.
Kriisi kertautuu ahdistuksena ja psyykkisenä oireiluna
On päivänselvä asia, että jos koronaepidemia Suomessakin räjähtää käsiin samalla lailla kuin on jo käynyt monessa muussa maailman maassa, joutuvat hoitajat ja lääkärit suorittamaan priorisointia sen suhteen, kenelle tehohoitoa annetaan.
Juvonen uskoo, että eri laitoksiin tullaan perustamaan eettisiä toimikuntia, ja jo nyt varmasti käydään päivittäin pohdintaa siitä, entä jos ja mitä kun tilanne tulee eteen. Esimerkiksi vanhustenhoitoalalla priorisointia on jouduttu harjoittamaan jo pitkään, lähinnä silloin kun toipumismahdollisuuksia ei ole.
&#8211; Tämän kriisin aikana hoitohenkilökunta joutuu näkemään, kokemaan ja tekemään asioita, jotka varmasti monen kohdalla kertautuvat erilaisina traumastressireaktioina. Ei toki kaikilla, koska työ itsessään jo vaatii tekijöiltään paljon luonteenlujuutta. Kriisi tulee varmasti aiheuttamaan paljon henkistä ahdistusta ja psyykkisiä oireita yhteiskunnassa yleisemminkin, ei pelkästään hoitoalalla, sanoo Juvonen.
Riskiryhmiin kuuluvat hoitajat peloissaan
Kansanedustaja Sanna Antikainen Outokummusta pitää kaikkein pahimpana epäkohtana koronakriisin hoidossa tällä hetkellä sitä, että suojavarusteista on edelleenkin pulaa, vaikka varmuusvarasto on avattu. Antikaisen mielestä hoitajille ja lääkereille kuuluu myös Juvosen esittämä vaarallisen työn lisä.
&#8211; Tällä hetkellä hoitoalalla tehdään hyvin pitkää päivää ja kaikki lomat on peruttu. On kohtuutonta vaatia, että pitäisi tehdä sitä työtä oman terveytensä uhalla, jos suojavarusteita ei ole. Myös testaamista on lisättävä ja koronatesteihin pääsyä helpotettava. Monilta itse riskiryhmiin kuuluvilta hoitajilta on tullut sellaista viestiä, että heitäkin pelottaa olla töissä paikassa, missä on suuri riski koronaviruksen kohtaamiseen. Kun siihen lisätään, että suojavarusteita ei ole, on se aika kestämätön yhdistelmä, Antikainen pohtii.
Hoitajien työtaakka katastrofaalinen
Antikainen menee hiljaiseksi sen ajatuksen edessä, että Suomessakin tulisi lähiviikkoina vastaan tilanne, ettei hoitopaikkoja riittäisi kaikille, vaan hoitajat ja lääkärit joutuisivat päättämään, kuka saa hoitoa ja kuka ei. Mahdottomana hän ei ajatusta pidä, mutta kaikki mahdollinen on tehtävä, jotta siltä vältyttäisiin. Kaikkien suomalaisten on saatava hoitoa.
&#8211; Hoitajien työtaakka oli aivan valtava jo ennen koronakriisiä ja nyt se on katastrofaalisella tasolla. Olen todella huolissani myös heidän tilanteestaan. Minulle tulee paljon yhteydenottoja hoitoalan ihmisiltä kentältä ja viesti on sellainen, että lopussa aletaan olla. Yhteydenottoja tulee sekä jaksamisesta että suojavarusteiden puutteesta. On aivan kohtuutonta, että hoitohenkilökunta joutuu suoraan vaarantamaan oman terveytensä suojavarusteiden puutteen takia, Antikainen sanoo.

Koronakriisi koettelee hoitohenkilökunnan fyysistä terveyttä ja henkistä jaksamista: ”Raskaiden valintojen eteen joudutaan Suomessakin”

Hoitajien usko päästä koronavirustestiin horjuu. Palautteen määrä on niin valtava, että THL:n on ehdottomasti reagoitava tähän. Myöskään hoitoalan henkilön kotona oleva sairastunut henkilö ei ole päässyt testiin. Syynä on THL:n ja STM:n ohjeistuksien ristiriitaisuus testien ottamiseen. Hoitajien kohdalla testaamatta jättäminen on mitä suurinta välinpitämättömyyttä, kansanedustaja Arja Juvonen kritisoi.
&#8211; Tämä on täysin pähkähullua. Hoitajat oireilevat, mutta eivät pääse testiin. Koronavirus ei näy päällepäin. Tämä on kuin venäläistä rulettia. Kuka kantaa vastuun näistä tilanteista, Arja Juvonen kysyy.
Miksi hoitajan sairasta lasta ei testata?
Juvonen kertoo saaneensa epätoivoisen yhteydenoton suuressa sairaalassa sairaanhoitajana työskentelevältä vanhemmalta, jonka pitkäaikaissairas lapsi on ollut seitsemän päivää korkeassa kuumeessa. Vanhempi on mennyt päivittäin sairaalaan töihin. Lapselta ei ole suostuttu ottamaan koronavirustestiä ja perusteluna on ollut tasapainossa oleva pitkäaikaissairaus.
&#8211; Olen viimeksi tänään ollut vanhempaan yhteydessä. Miksi THL:n ohjeistus ei ohjeista tutkimaan hoitotyöntekijän läheistä? Vanhemman huoli lapsestaan on suuri, mutta hänellä on huoli myös sairaalan potilaista. Hoitoalan henkilöstö on koronakriisin hoitamisessa ja ennaltaehkäisyssä keskiössä, Juvonen muistuttaa.
Hoitohenkilöstöllä suuri todennäköisyys sairastua
Juuri tulleen uutisen mukaan Helsingin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaan kuuluvilla on todettu 17 koronavirustartuntaa. Tartuntoja on todettu kolmessa seniorikeskuksessa, kotihoidossa, yhdessä sairaalassa ja kotisairaalassa (Hel.fi 2.4. 2020).
&#8211; Tilanne on hyvin vakava, mutta odotettu. Ajatus siitä, että hoitaja ei sairastuisi on absurdi. Sen sijaan se on suuri todennäköisyys. Toimintaohjeet, joissa hoitajalle ei myöskään aseteta karanteenia flunssapotilaan ollessa kotona on päätön. Hoitajat ovat riskiryhmässä saada tartunta, mutta myös levittää sitä eteenpäin.
&#8211; THL:n tulee tarkentaa sivuilleen selkeä ja tiukka ohjeistus koronavirustesteistä. Sinne tulee kirjata selkeästi hoitohenkilöstön, sekä heidän läheisten testiin pääsy ja toimintaohjeet tämän jälkeen, Juvonen sanoo.
Suojavarusteita ja maskeja puuttuu
Testien puutteen lisäksi hoitajia huolestuttaa ja jopa pelottaa olla töissä. Riskiryhmään kuuluva hoitaja ei voi jäädä pois, vaikka valtiotasolla kehoitetaan riskiryhmäläiset pysymään kotona. Suojavarusteita ja kasvomaskeja puuttuu ja ohjeistus niissäkin on ristiriitaista (Yle 3.4. 2020).
&#8211; Hoitoalan henkilöstö on ristitulessa, joka vaatii vahvuutta. Heille tulee turvata testeihin pääsy ja suojavarusteet, mutta myös kunnon korvaus työstään. Nyt on syytä vaatia alan työntekijöille erityisen vaativan työn lisää eli selkokielellä sanottuna vaarallisen työn palkanlisää maksuun, Juvonen vaatii.

Juvonen: Suomi pelaa hoitajiensa kanssa venäläistä rulettia – ”Koronatestejä ja suojavaatetusta lisättävä ja alan työntekijöille heti vaarallisen työn lisä”

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on huolissaan ruoantuotannon jatkuvuudesta sairaustapauksen kohdatessa tilojen isäntäväkeä. Asia on erittäin tärkeä koronakriisin keskellä paljon puhuttavan huoltovarmuuden näkökulmasta.
&#8211; Tällä hetkellä lomittajat ovat kiven alla. Koronavirustilanteen seurauksena tuuraajien löytäminen sairaustapauksen yllättäessä voi osoittautua mahdottomaksi tehtäväksi. Olen keskustellut ongelmallisesta tilanteesta asiaan perehtyneen kansalaisen kanssa. Hänen huolensa on enemmän kuin aiheellinen, Ritva ”Kike” Elomaa toteaa.
Koronaviruksen tulee joidenkin arvioiden mukaan saamaan yli 40 % suomalaisista. Todellinen luku saattaa osoittautua vielä tätäkin arviota suuremmaksi.
&#8211; Käytännössä taudin levitessä näin laajalle tulee väistämättä myös moni tilallinen saamaan koronatartunnan. Esimerkiksi lehmiä ei voi jättää lypsämättä pitkäksikään aikaan. Tällaisessa tilanteessa puhutaan tunneista, joten apua tarvitaan todella nopeasti. Myös lihaa tai vaikka kananmunia tuottavilla tiloilla haaste on valtava ja vahingot mittavia, jos tuuraajia ei saada pelastamaan tilannetta.
&#8211; Tämä ongelma koskee ruoantuotantoamme ja sitä kautta linkittyy tiiviisti huoltovarmuuteemme. Olisi ensiarvoisen tärkeää, ettei korona saisi tilojamme polvilleen, Elomaa sanoo.
Elomaa painottaa, että eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen ja tuotannon koneistuminen edellyttää osaamista. Lisäksi tilat ovat nykyisin suuria.
&#8211; Lomittajilla on suuresta vastuusta huolimatta pieni palkka eikä ala ole ollut niitä vetovoimaisimpia. Tuottajien jaksamisesta lomittajapulan takia on jo muutenkin keskusteltu pitkään. Tilannetta ei yhtään helpota se, että koronan iskiessä osaava tuuraaja pitäisi saada paikanpäälle todella lyhyellä varoitusajalla, hän jatkaa.
Elomaa vaatii hallitusta osana huoltovarmuuden vahvistamista huomioimaan myös tilojen tuotantovalmiuden ylläpitämisen äkillisten sairaustapausten aikana.
&#8211; Suomessa voitaisiin esimerkiksi järjestää pikakoulutusta tällaisten tilanteiden varalle ja pitää muutenkin huoli alueellisesti riittävästä lomittajareservistä kriisitilanteiden varalle. Tilanteen vaatiessa voi olla tarpeen jopa velvoittaa apuvoimia turvaamaan ruoantuotannon jatkuvuus, Elomaa päättää.

Elomaa: Kuka pyörittää maatilaa isäntäväen sairastuessa?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Markku Tervahauta osallistui tänään THLn tiedotustilaisuuteen silminnähden flunssaisena. Hän niisti nenäänsä ja niiskutti ja samalla nenäliinaa pyyhki välillä otsaansa ja sitten tarttui samalla kädellä mikrofoniin, joka kiersi seuraavalle puhujalle.
&#8211; Pääjohtaja Markku Tervahaudan esiintyminen suorassa tiedotustilaisuudessa oli piinaavaa katsottavaa. Miten voi olla, että meidän ylimmän asiantuntija yksikön pääjohtaja ei elä kuten opettaa? kysyy perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.
&#8211; Hän juuri itse korosti puheessaan, että yskimisestä tippuu partikkeleita pinnalle ja seuraavaksi kun joku siihen pintaan koskee on tartuntaketju valmis. Hän vielä demonstroi eli näytti käsillään, miten tuo tapahtuu.
Pohjanoteeraus kaikelle työlle
Juvonen ihmettelee, miten on mahdollista, että se instanssi, johon suomalaiset joutuvat luottamaan ja johon hallitus nojaa kaikissa toimissaan, näyttää itse tällaista esimerkkiä.
&#8211; Tämä on pohjanoteeraus kaikelle sille työlle ja valistuksella, mitä suomalaisille on viime viikkoina annettu. Jos THL:n pääjohtaja ei itse kunnioita muita kanssakulkijoita siten, että ei altista kavereita mahdollisesti tarttuvalle flunssalla, niin minkä esimerkin hän antaa?
&#8211; Tiedotustilaisuudessa Tervahauta sanoi myös mielipiteenään, että koronaan suhtautuminen on ollut ylilyönti. Tervahauta näytti juuri omalla käytöksellään flunssaisena esiintyessään, että viittaa kintaalla koko koronalle, Juvonen moittii.

Juvonen: THL:n pääjohtaja silminnähden flunssaisena tiedotustilaisuudessa – viittaa kintaalla koko koronalle ja omille ohjeistuksilleen

Tällä viikolla vietetään omaishoitajien viikkoa. Perussuomalaisten Helsingin kaupunginvaltuutettu Mari Rantanen toivoisi, että omaishoitajia muistettaisiin muutenkin kuin vaalipuheissa.

Itsekin omaishoitajana toimiva Rantanen huomauttaa, että omaishoitajat säästävät 
yhteiskunnan varoja noin kolme miljardia euroa vuodessa.
&#8211; Omaishoitajat ovat jokaisen huulilla aina ennen vaaleja. Johonkin se omaishoitajan arvostus aina häviää vaalien välillä, kun pitäisi helpottaa omaishoitajan elämää suuntaamalla tähän yhteen kustannustehokkaimpaan ja inhimillisimpään hoitoon lisää rahaa.
Palkkiot laskevat, vapaapäiviä vähemmän
Ikäihmisten palvelut ja omaishoito ovat olleet Sipilän hallituksen kärkihankkeiden joukossa. Rantanen toteaa, ettei tämä ole näkynyt mitenkään omaishoitajan arjessa.
&#8211; Seminaarit, webinaarit, juhlaseminaarit, muutosagentit, videot ja työpajat, joita tämä kärkihanke tuottaa, ei auta piirun vertaa tavallista omaishoitajaa. Kiva kun virkamiehillä ja poliitikoilla riittää tapahtumia, mutta pitäisikö olla jotakin konkreettista eikä vain taas juhlapuheita? Rantanen kysyy blogissaan.
&#8211; Valitettavasti palautteena omaishoitajilta tulee yhä pieneneviä omaishoidon palkkioita ja väheneviä vapaapäiväoikeuksia. Omaishoitolain uudistuksen myötä kaikille taattiin kaksi vapaapäivää kuukaudessa, mutta käytännössä tämä laki on tiputtanut osalta omaishoitajilta kolme vapaapäivää kahteen vapaapäivään.
Rantasen mukaan tällainen kehitys voi pahimmillaan kasvattaa tarvetta ympärivuorokautiselle hoidolle, joka ei ole yhteiskunnan eikä hoidettavien etu.
Sairastaminen käy kalliiksi
Rantanen tarjoaisi työssäkäyville omaishoitajille oikeuden tilapäiseen hoitovapaaseen omaishoidettavan sairauden vuoksi.
&#8211; Tämä sama palkallinen neljän päivän vapaaoikeus on alle 10-12-vuotiaan lapsen kanssa. Jos halutaan tukea työssäkäynnin ja omaishoidon yhdistämistä, olisi tässä yksi ehdotus helpottamaan sitä. Nythän omaishoitaja joutuu jäämään palkattomalle vapaalle, mikä osaltaan voi aiheuttaa taloudellista ahdinkoa, jota ei pieni omaishoidon palkkio korvaa.
PS: Omaishoidon palkkio verottomaksi
Yksi omaishoitajien taloudellista ahdinkoa helpottava ehdotus löytyi perussuomalaisten varjobudjetista, jossa omaishoidon palkkiota esitettiin verottomaksi.
&#8211; Tämä helpottaisi suoraan omaishoitajien tilannetta. Voitaisiinko välillä puhua konkreettisista ehdotuksista omaishoitajien tukemiseksi juhlapuheiden fraasien ja latteuksien sijaan?

sairastuminen

Koronakriisi koettelee hoitohenkilökunnan fyysistä terveyttä ja henkistä jaksamista: ”Raskaiden valintojen eteen joudutaan Suomessakin”

Juvonen: Suomi pelaa hoitajiensa kanssa venäläistä rulettia – ”Koronatestejä ja suojavaatetusta lisättävä ja alan työntekijöille heti vaarallisen työn lisä”

Elomaa: Kuka pyörittää maatilaa isäntäväen sairastuessa?

Juvonen: THL:n pääjohtaja silminnähden flunssaisena tiedotustilaisuudessa – viittaa kintaalla koko koronalle ja omille ohjeistuksilleen

Rantanen: Omaishoitajista yhteiskunnalle kolmen miljardin euron vuosittainen säästö – ”Muistetaan yleensä vain vaalipuheissa”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025