Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

sairaudet

Perussuomalaiset kansanedustajat: Liikkumattomuus on yhteinen ongelma

Valmiuslain perusteella kunnilla on ollut oikeus poiketa terveydenhuollon kiireettömän hoidon aloittamisen määräjoista koronakriisin aikana. Asian eduskuntakäsittelyssä kuitenkin painotettiin, että kunta voi luopua kiireettömän hoidon määräaikojen noudattamisesta vain, jos se on välttämätöntä kiireellisen hoidon järjestämiseksi ja jos se ei vaaranna potilaan terveyttä. Hoidon tarpeen arviointi olisi myös tehtävä kuten ennenkin.

&#8211; Kansalaisilta on nyt tullut viestejä siitä, että heille jo sovittuja hoitotoimenpide- ja leikkausaikoja on peruttu ja siirretty tulevaisuuteen. Myös hoidon tarpeen arviointeja on jäänyt tekemättä, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen kertoo huolestuneena.
THL:n asiantuntijoiden juuri julkaisema raportti tukee Juvosen saamaa palautetta kuntakentältä (THL Raportti 8/2020). Raportissa kerrotaan, että osassa palveluista käyntejä rajoitettiin ja kiireettömiä palveluita peruttiin liian varhaisessa vaiheessa. Myös huoli kiireettömän hoidon muuttumisesta kiireelliseksi hoidon viivästymisen vuoksi nousee esiin.
Hoitojen siirtäminen aiheuttaa ruuhkia
Raportissa todetaan, että perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon vastaanottokäynnit ovat vähentyneet epidemian takia selvästi, eivätkä etäpalvelujen kasvaneet käyntimäärät korvaa vähentymistä.
&#8211; Kun kiireetöntä hoitoa koronavirusepidemian vuoksi lykätään, leikkauksia siirretään ja tarpeellisia seurantakäyntejä perutaan, ne kasaantuvat ja patoutuvat jonoiksi ja näiden jonojen purkaminen tulee olemaan koronakriisin jälkeen hyvin haastavaa ja resursseja vaativaa. Hoitojen lykkäämisellä voi olla myös potilasturvallisuutta heikentäviä vaikutuksia, sillä vakava sairaus voi jäädä huomaamatta ja siihen tärkeä hoito saamatta. Edessä voi olla potilasvahinkoja ja niistä aiheutuvia inhimillisiä, mutta myös taloudellisia kustannuksia ja menetyksiä, Juvonen sanoo.
Hoitoon hakeutumista ei kannata lykätä
Suomalaiset ovat myös kertoneet arastelevansa lääkärille hakeutumista, koska moni luulee, ettei hoitoa voi saada.
&#8211; Sairaanhoitopiirejä ja kansalaisia tulisikin nyt ohjeistaa siitä, että terveydenhuollossa hoidetaan myös muita kuin koronavirukseen liittyviä palvelutarpeita, ja ettei kansalaisten ole syytä lykätä hoidon piiriin hakeutumista, jos epäily sairaudesta on.
&#8211; Olen jättänyt hallitukselle tänään kirjallisen kysymyksen liittyen kiireettömän hoidon rajaamiseen, palvelutarpeen arviointiin ja hoidon ja leikkausten viivästymiseen liittyvistä potilasturvallisuus kysymyksistä sekä hoitojonojen purkamisen liittyvistä koronakriisin jälkeisistä resursseista. Koronakriisillä on kauaskantoiset vaikutukset, Juvonen toteaa.

Juvonen: Hoitojen lykkäämisellä voi olla potilasturvallisuutta heikentäviä vaikutuksia

Usein julkisessa terveydenhoidossa asiakkaat eivät koe saavansa sellaista hoitoa kuin haluaisivat. Monesti tuntuu, että lääkäri ja potilas eivät ymmärrä toisiaan, ja aina ei ole kyse kieliongelmista. Pekan tarina on kertomus kahden vuoden kipu- ja poliklinikkakierteestä ennen tekonivelleikkaukseen pääsyä.

Hämeenlinnalainen Pekka, 71, otti yhteyttä Suomen Uutisiin kertoakseen omasta, kahden vuoden tuskien taipaleestaan julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä.
Pekka kertoo satuttaneensa oikean olkapäänsä vuonna 1991 kaatuessaan liukkailla. Tuloksena oli lievä revähdys, mutta vuosien myötä olkapään liikkuvuus jatkuvasti huononi, kunnes olkapäähän ilmaantui kova patti vuonna 2016. Olkapäästä otettiin magneettikuvat ja ortopedi poisti patin Kanta-Hämeen keskussairaalassa, mutta patti uusiutui muutaman kuukauden kuluttua.
Lääkkeistä sisäinen verenvuoto
Sen jälkeen patti poistettiin useaan kertaan. Olkapäässä oli jatkuvaa kipua ja sisäistä verenvuotoa. Pekka kertoo, että loppuvuodesta 2017 ortopedi otatti uudet magneettikuvat ja totesi, että olkapää vaatii ison leikkauksen ja palataan asiaan ensi vuoden puolella.
Jouluna 2017 Pekka kurotti jotain ylähyllyltä, jolloin olkapäähän tuli äkillinen, kova kipu ja verenvuoto. Pekka meni ensiapuun, mutta lääkäri ei pyytänyt edes ottamaan paitaa pois vaan määräsi vahvoja kipulääkkeitä, jotka Pekan mukaan vain lisäsivät sisäistä verenvuotoa. Miehen koko oikea ylävartalo oli &#8221;muniin asti musta&#8221; verenvuodosta.
Hemoglobiini laski ja Pekalle annettiin lisää verta pariin otteeseen hänen ollessaan 4 vuorokautta sairaalassa tutkittavana.
Leikkaus vai pillereitä
Tämän jälkeen Pekan olkapäähän päätettiin tehdä tähystysleikkaus. Pekka oli jo valmisteltu leikkaukseen, kun leikkaava lääkäri sanoi papereita ja kuvia tutkittuaan, ettei tälle voida mitään tähystyksessä tehdä.
&#8211; Ei muuta kuin omat vaatteet päälle ja takaisin kotiin, Pekka kertoo.
Kipu ja vuotoherkkyys pahenivat jatkuvasti. Pekalle määrättiin lisää vahvoja, huumaavia kipulääkkeitä.
&#8211; Ei ne olkapäätä paranna, Pekka sanoo.
Lopulta Pekka meni yksityiselle. Siellä lääkäri katsoi vuonna 2016 otettuja magneettikuvia ja lausuntoja ja totesi heti, että ei tähän auta muu kuin tekonivel. Hän lähetti Pekan saman yksityisen lääkäriaseman toimipisteeseen Turkuun, jossa kokenut ortopedi tutki tilanteen. Sieltä Pekka sai lähetteen Turun yliopistolliseen keskussairaalaan.
&#8211; Tyksin ortopedi sanoi myös heti, että ei ole muuta mahdollisuutta kuin tekonivel, Pekka kertoo.
Kahden vuoden kärsimys loppui
Syksyllä 2018 Pekalle tehtiin tekonivelleikkaus Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Olkapää kuntoutui nopeasti ja kivut loppuivat. Pekka on sitä mieltä, että Kanta-Hämeen keskussairaalan ortopedin olisi pitänyt lähettää hänet tekonivelleikkaukseen jo 2016 tai viimeistään syksyllä 2017. Näin olisi olisi vältetty pitkä tuskien tie, monet poliklinikkakäynnit ja kahden vuoden lääkekulut, jotka olivat Pekan mukaan noin 4 000 euroa.
&#8211; Syötettiin sellaisia huumelääkkeitä, joista sanotaan, että niiden määräämistä ihmisille pitäisi nykyään välttää riippuvuuksien takia, Pekka kertoo. Ja eihän ne olkapäätä paranna.
Pekan mielestä alkuperäisen hoitavan lääkärin olisi pitänyt tietää jo 2016 otettujen kuvien perusteella olkapään tilanne. Pekka kokee, että hänelle ei riittävän selkeästi kerrottu mahdollisuudesta teettää olkapäähän tekonivel.
&#8211; En minä edes tiennyt, että olkapäähänkin voidaan tehdä tekonivel. Lääkäri sanoi vain, että &#8221;iso leikkaus, iso leikkaus&#8221;, mutta ei kirjoittanut lähetettä minnekään.
&#8211; Kyllä lääkärin pitäisi enemmän tietää kuin potilaan, Pekka sanoo.
Tekonivelleikkauksen viivästymiseen tyytymättömänä Pekka teki potilasvahinkoilmoituksen potilasvahinkokeskukselle.
Ikärasismia?
Vastineessaan potilasvahinkoilmoitukseen alkuperäinen hoitava lääkäri kirjoittaa, että kyseessä on &#8221;kohta 81 vuotta täyttävä mies&#8221;, jolla runsaasti perussairauksia, kuten sepelvaltimotauti, aiempi ohitusleikkaus ja diabetes.
Lääkärin mielestä Pekan hoitoonhakeutumisen syy oli ollut solisluunivelen kulumatauti eikä olkanivelen kulumatauti. Lääkärin näkemyksen mukaan &#8221;olkanivelen todettu kulumatauti ei ole potilasta häirinnyt&#8221;. Hänen mielestään potilasta on yritetty hoitaa mahdollisimman hyvin. Myös potilasvakuutuskeskus oli sitä mieltä, että hoitovirhettä ei ole tapahtunut.
Pekka huomauttaa, että lääkärin vastineessa Pekalle on tullut kymmenen vuotta liikaa ikää. Jos lääkärillä on ollut väärä mielikuva Pekan todellisesta iästä, se on Pekan mielestä saattanut vaikuttaa hoitopäätöksiin.
&#8211; Siitä ilmeni, että hänen mielestään tämän ikäistä ei kannattanut enää leikata, Pekka sanoo.
Omasta mielestään Pekka on ikäisekseen (71 vuotta) hyväkuntoinen. Nyt, vajaa vuosi leikkauksen jälkeen hän pärjää yhä yksin omakotitalossaan. Olkapää on kivuton ja liikkuu hyvin, ja Pekka ei tarvitse enää kipulääkkeitä.
Potilaan ymmärrettävä hoitopäätökset
Tapauksessa oli selvästi ollut ongelmia lääkärin ja potilaan välisessä kommunikaatiossa ja näkemyseroja siitä, mikä se perimmäinen vaiva on oikeasti ollut.
Suomen Uutiset otti yhteyttä Kanta-Hämeen keskussairaalan potilasasiamieheen. Tiina Ketola-Mäcklin 
korostaa, että hän ei voi ottaa kantaa yksittäistapauksiin.
&#8211; Potilaan oikeusturvan kannalta on ilman muuta tärkeää, että hoitopäätöksistä keskustellaan potilaan kanssa ja että hoitopäätösten tai -linjausten perusteet tuodaan potilaalle avoimesti ja ymmärrettävässä muodossa esiin, potilasasiamies Ketola-Mäcklin toteaa.
Hoitoon liittyvä informointi on potilaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin kirjattu normi ja siihen on siten suhtauduttava asian edellyttämällä vakavuudella.
Tekonivelleikkaus on kallis operaatio, jonka suorittamista vanhemmille ihmisille harkitaan tapauskohtaisesti.
&#8211; Minulle on työni puolesta syntynyt vaikutelma, että julkisessa terveydenhuollossa tekonivelleikkausten tarpeen arviointi tapahtuu nimenomaan lääketieteellisin perustein ja potilaskohtaiset yksilölliset seikat huomioiden, potilasasiamies, Ketola-Mäcklin sanoo.
&#8221;Ei hoidettu sairautta vaan juoksutettiin&#8221;
Pekan tilanne on nyt hyvä. Hän on kuitenkin vielä hieman katkera kahden vuoden sairaalakierteestä ja siitä, että hän &#8221;joutui syömään huumelääkkeitä&#8221; koviin kipuihinsa.
&#8211; Olisi sairautta voitu hoitaa eikä juoksuttaa, Pekka sanoo.
Pekalla on terveiset EU-puheenjohtajakauttaan hoitavalle Suomen hallitukselle.
&#8211; EU:ssa Suomi pyrkii aina laittamaan koko maailman asiat kuntoon. Laittaisitte mieluummin suomalaisten asiat kuntoon ensin.

Ikärasismia vai lääketieteellistä harkintaa: Pääsevätkö ikäihmiset riittävän helposti tekonivelleikkauksiin?

sairaudet

Perussuomalaiset kansanedustajat: Liikkumattomuus on yhteinen ongelma

Juvonen: Hoitojen lykkäämisellä voi olla potilasturvallisuutta heikentäviä vaikutuksia

Ikärasismia vai lääketieteellistä harkintaa: Pääsevätkö ikäihmiset riittävän helposti tekonivelleikkauksiin?

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025