Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

sakkorangaistus

Festivaalin työntekijät tuomittiin kansanedustaja Mäenpään syrjinnästä – “Eivät he voi lähteä määräilemään ihmisten arvoja”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho huomauttaa, että jos aikuiset ehdoin tahdoin rakentavat järjestelmän, jossa väkivallasta ei seuraa nuorelle tekijälle mitään, ei pidä ihmetellä, että ”gangstat” tekevät väkivaltarikoksia.

Jussi Halla-aho kommentoi Facebookissa Iltalehden (13.6.) julkaisemaa artikkelia, jossa katujengien ryöstöjen ja väkivallan uhriksi joutuvia neuvotaan perääntymään tai luovuttamaan suosiolla omaisuutensa.
Iltalehti kertoo, että ryöstörikokset ovat kasvava ongelma:
”Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 selvitetyissä 2200 ryöstössä alle 15-vuotiaita epäiltyjä oli 269 joista 252 on poikia.
Nuoret tekevät usein ryöstöjä ryhmässä ja anastetun omaisuuden arvo voi olla todella vähäinen suhteessa rikoksen vakavuuteen. Ryöstöstä voidaan tuomita vähintään neljän kuukauden ja enintään kuuden vuoden vankeusrangaistukseen. Törkeästä ryöstöstä taas voidaan tuomita vähintään kahden ja enintään 10 vuotta vankeuteen.&#8221;
Ehdolliset tuomiot eivät pelota
Halla-ahon mukaan tätä viestiä toistetaan nyt joka paikassa.
&#8211; Se ei kuitenkaan vastaa todellisuutta. Todellisuudessa ryöstöistä ja väkivallasta ei koidu nuorille mitään seuraamuksia, vaikka he jäisivät kiinni.
&#8211; Sakkoja ja vahingonkorvauksia he eivät maksa, ja ehdollisille tuomioille ja yhdyskuntapalvelulle he päästävät räkänaurun, Halla-aho kirjoittaa.
Väkivalta jatkuu ilman seuraamuksia
Halla-aho huomauttaa, että ”jos aikuiset ehdoin tahdoin rakentavat järjestelmän, jossa väkivallasta ei seuraa tekijälle mitään, ei pidä ihmetellä, että gangstat tekevät väkivaltarikoksia.”
&#8211; Silmitön väkivalta on kustannus-hyöty-näkökulmasta täysin rationaalista. Tieto vakavan väkivallan uhasta tekee tulevista ryöstöistä helpompia, koska uhrit luopuvat vastarinnatta omaisuudestaan.
&#8211; Väkivallan pelko myös nostaa sivullisten kynnystä tulla väliin. Toisaalta väkivallasta ei missään oloissa koidu kielteisiä seurauksia gangstalle, joten why not, Halla-aho toteaa.

Jengirikollisuus jatkaa kasvuaan, koska todellisuudessa ryöstöistä ja väkivallasta ei koidu nuorille seuraamuksia – Halla-aho: ”Päästävät räkänaurun ehdollisille tuomioille”

Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila esittää lakialoitteella tiukennuksia sakon muuntorangaistuksen käyttöön. Lakialoite suitsisi rikoksia toistuvasti tehtailevia taparikollisia, jotka jäävät nykytilanteessa käytännössä ilman rangaistusta ja laittaisi sarjanäpistelijät telkien taakse. Ongelman arjessa kohdannut kansanedustaja Mikko Lundén allekirjoitti aloitteen ensimmäisenä.

Aiemmin näpistyksistä, lievistä petoksista tai kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta saattoi selvitä käytännössä ilman rangaistusta, jos rikoksista seuranneita sakkoja ei syystä tai toisesta pystytty perimään. Ensi vuodesta alkaen samankaltaisiin rikkomuksiin syyllistyneen henkilön sakkotuomio on käsiteltävä tuomioistuinmenettelyssä, jolloin sakkorangaistus voidaan muuntaa vankilatuomioksi, ellei sakkoa saada perittyä.
&#8211; Sakon muuntorangaistus on kuitenkin mahdollista vasta, jos henkilö on syyllistynyt vuoden aikana vähintään seitsemään samankaltaiseen rikokseen. Vaatimus on kohtuuttoman suuri, sillä vuoden sisällä jo muutamakin toistuva sakko samankaltaisesta rikoksesta osoittaa jo selvää piittaamattomuutta laista, kertoo kansanedustaja Vilhelm Junnila.
Istumista jo neljännen sakon jälkeen
Lakialoitteessa sakon muuntorangaistus tulisi mahdolliseksi jo neljännen sakkotuomion jälkeen. Eduskunnan sisäisen tietopalvelun laskelmien mukaan muutos lisäisi valtion vuosittaisia kuluja useita miljoonia euroja.
&#8211; Vaikeassa taloustilanteessa miljoonaluokan lisämenot ovat valitettavia, mutta rikosoikeudellinen seuraus tai sen tosiasiallinen puute ei kuitenkaan voi oikeusvaltiossa riippua siitä, mikä on valtion kulloinenkin rahatilanne. Pitää muistaa, että pelkästään näpistyksistä aiheutuneiden tappioiden vuoksi valtiolta jää vuosittain miljoonien arvonlisäverot saamatta, Junnila sanoo.
Varkaushävikki jopa puoli miljardia
Jatkuvat näpistykset ja näpistysten yritykset ovat suuri ongelma vähittäiskaupan alalle. Kaupan liiton teettämän hävikkibarometrin mukaan varkaushävikki ja sen torjunta aiheuttaa vuosittain jopa 550 miljoonan euron tappiot. Myös väkivallalla uhkaaminen näpistelytilanteissa on lisääntynyt huomattavasti kuluvan vuoden aikana, joka nakertaa yleistä turvallisuutta. Kauppiaana toimiva kansanedustaja Mikko Lundén tuntee tilanteen perinpohjaisesti.
&#8211; On tärkeää, että toistuvasti rikoksia tehtailevat taparikolliset ovat muuntorangaistuksen ajan poissa rikosten tieltä, eikä maksukyvyttömyys enää toimi suojana rikoksesta annettua tosiallista rangaistusta vastaan. Kyllä näistä on seuraamus oltava, Lúnden toteaa.
Muuntorangaistuksen uhka saattaa lisätä maksuhaluja
Lakialoitteessa todetaan muuntorangaistuksen täytäntöönpanoon päättyvän prosessin kestävän noin vuoden, joten viranomaisyhteistyön sosiaalipoliittinen rooli henkilöiden elämänhallinnan palauttamisessa korostuu jatkossa. Muuntorangaistuksen uhka saattaa lisätä myös sakkojen maksuhalukkuutta, jolloin rangaistusseuraus toteutuu tehokkaammin siinä muodossa, missä se on määrätty, eikä ole tarvetta turvautua ankarampaan vaihtoehtoon vapaudenriiston muodossa.
Myös oikeusministeriö on lausunnoissaan katsonut, ettei ole hyväksyttävää, että henkilöt voivat toistuvasti syyllistyä sakkorikoksiin saamatta minkäänlaista todellista rangaistusta.
&nbsp;

Junnilan esittämä lakimuutos laittaisi sarjanäpistelijät telkien taakse

Ensihoitajana ja poliisinakin työskennellyt perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen on tehnyt lakialoitteen onnettomuuspaikalla kuvaamisen lisäämiseksi rikoslakiin.

Aloitteessa Mari Rantanen esittää, että uhrien kuvaamisesta onnettomuus- tai rikospaikalla tulisi rangaista sakolla tai korkeintaan yhdellä vuodella vankeutta.
&#8211; Älypuhelimien myötä on yleistynyt ilmiö, että onnettomuuspaikalle osuessaan ihmiset auttamisen sijasta kaivavatkin kännykän taskustaan ja alkavat kuvaamaan. Tämä on täysin makaaberia! Rantanen sanoo.
Omaisten häiritään onnettomuuspaikalla
Hirvensalmen kaksi kuolonuhria vaatineessa kolarissa vuonna 2017 kymmenet ohikulkijat pysähtyivät kuvaamaan onnettomuuspaikkaa. Eräs röyhkeimmistä kuvaajista oli pyytänyt jopa surevia omaisia poseeraamaan kameralle autonromun edessä.
&#8211; Kuka uhri tai omainen toivoo, että tällaisia kuvia otetaan onnettomuustilanteessa? Joissain tapauksissa omaiset ovat jopa saaneet tiedon uhrin henkilöllisyydestä sosiaalisen median kautta. Onnettomuudet ja niiden selvittäminen tulee jättää pelastusviranomaisille ja poliisille, Rantanen kertoo.
Pelastusviranomaisille työrauha
Saksassa ja Ruotsissa kuvaaminen onnettomuuspaikoilla on jo kielletty. Suomessa erilaiset pelastus- ja liikennealan järjestöt ovat kampanjoineet onnettomuuspaikalla kuvaamista vastaan.
&#8211; Suomessa ensihoito on joutunut soittamaan jopa poliisipartion paikalle, kun sivullisten käytös on häirinnyt heidän työtään. Järjen pitäisi jo sanoa, että pelastusviranomaisille tulee antaa työrauha, Rantanen perustelee.

Rantanen: Onnettomuuspaikalle pysähdytään valokuvaamaan uhreja auttamisen sijaan – ”Makaaberi ilmiö kriminalisoitava”

sakkorangaistus

Festivaalin työntekijät tuomittiin kansanedustaja Mäenpään syrjinnästä – “Eivät he voi lähteä määräilemään ihmisten arvoja”

Jengirikollisuus jatkaa kasvuaan, koska todellisuudessa ryöstöistä ja väkivallasta ei koidu nuorille seuraamuksia – Halla-aho: ”Päästävät räkänaurun ehdollisille tuomioille”

Junnilan esittämä lakimuutos laittaisi sarjanäpistelijät telkien taakse

Rantanen: Onnettomuuspaikalle pysähdytään valokuvaamaan uhreja auttamisen sijaan – ”Makaaberi ilmiö kriminalisoitava”

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025