Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Saksan vihreät

Saksaan tulee noin tuhat laitonta siirtolaista päivässä. Lähes jokainen heistä saa käytännössä jäädä. Huhtikuussa voimaan astuva uusi laki helpottaa turvapaikkahakemukselleen hylkäyksen saaneiden ja rikoksiin syyllistyneiden karkottamista.

Pakolaisstatuksen saa Saksaan tulleista harvempi kuin joka viides. Enemmistölle muista tulijoista myönnetään oleskeluoikeus yksilöllisen suojeluntarpeen tai tarkemmin erittelemättömien hallinnollisten päätösten perusteella.
Vihreät ja demarit jarruttavat
Tammikuun alussa Saksassa oli 246 642 poistumismääräyksen saanutta tulijaa. Heistä 193 972:n kohdalla karkotusta ei panna kuitenkaan toimeen pääasiassa humanitäärisistä syistä. Myös vaaralliset olosuhteet kotivaltiossa voivat olla este maasta poistamiselle.
Karkotuksista päätetään osavaltioissa. Päätösten toimeenpano riippuu paljon osavaltion hallituksen poliittisesta koostumuksesta.
Käytäntö on osoittanut, että karkotuksia tehdään sitä vähemmän, mitä vahvempi edustus hallituksessa on demareilla ja vihreillä. Karkotuksien toteuttamista ovat estäneet viime hetkillä myös Antifa ja muut aktivistiryhmät. Viime vuonna karkotettiin Saksasta noin 16 000 ihmistä.
Pohjoisafrikkalaisilta paperit hukassa
Osa karkotuksista kariutuu käytännön ongelmaan. Maasta ei voida poistaa, jos ei tiedetä karkotettavan henkilöllisyyttä ja hänen kotimaataan.
Tätä käyttävät hyväkseen muun muassa Berliinin sadat pohjoisafrikkalaiset huumekauppiaat. Heitä ei voi palauttaa mihinkään, koska kukaan ei tiedä, keitä he todellisuudessa ovat ja mistä maasta he ovat kotoisin.
Joillakin turvapaikanhakijoilla on useita identiteettejä. Kaikkien kotivaltiot eivät ole aina myöskään halukkaita ottamaan takaisin maasta kerran poistuneita, varsinkaan jos he ovat syyllistyneet rikoksiin.
Laittomien siirtolaisten määrä kasvanut
Saksassa asuu tällä hetkellä yli 3,3 miljoonaa pakolaista. Lukuun sisältyy noin miljoona Ukrainan sotapakolaista, jotka saavat automaattisesti oleskeluoikeiden ilman turvapaikkakäsittelyä.
Saksaan tulevien siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä on vuosi vuodelta kasvanut eikä ole enää kaukana vuosien 2015-2016 suurista pakolaisvirroista. Viime vuonna jätettiin saksalaisille viranomaisille yli 350 000 turvapaikkahakemusta, mikä oli 85 000 enemmän kuin edellisvuonna.
Hakijoita tuli eniten Syyriasta, Turkista ja Afganistanista. Alkuperämaiden kärkeen kuuluvat myös Iran, Irak, Georgia, Venäjä, Somalia ja Eritrea.
Vain harva saa pakolaisstatuksen
Saksan maahanmuuttovirasto käsitteli viime vuonna 261 601 turvapaikkahakemusta, joista noin 42 000 täytti pakolaisuudelle asetetut vaatimukset. Yli 21 000 hakijan kertomaa ei pidetty millään tavalla uskottavana, ja heidät määrättiin poistumaan. Suurinta osaa päätettiin suvaita henkilökohtaisen suojeluntarpeen ja muiden syiden perusteella.
Viime vuonna hakemuksen jättäneistä 72 prosenttia oli alle 30-vuotiaita miehiä. Lähes joka kolmas oli alaikäinen.
Kunnilta ovat rahat ja voimat lopussa
Pakolaisten ylläpitämisestä sekä sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavat kunnat kapinoivat nykyistä pakolaispolitiikkaa vastaan. Vain osaan menoista saa valtiolta tukea. Kaupunkiliiton mukaan kunnissa on tultu mahdollisuuksien äärirajoille. Rahat ja voimat alkavat olla lopussa. Hiipumassa on myös vapaaehtoisten auttajien into.
Vielä toissa vuonna sadat kunnat julistautuivat &#8221;turvallisiksi satamiksi&#8221; Välimeren yli tuoduille pakolaisille. Nyt tällaisesta ei ole merkkejä. Jännitteitä kantaväestön ja tulijoiden kesken kasvattaa myös turvapaikanhakijoiden yliedustus rikostilastoissa, etenkin joukkoraiskauksissa ja muissa seksuaalirikoksissa.
Pelkoa synnyttää myös ajatus siitä, että tulijoiden joukossa saattaa olla väkivaltaan valmiita islamisteja, kuten on joitakin kertoja nähty.
AfD:n suosio pakotti lakiuudistukseen
Politiikan haluttomuus rajoittaa laittomien siirtolaisten määrää ja puuttua sen mukanaan tuomiin epäkohtiin on monien asiantuntijoiden mukaan eräs syy liittopäivillä oppositiossa istuvan AfD-puolueen suosion kasvuun.
Välttääkseen antamasta vaaliaseita AfD:lle liittopäivät hyväksyi tammikuussa lain, joka mahdollistaa karkotukset ”suureen tyyliin”, kuten liittokansleri Olaf Scholz (sd) asian ilmaisi.
Keväällä voimaan astuvan lain mukaan poliisi saa lisää oikeuksia selvittää tulijoiden identiteettejä ja kotivaltioita.
Karkotettavat voidaan hakea turvasäilöön
Uutta on myös se, että karkotettavat voidaan hakea odottamaan karkotuksen toimeenpanoa suljettuihin poistumiskeskuksiin 28 päivää ennen suunniteltua karkotuslentoa.
Karkotettavalle määrätään valtion kustannuksella viimeistään tässä vaiheessa oma asianajaja, ellei hänellä ole sellaista ennen ollut. Mahdollisella valituksella ei ole kuitenkaan karkotuksen toimeenpanoa lykkäävää vaikutusta.
Poikkeuksen 28 päivän huostaanotosta ennen karkotuksen toimeenpanoa muodostavat alaikäiset ja perheet, joissa on alle 12-vuotiaita lapsia. Poikkeus ei koske kuitenkaan sellaisia alaikäisiä, jotka ovat syyllistyneet toistuvasti moniin rikoksiin.
Lähtö voi tulla myös yöllä
Poliisi saa oikeuden hakea karkotettavat ennalta ilmoittamatta myös yöllä sekä etsiä heitä yhteismajoitustiloista muistakin paikoista kuin pelkästään heidän huoneistaan. Tähän asti se ei ole ollut mahdollista.
Rikoksiin syyllistyviä turvapaikanhakijoita aiotaan karkottaa nykyistä nopeammin ja enemmän. Turvapaikan myöntämisessä tullaan huomioimaan myös vähäisemmät rikokset, jos niitä on kertynyt paljon.
Saksasta aiotaan karkottaa uuden lain voimaan tultua myös antisemitistisestä, rasistisesta ja ihmisarvoa halventavasta teosta, jos oikeus on langettanut siitä vähintään 90 päiväsakon suuruisen tuomion.
Passinsa ja henkilöpaperinsa väärentäneille annetaan oleskelu- ja maahantulokielto. Ihmissalakuljetuksesta langetetaan vähintään vuoden vankeustuomio.
Turvallisten alkuperämaiden lista kasvaa
Lakia vastaan äänestivät kristillisdemokraattinen unioni, AfD ja osa vihreistä. Kristillisdemokraattien ja AfD:n mukaan se ei ole tarpeeksi tehokas. Osa vihreistä piti sitä puolestaan liian tiukkana ja ihmisoikeuksien vastaisena.
Vähentääkseen turhia turvapaikkahakemuksia ja nopeuttaakseen pikakäännytyksiä Saksan hallitus suunnittelee turvallisten alkuperämaiden listan kasvattamista.
Nyt sellaisiksi luokitellaan EU-valtioiden, Norjan ja Sveitsin lisäksi Albania, Bosnia ja Herzegovina, Georgia, Ghana, Kosovo, Makedonia, Moldova, Montenegro, Senegal ja Serbia. Näistä maista tulevien turvapaikka-anomuksia pidetään lähtökohtaisesti perustelemattomina. Vihreät vastustavat listan jatkamista.
&nbsp;

Saksa alkaa karkottaa laittomia siirtolaisia ”suureen tyyliin” – pelko AfD-puolueen suosion kasvamisesta pakotti uusin toimiin

Saksaan perusteilla olevan uuden vasemmistopuolueen johtaja Sahra Wagenknecht arvostelee entistä omaa puoluettaan, vasemmistopuolue Linkeä, tavallisen ihmisen unohtamisesta. Demarien, vihreiden ja liberaalien liikennevalohallituksen talous-, ilmasto-, maahanmuutto- ja Ukraina-politiikkaa hän pitää saksalaisille turmiollisena. Erityiset rapsut hän antaa vihreille.

Tammikuuhun asti yhdistysmuotoisena toimiva puolue mittaa kannatustaan keväällä EU-vaaleissa ja syksyllä useissa entisen Itä-Saksan alueen osavaltiovaaleissa.
Saksan liittopäivillä istuvan vasemmistopuolue Linken ryhmä lakkautti itse itsensä sen entisen ryhmäpuheenjohtajan ja Saksan tunnetuimpiin vasemmistopoliitikkoihin kuuluvan Sahra Wagenknechtin ja ryhmän varapuheenjohtajan Amira Mohamed Alin ilmoitettua perustavansa oman puolueen.
Heitä seurasi kahdeksan muuta vasemmistopuolueen 39 liittopäiväedustajasta.
Vasemmistoryhmä hajosi kohtalokkain seurauksin
Linken ryhmän supistuminen alle 37 edustajaan vei siltä virallisen liittopäiväryhmän aseman. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa puheajan lyhenemistä istunnoissa.
Ilman virallista asemaa ryhmällä ei ole oikeutta tehdä aloitteita eikä jättää vastattavaksi kysymyksiä tai vaatia nimenhuutoäänestystä. Ryhmästatuksen menettäminen lopetti myös valtion taloudellisen avustuksen, mikä on johtanut ryhmän 162 työntekijän työsuhteen päättymiseen.
Parhaillaan kiistellään, voiko vasemmistopuolue Linke säilyttää ryhmän hajoamisesta huolimatta liittopäivien puhemiehistössä varapuheenjohtajan paikan.
Linken mandaatilla varapuhemiehenä istuvan Petra Paun eroamista vaatii kristillisdemokraattien lisäksi AfD-puolue, jonka omat varapuhemiesehdokkaat kaikki muut puolueet ovat torjuneet tähän mennessä yhteisrintamana istuntokaudesta toiseen jatkuvalla boikotillaan.
”Järjen ja oikeudenmukaisuuden liitto”
Sahra Wagenknechtin yhdessä muiden puoleensa hylänneiden vasemmistopuoluelaisten kanssa perustama ”Järjen ja oikeudenmukaisuuden liitto” aikoo järjestäytyä varsinaiseksi puolueeksi tammikuussa.
Se aikoo asettaa ehdokkaita toukokuussa järjestettäviin EU-vaaleihin ja moniin syksyllä pidettäviin osavaltiovaaleihin. Parhaillaan liitto kerää nettikampanjalla itselleen kannattajia, sponsoreita ja lahjoituksia.
Uuden puolueen tarvetta Wagenknecht kumppaneineen perustelee nykypolitiikan epäsosiaalisuudella ja kansalaisten kasvavalla epäluottamuksella valtiota kohtaan.
”Saksan luovuttava sokeasta ekoaktivismistaan”
Uutta puoletta perustavien mukaan Saksan on luovuttava sokeasta ekoaktivismistaan ja asetettava selvät rajat maahanmuutolle. Molemmat synnyttävät levottomuutta ja pelkoa elintason romahtamisesta.
Syyksi pesäerolle vasemmistopuolue Linkestä uuden puoleen perustajat luettelevat muun muassa sen erkaantumisen perinteisestä äänestäjäkunnastaan.
Linke on keskittynyt heidän mukaansa liiaksi erilaisten urbaanien aktivistiryhmien ajamiin asioihin samaan aikaan kun sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja rauhan puolustaminen ovat jääneet vähemmälle.
&#8211; Kun Linken olisi kuulunut toteuttaa rohkeasti omaa, tunnistettavaa oppositiopolitiikkaansa, se on jättänyt tilaisuutensa käyttämättä ja muuttunut sen sijaan epäröiväksi ja pehmeäksi, uutta puoluetta perustavan liiton manifestissa todetaan.
”Järjen ja oikeudenmukaisuuden liitto” ei hyväksy konfliktien ratkaisemista sotilaallisilla keinoilla. Ulkopolitiikassa se arvostaa Willy Brandtin (sd.) linjaa.
Bundeswehrin on varustauduttava sen mukaan vain oman maan puolustamiseen eikä kansainvälisin sotiin. Ukrainan avustamista nykylaajuudessaan liitto pitää epäviisaana ja kohtuuttomana.
”Ukrainan EU-jäsenyys käy veronmaksajille kalliiksi”
Tuleva vasemmistopuolue vaatii Saksaan aitoa mielipiteenvapautta muistuttamalla, että nyky-Saksassa sanktioidaan yhä useammin hallitukseen kohdistuvaa kritiikkiä muun muassa sillä seurauksella, että AfD-puolueen vetovoima kasvaa entisestään.
Sahra Wagenknecht syytti manifestin hengessä perjantaina liittopäivillä perustuslakioikeuden kumoaman tämän vuoden budjetin uusintakäsittelyn yhteydessä Olaf Sholzin (sd.) hallitusta Saksan talouden ajamisesta maailman teollisuusmaiden peränpitäjäksi.
&#8211; Muut teollisuusmaat elävät samassa maailmassa ja kärsivät samoista kriiseistä, mutta siitä huolimatta niiden talous kasvaa, inflaatio on alempi kuin meillä ja koululaiset oppivat lukemaan ja laskemaan, laukoi tuleva puoluejohtaja.
&#8211; Sähkö, matkustaminen, ruoka ja ravintolassa syöminen kallistuvat ensi vuonna entisestään. Kuinka monta eläkeläistä aiotte syöstä vielä köyhyyteen? hän kysyi katsoen hallitusaitioon, jossa ei istunut sen kummemmin liittokansleri Olaf Scholz kuin valtiovarainministeri Christian Lindnerkään (FDP).
Wagenknecht nosti esille myös Ukrainan mahdollisen jäsenyyden EU:ssa, jonka hän pelkää tulevan maksamaan veronmaksajille satoja miljardeja euroja.
Politiikantutkijat luokittelevat Wagenknechtin liikkeen ja tulevan puolueen ”vasemmistokonservatiiviseksi protestipuolueeksi&#8221;.
Sen nykyistä hallitusta kritisoivat näkemykset ilmasto- ja siirtolaispolitiikasta lähentelevät enemmän kristillisdemokraattien ja AfD:n kuin vasemmistopuolue Linken kantoja.
Koalitio vihreiden kanssa ei tule kysymykseen
Saksalainen politiikantukija Thorsten Faas uskoo Deutschlandfunk-radion haastattelussa, että Wagenknecht-puolueelle löytyy potentiaalia niin AfD-puolueen kuin myös Linke-puolueeseen pettyneistä äänestäjistä.
Tutkimuslaitos Forsan trendianalyysi kertoo Wagenknecht-puolueen kannatukseksi korkeintaan kolme prosenttia. Joissakin aikaisemmissa kyselyissä oli useampi kuin joka neljäs saksalainen periaatteessa valmis harkitsemaan äänensä antamista tulokkaalle.
Puolueen tulikoe on toukokuussa EU-vaaleissa ja syykuussa Brandenburgin, Sachsenin ja Thüringenin maapäivävaaleissa, joissa suosituin puolue on tällä hetkellä AfD.
Vasemmistopuolue Linkeä Wagenknecht ei pidä vastustajanaan, mutta sen sijaan koalitio vihreiden kanssa ei tule kysymykseen. Viikkokatsauksessaan hän luokittelee vihreät epäpäteväksi ja valheelliseksi puolueeksi, joka osoittaa loputonta ylimielisyyttä ihmisten sosiaalisille ongelmille.
Eurooppa ei voi hänen mukaansa yksin pelastaa maapallon ilmastoa.
Merkelin politiikka ylitti kestokyvyn
Saksan tähänastista maahanmuuttopolitiikkaa Wagenknecht kritisoi sanomalla, että Merkelin &#8221;Willkommen, tervetuloa&#8221; -politiikka on ylittänyt saksalaisten kestokyvyn, josta todistaa myös Pisa-tutkimuksen tulos.
Kristillisdemokraattien kanssa hän on samoilla linjoilla hyväksyessään CDU:n uuden linjauksen, että turvapaikkahakemuksista voidaan päättää tulevaisuudessa kolmansissa maissa.
&nbsp;

Saksaan syntyvä uusi vasemmistopuolue vaatii muutosta ilmasto-, maahanmuutto- ja Ukraina-politiikkaan

Saksan liittopäivävaalien alla ei tiukoista asiakysymyksistä ole pulaa. EU:n merkittävämpänä jäsenmaana Saksa on myös viitoittanut EU:n ulkopolitiikkaa. Tarrattavaksi aiheeksi sopisi myös ilmastonmuutos, euroalueen kehitys kohti tulonsiirtounionia ja maan oma energiapolitiikka. Näistä aineksista saisi herkulliset linjavaalit, mutta suurimpien puolueiden kärki horrostaa ikään kuin koomassa varoen ottamasta mihinkään mitään kantaa. Suomen Uutiset haastatteli VTT Heikki Koskenkylää Saksan vaalikampanjasta.

Kolmen suurimman puolueen puheenjohtajat ja samalla todennäköisesti tuleva liittokansleri eivät oikeastaan ole mistään ratkaisevasta kysymyksestä mitään mieltä. Yhden poikkeuksen toki havaitsee: ainoastaan vihreiden liittokansleriehdokas Annalena Baerbock on vastustanut kiistanalaista Nord Stream 2 -kaasuputkea.
Mediassa vaalikampanjaa on moitittu <a href="https://www.bloomberg.com/opinion/articles/2021-08-05/i-expected-more-from-german-democracy-than-this-lame-election?srnd=premium-europe">värittömäksi</a> sekä merkittävien asiakysymysten ollessa esillä myös <a href="https://www.spiegel.de/politik/deutschland/wahlkampf-kolumne-von-bettina-gaus-die-stellschrauben-drehen-durch-a-e3fcf198-e993-4865-8a14-284af478e556">uudistushaluttomaksi</a>. Ikään kuin Venäjä ei olisi koskaan miehittänyt Krimin niemimaata, Kiina ja Yhdysvallat katsoisivat mieluusti EU:n kaksilla rattailla ajamista ja euroalue ei olisi koskaan vajonnut kriisiin ja aneemiseen kasvuun toimimattoman yhteisvaluutan vuoksi.
<h4>Armin Laschet ei herätä mielenkiintoa</h4>
Kenties tukevimman kiinnityksen liittokanslerin tuoliin syyskuun vaalien jälkeen nappaa kristillisdemokraattisen puolueen CDU:n puheenjohtaja Armin Laschet. Hän tulisi todennäköisesti valituksi johtaessaan suurinta puoluetta vaalien jälkeen.
Jos saksalaiset saisivat valita suoraan liittokanslerinsa, ei Laschet tehtävään pääsisi.
Laschet ei ole ottanut kantaa esimerkiksi <a href="https://www.politico.eu/article/germany-armin-laschet-cdu-chancellor-europe-leader/">Puolan ja Unkarin suhteen</a>. Hän ollut myös melko vaitonainen siitä, miten Kiinan ja Venäjän mahtailuun tulisi suhtautua.
Heikki Koskenkylä mainitsee, että Laschet on kriittinen Euroopan yhteisvastuun lisäämisessä, mutta muutoin hän ei merkittäviä suuntaviivoja esitä.
<h4>Demariehokas on &#8221;väärässä&#8221; puolueessa</h4>
Jos saksalaiset saisivat valita liittokanslerinsa suoraan, olisi nykyinen valtiovarainministeri ja sosiaalidemokraattisen puolueen SPD:n puheenjohtaja Olaf Scholz vahvoilla.
Puolue kisaa kuitenkin toisesta sijasta vihreiden kanssa. Kannatusmittauksista huomaa, että Scholzin liittokanslerius lepää SPD:n, vihreiden ja vasemmistopuolue Linken hallituksen varassa. Ja tämäkin vain silloin, jos SPD pystyy päihittämään vihreät vaaleissa. Suurempi este on kuitenkin puolueiden yhteenlaskettu riittämätön kannatus.
Liberaalidemokraattien (FDP) puheenjohtaja Christian Lindner on sanonut, ettei heitä kiinnosta hallitusyhteistyö SPD:n ja vihreiden kanssa näiden löperön talousohjelman vuoksi. Yleinen arvaus on, muodostuuko Saksaan SPD:n vihreiden ja FDP:n hallitus. Se voi muodostua, jos kaikki muut viritelmät kaatuvat.
Koskenkylä muotoilee asian suoremmin:
– Olaf Scholz on vienyt SPD:n jyrkästi vasemmalle.
Tämän vuoksi Lindner karsastaa muita kuin CDU:ta.
Koskenkylä mainitsee SPD:n ja vihreiden haluavan poistaa Saksan lainsäädännöstä budjetin velkajarrukirjaukset. Scholz ei ole asiaa pitänyt niin vahvasti esillä kuin vihreiden Baerbock.
Syy saattaa johtua siitä, että Scholz on istuvassa hallituksessa valtiovarainministerinä. Miten hän voisi kampanjoida tyystin erilaisen talouspolitiikan puolesta?
<h4>Vihreiden Baerbock radikaalein </h4>
Rajuinta linjaa vetävä vihreiden Baerbock on samalla linjansa uhri. Hänen osaltaan voitaneen laskea plussaksi se, että hän suostuu sanomaan ääneen ne toimet, joilla hän tekisi Saksasta hiilineutraalin. Huonoa hänen kannalta on se, että <a href="https://stage.sudev.fi/saksan-vihreat-saattoivat-haaveilla-jopa-liittokansleriudesta-pari-kuukautta-sitten-nyt-puolue-vajoaa-kannatuskyselyissa/">valtaosa saksalaisista vastustaa</a> näitä toimia, kuten polttoaineverojen kiristyksiä.
Koskenkylä huomauttaa, että Baerbockin heikkoudeksi voidaan laskea hänen kokemattomuutensa. Laschet on toiminut meppinä ja väkirikkaimman Saksan osavaltion pääministerinä. Scholz on puolestaan istuva ministeri. Baerbockia voidaan pitää joko raikkaana tuulahduksena tai hirmuisena riskivalintana.
<h4>Linjaton ei suututa ketään</h4>
Aneeminen vaalikampanja voi johtua myös muista syistä. Elokuu on Saksan politiikoille lomakautta. Ehdokkaat saattavat laskea keräävänsä enemmän huomiota värikkäimmillä ulostuloillaan syyskuussa. Koskenkylä arvelee kampanjoiden saavan vauhtia syyskuun kolmen ensimmäisen viikon aikana.
Kannatusluvut ovat heilahdelleet rajusti. Esimerkiksi vihreät olivat jopa suosituin puolue toukokuussa, minkä jälkeen Baerbock kompastui muutamiin virheisiin.
Kannatuslukujen heiluessa jokainen haluaa varmistaa, ettei niin sanotusti &#8221;omissa soi&#8221;. Ylenpalttinen varovaisuus johtaa helposti siihen, ettei mistään olla mitään mieltä. Joku voisi vaikka suuttua, jos onkin eri mieltä.
Yksi syy tuutulaulukampanjaan voi olla myös Angela Merkelin perintönä jättämät liittokanslerin kalossit. Niitä ei ole ihan helppo täyttää.
Koskenkylän mielestä yhden asian ollessa toisin, voisi kampanjoissa olla rutkasti enemmän puhtia: jos CDU:n puoluekerma olisi valinnutkin liittokansleriehdokkaakseen Markus Söderin Laschetin sijaan. Koskenkylä kuitenkin huomauttaa, etteivät saksalaiset pidä henkilövaaleista.
<h4>Saksan riippuvuudet mutkistavat pelikuvioita</h4>
EU ei ole onnistunut linjaamaan selkeästi omia päämääriään. Unioni lätkäisi verraten tehottomia pakotteita Venäjälle tämän miehitettyä Krimin niemimaan. Musertavat pakotteet jäivät kuitenkin pois. Sellaisia olisivat olleet esimerkiksi Venäjän sulkemisen euroalueen maksujärjestelmästä tai <a href="https://stage.sudev.fi/halla-aho-lansimaiden-venajalle-asettamat-pakotteet-ovat-tehottomia-venaja-vain-hyotyy-tilanteesta/">energiatuonnin rajoittaminen</a>.
Suomen taloutta haittaavien kulissipakotteiden ansiosta Saksa voi kiilloitella kilpeänsä ja kasvattaa <a href="https://stage.sudev.fi/junnila-pakotteet-tervetulleita-putinin-putkelle/">energiariippuvuuttaan Venäjän suuntaan</a>.
Saksalaispolitiikot ymmärtävät energiariippuvuutensa ohella <a href="https://stage.sudev.fi/eun-ja-kiinan-suhteet-jaakylmia-investointisopimus-voi-joutua-hyllylle-pakotenokittelun-vuoksi/">autoteollisuutensa riippuvuuden Kiinan markkinoista</a>. Sen vuoksi Kiinan mahtailusta tai jopa suoranaisesta uhoamista ei haluta käsiteltävän ennen vaaleja. Vaalien jälkeen mikään tuskin muuttuu.
Talousaiheisiin keskittyvä mediajätti <a href="https://www.cnbc.com/2021/08/06/goldman-says-germany-faces-3-big-problems-after-merkel-departure.html">CNBC uutisoi</a>, että investointipankki Goldman Sachsin mukaan Saksan talouden haasteet ovat nimenomaan kauppa, ilmastonmuutos ja saksalaisväestön ikääntyminen.
Yhdysvallat olisi toivonut EU:sta liittolaista Kiinaa vastaan esimerkiksi Hongkongin demokratiakriisin vuoksi. Sen sijaan EU kiirehti tekemään Kiinan kanssa investointisopimuksen. Yhdysvaltoja pännii melkoisella varmuudella EU:n tapa ajaa kaksilla rattailla – varsinkin, kun EU on riippuvuustrilogiassaan riippuvainen Yhdysvaltain puolustusvoimasta.
Onko EU jatkossa maailmanpolitiikan toimija vai tarkkailija? Saksan vaalikampanjaa seuratessa on väkisinkin arveltava, että EU jatkaa matkaansa pyytäjän tiellä.
<h4>Veltostumisliike yhä todennäköisempi</h4>
Surullisinta tässä EU:n kompassinuolen osoittamassa suunnassa on se, että unionin omista riveistä peukaloidaan magneetilla suunta kohti suurempia sisäisiä ristiriitoja.
Ranska, Italia ja Espanja vyöryttävät EU:lle yhteistä tulonsiirto- ja velkaunionia. EU on vaarassa ajautua sisäisiin ristiriitoihin, kun jäsenmaat jatkossa tappelevat siitä, kuka on muiden veloista ja taloudenpidosta vastuussa ja mitenkä paljon.
Koskenkylä toteaa Saksan vaalikampanjassa Laschetin suhtautuvan nihkeästi Välimeren maiden yhteisvelkatoiveille.
Mitä Saksan vaalien osalta voi odottaa yhteisvastuun hinkuun? Kuvaavinta lienee se, että terveemmän talouspolitiikan linjoja puolustaa <a href="https://www.politico.eu/article/austria-digs-in-ahead-of-eu-deficit-battle/">Itävalta</a>.

Saksan vaaleissa pitäisi hakea suuntaa maalle ja koko Euroopalle – mutta aneemiset puoluejohtajat ovat horroksessa, eikä linjaeroja juuri ole

Saksan vihreät saivat Vapun tietämillä paistatella suosion nosteessa. Vihreiden juuri nimetty liittokansleriehdokas Annalena Baerbock toi tuoreutta kisaan. Tämän jälkeen hän on kulkenut kömmähdyksestä toiseen – ja puolueen suosio on valahtanut.

Analyysiyhtiö Euro Intelligencen johtaja Wolfgang Münchau muistuttaa, että Saksan politiikassa on aiemminkin nähty <a href="https://www.eurointelligence.com/column/going-going-gone">suuria heittoja</a> kannatuskyselyissä vaalien alla ja vaalitulosten välillä.
Vihreät ovat saamassa vaalivoiton, sillä edellisissä vaaleissa puolue jäi täpärästi alle yhdeksän prosentin äänisaaliseen. Vihreitä kannattaa nyt noin <a href="https://www.wahlrecht.de/umfragen/insa.htm">viidennes saksalaisista</a>.
Kompurointia ja epäsiistiä kieltä
Myötäsukainen saksalainen lehdistö johti vihreiden kannatuskäyrän nousuun Annalena Baerbockin nimityksen jälkeen. Tämän jälkeen esille tuli Baerbockin kompurointisarja.
Saksalaiset luonnollisesti halusivat tutustua melko tuntemattomaan liittokansleriehdokkaaseen. Baerbockin esittelyteksti sisälsi lukuisia pieniä epätarkkuuksia. Hänen aiempia toimiaan oli lievästi liioiteltu ja kaunisteltu.
Baerbock ei ollut myöskään kertonut puolueelta saamastaan rahallisesta tuesta. Vihreät painottavat ohjelmassaan politiikkojen palkkioiden läpinäkyvyyttä.
Kolmas huti tuli kielenkäytöstä. Baerbock oli takellellut sanoissaan puhuessaan puoluekokousväelle. Takelteluunsa harmistunut Baerbock latoi mikrofoniin <a href="https://www.politico.eu/article/german-greens-trouble-leader-annalena-baerbock-swears-scheisse-speech/">sopimatonta kieltä</a>. Saksalaiset miettivät nyt, voiko häntä päästää parhaaseen katseluaikaan televisiopaneeleihin väittelemään.
Ei vihreää vallankumousta
Ajatuksen tasolla saksalaiset haluavat taistella ilmastonmuutosta vastaan. Innokkuus karisee, kun heidän pitäisi tehdä asialle jotain.
Münchau kirjoittaa, että kolme neljästä saksalaisesta ei halua kalliimpaa polttoainetta. Yli puolet ei halua, että hallitus kannustaisi vaihtamaan menopelinsä sähköautoon.
Vihreät voi saada hallituksessa läpi joitain vihertävämpiä ohjelmia. Vihreää vallankumousta Saksaan ei ole näillä kannatusluvuilla tulossa.
Tällä haavaa vihreiden hallituspaikka olisi kristillisdemokraattien varassa. Liberaalidemokraatit eivät innostu ajatuksesta lähteä <a href="https://stage.sudev.fi/saksan-kannatusmittauksissa-historiallinen-tulos-sosiaali-ja-liberaalidemokraatit-tasoissa/">vihervasemmistohallituksen apupuolueeksi</a>.

Saksan vihreät saattoivat haaveilla jopa liittokansleriudesta pari kuukautta sitten – nyt puolue vajoaa kannatuskyselyissä

Saksan kannatuskyselyssä saavutettiin <a href="https://www.wahlrecht.de/umfragen/forsa.htm">historiallinen tulos</a>: perinteinen mahtipuolue SPD putosi jaetulle neljännelle sijalle 14 prosentin kannatuksellaan. Samaan tulokseen ylsi liberaalidemokraattien FDP, jolle tulos on puolestaan hirmuisen hyvä. FDP haluaa tavoitella keskustalaisia äänestäjiä ja pyrkii estämään vasemmiston hallitusvastuuta syyskuun liittopäivävaalien jälkeen.

FDP:n puheenjohtaja Christian Lindner kertoo suoraan, että puolue aikoo <a href="https://www.welt.de/politik/deutschland/article231556253/Wahlziel-der-FDP-Lindner-will-Regierungsbeteiligung-der-Gruenen-verhindern.html">estää vihreiden hallitusvastuun</a> syksyn vaalien jälkeen. Hänen mukaansa puolueen nousu kannatuskyselyissä ei näytä lipsumisen merkkejä.
Lindner kertoo, että tavoite on estää kristillisdemokraattien (CDU) ja vihreiden mustavihreä koalitio sekä SPD:n, vihreiden ja vasemmiston viherpunahallitus. Niin kutsuttua liikennevalohallitusta hän pitää epätodennäköisenä. Puolueiden tunnusvärien mukaan nimetyssä hallituksessa olisi vihreät, SPD ja FDP.
Lindner huomauttaa talousosaamisesta
<a href="https://www.focus.de/kultur/gesellschaft/fdp-chef-lindner-im-interview-lindner-warnt-vor-linkem-programm-der-gruenen-und-erdet-seine-fdp-als-neue-mitte_id_13356618.html">Focus-lehden haastattelussa</a> Lindner ruotii kovin sanoin niin SPD:n kuin vihreiden talousosaamista. Lindner sanoo vihreiden myöntäneen olevan vasemmistopuolue. Hän haluaa puolueensa tarjoavan siitä syystä keskustalaisen vaihtoehdon.
SPD:n puheenjohtaja ja puolueen liittokansleriehdokas Olaf Scholz on kertonut pitävänsä varansa säästötilillä. Lindnerin mukaan tämä kertoo vihreiden ja sosiaalidemokraattien talousosaamisesta.
Saksassa on kritisoitu Euroopan keskuspankin nollakorkolinjaa. Saksalaiset säästävät eläkepäiviä varten pääosin pankkien säästötileillä keräten talletuskorkoa. Viime aikoina reipastuneen inflaation kerrotaan syövän pankkitilien säästöt.
– Säästötileiltä ei saa yhtä hyvää tuottoa kuin ennen. Vihreiden viesti on, että vähäinenkin tuotto on hyvä. Näin ei voi sanoa enää vihreiden ohjelman mukaan. Se sisältää veronkorotuksia, tulonsiirtoja, kieltoja ja kansallistamisia, Lindner listaa.
Vihreiltä hallitsematonta maahanmuuttoa
Taloustaitojen puutteen lisäksi Lindner ryöpyttää vihreiden ohjelmaa maahanmuuttopolitiikankin saralla.
– Vihreät haluavat masinoida hallitsematonta maahanmuuttoa ja samaan aikaan kasvattaa merkittävästi tulonsiirtoja. Tämä luo väärät kannustimet, Linder täräyttää.
Lindner kertoo Saksan tarvitsevan tekeviä käsiä ja välkkyjä aivoja. Hän lisää, ettei suojelun tarpeessa olevia voi jättää huomiotta. Sen sijaan osaamattomat, suojelua tarvitsemattomat maahantulijat pitää torjua.
Bild: SPD unohtanut kannattajansa
<a href="https://www.bild.de/politik/inland/politik-inland/spd-gleichauf-mit-fdp-was-wuerde-helmut-schmidt-jetzt-raten-76606764.bild.html">Bild-lehdessä</a> käydään läpi SPD:n ennenkuulumatonta sijoitusta kannatuskyselyssä. 40 prosentin puolue taistelee nyt neljännestä sijasta. Lehden mukaan SPD on unohtanut kannattajansa.
Tilalle on tulleet puheet kansallistamisista, sosialismista ja sukupuolihuolista. Lehti kirjoittaa, että puolueen tulisi panostaa osaamiseen ideologian sijaan.
Vuonna 2015 menehtynyt puolueen ex-liittokansleri Helmut Schmidt muistutti maalaisjärjen käytöstä.
– Jokaisen, jolla on visioita tulisi mennä lääkärille, Schmidt sanoi aikanaan Bildin mukaan.
Vihreiden energiapolitiikka ei maistu
Talouden ja maahanmuuttopolitiikan lisäksi vihreiden energiapolitiikka ei kelpaa CDU:lle ja FDP:lle, VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa <a href="https://stage.sudev.fi/saksa-yrittaa-luopua-ydinvoimasta-ja-kivihiilesta-mutta-energiakaannos-on-suurissa-vaikeuksissa/">Suomen Uutisissa</a>.
Alkuvuonna veikattu &#8221;Jamaikahallitus&#8221; näyttää saavan Lindneriltä punaisen kortin. Hallituksen nimi tulee puoluevärien ja Jamaikan lipun väreistä: vihreä, musta ja keltainen.
Lindner kertoo varsin avoimesti, että hänelle mieluisin hallitus olisi CDU:n ja FDP:n yhteishallitus.
<hr />
Korjaus 5.6.2021 klo 10.40. Olaf Scholz on liittokansleriehdokas, ei liittokansleri.

Saksan kannatusmittauksissa historiallinen tulos: Sosiaali- ja liberaalidemokraatit tasoissa

Saksan kristillisdemokraattipuolueen (CDU) johtajat äänestivät tiistain pikkutunneille kestäneen kokouksen päätteeksi puolueen liittokansleriehdokkaaksi puheenjohtajansa Armin Laschetin. Hänen vastaehdokkaansa Markus Söder <a href="https://www.welt.de/politik/deutschland/article230525679/CDU-Soeder-akzeptiert-Entscheidung-Laschet-wird-Kanzlerkandidat.html">tunnusti tappionsa</a> ja kertoi vetäytyvänsä ehdokkuudesta. Sitten rysähti: tiistaina tehdyn <a href="https://www.wahlrecht.de/umfragen/forsa.htm">kannatuskyselyn mukaan</a> CDU suorastaan rojahti vihreiden taakse.

Markus Söder on CDU:n baijerilaisen sisarpuolue CSU:n johtaja. Hänen kansansuosionsa on korkealla ja kiista kahden ehdokkaan välillä repi konservatiiveja kahteen leiriin.
Armin Laschet on tuore puoluejohtaja ja hänen sivuuttaminen liittokansleriehdokkuudessa olisi merkinnyt rankkaa arvovaltatappiota. Laschetin tuki puolueen johdossa oli kaventumassa. Häntä äänesti enää hieman reilu kaksi kolmasosaa johtajista.
Laschet hymyili helpottuneena
Söderin luovutettua Laschet ehti hymyillä helpottuneena joitain tunteja. Hän kiitti vuolaasti kilpakumppaniaan ja kertoi CDU:n ja CSU:n yhteistyön olevan ainutlaatuista.
Hän myös muistutti, että pelissä on <a href="https://www.faz.net/aktuell/politik/inland/armin-laschet-dankt-markus-soeder-und-csu-fuer-vertrauensbeweis-17302973.html">punapunavihreän hallituksen torjuminen</a>.
Tutkimuslaitos Forsan tiistaina tekemän kannatuskyselyn mukaan CDU-eliitin junailema liittokansleriehdokas voi heittää haaveensa EU:n suurimman maan johtajana. CDU:n kannatus vajosi mykistävät seitsemän prosenttiyksikköä, kun vihreät paransivat tulostaan viidellä prosenttiyksiköllä.
Vihreät nousi kertaheitolla suosituimmaksi puolueeksi tuntuvalla etumatkalla. Vihreitä äänestäisi 28 prosenttia vastaajista ja CDU:ta 21 prosenttia.
Vihreiden liittokanslerihaaveet kohosivat
Saksan vihreät nimesi liittokansleriehdokkaakseen Annalena Baerbockin. Forsan aiemmassa kyselyssä <a href="https://www.bloomberg.com/opinion/articles/2021-04-20/german-politics-is-upside-down-will-september-s-election-also-be?srnd=premium-europe">Söder olisi peitonnut Baerbockin</a> kannatuksessa, kun taas Laschet häviäisi Baerbockille.
Söderin suosio olisi ollut hänen edukseen 40-23 prosenttia. Baerbockin ja Laschetin väliset luvut ovat 23-19 prosenttia.
<a href="https://www.politico.eu/article/germanys-cdu-backs-laschet-over-soder-in-chancellor-contest/">Politico kirjoittaa</a>, että Laschetin valinnalla voi olla se seuraus, että Baerbockista tulee seuraava Saksan liittokansleri. <a href="https://www.welt.de/politik/deutschland/article230545639/Umfrage-Forsa-sieht-Gruene-bei-28-Prozent-Union-stuerzt-auf-21-ab.html">Die Welt kirjoittaa</a> tuoreen kannatusmittauksen tarkoittavan sitä, että Baerbockista ei tulisi maan seuraavaa johtajaa vain jos CDU, SPD ja liberaalidemokraattien FDP saisivat mahdollisen enemmistön.
Sekään vaihtoehto ei ole CDU:n käsissä. CDU:n puolue-eliitti näyttää haluavan luopua kruunustaan. Puoluejohdon tuputtama vaihtoehto ei näytä kelpaavan saksalaisille. Puolue-eliitin ongelma on, että liittopäivävaaleissa on useampi kuin 60 äänioikeutettua.

CDU-eliitti tuputtaa liittokansleriksi Laschetia, kansalle ei maistu – murskatulos kannatuskyselyssä

Tutkimuslaitos <a href="https://www.wahlrecht.de/umfragen/forsa.htm">Forsan kannatuskyselyissä</a> Saksan kristillisdemokraatit (CDU/CSU) on vain kahdessa viikossa pakittanut mykistävät seitsemän prosenttiyksikköä. Samaan aikaan vihreiden suosio on kasvanut neljällä prosenttiyksiköllä.

CDU velloo korruptioskandaaleissa, vaalitappioissa ja koronarajoituskannanotoissaan. Puolue ei ole vielä edes valinnut liittokansleriehdokastaan ensi syksyn vaaleihin. Juuri huonommista lähtökohdista puolue ei voi vaaleihin lähteä.
Merkel sekoili vapaapäivien kanssa
Moni saksalainen yritysjohtaja pyöritteli silmiään, kun Saksan liittokansleri Angela Merkel ilmoitti tiistaina kahdesta vapaapäivästä pääsiäisen aikoihin. Kansalaisten tulisi pysytellä <a href="https://www.politico.eu/article/merkel-announces-hard-lockdown-for-germany-during-easter-holidays/">pääsiäisenä viiden päivän ajan</a> omissa oloissaan. Yritysjohtajien mukaan varoaika on liian pieni.
33 tuntia myöhemmin Merkel pyysi saksalaisilta julkisesti anteeksi hätäilyään ja perui tiistaina ilmoitetut rajoitustoimet.
Merkelin puoluetoveri ja CDU:n puheenjohtaja Armin Laschet piti perumispäätöstä oikeana.
– Ei kansallisia vapaapäiviä voi ilmoittaa kymmenen päivän varoajalla, <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-03-24/merkel-to-meet-with-state-chiefs-as-pandemic-tension-intensifies">Laschet totesi</a>.
Maskikaupoilla voittoa
Saksalaislehti <a href="https://www.sueddeutsche.de/bayern/csu-maskenaffaere-provisionen-karibik-liechtenstein-1.5243983">Süddeutsche Zeitung uutisoi</a> kristillisdemokraattipolitiikkojen hyötyneen maskikaupoillaan 5-6 miljoonaa euroa. Saksalaiset eivät juuri palkitse poliittista korruptiota.
CDU:n yhtenä nousutähtenä pidetty terveysministeri Jens Spahn oli vielä muutama kuukausi sitten vahva ehdokas jopa puolueen liittokansleriehdokkaaksi. Nyt jotkut politiikot ovat vaatineet jopa hänen eroaan ministerin tehtävistään.
Spahn on joutunut niin ikään <a href="https://www.politico.eu/article/jens-spahn-coronavirus-germany-frustration-grows/">maskikohun keskelle</a>. Spahnin aviomies työskentelee lobbausfirmassa, joka myi yli puoli miljoonaa maskia terveysministeriölle. Asia näyttää rumalta, vaikka mitään laitonta ei olisi tehtykään.
Punavihreät nousussa
Vielä viime viikolla Forsan edellisessä kyselyssä nykyhallituksen suuri koalitio (CDU ja SPD) olivat tasoissa vaihtoehtoisen punavihreän hallituskokoonpanon kanssa. Nyt punavihreät ovat jo hallitusta suositumpia.
Tiukkaan punavihreään blokkiin kuuluisi SPD, vihreät ja vasemmistopuolue Linke. Uuden kyselyn mukaan tämä hallituspohja saisi 46 prosentin kannatuksen. Pari prosenttiyksikköä suurempi olisi niin kutsuttu liikennevalohallitus, jossa olisi Linken sijaan liberaalidemokraattien FDP.
Korpivaellusta vaalien alla
Vaaleihin on vielä aikaa noin puoli vuotta, mutta juuri tällä hetkellä CDU:n suunta vastaa vapaata pudotusta. Kaiken lisäksi tänä vuonna Saksassa käydään neljät osavaltiovaalit, joista kaksi on järjestetty hiljattain. CDU koki molemmissa vaaleissa karmeat vaalitappiot.
Puolue ei ole vielä nimennyt liittokansleriehdokastaan syksyn vaaleihin. Laschet olisi luonnollinen valinta puheenjohtajana, mutta hän ei nauti suurta suosiota saksalaisten keskuudessa.
Merkelin harvinainen julkinen anteeksipyyntö saattoi olla taktinen liike saada huomio pois puolueen sotkuista. Keskeinen kysymys onkin, riittääkö se pelastamaan eurooppalaisen suurpuolueen korpivaelluksen?

Saksan suurimman puolueen ahdinko vaihtunut romahdukseksi – punavihreä hallitus jo täysin mahdollinen syksyllä

Saksan kahdessa osavaltiossa Brandenburgissa ja Saksissa käytiin sunnuntaina maapäivävaalit. Suurin vaalivoittaja oli vaihtoehtopuolue AfD, joka tuli toiseksi molemmissa osavaltioissa. Perinteiset suurpuolueet CDU ja SPD kärsivät tappiot.

Vaaleissa oli selkeä jako: kolme puoluetta kärsivät tappiot ja kolme puoluetta paransi tulostaan. Voittajiin lukeutuivat AfD:n ohella vihreät ja liberaalien FDP. Tappion koki kahden suurpuolueen ohella vasemmistolainen Linke.
AfD:lle musertavan suuret voitot
Vaihtoehtopuolue sai alustavien tulosten mukaan Saksissa peräti 27,8 prosenttia äänistä. Puolueen tulos parantui rajusti, sillä viisi vuotta sitten AfD:tä äänesti 9,7 prosenttia saksilaisista. Brandenburgissa AfD sai 23,5 prosenttia äänistä, kun 2014 äänimäärä jäi 12,2 prosenttiin.
Saksin suurimpana puolueena jatkaa CDU 32,3 prosentin äänimäärällä. Pudotusta edellisiin vaaleihin tuli kuitenkin 7,1 prosenttiyksikköä. SPD:n tulos jäi vain 7,7 prosenttiin. Myös Linken tulos putosi rajusti ja puolueen äänimäärä jäi 10,3 prosenttiin.
Vihreätkin ohittivat SPD:n saaden 8,4 prosenttia äänistä.
Brandenburgissa SPD pärjäsi paremmin saatuaan 26,2 prosenttia äänistä. Tappiota edellisiin vaaleihin tuli kuitenkin 5,7 prosenttiyksikköä. AfD nousi Brandenburgissa ohi CDU:n ja Linken merkittävällä erolla. CDU sai 15,6 prosenttia ja Linke 10,7 prosenttia äänistä.
Vihreät nousivat Brandenburgissa täpärästi neljännelle sijalle 10,8 prosentin äänimäärällään. Puolueen voittomarginaali jäi kuitenkin kannatuskyselyjä vaatimattomammaksi molemmissa osavaltioissa.
Uudet aluehallitukset
Vaalitulokset tarkoittavat samalla sitä, että osavaltioiden maapäiville on muodostettava uudet hallituspohjat.
Brandenburgissa SPD:n ja Linken aluehallitus sai vain 36,9 prosentin äänimäärän. Saksissa puolestaan vallassa oli Saksan liittopäivien tapaan CDU:n ja SPD:n yhteishallitus. Puolueet keräsivät yhteensä 39,8 prosenttia äänistä.
Muiden puolueiden lupaus pitää AfD pois vallasta pakottavat ne järjestämään aivan uusia hallituspohjia. Vihreät saattavat siten koitua AfD:n syrjinnän oljenkorreksi, vaikka puolueen politiikka on jopa osin täysin päinvastainen muiden hallituspuolueiden kanssa.

Saksan vaihtoehtopuolue rynnisti toiseksi kaksissa Saksan osavaltion vaaleissa sunnuntaina

Saksan poliittinen tilanne lähenisi täydellistä uusjakoa, mikäli maassa järjestettäisiin liittopäivävaalit nyt.

Useat puoluekannatusmittaukset osoittavat, että vihreät on kiilannut suosituimmaksi puolueeksi. Merkittävää on myös se, että vihervasemmistolla on keskinäinen halu muodostaa hallitus.
Kannatusluvut lähenevät tilannetta, jossa vihreiden, sosiaalidemokraattien ja vasemmistopuolueen yhteishallitus saavuttaisi enemmistön. Tuoreimmat kannatusluvut osoittavat, että tämä hallituspohja saisi <a href="http://www.wahlrecht.de/umfragen/forsa.htm">47 prosentin kannatuksen</a>. Istuva hallitus jäisi vain 36 prosentin kannatukseen.
Tutkimuslaitos Forsan johtaja Manfred Güllner puhuu jo SPD:n olevan itsetuhon tiellä. Hän on itse puolueen jäsen. SPD voi saavuttaa myös lottovoiton – ja hyvällä todennäköisyydellä.
Saksalaiset haluavat uudet vaalit
Saksalaisista vain hieman yli neljännes haluaa nykyisen hallituksen jatkavan. 52 prosenttia saksalaisista haluaa <a href="https://www.politico.eu/article/angela-merkel-coalition-majority-of-germans-favor-snap-election-survey/">uudet liittopäivävaalit</a>.
Varsinainen pommi on kuitenkin se, että vihreät voisi nousta maan suurimmaksi puolueeksi. Kaksoispommin varmistaa vihreiden kannattajien halu muodostaa vihervasemmistohallitus. 54 prosenttia Saksan vihreiden kannattajista haluaa hallitukseen vasemmistopuolueet. Neljännes vihreiden kannattajista haikailee yhteishallitusta CDU:n kanssa.
Vihreiden nousua suurimmaksi puolueeksi ei voida kuitenkaan hakata kallioon. Vihreät ja CDU voisi saada täpärän enemmistön liittopäivillä. Se voi siten jäädä ainoaksi enemmistöhallituspohjaksi. SPD ei välttämättä edes halua hallitusvastuuta vain 12 prosentin kannatuksella. Se on sama kuin vaihtoehtopuolue AfD:llä.
Demareiden nousua tarvitaan
SPD:n mieli saattaa kuitenkin muuttua, jos hallituspohja muodostetaan vihreiden ja laitavasemmistolaisen Linken kanssa. Puolueen nukkuvat kannattajat saattavat herätä horroksestaan, jos he kokevat voivansa vaikuttaa hallituspohjaan. Puolueelta tarvitaan pientä kiriä, mutta se ei saisi tulla vihreiden tai Linken kustannuksella.
SPD:n tulisi saada itselleen valittua puheenjohtaja. Se on vaikeaa tilanteessa, jossa <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-germany-politics/merkels-conservatives-hit-new-low-piling-pressure-on-coalition-idUKKCN1T90GD">kukaan ei ole ilmoittautunut mukaan puheenjohtajakisaan</a>.
Puolueen sisällä on mietitty johtajaksi nuorisojärjestön puheenjohtaja Kevin Kühnertia. Kühnert kampanjoi aktiivisesti hallitusvastuuta vastaan. Hän haluaa puolueen harppaavan aimo askeleen kohti vasenta laitaa. Hän on väläyttänyt muun muassa autojätti BMW:n kansallistamista.
Kühnert jakaa puoluetta räiskyvillä kannanotoillaan. Osa demareista pitää Kühnertin puheenjohtajuutta sulana hulluutena.
Merkel istuu katapultissa
Saksan rajusti muuttunut poliittinen ilmapiiri tietää ahdinkoa maan liittokansleri Angela Merkelille. Paine hallituksen hajoamiseen kasvaa nyt myös CDU:n sisällä, sillä nuupahtaneet kannatusluvut toimivat varoitusvalon vilkkumisena.
Merkelin tilanne on siksikin vaikea, että kannatuspudotuksessa etumatkaa ottanut SPD voi saada tarpeekseen ja erota hallituksesta. Vihreät eivät halua tarjota Merkelille pelastusrengasta ilman kannatusnousunsa hyödyntämistä.
Merkel ei välttämättä istu viimeistä liittokanslerikauttaan loppuun. Sen sijaan hän istuu katapultissa vain odottaen, milloin laite laukaistaan.
Vaikka Merkelin tilannetta miettii parhain päin, ei näköpiirissä ole kuin nolo loppu.
Saksa on Euroopan moottori
Saksan ajautuminen kohti vihervasemmistoa kansallistamispuheineen päivineen vaikuttaa luonnollisesti koko EU:n suuntaan. Mikäli Saksassa olisi <a href="https://www.thelocal.de/20190607/is-germany-on-its-way-to-having-first-green-chancellor">vihreä liittokansleri</a> niin hän edustaisi Saksaa myös merkittävässä Eurooppa-neuvostossa.
On toki odotettavaa, ettei edes vihervasemmistohallitus toteuttaisi hyvin jyrkkää politiikkaa Saksassa. Suomen vihervasemmistohallitus saattaisi hyvinkin antaa Saksalle tukea ja itsevarmuutta.

Saksan puoluekannatusmittaukset povaavat poliittista kuperkeikkaa – vihervasemmistohallituspohja merkitsisi noloa loppua Merkelille

Eurovaalien jälkeen jo kahden suuren EU-maan entisten mahtipuolueiden johtajat ovat kertoneet astuvansa syrjään. Samaan aikaan populistit ja vihreät pyrkivät hyödyntämään vaalivoittonsa.

Perinteisille suurpuolueille vaalit ovat merkinneet rankkoja vaalitappioita. Puolueet ovat omaksuneet erilaisia strategioita ylläpitääkseen mahtiasemansa.
Saksan demarit vaihtavat taas johtajaa
Saksan sosiaalidemokraattien (SPD) puheenjohtaja Andrea Nahles ilmoitti <a href="https://www.ft.com/content/10ee01ca-8515-11e9-a028-86cea8523dc2">astuvansa syrjään</a>. Puolueen johtajan paikka on hyvin tuulinen. Nahles ehti toimia puheenjohtajana vain hetken, kun viime vuoden liittopäivävaaleissa puheenjohtajaa vaihtui viimeksi.
Tuolloin lähtöpassit sai europarlamentin ex-puhemies Martin Schulz. Hänen toivottiin jopa nousevan liittokansleriksi, mutta jo viime vuonna vaalituloksesta oli 20 vuodessa sulanut puolet pois. Vaihtoehtopuolue AfD vakiinnutti paikkansa maan poliittisella kartalla.
Eurovaaleissa lunta tuli tupaan viime vuoden liittopäivävaaleista. AfD:n ohella vihreät kasvatti ääniosuuttaan merkittävästi. Vihreiden voitto oli niin murskaava, että Saksassa mietitään jo sitä, voisiko maassa olla lähitulevaisuudessa vihreä liittokansleri.
Näin voi käydä, mutta se vaatii muutaman muuttujan loksahtavan kohdalleen. Ensiksi SPD:n on tehtävä päätös jättää maan hallituksen apupuolueen asema. Toiseksi vihreiden on sitten kieltäydyttävä kohteliaasti Jamaika-koalition uudesta mahdollisuudesta.
Hallituksen nimi tulee CDU:n, FDP:n ja vihreiden puoluetunnusväreistä. Ne ovat samat kuin Jamaikan lipussa.
Kolmanneksi vihreiden on vielä lunastettava kannatusnousunsa ennenaikaisissa liittopäivävaaleissa.
Vaalitulos oli liikaa myös Ranskan suurpuolueelle
Ranskassa porvaripuolue Tasavaltalaiset upposi jopa Saksan demareita huonompaan tulokseen. Tasavaltalaispuolueen puheenjohtaja Laurent Wauquiez <a href="https://www.ft.com/content/8d18540c-8570-11e9-97ea-05ac2431f453">ilmoitti eroavansa</a>. Puolue jäi alle 9 prosentin kannatuksen. Se on surkea tulos puolueelle, joka on tottunut tasaväkisesti kamppailemaan sosialistien kanssa maan vallasta.
Tasavaltalaispuolue yritti ottaa kurssin kohti tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Puolueen oli määrä palata perusasioiden äärelle. Aiheina olivat turvallisuus, järjestys ja työnteko. Maahanmuuttokriittisten äänestäjien riiaus ei kuitenkaan tuottanut tulosta. Vaalivoitot lipuivat maahanmuutto- ja EU-vastaiselle kansalliselle liittoumalle keskustaliberaaleille.
Belgiassa kolmoisvoitto kansallismielisille
Belgiassa eurovaalit kulkivat kahden eurokriittisen ryhmän komennossa. Maan puoluekenttä on hyvin pirstaloitunut. Meppipaikkoja jaettiin peräti yhdeksälle puolueelle. Maan kolmestatoista meppipaikasta kuusi meni ECR-ryhmää edustavalle oikeistopuolue N-VA:lle ja uuden EAPN-ryhmän Vlaams Belangille. Kumpikin puolue nappasi kolme meppipaikkaa.
Vlaams Belangin vaalivoitto perustui selkeään kampanjaan, jossa käytettiin avuksi sosiaalista mediaa.
Belgiassa järjestettiin eurovaalien yhteydessä myös alue- ja parlamenttivaalit. Vlaams Belang nousi jokaisessa vaalissa ja ylsi siten kolmoisvoittoon.

Eurovaalien jälkimainingit – puoluejohtajia eroaa

Saksan parlamentin alahuone eli liittopäivät äänesti Tunisian, Algerian, Marokon ja Georgian turvallisiksi maiksi, joihin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet kansalaiset voitaisiin palauttaa. Esitystä kannattivat hallituspuolueet CDU ja SDP sekä oppositiopuolueet FDP ja AfD. Hanke saattaa silti romuttua ylähuoneessa eli liittoneuvostossa vihreiden voimin, saksalainen mediayhtiö <a href="https://www.dw.com/en/bundestag-classifies-maghreb-states-as-safe-for-refugee-returns/a-47132718">Deutsche Welle</a> kirjoittaa.

Liittoneuvostossa vihreillä on rutkasti vaikutusvaltaa, sillä vihreät istuvat yhdeksässä osavaltiohallituksessa. Kaikkiaan Saksassa on 16 osavaltiota. Lakiesityksen tulee tulla hyväksytyksi niin liittopäivillä kuin liittoneuvostossakin.
<h4>Paljon anomushylkäyksiä ennen lakiesitystäkin</h4>
Maan sisäministeri Horst Seehofer muistutti, että mainituista maista tulevilla henkilöillä on entuudestaan hyvin niukat mahdollisuudet saada turvapaikkaa Saksasta. Esimerkiksi vain 0,3 prosenttia georgialaisista on saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen.
Lakiesityksellä on tarkoitus jouhevoittaa turvapaikanhakijoiden anomusten käsittelyaikoja.
– Tällöin voisimme uhrata enemmän aikaa, keskittymistä ja energiaa todellista suojelua vaativien ihmisten hakemusten käsittelyyn, Seehofer kertoi.
<h4>Vihreät ja vasemmisto vastusti esitystä</h4>
Lakiesitys meni liittopäivillä lävitse, koska vain vasemmalle kallellaan olevat vihreät ja vasemmistopuolue Linke vastustivat esitystä. Vihreät torppasivat samantyylisen lakiesityksen vuonna 2017 liittoneuvostossa.
Viime liittopäivävaaleilla kyseiset puolueet keräsivät alle 20 prosenttia äänistä. Linke saalisti 9,2 prosentin äänisaaliin vihreiden jäädessä 8,9 prosenttiin. Paikallistasolla vihreät ovat sen sijaan valtakunnallista tasoaan monin verroin merkittävämpi puolue. Puolue istuu yhdeksässä osavaltioparlamentissa.
Vihreät ovat toki lisänneet kannatustaan sitten viime liittopäivävaalien jälkeen. CDU:n uuden puheenjohtajavalinnan jälkeen kasvu on taittunut lievään laskuun.
Puolue on kannatusmittauksissa toiseksi suurin puolue heti CDU:n jälkeen. Vihreitä äänestäisi hilkun alle 20 prosenttia saksalaisista, jos vaalit pidettäisiin nyt.
<h4>Vihreät: saksalaisia puijataan</h4>
Vihreiden turvapaikka-asioiden tiedottaja Luise Amtsberg katsoi, ettei lakiesityksellä paranneta Saksan turvapaikkapolitiikkaa.
– Omasta mielestäni uskon tämän debatin huonoimmaksi asiaksi sen, että sillä puijataan saksalaisia uskomaan näiden neljän maan asemamuutoksen ratkaisevan turvapaikkapolitiikkamme todellisia ongelmia, Amtsberg kertoi.
Hän huomautti, että näiden neljän maan kansalaisten jättämät turvapaikkahakemukset ovat laskeneet 85 prosentilla vuodesta 2016. Lakiesitys ei siten koskisi kovin montaa turvapaikanhakijaa.
Joidenkin arvioiden mukaan CDU ja vihreät voisivat lähestyä toisiaan kansallisella tasolla perustuen hyviin kokemuksiin niistä osavaltioparlamenteista, joissa puolueet ovat yhdessä aluehallituksissa tai tekevät niissä yhteistyötä. Amtsberg ryöpytti kuitenkin konservatiiveja.
– Missä mielessä te yritätte taivuttaa meitä liittymään mukaan? Te ette ole kuunnelleet ensimmäistäkään argumenttiamme, Amtsberg latasi.

Saksan parlamentin mukaan Tunisia, Algeria, Marokko ja Georgia ovat turvallisia maita – vai ovatko? Parlamentin ämpyilevät vihreät yrittävät edelleen kaataa päätöksen

Saksan Hessenin sunnuntain osavaltion vaalit voivat olla monella eri tapaa kohtalokkaat Saksan hallitukselle. Molemmat hallituspuolueet tulivat ryminällä alas. Voittajia olivat vihreät ja maahanmuuttokriittinen vaihtoehtopuolue.

Vaalien <a href="https://statistik-hessen.de/l_2018/html/landesergebnis#center-container">tuloslaskennan</a> mukaan kristillisdemokraattinen CDU säilyttää osavaltion suurimman puolueen asemansa. Puolue on saamassa 27 prosenttia äänistä. Takapakkia edellisiin vaaleihin tuli rumat 11,3 prosenttiyksikköä. Saksan hallituskumppani sosiaalidemokraatit (SPD) kavensi niin ikään äänimääräänsä rutkasti. Puolue on saamassa 19,8 prosenttia äänistä. Se on 10,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisissä vaaleissa.
Kaksi selkeää vaalivoittajaa
Hallituspuolueiden rajut pudotukset tietävät samalla sitä, että vaaleissa on myös voittajia. Vaihtoehtopuolue AfD nousee ensimmäistä kertaa Hessenin alueparlamenttiin. Puolue keräsi yli kolminkertaisen äänimäärän edellisiin vaaleihin nähden. AfD sai 13,1 prosenttia äänistä. Viime vaaleissa puolue jäi äänikynnyksen alle 4,1 prosentin ääniosuudella. AfD on nyt jokaisessa Saksan alueparlamentissa.
Toinen vaalivoittaja on vihreät. Puolue ohitti jopa SPD:n niukasti. Ero on todella pieni ja puolueiden järjestys voi vielä muuttua. Vihreät saavat SPD:n tapaan 19,8 prosenttia äänistä. Kirjoitushetkellä vihreiden ja sosiaalidemokraattien ääniero oli alle 100 ääntä. Vihreiden äänimäärä paisui 8,7 prosenttiyksikköä viime vaaleista.
Saksan hallituksen sekoilu kostautui vaaleissa
Saksan hallituspuolueet ovat olleet kovissa paineissa pari viikkoa sitten käytyjen Baijerin vaalien jälkeen. Erityisen vaikeaa hävittyjen vaalien sarja on sosiaalidemokraattiselle SPD:lle. Muun muassa puolueen nuorisojärjestö on vaatinut puoluetta jättämään Saksan hallituksen, jotta puolue voisi nuolla haavojaan oppositiossa ja rakentaa menestys sitä kautta uudelleen.
SPD:n puheenjohtaja Andrea Nahles ja puoluesihteeri Lars Klingbeil olivat apeina.
&#8211; Hallitusyhteistyö ei voi jatkua näin, <a href="https://www.ft.com/content/5690803e-dad6-11e8-9f04-38d397e6661c">Klingbeil analysoi</a> vaalituloksen antamaa signaalia.
Mutta CDU on kertonut, että jos maan hallitus hajoaa, on edessä <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-germany-politics/merkel-protege-issues-stark-warning-to-spd-before-state-election-idUKKCN1MZ1SX">uudet vaalit</a>. Molemmat hallituspuolueet pelkäävät tätä.
CDU:lle oli tärkeää, ettei SPD pysty muodostamaan vihreiden ja vasemmistopuolue Linken kanssa aluehallitusta. CDU tullee hakemaan niin sanottua Jamaika-aluehallitusta. Nimi tulee puolueiden väritunnuksista, jotka ovat myös Jamaikan lipussa. Siihen kuuluisi CDU, vihreät ja liberaalidemokraattien FDP.
Hessen on ollut tärkeä osavaltio CDU:lle ja aluejohtaja Volker Bouffier on tunnetusti liittokansleri Angela Merkelin tukija. Hessenin osavaltiossa sijaitsee muun muassa maan finanssikeskus Frankfurt.

Saksan hallituksen paine kasvoi Hessenin vaaleissa

Saksan liittokansleri Angela Merkelin (CDU) sisarpuolue Baijerissa (CSU) koki sunnuntain osavaltiovaaleissa rökäletappion. Saksan toinen hallituspuolue – sosiaalidemokraatit – sai tuta vielä murheellisemman tuloksen. Politiikan tutkijat arvelevat, ettei Saksan hallitus pysy koossa koko vaalikautta. Pelissä on paljon vajaan kahden viikon kuluttua, kun Hessenin osavaltiossa pidetään vaalit.

Osavaltiovaalien virallisessa <a href="https://www.landtagswahl2018.bayern.de/ergebnis_tabelle_990.html">ääntenlaskentasivustossa</a> CSU on saamassa suurimman puolueen aseman 36,8 prosentin äänisaalillaan. Vuosikymmeniä Baijeria dominoinut puolue romahti äänissä. Viisi vuotta sitten puolue rohmusi peräti 47,7 prosenttia äänistä. Sivuston päivittyminen on vielä käynnissä.
Toinen hallituspuolue, sosiaalidemokraattien SPD, koki vielä kirvelemmät tappiot. Puolue putosi neljänneksi ja osapuilleen puolitti kannatuksensa. Viisi vuotta sitten puolue sai 20,4 prosenttia kannatuksesta. Nyt puolue on jäämässä 10,1 prosenttiin. Äänimäärissä tämä tietää yli puolen miljoonan äänen katoa.
<h4>Lähes 700 000 ääntä AfD:lle</h4>
Baijerin alueparlamentti koostui aiemmin neljästä puolueesta. Vaalien ennakkoveikkailuissa pidettiin mahdollisena seitsemän puolueen alueparlamenttia. Parlamentti koostuu kuitenkin kuudesta puolueesta, kun vasemmistolainen Linke jäi alle äänikynnyksen.
Kun äänipotteja katsoo lukumääräisesti, yksi puolue jyrää kaikki muut. Tämä puolue on maahanmuutto- ja eurokriittinen vaihtoehtopuolue AfD. Puolue on saamassa hilkun alle 700 000 ääntä, kun viime aluevaaleissa puolue ei edes ollut vaalikisassa mukana.
Kaksi muuta vaalivoittajaa ovat vihreät ja konservatiiveja lähellä olevat Vapaat valitsijat. Vihreiden äänipotti nousi jopa 667 000 äänellä. Puolueesta tulee toiseksi suurin heti CSU:n jälkeen. Vapaat valitsijat saivat yli 228 000 uutta ääntä, mikä voi merkitä Baijerissa CSU:n ja Vapaiden valitsijoiden yhteistä aluehallitusta.
Valtapuolue CSU <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-germany-politics-bavaria/merkels-bavarian-allies-humbled-in-historic-election-setback-idUKKCN1MN0UG">kertoi</a> ennen vaaleja, ettei se halua tehdä yhteistyötä AfD:n kanssa.
<h4>AfD jyrännyt jokaiseen alueparlamenttiin</h4>
Vaihtoehtopuolue on viimeisissä aluevaaleissa rynninyt jokaiseen alueparlamenttiin selkein luvuin. Vajaan kahden viikon päästä 28.10. Hessenin osavaltiossa käydään aluevaalit. Nämä ovat viimeiset vaalit, joissa AfD:n nousu ei ole vielä realisoitunut. Hyvin harva kehtaa julkisesti epäillä, etteikö AfD murtaisi äänikynnystä myös Hessenissä. Hessen on tärkeä osavaltio, jossa sijaitsee muun muassa EKP:n pääkonttori.
AfD ja vihreät hyötyivät selkeästi siitä, että Saksan politiikassa maahanmuutto on noussut kiistakysymykseksi. Tällaista siirtymää vaaleissa näkee harvoin, ja vielä vähemmän huomioiden perusasioiden olevan kunnossa. Baijerin työttömyysaste on alle kolmessa prosentissa. Rikollisuus on vähenemässä. Osavaltion teollisuusjätit paukuttavat satumaisia tuloksia ja muukin yrityskenttä voi hyvin.
<h4>Merkelille paineita</h4>
Vaikeiden hallitustunnusteluiden jälkeen Merkel on kuin rampa ankka. Politiikan tutkijat otaksuvat, että sosiaalidemokraattien mahalaskun jälkeen heistä tulee haavoitettu karhu, siis arvaamaton. Tutkijoiden mukaan Merkelin hallitus ei kestä koko vaalikautta.
CSU:n tapoihin kuuluu, ettei epäonnistujia silitellä silkkihansikkain. Puolueen puheenjohtaja ja maan sisäministeri Horst Seehofer voidaan savustaa ulos.
Mutta mitä tekevät demarit? Puolueen nuorisojärjestö on alun alkaen vastustanut suurta koalitiota, eli hallitusta CDU/CSU:n ja SPD:n kesken. Jos hallituspuolueet kärsivät rökäletappiot myös Hessenin vaalien jälkeen vajaan parin viikon päästä, voisi olettaa Saksan hallituksen olevan veitsen terällä. SPD on vaihtanut puheenjohtajaansa usein lähiaikoina sisäisten kriisiensä vuoksi.
Ja mitä asiasta Euroopassa asiasta mietitään? Pystyykö Merkel pitämään EU:n paketissa, jos hän ei pysty siihen edes kotimaassaan Saksassa?

Saksan vihreät

Saksa alkaa karkottaa laittomia siirtolaisia ”suureen tyyliin” – pelko AfD-puolueen suosion kasvamisesta pakotti uusin toimiin

Saksaan syntyvä uusi vasemmistopuolue vaatii muutosta ilmasto-, maahanmuutto- ja Ukraina-politiikkaan

Saksan vaaleissa pitäisi hakea suuntaa maalle ja koko Euroopalle – mutta aneemiset puoluejohtajat ovat horroksessa, eikä linjaeroja juuri ole

Saksan vihreät saattoivat haaveilla jopa liittokansleriudesta pari kuukautta sitten – nyt puolue vajoaa kannatuskyselyissä

Saksan kannatusmittauksissa historiallinen tulos: Sosiaali- ja liberaalidemokraatit tasoissa

CDU-eliitti tuputtaa liittokansleriksi Laschetia, kansalle ei maistu – murskatulos kannatuskyselyssä

Saksan suurimman puolueen ahdinko vaihtunut romahdukseksi – punavihreä hallitus jo täysin mahdollinen syksyllä

Saksan vaihtoehtopuolue rynnisti toiseksi kaksissa Saksan osavaltion vaaleissa sunnuntaina

Saksan puoluekannatusmittaukset povaavat poliittista kuperkeikkaa – vihervasemmistohallituspohja merkitsisi noloa loppua Merkelille

Eurovaalien jälkimainingit – puoluejohtajia eroaa

Saksan parlamentin mukaan Tunisia, Algeria, Marokko ja Georgia ovat turvallisia maita – vai ovatko? Parlamentin ämpyilevät vihreät yrittävät edelleen kaataa päätöksen

Saksan hallituksen paine kasvoi Hessenin vaaleissa

Politiikan tutkijat vakavina – Merkelin hallitus ei pysy koossa koko vaalikautta

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025