Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Sambia

Tavio tapasi Sambian presidentin – kehitysyhteistyö palvelemaan Suomen taloudellisia intressejä

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on jättänyt kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöön kohdemaissa liittyvän kolmannen kirjallisen kysymyksen tällä vaalikaudella. Edelliset kysymykset tästä aiheesta hän teki vuosina 2019 ja 2020. Huijaukset ja väärinkäytökset kehitysyhteistyövarojen käytössä ovat jatkuneet, mutta rahahanat ovat edelleen auki.

&#8211; Samaan aikaan kun Suomi velkaantuu vauhdilla, Suomi budjetoi vuonna 2022 kehitysapuun 1 343 miljoonaa euroa. Suomi harjoittaa kehitysyhteistyötä velkarahalla, kansanedustaja Arja Juvonen huomauttaa.
Kehitysapu valunut korruptioon
Vuoden alussa uutisoitiin, että Suomen kehitysapua on käytetty härskisti hyväksi ja rahaa on valunut Tansanian virkamiehille, hämäriin konsulttipalkkioihin ja ravintolakuluihin. Raha on mennyt muualle kuin kehitysapuun. (Kauppalehti 4.1.2023)
Vuoden alussa uutisoitiin myös, että ulkoministeriö ylitti toimivaltansa ja lupasi rahaa Afrikan kehityspankille omin päin. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti totesi antamassaan ratkaisussa 27.12.2022 ulkoministeriön menetelleen <a href="https://stage.sudev.fi/oikeuskanslerilta-moitteet-ulkoministeriolle-ohjasi-omavaltaisesti-miljoonia-afrikan-kehityspankkiin/">virheellisesti</a>.
Ministeriön asiasta tekemän oman selvityksen mukaan kokemattomuus ja virkamiesten vaihtuminen olivat johtaneet siihen, että ohjeistus oli ollut virheellistä ja sen seurauksena asian käsittely oli merkitty järjestelmään virheellisesti.
&#8211; Jos tällaisessa asiassa kokemattomuus johtaa virheeseen, niin mikään ei estä, että se ei johtaisi myöskin virheeseen kehitysapuasioissa, Juvonen sanoo.
Ulkoministeriön prosessien laadukkuus epäilyttää
Ulkoministeriö vastasi kehitysyhteistyörahojen väärinkäyttöön liittyviin Juvosen aiemmin jättämiin kirjallisiin kysymyksiin, että kehitysyhteistyön riskienhallintaa, väärinkäyttöepäilyjen käsittelyä ja takaisinperintää on parannettu viime vuosien aikana:
&#8221;Vuonna 2015 laaditussa normissa kehitysyhteistyövarojen väärinkäytön ehkäiseminen sekä väärinkäyttöepäilyjen ilmoittaminen ja selvittäminen, annetaan sitovia toimintaohjeita siitä, miten väärinkäyttöä ehkäistään sekä kuinka ulkoasiainhallinnossa tulee menetellä, kun kehitysyhteistyössä ilmenee väärinkäyttöepäily. Lisäksi vuonna 2019 laaditussa takaisinperintäohjeessa selkeytetään takaisinperintäprosessia ja saatavien seurantaa.&#8221;
&#8211; Kyseisten prosessien laadukkuus saattaa epäilyttää, kun Iltalehti uutisoi juuri ulkoministeriön ylittäneen valtuutensa lupaamalla rahaa Afrikan kehityspankille omin päin. Onko mitään parannusta asioihin saatu? Juvonen ihmettelee.
Ei mitään uutta ja yllättävää
Väärinkäytökset kehitysyhteistyörahojen käytössä eivät ole uusia tai yllättäviä. Ylen MOT kertoi 13.10.2016 lähetetyssä ohjelmassa väärinkäytöksistä vuodelta 2014. Pelkästään kyseisenä vuonna Sambian maatalousjärjestölle tarkoitettua kehitysapua katosi kaksi miljoonaa dollaria järjestön toimitusjohtajan taskuihin.
&#8211; Yle uutisoi 18.2.2019, että Suomi on päättänyt lopettaa yli 45 vuotta kestäneen kahdenkeskisen kehitysavun Sambiaan. Viimeisen kehitysavun maksuerän kerrottiin maksettavan vuonna 2023. Suomen ja Sambian yhteistyötä ovat varjostaneet myös Suomen tukeman sosiaaliturvaohjelman kehitysyhteistyön väärinkäytökset.
&#8211; Ohjelman kautta jaettavista avustuksista kaikki eivät olleet menneet kotitalouksille. Väärinkäytöksiä todettiin myös Kirgisian kohdalla, jossa maan oikeusapujärjestelmän kehittämiseen tarkoitettu tuki päätyi kansainvälisen verkkorikollisuuden kautta väärään osoitteeseen, Juvonen kertaa edellisten kirjallisten kysymystensä taustoja.
– Nämä ovat suomalaisten rahoja, joita käytetään törkeästi väärin. Siksi asiasta on kysyttävä ja muistutettava säännöllisesti. Epäkohtiin on puututtava. On hämmästyttävää, että vaikka esimerkiksi Sambiaan liittyvät epäkohdat paljastuivat jo 2016, niin Sambialle on maksettu kehitysapua kaikki nämä vuodet. Jokohan se nyt oikeasti loppuu? Juvonen kysyy.
Ei kehitysapua velkarahalla
Juuri julkaistussa perussuomalaisten Kantarilla tekemässä kyselyssä oli luodattu suomalaisten suhtautumista kehitysavun antamiseen velkarahalla. Suomalaisten kanta velalla tehtävään kehitysapuun on kielteinen.
Kysymykseen, pitääkö Suomen antaa kehitysapua, jos sitä varten joudutaan ottamaan uutta velkaa, vaihtoehdot saivat seuraavat osuudet: ehdottomasti ei pidä 37 %, todennäköisesti ei pidä 29 %, todennäköisesti pitää 16 % ja ehdottomasti pitää 3 %. Kantaansa ei osannut muodostaa 14 %. (Suomen Uutiset 9.1.2023)
Onko takaisinperintä onnistunut?
Juvonen kysyy kolmannessa asiasta jättämässään kirjallisessa kysymyksessä hallitukselta, miten se toimii kehitysyhteistyön väärinkäyttöön syyllistyneiden valtioiden kanssa ja miten kehitysyhteistyön loppuminen Sambian kanssa etenee vuonna 2023. Juvonen haluaa tietää myös, miten hallitus kokee vuonna 2015 laaditun normin kehitysyhteistyövarojen väärinkäytön ehkäisemisestä sekä väärinkäyttöepäilyjen ilmoittamisesta ja selvittämisestä auttaneen väärinkäytösten torjunnassa.
&#8211; Miten hallitus kokee takaisinperintäohjeen selkeyttämisen vaikuttaneen takaisinperinnän tehostamiseen, ja kuinka paljon väärinkäytettyjä kehitysyhteistyövaroja on tällä hetkellä perinnässä? Miten perintä on onnistunut? Mihin toimiin hallitus on ryhtynyt ulkoministeriön ohjeiden ja ohjeistuksen oikeellisuuden varmistamiseksi? Juvonen tiedustelee.
&nbsp;

Juvonen kehitysyhteistyörahojen väärinkäytöstä: ”Nämä ovat suomalaisten rahoja, joita käytetään törkeästi väärin”

Länsimaiden rahoittamaa avustusohjelmaa syytetään siitä, että keinolannoitteiden tuominen Afrikkaan on kasvattanut velkataakkaa ja lisännyt ympäristöriskejä muun muassa happamoittamalla maaperää. Viljelijöiden tulot eivät ole kasvaneet, mutta Afrikasta on tullut nouseva markkina-alue monikansallisille keinolannoitteiden ja torjunta-aineiden valmistajille. 
AGRA (Alliance for a Green Revolution in Africa) on miljardiluokan <a href="https://agra.org/">avustusohjelma</a>, jonka tarkoituksena on mullistaa Afrikan maatalous. Rahoittajina ovat Bill &amp; Melinda Gates -säätiö, useat EU-maat, Rockefeller-säätiö, Ikea-säätiö ja muut vastaavat tahot.
Vuonna 2006 perustetun AGRA-ohjelman päätarkoituksena on ollut nykyaikaisten keinolannoitteiden ja kaupallisten siementen käytön edistäminen Afrikan pienviljelijöiden keskuudessa, kertoo <a href="https://www.politico.eu/article/critic-call-end-western-fund-food-program-africa/">Politico</a>-verkkolehti. Mutta 16 vuotta myöhemmin Afrikassa vallitsee yhä ruoka- ja energiakriisi. Monet viljelijät ovat ottaneet keinolannoitteet käyttöön, mutta eivät saa niihin sijoittamiaan rahoja takaisin sadon myyntihinnassa.
AGRA on itsekin myöntänyt, että vaikka se on tavoittanut yli 10 miljoonaa pientilallista, vain joka kymmenennen tulotaso ja ruokaturva ovat parantuneet. Korjatakseen ongelman AGRA päätti tiputtaa &#8221;vihreän vallankumouksen&#8221; pois nimestään ja teki uuden viisivuotissuunnitelman, jossa keinolannoitteet eivät enää ole keskipisteenä.
”Lopettakaa vihreän vallankumouksen rahoittaminen”
Joukko paikallisia järjestöjä on jopa vaatinut Saksaa, Alankomaita ja Britanniaa lopettamaan AGRA:n rahoittamisen kokonaan, koska se asettaa afrikkalaiset viljelijät maailmanmarkkinoiden heilahdusten armoille, heikentää Afrikan ruokaturvaa ja vahingoittaa ympäristöä.
&#8211; Meille AGRA:n uudelleen nimeäminen ei riitä, vaan me vaadimme haitallisten vihreän vallankumouksen ohjelmien rahoittamisen lopettamista, sanoo etelä-afrikkalaista ympäristöjärjestöä edustava Gabriel Manyangadze.
Afrikka ei ole ainoa paikka, jossa viljelijät ovat kyllästyneitä ylhäältä päin ajettuun vihervallankumoukseen. Sri Lankassa hallituksen tavoite luomuviljelyyn siirtymisestä johti osaltaan maan talouden romahtamiseen ja mellakoihin, jolloin presidentti joutui pakenemaan maasta. Alankomaissa hallitus haluaa lopettaa jopa kolmanneksen maan karjatiloista, koska ne tuottavat liikaa lantaa maan peltoalaan nähden. Tämä on johtanut laajoihin <a href="https://stage.sudev.fi/sota-on-alkanut-ja-me-sen-voitamme-hallituksen-ilmastotavoitteet-ajavat-karjatilat-kurjuuteen-ja-maatalousvaeston-barrikadeille-hollannissa/">traktorimielenosoituksiin</a>.
Lisää keinolannoitteita vaikka velaksi
AGRA-ohjelma kärki on tähän asti ollut siinä, että afrikkalaisia viljelijöitä on yritetty saada käyttämään enemmän keinolannoitteita. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa lannoitteita käytetään vähiten maailmassa, ja AGRA:n edustajan mukaan tämä on syy siihen, että satomäärät eivät nouse.
AGRA:n ansiosta keinolannoitteiden kulutus Saharan eteläpuolisessa Afrikassa onkin kaksinkertaistunut kahden vuosikymmenen kuluessa. Lannoitteita valmistaville monikansallisille yrityksille Afrikka on viimeinen koskematon markkina-alue.
Afrikan maissa keinolannoitteet ovat enimmäkseen tuontitavaraa, joten maailmanlaajuinen lannoitteiden hinnan nousu on iskenyt niihin kovaa. Esimerkiksi Sambiassa ja Tansaniassa AGRA kannusti pienviljejöitä ottamaan lainaa, jotta he voivat ostaa keinolannoitteita ja siemeniä. Mutta viljan hinnan tippuessa viljelijät eivät voineetkaan maksaa lainojaan takaisin, joten he joutuivat myymään karjaansa selvitäkseen veloistaan.
Liiallinen lannoitus aiheuttaa ongelmia
Liiallinen keinolannoitteiden käyttö voi myös aiheuttaa ongelmia. Siksi sitä pyritään esimerkiksi EU:ssa rajoittamaan.
Kriitikoiden mielestä AGRA:n ajama maatalouden &#8221;vihreän vallankumouksen&#8221; malli johtaa kestämättömään maankäyttöön, happamoittaa maaperää ja heikentää viljelijöiden selviytymistä ilmastonmuutoksesta.

Keinolannoitteet happamoittavat Afrikan viljelysmaita mutta eivät kasvata pienviljelijöiden tuloja

Kaikki alkoi kesäkuussa 2010 Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuon (kok.) tuotua kaupunginhallitukseen aiesopimuksen Kirstulan alueelle toteutettavasta suuresta autokauppakeskuksesta. Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto näytti hankkeelle vihreää valoa ja hyväksyi aiesopimuksen syyskuussa.
&#8211; Perussuomalaisten valtuustoryhmässä aloimme ihmetellä jo ennen kuntavaaleja, kun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki (sd.) meni Sunny Car Center Oy:n hallitukseen. Oli vähintäänkin outoa, miten yksi yrittäjä sai näin erityisen aseman kaupungin päätöksenteossa, Lulu Ranne muistelee.
Tuosta tilanne rupesi nopeasti pahenemaan, kun SCC:n toimitusjohtaja Markku Ritaluoma alkoi esitellä päättäjille suureellisia lupauksia nimettömäksi jääneistä ulkomaisista ”varmoista sijoittajista”, jotka aina vetäytyivät tai suunnitelmat muuten viivästyivät SCC:stä riippumattomista syistä.
&#8211; Sijoittajat eivät ole esimerkiksi näyttäytyneet nykyiselle kaupunginhallitukselle, eikä konkreettisia ja varmoja dokumentteja hankkeen koko rahoitukseen sitoutuneista investoreista ole näkynyt, Ranne painottaa.
<h4>Viimeinen niitti</h4>
Seuraavan kerran SCC:n asia oli valtuuston käsiteltävänä kesäkuussa 2012. Silloin ei enää oltukaan päättämässä, myydäänkö tonttia, vaan millä ehdoilla. Hyväksyessään tonttikaupan ehdot kaupunginhallitus pani täytäntöön valtuuston päätöstä.
Lopullisesti tilanne räjähti käsiin tämän vuoden kesäkuussa, kun apulaiskaupunginjohtaja Isosuo aivan yllättäen esitti, että kaupungin vastuulla olevat infratyöt annetaan suoraan Ritaluoman valitsemalle urakoitsijalle hoidettavaksi ilman kilpailutusta. Lulu Ranne jätti asiasta tuolloin eriävän mielipiteen.
Elokuussa Ritaluoma esitteli kaupunginhallitukselle uuden rahoittajakandidaatin, sambialaisen Mrs. Regina Chiluban, jolla hän itse myönsi olevan talousrikostaustaa. Valtakunnallista huomiota juttu sai, kun rouva Chiluban tiedottaja ilmoitti, ettei tämä ole sijoittamassa hankkeeseen 33,6 miljoonaa euroa eikä ole koko hankkeesta koskaan kuullutkaan.
&#8211; Perussuomalaisille viimeinen niitti oli se, kun saimme kuulla, että hankkeelle esitetty rahoittajataho oli hämärä ja talousrikostaustainen, eikä muistakaan uusista ja vakuuttavista rahoittajista ollut varmuutta. Kaupungin vastapuoliriskin kannalta on se ja sama, onko Mrs. Chiluballa todella rahaa sijoittaa SCC:iin, vai onko Ritaluoma mennyt ns. ”nigerialaisvipuun”, Ranne sanoo.
&#8211; Kaupunki ei voi olla missään tekemisissä yrityksen kanssa, jonka toiminta ei ole kaikin puolin päivänvalon kestävää. Kannattaa miettiä myös sitä, mistä SCC:n tilille tulleet rahat ovat tulleet ja mihin ne ovat ovat menneet.
<h4>Kokoomus ja demarit &#8221;pääpiruina&#8221;</h4>
Perussuomalaiset Lulu Ranne ja Kari Ilkkala ovat esittäneet SCC:n toimintatapoja vastaan julkisesti kritiikkiä jo vuodesta 2010. Kokoomus ja demarit sen sijaan ovat ajaneet hanketta kuin käärmettä pyssyyn vielä senkin jälkeen, kun vastapuoli on menettänyt kaiken uskottavuutensa kenen tahansa rationaalisen toimijan silmissä.
Kirjoitus on julkaistu <a href="https://stage.sudev.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-112014/">Perussuomalainen 11/2014</a> -lehdessä.

Sambialaissekoilu kuohuttaa Hämeenlinnassa

Sambia

Tavio tapasi Sambian presidentin – kehitysyhteistyö palvelemaan Suomen taloudellisia intressejä

Juvonen kehitysyhteistyörahojen väärinkäytöstä: ”Nämä ovat suomalaisten rahoja, joita käytetään törkeästi väärin”

Keinolannoitteet happamoittavat Afrikan viljelysmaita mutta eivät kasvata pienviljelijöiden tuloja

Sambialaissekoilu kuohuttaa Hämeenlinnassa

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025