Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Sami Pakarinen

Korkotason nousu euroalueella on siivittämässä EU:n matkaa yhä pidemmälle kohti velka- ja tulonsiirtounionia. EU-komission heinäkuisen tiedonannon mukaan EU:n kaikkiaan noin 800 miljardin euron elvytyspaketin korkomenot ovat vuosina 2021–2027 jopa 17–27 miljardia euroa suuremmat kuin aiemmin on oletettu. Suomelle kohdistuva osuus elvytyspaketista on kutistunut sadoilla miljoonilla euroilla, mutta maksettavaa on tulossa enemmän.

Euroalueen korkotason nousulla voi olla erittäin suuri vaikutus EU-elvytyspaketin rahoitukseen. Asiantuntijoiden mukaan paketin hinta uhkaa nousta huomattavasti ennakoitua korkeammaksi.
EU-komissio antoi äskettäin heinäkuussa <a href="https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/BUDG-PR-751626_EN.pdf">tiedonannon</a>, jonka mukaan pelkästään kuluvalla budjettikaudella 2021–2027 paketin korkomenot ovat 17–27 miljardia euroa suuremmat kuin aiemmin on oletettu. Korkotason nousu tulee nostamaan merkittävästi Suomen EU-nettomaksua, minkä veronmaksaja tuntee lompakossaan.
Suomi on ollut vuosia 1996, 1997 ja 2000 lukuun ottamatta EU:n nettomaksaja. Nettomaksu kuvaa Suomen EU:lta saamien tulojen ja EU:lle maksettujen maksujen erotusta. Vuonna 2021 Suomen nettomaksu EU:lle oli 970 miljoonaa euroa. Elvytyspaketin korkokulujen lisäksi Ukrainan auttaminen nostaa Suomen osuutta.
Sinä saat maksaa lisää
<a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/97a7eecf-c186-4879-9f71-ece1fe0c907c">Arvion mukaan</a> elvytyspaketista veronmaksajille korkopompusta tuleva lisälasku on nykykorkotasolla 75–80 miljoonaa euroa vuodessa. EU:n budjettikaudella 2021–2027 lisälasku korosta olisi siten 525–560 miljoonan euron luokkaa.
EU-elvytyspaketti on rahoitusinstrumentti, joka sisältää noin 800 miljardin euron rahoituksen jäsenmaille, karkeasti ottaen suunnilleen puolet avustuksina ja noin puolet lainoina. Suomen kannalta järjestely on koko ajan muuttunut epäedullisemmaksi, sillä ikävän korkojen nousun lisäksi Suomelle kohdistuva osuus paketista on kutistunut kerta toisensa jälkeen sadoilla miljoonilla.
Vuosi sitten valtiovarainministeriö tiedotti, että <a href="https://www.iltalehti.fi/talous/a/41b7f53b-2ed1-4804-afc5-e62bca59eec6">Suomen osuus</a> elvytyspaketin avustuksista pienenee noin 1,8 miljardiin euroon. Tällä hetkellä kenelläkään ei ole varmaa tietoa, mikä Suomen osuus loppujen lopuksi tulee olemaan.
Varmaa on vain se, että juuri sinä saat maksaa lisää. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän talouspoliittisen asiantuntijan Juhani Huopaisen arvio on synkkä.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Elpymispaketti maksoi aluksi Suomelle n. 6 mrd ja siitä saatiin n. 2 mrd.
Oma arvaus lopputuloksesta: saadaan n. 1-1,5 mrd ja maksetaan 12 mrd.
&mdash; Juhani Huopainen (@Huopainen) <a href="https://twitter.com/Huopainen/status/1701121527578579052?ref_src=twsrc%5Etfw">September 11, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Elvytyspaketin rahojen käyttö on löysää, ja äskettäin <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d35de296-5f2a-41cd-b5fa-15352cee2775">uutisoitiin</a>, että italialaiset teettävät kodinremontteja elpymisrahoilla.
Elvytyspakettia hehkuttanut Marin häipyy eduskunnasta
Toukokuussa 2021 eduskunta hyväksyi EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja samalla elvytyspaketin. Päätös syntyi äänin 134-57. Päätös vaati 2/3-määräenemmistön, sillä perustuslakivaliokunta katsoi, että kyse on merkittävästä vallansiirrosta EU:lle.
Perussuomalaiset <a href="https://stage.sudev.fi/miksi-kansanedustajat-puhuvat-nyt-yota-myoten-eduskuntatalolla-jos-et-tieda-niin-katso-tama-video/">vastusti</a> elvytyspakettia alusta saakka, mutta ei onnistunut kaatamaan pakettia, joka on viemässä Suomelta valtavasti rahaa ja itsemääräämisoikeutta.
Silloista pääministeriä Sanna Marinia ei toukokuussa 2021 ensin edes nähty eduskunnassa keskustelemassa EU-elvytyspaketista syyksi kerrotun omaehtoisen koronakaranteenin vuoksi.
Eduskunnassa Marin toisti jo aikaisemmin kuultuja fraaseja siitä, miten neuvottelu muiden EU-johtajien kanssa kesällä 2020 olisi ollut Suomelle menestys ja onnistuminen. Pääministerin mukaan Suomi onnistui neuvotteluissa. Marin ei puheenvuorossaan eduskunnalle ottanut mitään kantaa elvytyspakettia kohtaan esitettyyn kritiikkiin saati useisiin asiantuntijalausuntoihin, joissa on osoitettu virheelliseksi paketin puolesta esitetyt poliittiset argumentit.
Useat talousasiantuntijat, kuten eduskunnalle lausunnon antanut kansainvälisen makrotaloustieteen tutkija Juha Tervala, ovat osoittaneet, että elvytyspaketista ei ole mainittavaa hyötyä Suomen taloudelle.
Kuvaavaa on, että Marin itse on <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sanna-marin-siirtyy-tony-blair-instituten-strategiseksi-neuvonantajaksi-hakee-eroa-kansanedustajan-tehtavasta/d9c4f3af-dbf4-4d00-9b16-1e237f6d7efa">saanut</a> uuden tehtävän Tony Blair Instituten strategisena neuvonantajana Lontoosta ja hän jättää eduskunnan. Eduskunta myönsi tiistaina Marinille vapautuksen kansanedustajan tehtävästä.
Suomella omiakin korkoharmeja
EU-elvytyspaketin kohdalla on siis käymässä täysin samalla tavalla kuin Suomen valtiontaloudessa: korkopompusta seuraa raskas lisämaksu veronmaksajille. Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Sami Pakarisen arviolaskelman <a href="https://stage.sudev.fi/vasenlaita-hullaantui-velkaan-holtiton-velanotto-antoi-vauhtia-korkopomppuun-jo-seuraavan-vuosikymmenen-taitteessa-valtion-velkojen-korkomenot-liki-seitseman-miljardia/">mukaan</a> ensi vuosikymmenen alussa valtion korkomenot olisivat jo 7 miljardia euroa, jos keskikorko olisi 3,5 prosenttia ja valtion lainakanta 200 miljardia euroa.
Marinin hallituskaudella Suomi on ottanut jatkuvasti uutta lainaa. Valtiovarainministeri Riikka Purra on viime aikoina useaan otteeseen <a href="https://stage.sudev.fi/valtiovarainministeri-purra-hallitus-toteuttaa-tyolinjaa-etta-tassa-maassa-tyon-tekeminen-kannattaisi-ja-etta-yrityksiin-syntyisi-uusia-tyopaikkoja/">muistuttanut</a>, että valtion velkakehityksen kääntäminen on työlästä ja samalla vuosien projekti.
&#8211; Mikäli hallitus pääsee tavoitteisiinsa tämän hallituskauden osalta ja saamme istua koko kauden, niin velan kasvu pystytään taittamaan. Mutta velkasuhteen kääntäminen laskuun edellyttää seuraavaa hallituskautta, joka kykenee tekemään vastaavia toimia, Purra sanoo.
EU:sta on kuitenkin tulossa lisää jäsenmaiden välisiä tulonsiirtoja, ja uutta yhteisvelkaa on jo väläytelty. Purra <a href="https://stage.sudev.fi/suomen-eu-vaikuttaminen-on-usein-lyhytjanteista-ja-hampaatonta-purra-vaatii-valtiojohtoa-voimakkaasti-ajamaan-unionissa-suomen-intresseja/">korostaa</a>, että jatkossa Suomen on ajettava unionissa voimakkaammin omaa etuaan.
&nbsp;

Nyt tulee korkopomppu – Suomen veronmaksajia uhkaa satojen miljoonien lisälasku EU-elvytyspaketista

Kiihtyvään tahtiin paisuva valtionvelka johtaa samalla myös korkomenojen kasvuun tulevina vuosina. Kasvu johtuu pitkälti siitä, että viime vuosina Suomi on ottanut jatkuvasti uutta lainaa. Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori, Matti Virén varoittaa valtiontaloudelle tuhoisasta kierteestä, jossa uusi velka on aina entistä kalliimpaa.

Kun valtion menot kasvavat enemmän kuin tulot, valtio alkaa velkaantua. Toimitusministeristöksi muuttuneen Sanna Marinin (sd) hallitus jättää perinnöksi seuraajalleen valtavat velat ja tuntuvat leikkaukset. Päättyvällä kaudella hallituksen finanssipolitiikka on ollut sangen avokätistä ja lisävelkaa on otettu kiihtyvällä tahdilla koronakriisin ja Ukrainan sodan varjolla.
Velkaa jo 160 miljardia
Suomen valtionvelka oli tilastokeskuksen neljännesvuositilaston mukaan vuoden 2022 lopussa jo 160 miljardia euroa. Velan määrä on kasvanut nopeasti. Kun pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus lopetti keväällä 2019, velka oli saman vuoden lopussa 106 miljardia euroa. Valtion budjetin mukaan vuonna 2023 lisää velkaa otetaan 8 miljardia euroa.
Suomen valtion velkaantuminen ei ole yksin Marinin syytä, sillä vuotuinen budjettitalous on ollut alijäämäinen vuoden 2008 finanssikriisin päivistä saakka. Marinin hallitus on kuitenkin kiihdyttänyt velkaantumista tavalla, josta se ansaitsee lisänimen velkahuikkahallitus. Sipilän hallituksen jälkeen lisää velkaa on tähän mennessä kertynyt jopa liki 40 miljardia euroa.
Hallituksen taholta velkaantumista on selitetty koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan. Velkarahalla on kuitenkin rahoitettu runsaasti myös koronaan liittymättömiä menoja.
Nollakorkojen aika on ohi
Viime vuosiin saakka jatkunut nollakorkojen aika päättyi energian kallistumiseen ja inflaatioon, joiden seurauksena markkinakorot nousivat lyhyessä ajassa miinustasolta 2-3 prosentin tasolle.
Korkomenojen nousun loppu ei ole näköpiirissä, koska valtiolla on useita eripituisia lainoja, joista osassa nousevat korot näkyvät vasta viiveellä. Lainakannan kasvu vauhdittaa korkomenoja.
Merkkejä korkojen noususta on saatu. Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2023 valtionvelan korkomenoksi arvioidaan noin 1,5 miljardia euroa, mikä on noin miljardin enemmän kuin vuoden 2022 talousarviossa.
Perussuomalaisten kansanedustajat ja eduskunnan talousvaliokunnan jäsenet Sakari Puisto ja Veikko Vallin jättivät jo viime vuonna kirjallisen kysymyksen <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_547+2022.aspx">julkisen talouden velkaantumisesta</a>. Kansanedustajat huomauttivat, että valtio näyttää joutuvan ottamaan huomattavia summia lisää velkaa pelkkään korkojen maksuun
Ekonomisti varoittaa: Seinä nousee pystyyn
Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Sami Pakarinen on julkaissut esimerkkilaskelman valtionvelasta ja korkomenoista tulevan vuosikymmenen taitteeseen saakka.
Laskelma on pysäyttävä: sen mukaan ensi vuosikymmenen alussa korkomenot olisivat jo 7 miljardia euroa, jos keskikorko olisi 3,5 prosenttia ja valtion lainakanta 200 miljardia euroa.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Esimerkkilaskelma valtion velan korkomenoista vuoteen 2030. Vuonna 2030 korkomenot olisivat jo 7 mrd. euroa, jos keskikorko olisi 3,5 % ja valtion lainakanta 200 mrd. euroa. Seinä nousee pystyyn. Ei ihme, että suomalaiset ovat hyvin huolissaan valtion velkaantumisesta. Syystäkin. <a href="https://t.co/XmuliDckrr">pic.twitter.com/XmuliDckrr</a>
&mdash; Sami Pakarinen (@SaPakarinen) <a href="https://twitter.com/SaPakarinen/status/1608061436164542464?ref_src=twsrc%5Etfw">December 28, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&#8211; Seinä nousee pystyyn. Ei ihme, että suomalaiset ovat hyvin huolissaan valtion velkaantumisesta. Syystäkin, Pakarinen kirjoittaa.
Hän on varoitellut korkojen noususta aikaisemminkin. Lokakuussa hän huomautti seinän nousevan pystyyn valtionvelan korkokuluissa jo varsin maltillisillakin oletuksilla.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Varsin maltillisillakin oletuksilla valtion velan korkokuluissa nousee seinä pystyyn. Vuonna 2026 korkokulut olisivat jo 4 mrd. euroa 2,4 % keskimääräisellä korolla koko lainakannalle. Etenkin lainakannan kasvu vauhdittaa korkomenoja. 1/5 <a href="https://t.co/O3jhfLO2uR">pic.twitter.com/O3jhfLO2uR</a>
&mdash; Sami Pakarinen (@SaPakarinen) <a href="https://twitter.com/SaPakarinen/status/1583709236101423106?ref_src=twsrc%5Etfw">October 22, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Jos valtionvelan useiden miljardien korkopomppu hirvittää, on hyvä muistaa, että laskelma koskee vain valtionvelkaa. Myös monet Suomen kunnat ovat raskaasti velkaantuneita. Sisäilmaongelmaiset päiväkodit ja koulut pistävät monen <a href="https://kuntalehti.fi/uutiset/talous/mikkeli-oli-suurista-kaupungeista-velkaisin-jo-neljatta-saastoohjelmaa-valmistellaan/">kunnan talouden tiukalle</a>.
Tuloaukkoa paikattu lisävelalla
Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori, ajatuspaja Suomen Perustan hallituksen puheenjohtaja Matti Virén kuvaa ongelman paisuvan siitä syystä, että valtiolla on eripituisia lainoja ja valtaosa lainoista on kovin lyhyitä juoksuajaltaan.
&#8211; Ongelma tulee äkkiä vastaan, koska korot ovat olleet nousussa jo muutaman vuoden ajan. Vanhan velan erääntyessä joudutaan ottamaa uutta velkaa, joka sitten on entistä kalliimpaa.
Virén huomauttaa, että korkojen nousun tason arvioimisen taustalla on useita muuttujia. Silti pessimistisimmät arviot jopa 7 miljardin korkomenoista voivat hyvinkin konkretisoitua, koska lainakanta, valtion lainojen määrä, nousee koko ajan. Tulevakin hallitus joutuu ottamaan lisää lainaa. Sen sijaan velan määrää suhteessa bkt:een on kuitenkin mahdollista laskea.
Valtion verotulot ja muut tulot ovat viime vuosina jääneet selvästi menoja pienemmiksi. Marinin hallitus on paikannut tuloaukkoa lisävelalla tuoden eduskuntaan toistuvasti alijäämäisiä budjetteja.
&#8211; Ei ole kauhean huono arvio, että nykyisellä kehityksellä seuraavan vuosikymmenen taitteessa valtiolla on velkaa jo 200 miljardia. Jo pelkästään yhdessä vaalikaudessa, eli Marinin hallituksen aikana valtiolle heitettiin lisää velkaa jo 40 miljardia.
Velka ei ole vasemmistolle ongelma
Virén muistuttaa, että lisävelkaantuminen on valtiontaloudelle tuhoisa kierre. Uusi velka on aina entistä kalliimpaa.
&#8211; Jos sama velkaantumistahti, 10 miljardia lisää vuodessa, jatkuu, Suomen kaltaiselle pienelle maalle se merkitsee automaattisesti sitä, että joudumme maksamaan velasta entistä korkeampaa korkoa. Näin käy, koska emme ole samassa sarjassa kuin ne maat, jotka ovat onnistuneet lyhentämään velkojaan.
Velkaantumisen seuraukset ovat valtioyksikölle täysin samat kuin kotitaloudellekin: mitä enemmän velkaa otetaan, sitä kalliimpaa se on. Jos yksityistalous on korviaan myöten veloissa, seuraavien velkojen markkinaehdot ovat aina entistä huonommat. Velkakierre johtaa siis silmittömään korkojen nousuun.
Vasemmistopoliitikot ja vasemmistoa lähellä olevat ajatuspajat ovat pitkään uskotelleet, että velka ei ole ainakaan Suomelle minkäänlainen ongelma. Esimerkiksi vasemmistoliiton kansanedustaja Jussi Saramo herutteli vielä viime vuonna sosiaalisen median tileillään kirjoittaen: ”Tämän hallituksen aikana otettu velka on jatkossakin nolla- tai jopa miinuskorkoista, Suomen valtion velan korko kun on kiinteää.”
Virén pitää lausuntoa käsittämättömänä.
&#8211; Vasemmalla laidalla näköjään ollaan hullaannuttu ajatukseen, että velkaa voi ottaa ”sikana”, koska raha on aina halpaa. Sehän kuitenkin tarkoittaa sitä, että tulevaisuudelta syödään vaihtoehdot ja pelivara pois. Jos velkaa on otettu tappiin saakka, huonojen aikojen koittaessa uutta velkaa ei saa enää edes todelliseen tarpeeseen.
Maalaisjärjen käyttö on sallittu
Ajatuspaja Suomen Perustan julkaisu Kaksitoista talouden periaatetta kokoaa tiiviissä muodossa yhteen professori Virenin ajatuksia siitä, millaisin periaattein <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/kaksitoista-talouden-periaatetta/">julkista taloutta tulisi hoitaa</a>.
Talousprofessorin kolmas teesi kuuluu ytimekkäästi: valtio hoitaa omat ja vain omat tehtävänsä. Periaatteella Viren korostaa esimerkiksi sitä, että valtion ei pidä ajautua yhdistysten ja muiden yhteisöjen lypsylehmäksi.
Virén toteaa, että valtion talouden hoitaminen ei ole rakettitiedettä. Hän varoittaa halvaksi sanotun rahan houkutuksista.
&#8211; Maalaisjärki pätee. Jokainen suomalainen ymmärtää, että jos ei ole rahaa, ostoskärryä ei pidä täyttää kukkuroilleen, ei edes karkkihyllyn edessä.
&#8211; Jos kasvavia korkomenoja joudutaan rahoittamaan uudella velalla, jossain vaiheessa tie nousee lopulta pystyyn ja silloin edessä ovat leikkaukset. Siinä tilanteessa ne valitettavasti osuvat kipeimmin etuuksien saajiin, koska niin suuri osa valtion menoista on tulonsiirtoja.

Vasenlaita hullaantui velkaan: Holtiton velanotto antoi vauhtia korkopomppuun – jo seuraavan vuosikymmenen taitteessa valtion velkojen korkomenot liki seitsemän miljardia

Tulevien hallitusten on pystyttävä saamaan ote taloudenpitoon ja velkaantumiseen. Julkisen talouden kestävyydestä tulee useiden vuosien haaste, perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto toteaa Aamulehdessä julkaistussa kirjoituksessaan.

Valtion velkaantumistahti on kuluneella hallituskaudella ollut ennätyksellinen. Vaikka lisävelkaa on otettu merkittävästi kriiseistä johtuvin syin, asennoituminen taloudenpitoon on höllentynyt suorastaan silminnähden.
Valtion talousarvioesitys vuodelle 2023 on kahdeksan miljardia euroa alijäämäinen. Vuoden 2023 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 156 miljardia euroa. Hallituksen talousarvioesityksessä todetaan, että pidemmällä aikavälillä julkisen talouden menot ja tulot ovat rakenteellisesti epätasapainossa eikä julkinen talous ole kestävällä pohjalla.
Lisävelkaa tarvitaan pelkkään korkojen maksuun
Finanssipolitiikassa on tuudittauduttu halpaan lainarahaan sillä ajatuksella, että korot pysyvät alhaalla ja takaisinmaksu on hamassa tulevaisuudessa. Tämä on tehty aikana, jolloin markkinoilla todistettiin epätavanomaista rahapolitiikkaa, nollakorkoja ja keskuspankkien määrällistä elvytystä.
– Viime aikoina olemme nähneet suuria käänteitä talouskehityksessä. Kun vielä alkuvuodesta 12 kuukauden euribor-lainakorko oli negatiivinen, nyt se hipoo kolmea prosenttia. Kohonneet asumisen, liikenteen ja energian hinnat sekä yleinen inflaatio ovat ajaneet kotitalouksia ja monia yrityksiä ahtaalle, Sakari Puisto kirjoittaa.
– Vaikka kasvavat korot vaikuttavat valtion lainanhoitokuluissa viiveellä eivätkä ole historiallisesti vertaillen vielä korkeita, tilannekuva on muuttunut merkittävästi. Vielä keväällä valtiovarainministeriö arvioi Suomella kuluvan valtionvelan korkomenoihin tänä vuonna 700 miljoonaa euroa. Nyt arvio on noin 1 500 miljoonaa euroa. Lisävelkaa tarvitaan siis rutkasti jo pelkkään korkojen maksuun.
Asiantuntijat huolissaan korkomenoista
Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Sami Pakarinen on varoittanut, että ”varsin maltillisillakin oletuksilla valtion velan korkokuluissa nousee seinä pystyyn. Vuonna 2026 korkokulut olisivat jo 4 miljardia euroa 2,4 % keskimääräisellä korolla koko lainakannalle.”
– Löysä julkisen talouden kuri ja kasvavat velanhoitokustannukset ovat huono ja riskejä sisältävä yhdistelmä, varsinkin, kun talouskasvun näkymissä on epävarmuutta, Puisto toteaa.
Puisto teki syksyllä kirjallisen kysymyksen julkisen talouden <a href="https://stage.sudev.fi/puisto-ja-vallin-huolestuneita-velkaantumiskehityksesta-valtio-joutumassa-ottamaan-mittavasti-lisavelkaa-pelkkaan-korkojen-maksuun/">velkaantumisesta</a> talousvaliokunnan edustajakollega Veikko Vallinin kanssa. Valtiovarainministeriön perusteellisessa vastauksessa todettiin muun muassa: ”On mahdollista, että korot edelleen nousevat tai ainakin pysyvät pidempään korkealla tasolla. Tämä yhdistettynä hitaampaan talouskasvuun lisää korkomenojen rasitusta Suomen velan hoidossa.”
Julkiset menot tärkeysjärjestykseen
Kuluvan hallituskauden aikana hallitus ei ole tehnyt valintoja, vaan käytännössä kaikki menokohteet on katettu velaksi. Jatkossa julkisia menoja on välttämätöntä asettaa tärkeysjärjestykseen. Poliittisten valintojen merkitystä vain korostavat kohonneet elinkustannukset, jotka heikentävät kotitalouksien ostovoimaa. Vaikutukset ulottuvat paikallisten yritysten kysyntään.
– Kasvua edistävää tutkimus- ja kehitystoimintaa on vauhditettava ja työllisyystoimiin panostettava. Kotitalouksien ostovoimaa on pyrittävä vaalimaan. Erityiseen syyniin on laitettava julkisen talouden tilaa heikentävät politiikkatoimet, kuten sellainen maahanmuutto, joka kroonisesti heikentää huoltosuhdetta, ja vastikkeetta ulos maksettavat EU:n sosiaalisen ilmastorahaston kaltaiset menoerät, Puisto luettelee.

Puisto: Hallituskausi jättää velkaisen perinnön

Perussuomalaisten kansanedustajat ja eduskunnan talousvaliokunnan jäsenet Sakari Puisto ja Veikko Vallin jättivät ministerille <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_547+2022.aspx">kirjallisen kysymyksen</a>, jossa he muun muassa tiedustelevat velkaantumisen vaikutusta Suomen julkisen talouden kestävyyteen.

Viime aikoihin saakka markkinoilla todistettiin vuosia jatkunutta, historiallisestikin epätyypillistä rahapolitiikkaa, nollakorkoja ja keskuspankkien määrällistä elvytystä. Finanssikriisin 2008 jälkeen Suomi on velkaantunut nopeasti. Kuluneella kaudella hallituksen finanssipolitiikka on ollut erityisen avokätistä, ja lisävelkaa on otettu kiihtyvällä tahdilla koronakriisin ja Ukrainan sodan myötä.
Perussuomalaisten kansanedustajat Sakari Puisto ja Veikko Vallin ilmaisivat kirjallisessa kysymyksessään pitkään jatkuneen huolensa velkaantumiskehityksen seurauksista ja korkojen kääntymisestä nousuun. Samaa huolta ovat tuoneet julki myös lukuisat asiantuntijat.
– Suomen BKT per capita on samalla tasolla kuin 14 vuotta sitten. Julkinen velka on kasvanut samana aikana 60 miljardista 160 miljardiin euroon, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen huomautti Twitterissä 14.10.2022.
OP-ryhmän toimitusjohtaja Timo Ritakallio totesi kesäkuussa hallituksen tehneen julkisen talouden suunnitelman tuleville vuosille sillä ajatuksella, että korot ovat nollassa tai negatiivisia eivätkä nousisi suuresti.
”Julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla”
Vuoden 2023 lopussa talousarvion mukaisen valtionvelan (mukaan lukien rahastotalouden velka) arvioidaan olevan noin 156 miljardia euroa, mikä on noin 56 % suhteessa BKT:hen. Vuoden 2022 kolmannen lisätalousarvioesityksen myötä velka-arvio kohosi 10 miljardilla eurolla merkittäviin lainanmyöntötarpeisiin varautumisen vuoksi. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2023 on noin kahdeksan miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan lisävelalla.
– Hallitus nostaa itsekin esiin arvion julkisen talouden epätasapainon jatkumisesta, Sakari Puisto ja Veikko Vallin huomauttavat.
Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 todetaan: &#8221;Julkinen velka suhteessa BKT:een kohosi korkealle tasolle koronapandemian vuoksi eikä se ole palautunut kriisiä edeltäneelle tasolle. Velkasuhteen kasvu kuitenkin taittui v. 2021 hetkellisesti. Velkasuhde alkaa kasvaa uudelleen heti vuodesta 2023 lähtien. Pidemmällä aikavälillä julkisen talouden menot ja tulot ovat rakenteellisesti epätasapainossa mm. väestön ikääntymisen johdosta, eikä julkinen talous siksi ole kestävällä pohjalla.&#8221;
Valtionvelan korkoarvioon roima korotus
Vielä keväällä valtiovarainministeriö arvioi Suomella kuluvan korkomenoihin tänä vuonna 700 miljoonaa euroa. Tämänhetkinen tilanne on, että valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan noin 1,5 miljardia euroa hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2023, mikä on noin miljardi euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.
– Valtio näyttää joutuvan ottamaan huomattavia summia lisävelkaa jo pelkkään korkojen maksuun, Puisto ja Vallin toteavat.
He viittaavat myös Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Sami Pakarisen antamaan vielä karumpaan arvioon.
– Varsin maltillisillakin oletuksilla valtion velan korkokuluissa nousee seinä pystyyn. Vuonna 2026 korkokulut olisivat jo 4 mrd. euroa 2,4 %:n keskimääräisellä korolla koko lainakannalle. Etenkin lainakannan kasvu vauhdittaa korkomenoja, Pakarinen kirjoitti Twitter-sivullaan 22.10.2022.
Euribor vuoden 2009 tasolla
Talouden tulevaisuudennäkymät ovat monin tavoin epäselvät. Esimerkiksi 12 kuukauden euribor on tällä hetkellä 2,778 % (21.10.2022), kun se vielä alkuvuodesta oli negatiivinen. Viimeksi euribor on ollut samalla tasolla vuonna 2009. Tuoreen ennusteen mukaan euribor nousisi alkuvuodesta 2023 jo yli kolmeen prosenttiin.
Asuntorahoitukseen erikoistuneen Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kuvaili STT:n haastattelussa euriborin viime aikojen poukkoilua hyvin poikkeukselliseksi ja totesi sen heijastavan epävarmuutta siitä, millaisia korkopäätöksiä Euroopan keskuspankki EKP tulevaan kesään mennessä tekee.
Velkaantumiskehitys ongelma myös Tampereella
Sakari Puisto ja Veikko Vallin tiedustelevatkin asiasta vastaavalta ministeriltä, mikä on valtion lainamäärän velkarakenne ja lainojen vuosittaiset erääntymiset sekä pääomilla painotettu lainojen keskikorko ja keskimääräinen korkosidonnaisuusaika. Lisäksi he kysyvät, millainen on korkoriski ja vaikutus talouteen sitä skenaariota silmällä pitäen, että euribor-korot edelleen nousevat, miten tilanne voi vaikuttaa velkojen uudelleenrahoitukseen uusilla lainoilla sekä luottoluokitukseen ja onko ministeriö tehnyt stressitestejä korkojen nousun varalle.
Puisto ja Vallin kuuluvat myös Tampereen kaupunginvaltuustoon, jossa he vastikään jättivät vastaavan kaltaisen valtuustokyselyn. Kaupungin tulorahoituksen taso on jo vuosia ollut riittämätön suhteessa investointitasoon.
&nbsp;

Puisto ja Vallin huolestuneita velkaantumiskehityksestä: ”Valtio joutumassa ottamaan mittavasti lisävelkaa pelkkään korkojen maksuun”

Sanna Marinin isolompsainen hallitus ei suuria lukuja pelkää ja niinpä se on asettanut tavoitteekseen 78 prosentin työllisyysasteen. Se tarkoittaa 210 000 uutta työpaikkaa. Samaan aikaan työelämää piiskaa luova tuho: vähän koulutusta vaativat työtehtävät katoavat tai niistä ei makseta elämiseen riittävää palkkaa.

Kaupasta saa Suomessa leipänsä lähes 300 000 ihmistä ja se on yksityisten toimialojen suurin työllistäjä. Koko kaupan <a href="https://kauppa.fi/kaupan-ala/kauppa-tyollistajana/">ketjussa</a> työskentelee lähes 450 000 ihmistä. Kaupalla on erityistä merkitystä nuorille; yli viidennes alle 25-vuotiaista työssäkäyvistä on kaupassa töissä. Nämä ovat ne hyvät uutiset.
Sitten se mitä tapahtuu todella: Neste on <a href="https://www.neste.fi/Easydeli">avannut</a> uudenlaisen automatisoidun kaupan Helsingin keskustaan. Kauppa on auki 24/7 eikä siellä ole yhtään työntekijää. Vantaalta löytyy ensimmäinen Nesteen automaattikauppa ja siellä robottikäsi myös tankkaa auton. Hienoa tässä on se, että ohjelmistoissa ja teknisissä sovelluksissa on mukana suomalaista osaamista.
Digijätit pyyhkivät paikallisilla pöytää
Maailman suurin verkkokauppa Amazon <a href="https://kauppa.fi/uutishuone/2020/02/20/miksi-amazon-huhut-ryopsahtivat-taas-liikkeelle/">tulee</a> suurella todennäköisyydellä Pohjoismaihin. Se on tiettävästi varannut verkkotunnuksia, tehnyt palvelusopimuksia jakelusta ja yhtiön erilaisia pilvi- ja maksupalveluja on täälläpäin jo käytössä. Yhteinen pohjoismainen markkinapaikka lie vain ajan kysymys. Amazon haastaa paikallisten kauppaketjujen tavarantoimittajat, jotka saavat nyt tilaisuuden miettiä oman jakeluketjunsa uusiksi.
Koronakriisin eräs seuraus on ollut verkkokaupan voimakas kasvu ja vakiintuminen osaksi tavallisten tallaajien arkea. Paluuta ei ole. Tämän takia Amazon lie Suomessakin, ennen kuin ehtii kissaa sanoa. Samaan aikaan työpaikat ovat katoamassa fyysisestä kaupasta kuljetusta, hyllytystä ja siivousta lukuun ottamatta.
Yhdysvalloissa kaupan ja elintarvikealan työntekijäliitto UFCW on ottanut Amazonin hampaisiinsa ja syyttää yhtiötä miljoonien laatutyöpaikkojen tuhoamisesta. Liitto uhkaa ottaa työllisyysteeman aseekseen marraskuun presidentinvaaleihin. Forbes-talousjulkaisun mukaan ay-väki unohtaa tietoisesti, että Amazon on <a href="https://www.forbes.com/sites/enriquedans/2020/02/27/amazon-go-grocery-this-is-the-future-of-shopping-whether-we-like-it-ornot/#5a4f047cf6fa">luonut</a> viimevuosina Yhdysvaltoihin lähes puoli miljoonaa uutta työpaikkaa ja niissä maksetaan ihan oikeata palkkaa.
”Hallitusohjelmalta pudonnut pohja”
Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan hallitus lähtee tavoittelemaan jopa 78 prosentin työllisyysastetta. MTV:n uutisille hän <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/elinkeinoministeri-lintila-mtv-lle-hallitus-tavoittelee-jopa-78-prosentin-tyollisyysastetta-tyoministeri-haatainen-entisia-linjauksia-ei-ole-muutettu/7837146#gs.7erskf">totesi</a> tavoitteen olevan vaikea:
&#8211; Varmasti joudutaan käymään koko paletti läpi, millä keinoilla siihen päästään.
Lintilä ei kommentoinut, tarvitaanko tavoitteeseen pääsemiseksi leikkauksia tai muita sopeuttamistoimia.
EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen <a href="https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2020/06/01/pakarinen-bloggaa-hallituksen-tyollisyystavoite-on-koronan-myota-lahes-kaksinkertaistunut/">toteaa</a> blogissaan, että hallituksen työllisyystavoite on koronakriisin myötä lähes kaksinkertaistunut. Pakarisen mukaan 75 prosentin työllisyystavoitteeseen pääsemiseksi tarvittaisiin nyt 110 000 uutta työpaikkaa. Saman matematiikan mukaan 78 prosentin työllisyysaste tarkoittaisi runsaat 210 000 uutta työpaikkaa.
&#8211; Koronaviruksen myötä hallitusohjelmalta on pudonnut pohja pois, Pakarinen kirjoittaa.
Palkalla tultava toimeen
Perussuomalaisten ensimmäinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra luonnehti A-studiossa hallituksen työllisyyspuheita &#8221;tavoitteiksi, joita voi aina asettaa”.
– Jos tavoitteet eivät kuitenkaan konkretisoidu yksinkertaisina toimina ja mikäli niitä ei tarkastella rehellisesti, jolloin on tarkasteltava myös tuottavuuden nousua, bruttotulojen kehitystä ja sitä, että ihminen tulee palkallaan toimeen, niin se ei ole riittävää julkisen talouden kannalta.
&nbsp;

Sami Pakarinen

Nyt tulee korkopomppu – Suomen veronmaksajia uhkaa satojen miljoonien lisälasku EU-elvytyspaketista

Vasenlaita hullaantui velkaan: Holtiton velanotto antoi vauhtia korkopomppuun – jo seuraavan vuosikymmenen taitteessa valtion velkojen korkomenot liki seitsemän miljardia

Puisto: Hallituskausi jättää velkaisen perinnön

Puisto ja Vallin huolestuneita velkaantumiskehityksestä: ”Valtio joutumassa ottamaan mittavasti lisävelkaa pelkkään korkojen maksuun”

Hallituksen työllisyystavoitteet puutaheinää – työelämän murros jo käynnissä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025