Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Samuli Suonpää

PÄIVÄN POINTTI | Päätoimittaja Matias Turkkila kirjoittaa Helsingin Sanomat vs Wille Rydman -tapauksesta.

HS-päätoimittaja Erja Yläjärvi on kohtuullisen skarppi tyyppi, mutta Rydman-tapauksessa hän puhuu soopaa. Niin käy usein ihmisille, jotka puhuvat omassa asiassaan.
Tapaus Wille Rydman on mennyt pahasti Helsingin Sanomien ihon alle. Jutussa ei ole enää pitkään aikaan ollut kyse tavanomaisesta journalismista, vaan asia on muuttunut kunnia- ja uskottavuuskysymykseksi.
Yläjärvi väittää, että koska syytettä ei nostettu, tämä OSOITTAA sen, että Rydmania koskeva HS-juttu piti paikkansa. Ei asia näin tietenkään mene. Asian <a href="https://t.co/6VyB66FefR">toteavat ääneen</a> lakiproffat Matti Tolvanen ja Tatu Hyttinen.
Heiltä kysyttiin. &#8221;Ottiko syyttäjä kantaa siihen, pitääkö HS:n juttu jokaista lausetta myöten paikkansa?&#8221;
Tolvanen vastasi: &#8221;Siihen syyttäjä ei tietenkään ottanut kantaa.&#8221;
Hyttinen: &#8221;Tällaista tulkintaa syyttäjän päätöksistä ei voi tehdä.&#8221;
Omaa pohdintaa:
HS koosti lokajuttuaan kuukausien ajan. Se koosti juttunsa pelkästään Rydmania koskevista negatiivisista väitteistä ja jätti pois kaiken, mikä olisi tukenut Rydmanin kantaa. Esimerkiksi Binga Tupamäen Rydmania tukevat kommentit sivuutettiin täysin. Lopuksi kokonaisuutta paisuteltiin rajuilla spekulaatioilla. Antoiko uutisointi oikean kuvan asiasta? Ei tietenkään antanut, vaan tarkoituksellisen yksipuolisen. Koko sotku on lähtökohtaisesti Rydmanin katkeran ex-tyttöystävän kosto.
Journalismilla on suomalaisessa kansanvallassa erityinen tehtävä &#8211; poliitikkojen valvonta. Tämä on erittäin tärkeä tehtävä, ja sen suojaamiseksi on pystytetty erilaisia suojarakenteita. Nämä ovat demokratian kannalta keskeisiä. Maailman pimimpien kolkkien despotioissa tällaisia rakenteita ei ole, joten poliitikkojen on helppo hiljentää journalistinen kritiikki.
Suomi haluaa, että journalisteilla on laaja toimintavapaus. Näin asian kuuluu olla.
Mutta kaikella on kääntöpuolensa. Ne journalistiset suojamekanismit, joiden tehtävänä on turvata journalistien asema, mahdollistavat karkeankin vilungin.
Kun poliitikko nostaa kunnianloukkauskanteen toimittajaa vastaan, on syyte- ja tuomiokynnys äärimmäisen korkealla.
Syyttäjän tutkimuskynnys ylittyi HS:n väitteiden osalta. Tämä antaa ilmeisellä tavalla viitteitä siitä, että HS:n Rydman-lokatekstissä oli poikkeuksellisia elementtejä.
Mutta riittikö HS:n maalailu oikeudenkäyntiin asti? Ei riittänyt.
Suomalaisilla poliitiikoilla ei ole tosiasiallista suojaa virheelliseltä uutisoinnilta. En sano, että tämä on hyvä tai huono asia. Näin asia vain on.
Faktavirheet on helppoa saada oikaistuksi, mutta medioiden poliitikoista välittämiä negatiivisia mielikuvia on käytännön syistä mahdotonta saada oikaistuksi. Oikeusjärjestelmän kautta ei puututa erittäin räikeisiinkään ylilyönteihin.
Toimittajien mielipiteitä tai heidän luomiaan mielikuvia ei tarvitse oikaista.
Julkisen sanan neuvosto ei käytännössä koskaan asetu poliitikkojen puolelle, omaa ammattikuntaansa vastaan.
Jos media haluaa maalata ilmeisen valheellista kuvaa siitä, että korkea poliitikko haluaa tappaa/jahdata/syödä lapsia, se voi sen tehdä. Tosiasiallista laillista suojaa ei poliitikoilla ole.
Asetelma mahdollistaa karkeankin valehtelun ja fantastisten mielikuvien luonnin. Ja kuten vanha sanonta osuvasti toteaa: tilaisuus tekee varkaan.
Toisaalta: poliitikoilla on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet itsensä puolustamiseen.
HS vastaan Wille Rydman -tapauksen lopputulemaksi näyttäisi jäävän se, että:
a) HS sai alkuperäiselle lokajutulleen paljon lukijoita sekä 
b) roimasti kritiikkiä, 
c) kumpaakaan osapuolta ei viety oikeussaliin, 
d) Rydman nousi ministeriksi, 
e) silloinen päätoimittaja Kaius Niemi lohtukännäsi itsensä useiden päällekkäisten kohujen takia itsensä ex-päätoimittajaksi, 
f) HS:n tutkivaan tiimiin kuuluvan Samuli Suonpään ankara rikoshistoria paljastui Suomen Uutisten <a href="https://stage.sudev.fi/wille-rydmania-jahtaavalla-hs-toimittajalla-synkka-rikoshistoria-tuomittu-useista-torkeista-rikoksista-hs-johto-taysi-luottamus/">skuupin</a> myötä, eikä hänen juttujaan ole sen koomin enää Hesarissa näkynyt.
Sen pituinen se.

Päivän pointti: HS-päätoimittaja puhuu soopaa

KOMMENTTI | Onhan se hätkähdyttävä vaalimainos. Wille Rydmanin kuva Helsingin Sanomissa ja vieressä isolla teksti: &#8221;Kaikki, mitä tässä lehdessä sanotaan, ei ole totta&#8221;. Päätoimittaja Matias Turkkila pohtii kolumnissaan, miksi HS:n oli pakko julkaista vahvaa imagohaittaa aiheuttava mainos. 

Se suppeneva joukko suomalaisia, jotka edelleen lukevat HS:ää, saivat tänään ihmeteltäväkseen Wille Rydman (ps.) vaalimainoksen. Hän ottaa siinä suoraan kantaa lehden tekemään Rydmania koskevaan kiistanalaiseen <a href="https://stage.sudev.fi/onko-helsingin-sanomat-kertonut-satuja-valtionsalaisuuksia-molempia-vai-ei-kumpaakaan-hs-joutuu-puntariin-seka-wille-rydmanista-etta-turvallisuussalaisuuden-paljastamisesta/">häväistyskirjoitukseen</a>.
&#8221;Kaikki, mitä tässä lehdessä sanotaan, ei ole totta&#8221;, Rydman toteaa mainoksessa.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Nolottaa kyllä mainostaa HS-lehdessä. Arveluttavinta on, että mainoksen ostamalla tulee rahallisesti myös tukeneeksi kyseistä aviisia. Mutta ehkä se, että sai tämän mainoksen luikahtamaan sensuurin ohi päivän lehteen, oli sen arvoista. Lue myös pienin präntti oikeassa laidassa. <a href="https://t.co/yWHYWocVES">pic.twitter.com/yWHYWocVES</a>
&mdash; Wille Rydman (@willerydman) <a href="https://twitter.com/willerydman/status/1636978772934107136?ref_src=twsrc%5Etfw">March 18, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Rydmanin mainos on julkaistu sekä painetussa lehdessä että näköislehdessä. Mainoksen maksajiksi on ílmoitettu &#8221;joukko entisiä Hesarin tilaajia / Vapauden vaalijat ry&#8221;
On ennenkuulumatonta, että lehti julkaisee itseään koskevaa suoraa kritiikkiä.
Mutta nyt kyseessä olikin poikkeustapaus.
HS-päätoimittaja Antero Mukka yrittää paikkailla vahinkoa <a href="https://twitter.com/anteromukka/status/1636992847764242436">kommentoimalla</a> julkaisupäätöstä Rydmanille Twitterissä: &#8221;Kiitos ilmoitusasiakkuudestasi. On arvokasta, että näissäkin vaaleissa kansanedustajaehdokkaat kokevat laadukkaan ja luotettavan uutismedian toimivana alustana ajatuksistaan kertomiseen. Nämäkään eivät luiskahda lehteen, vaan on tehty sananvapauden pohjalta oikea julkaisupäätös.&#8221;
Kuten aina, HS yrittää nostaa itseään ja kiillottaa kilpeään &#8221;luotettavana ja laadukkaana&#8221;. Mutta sanojen takana piilee paljon muutakin.
Lehti on puun ja kuoren välissä. Ja se on hyvin haavoittuvassa asemassa.
Mukan kommentin rivien välistä voi helposti lukea, että mainokselle on jouduttu antamaan johtoportaan hyväksyntä. Mutta miksi se päätti julkaista itselleen vahingollisen mainoksen?
Pohditaan hetki, miksi asiat ovat tapahtuneet niin kuin ne ovat tapahtuneet.
Tiedämme, ettei HS koskaan julkaise itsekriittistä aineistoa. Se ei julkaise sitä mielipidekirjoituksissa eikä edes vastineissa.
Miksi siis mainoksen julkaisu sallittiin?
Syy on juridinen riski.
Jos HS olisi sensuroinut mainoksen, sitä olisi syytetty sensuurista sitä itseään koskevassa asiassa. Lehti on jo nyt poliisitutkinnassa törkeästä kunnianloukkauksesta Rydmanin tapaukseen liittyen. Mainoksen kritiikin estäminen olisi todennäköisesti noussut esiin tulevassa oikeudenkäynnissä yhtiölle negatiivisena, riskiä kasvattavana asiana.
HS:n suhde Rydmaniin ei ole pelkästään journalistinen. Suhde on ennen muuta juridinen. Silloin pätevät eri säännöt.
Hs on jo nyt ennennäkemättömässä luottamuskriisissä. Ex-päätoimittaja Kaius Niemen kännisekoilut ja sotilassalaisuuksien paljastamisesta aiheutuvat mainehaitta on syönyt HS:n uskottavutta ennätysmäisellä tavalla. Niemen tuleva oikeudenkäynti on HS:lle kitkerää myrkkyä.
<a href="https://yle.fi/a/74-20021288">Uuden</a> vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven on pakko saada tilanne rauhoittumaan nopeasti.
Yhtiöllä ei ole varaa ottaa enää pienintäkään juridista riskiä. Jos HS ottaa turpiinsa myös Rydmania koskevassa tapauksessa, sen vaalima kruununjalokivi &#8211; tutkiva journalismi &#8211; joutuu naurunalaiseksi. Tulilinjalla ovat Rydman-juttua rakentaneet Salla Vuorikoski, Paavo Teittinen ja Samuli Suonpää. Vuorikoski ja Teittinen ovat tehneet aiemmin pahoja hutilaukauksia. Suonpäällä puolestaan on <a href="https://stage.sudev.fi/wille-rydmania-jahtaavalla-hs-toimittajalla-synkka-rikoshistoria-tuomittu-useista-torkeista-rikoksista-hs-johto-taysi-luottamus/">poikkeuksellisen mittava rikosrekisteri</a>.
Suomnpään tuorein tuomio on vuodelta 2018, törkeästä kirjanpitorikoksesta. Aiemmin hänet on tuomittu vankeuteen avunannosta törkeään veropetokseen, törkeästä työeläkevakuutusmaksupetoksesta sekä törkeästä kirjanpitorikoksesta. Aiemmin hän on saanut lainvoimaisen vankeusrangaistuksen törkeästä kirjanpitorikoksesta, törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja törkeästä kavalluksesta.
On epäselvää, miksi HS otti riveihinsä petostaustaisen toimittajan.
Jatkuva rypeminen on tehnyt HS:n asemasta hyvin hauraan. Mikään media ei kestä sitä, että sen päätoimittajia nähdään useammin oikeussalien auloissa kuin A-studioissa.
HS:n voima ei ole entisellään, eikä sillä ole varaa uusiin virheisiin. Jättiläinen on vakavasti haavoittunut, ja sen Akilleen kantapää loistaa paljaana.
Niinpä HS:llä ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin niellä ylpeytensä ja julkaista itseään moittiva mainos. Se on äärimmäisen noloa, mutta koska juridista riskiä ei voi enää lisätä, niin vääjäämätön loppputulos on juuri tällainen.
MATIAS TURKKILA
&nbsp;
<hr />
Katso myös: 
Wille Rydman höykyttää paneelissa HS:n &#8221;tutkivaa journalismia&#8221; olan takaa. Hän kysyy, kuinka lehden toimittajilla on edelleen pokkaa jatkaa virheellisten väittämien esittämistä, vaikka lehti on asiasta poliisitutkinnassa:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Wille Rydman ei liennytä. Hesari saa kuulla kunniansa.<a href="https://twitter.com/willerydman?ref_src=twsrc%5Etfw">@willerydman</a> <a href="https://t.co/aHHGxgR3mR">pic.twitter.com/aHHGxgR3mR</a>
&mdash; Suomen Uutiset (@SUutiset) <a href="https://twitter.com/SUutiset/status/1635933430637551618?ref_src=twsrc%5Etfw">March 15, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Wille Rydman osti tilaa lauantain Hesarista, ja nyt siinä lukee: ”Kaikki, mitä tässä lehdessä sanotaan, ei ole totta” – episodi kertoo haavoittuneen lehtijätin kaikkien aikojen alennustilasta

Yhdellä Helsingin Sanomien Wille Rydman -paljastusjutun kirjoittaneista toimittajista Samuli Suonpäällä on raskas rikostausta. Suonpään rikokset ovat jatkuneet vuosien ajan, ja hänellä on tuomiota lukuisista törkeistä rikoksista. Helsingin Sanomien ylin johto ei pidä toimittajansa rankkaa rikostaustaa ongelmana vaan liputtaa &#8221;täyttä luottamusta&#8221;. 
Rydman teki heinäkuussa tukintapyynnön Helsingin Sanomien jutusta, jossa nuoret naiset syyttävät Rydmania epäasiallisesta käytöksestä, suurin osa nimettömänä. Helsingin poliisi on aloittanut asiasta esitutkinnan. Poliisi tutkii, onko Helsingin Sanomat syyllistynyt törkeään kunnianloukkaukseen ja yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen.
Laaja tapahtumasarja sai viikonloppuna uuden käänteen, kun helsinkiläinen terveydenhuollon erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston epidemiologian dosentti Mikko Paunio <a href="https://oikeamedia.com/o1-192402">kertoi blogissaan</a> HS-toimittaja Samuli Suonpään rikostaustasta.

Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008840422.html">kesällä julkaisemassa jutussa</a> kansanedustaja Wille Rydmanista on äänessä lähinnä nuoria naisia, joiden kertoman mukaan he ovat kokeneet Rydmanin käytöksen ”ahdistavaksi”. HS:n väitteiden mukaan kokoomuksessa Rydmanin kiinnostuksesta nuoriin naisiin ja tyttöihin on puhuttu laajasti, mutta ulospäin siitä on vaiettu.
Rydman julkaisi välittömästi vastineen, jossa hän oikoo HS-artikkelin keskeisimpiä virheitä, vaikka myöntääkin, että yhdessä blogitekstissä on liki mahdotonta korjata niitä kaikkia. Helsingin Sanomat väittää karmeita asioita ja syyllistynee törkeään kunnianloukkaukseen, Rydman <a href="https://www.willerydman.fi/blogi/2022/6/17/xt7r3oui5j2wdd275jwi8vf6641k6r">otsikoi</a> vastineensa.
<h4>Dramaattiset seuraukset</h4>
HS:n jutun julkaisun seuraukset Rydmanille olivat dramaattiset: kansanedustaja joutui jättämään paikkansa kokoomuksen eduskuntaryhmässä jutussa esitetyistä väitteistä seuranneen kohun vuoksi.
Rydman myös itse jätti heinäkuussa poliisille tutkintapyynnön HS-artikkelista. Elokuussa poliisi käynnistikin esitutkinnan, jossa alustavina rikosnimikkeinä ovat törkeä kunnianloukkaus ja yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen.
Heinäkuussa 2022 keskusrikospoliisi aloitti myös saamiensa uusien tietojen perusteella esitutkinnan väitetystä täysi-ikäiseen vuonna 2015 kohdistuneesta raiskausrikoksesta, mutta esitutkinnan perusteella syytä epäillä rikosta ei ollut. Syyttäjälaitos <a href="https://syyttajalaitos.fi/-/syyttamattajattamispaatos-wille-rydmania-koskevassa-asiassa">tiedotti</a> viime viikolla syyttämättäjättämispäätöksestä Rydmania koskevassa asiassa.
<h4>HS-toimittajalla useita törkeitä tuomioita</h4>
Helsingin Sanomissa kesällä Rydmanista julkaistun jutun takana oli kolmen toimittajan kollektiivi, joista yksi on uskontojournalisti Samuli Suonpää. Rydman-jutun julkaisusta seurannut tapahtumasarja saikin viikonloppuna uuden käänteen, kun helsinkiläinen terveydenhuollon erikoislääkäri Mikko Paunio kertoi <a href="https://www.oikeamedia.com/o1-192402">blogissaan</a> Suonpään rikoshistoriasta. Paunio on myös perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu.
2010-luvulla Suonpäälle on langetettu useita tuomioita rikoksista eri käräjäoikeuksissa. Tuorein on vuodelta 2018. Tuolloin oikeus tuomitsi Suonpään törkeästä kirjanpitorikoksesta. Suonpää tunnusti tuomioesityksen mukaisen teonkuvauksen ja myönsi syytteen törkeästä kirjapitorikoksesta. Rangaistusseuraamuksena oli 120 tuntia yhdyskuntapalvelua.
Vuonna 2017 Suonpää tuomittiin Espoon käräjäoikeudessa 10 kuukauden ehdolliseen vankeuteen avunannosta törkeään veropetokseen, törkeästä työeläkevakuutusmaksupetoksesta sekä törkeästä kirjanpitorikoksesta. Tuomiot tulivat teoista, jotka olivat tapahtuneet vuosina 2009-2011.
Vuonna 2015 Pirkanmaan käräjäoikeus langetti Suonpäälle 1 vuoden ja 5 kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen sekä ohessa yhdyskuntapalvelua 70 tuntia muun muassa törkeästä kirjanpitorikoksesta, törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja törkeästä kavalluksesta. Lisäksi Suonpää määrättiin liiketoimintakieltoon vuosille 2015-2020. Syyte koski tapahtumia vuosina 2012-2013. Tuomiolauselman mukaan käräjäoikeus harkitsi seuraamukseksi ehdotonta vankeusrangaistusta, mutta erinäiset syyt puolsivat vielä ehdollisen vankeusrangaistuksen tuomitsemista.
Suonpäällä on myös vuonna 2015 langetettu tuomio väärennyksestä, josta seurasi rangaistuksena 35 päiväsakkoa, yhteensä 210 euroa.
Tuomiot ovat lainvoimaisia.
Suonpään rikoksista on ollut aiemmin julkisuudessa hajamainintoja, mutta koko tuomiotaustaa ei ole koskaan ennen käsitelty tässä laajuudessa.
<h4>HS-päälliköt kommentoivat</h4>
Paunion blogia on jaettu ahkerasti sosiaalisen median kanavilla. Suomen Uutiset tiedusteli HS:n päällikkötoimittajilta, olivatko he tietoisia Rydman-jutun tekijätiimissä mukana olleen Suonpään rikostuomioista.
HS:n päällikkötoimittajista toimituspäällikkö Esa Mäkinen ja tuottaja Salla Vuorikoski kommentoivat asiaa. Mäkinen korostaa, että toimittajakollektiivia kohtaan on ”täysi luottamus”.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
HS:n 19.6. julkaiseman artikkelin tiedot kansanedustaja Wille Rydmanin asiattomasta käytöksestä naisia kohtaan pitävät paikkansa. Tekijät ovat tehneet tutkivaa journalismia huolella. Heidän integriteettiinsä on täysi luottamus. <a href="https://t.co/dVqEbaUCKX">https://t.co/dVqEbaUCKX</a>
&mdash; Esa Mäkinen (@EsaMakinen) <a href="https://twitter.com/EsaMakinen/status/1604484494723276805?ref_src=twsrc%5Etfw">December 18, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Antero Mukka uudelleentwiittaa Esa Mäkisen viestin.
Suonpää itse kommentoi tuomiohistoriansa laajuutta toteamalla, etteivät teot ole häneltä itseltäänkään unohtuneet.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Samuli joutuu jatkuvasti elämään historiansa kanssa, kuten tässä näemme. Hän on itse tehnyt tiliä tekojensa kanssa ja halunnut uuden alun. Olen havainnut hänet erittäin taitavaksi avustajaksi, johon on voitu luottaa.
&mdash; Salla Vuorikoski (@svuorikoski) <a href="https://twitter.com/svuorikoski/status/1604495312843841536?ref_src=twsrc%5Etfw">December 18, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Suonpää jatkaa toisessa viestissä kommentointia taustastaan.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
On mulla tuomioita, joita toki on käsitelty ennenkin. Kriittinen kannattaa toki olla, mutta jos kuulet jonkun puhuvan minusta pahaa, se melko usein on totta.
&mdash; Samuli Suonpää (@suonpaa) <a href="https://twitter.com/suonpaa/status/1604545182086696960?ref_src=twsrc%5Etfw">December 18, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<h4>Hesarilla raskaita kompurointeja</h4>
Päätoimittaja Mukka pyrkii ohjaamaan keskustelua pois kesällä julkaistun Rydman-jutun tekijöistä ja esittää perusteluja julkaisupäätökselleen.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Muutama huomio tapaus Rydmanista. HS:n 19.6.22 julkaisema artikkeli nojasi perusteelliseen omaan tiedonhankintaan. Toimituksella on ollut vahvat julkaisuperusteet. Kirjoituksesta on myöhemmin tarkennettu yhtä ajanmäärettä. Kyse ei ole olennaisesta asiavirheestä. 1/3
&mdash; Antero Mukka (@anteromukka) <a href="https://twitter.com/anteromukka/status/1604487395671347200?ref_src=twsrc%5Etfw">December 18, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Kommenttiketjussa HS:n toimituspolitiikalle tulee runtua raskaanpuoleisesti. Mukalle esitetään jopa suora kysymys harkintakyvyn pettämisestä.
Kysymys ei ole täysin aiheeton. Helsingin Sanomien toimitus on viime aikoina joutunut kokemaan runsaasti vastoinkäymisiä. Pari kuukautta sitten HS mainosti rasismista kertovaa <a href="https://stage.sudev.fi/helsingin-sanomien-mainostama-rasismikohu-olikin-vain-rapparin-julkisuustemppu/#:~:text=Kingfish%2C%20oikealta%20nimelt%C3%A4%C3%A4n%20Remzi%20Rafle">kirjaa</a> räppäri Kingfishin, oikealta nimeltään Remzi Raflen, tarinalla, joka sittemmin osoittautui valheeksi. HS nielaisi Remzi Raflen TikTok-videolla kertoman tarinan, jonka HS tulkitsi asiayhteyteen sopivaksi kokemuskertomukseksi rasismista ja jonka HS julkaisi tarkistamatta tietoja. Sittemmin juttu on paljastunut <a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009275098.html?utm_source=twitter&amp;utm_medium=toimitus-dlvr">vedätykseksi</a>.
<h4>Päätoimittaja kärähtää ratista, Viestikoekeskus-jutusta tuomio tammikuussa</h4>
Kolmea HS-toimittajaa <a href="https://stage.sudev.fi/onko-helsingin-sanomat-kertonut-satuja-valtionsalaisuuksia-molempia-vai-ei-kumpaakaan-hs-joutuu-puntariin-seka-wille-rydmanista-etta-turvallisuussalaisuuden-paljastamisesta/">syytetään</a> turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä niin sanotussa Viestikoekeskus-jutussa. Jutun oikeuskäsittely alkoi jo elokuussa, ja käräjien loppulausunnot annettiin viime viikolla. Käräjäoikeus antaa tuomion tammikuussa. HS:n edellinen vastaava päätoimittaja Kaius Niemi onnistui välttämään syytteet asiassa.
Kuukausi sitten Niemi ilmoitti, että häntä epäillään rattijuopumuksesta Sanomatalon parkkihallissa. Niemi veti tilanteesta nopeasti johtopäätökset ja ilmoitti, ettei katso voivansa jatkaa vastaavana päätoimittajana.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Poliisi epäilee minua rattijuopumuksesta Sanomatalon parkkihallissa. Olen asiasta syvästi pahoillani ja ilmoittanut Sanoman hallitukselle, etten katso voivani jatkaa nykyisessä tehtävässäni vastaavana päätoimittajana. <a href="https://t.co/BAqaf1lDl2">https://t.co/BAqaf1lDl2</a>
&mdash; Kaius Niemi (@KaiusNiemi) <a href="https://twitter.com/KaiusNiemi/status/1593556834174001154?ref_src=twsrc%5Etfw">November 18, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&nbsp;

Wille Rydmania jahtaavalla HS-toimittajalla synkkä rikoshistoria: tuomittu useista törkeistä rikoksista –  HS-johto: ”Täysi luottamus”

KOMMENTTI | Uudenmaan eristämisestä kertovien ohjeiden tikku-ukot kuvastivat somesotureiden mielestä vääriä sukupuolirooleja. Valtioneuvosto päätyi neutraloimaan kuvat. 

Valtioneuvoston julkaisi keskiviikkona selkokielisiä ohjeita Uudenmaan eristämisestä. Ohjeet olivat yksinkertaisia ja selkosuomisia. Esimerkiksi liikkumiskielto ei päde, &#8221;jos liikkuminen on välttämätöntä painavan henkilökohtaisen syyn, esimerkiksi lähiomaisen kuoleman tai lapsen tapaamisoikeuden vuoksi&#8221;.
Ohjeiden tiukku-ukot herättivät herkemmässä kansanosassa närää. Eräs heistä on Kirkko ja Kaupunki -lehden kolumnisti, toimittaja Samuli Suonpää. Hän <a href="https://twitter.com/suonpaa/status/1243133963914412032">kirjoitti</a>: &#8221;Mies painaa salkku viuhtoen tärkeissä tehtävissään naisen hoidellessa lasta ja lähiomaisia. Tänään nämä sukupuoliroolit tuntuvat suorastaan irvokkailta.&#8221;
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Mies painaa salkku viuhtoen tärkeissä tehtävissään naisen hoidellessa lasta ja lähiomaisia. Tänään nämä <a href="https://twitter.com/hashtag/sukupuoliroolit?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#sukupuoliroolit</a> tuntuvat suorastaan irvokkailta. Miten surullista olisikaan, jos kuvassa olisivat stereotyyppinen pariskunta, sairaanhoitaja ja insinööri. <a href="https://twitter.com/hashtag/koronafi?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#koronafi</a> <a href="https://t.co/EGP87syUyf">pic.twitter.com/EGP87syUyf</a>
&mdash; Samuli Suonpää (@suonpaa) <a href="https://twitter.com/suonpaa/status/1243133963914412032?ref_src=twsrc%5Etfw">March 26, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Samassa Twitter-ketjussa kirjoittava toimittaja Hilkka Olkinuora jatkoi: &#8221;Äiti vie lasta päiväkotiin. Isä viuhtoo salkkua töihin. Miten meni noin omasta mielestä, valtioneuvosto ? Vai ehkä tarkoituskin oli pidentää naurulla kansalaisten ikää. Siinä kyllä onnistuttiin.&#8221;
Muutaman minuutin päästä valtioneuvoston viestintäosastolta vastattiin Olkinuoralle. Hänelle linkitettiin uudet, sukupuolineutraloidut koronavaroitusohjeet. Lastaan kädestä pitävä äiti oli pyyhitty pois, samoin salkku kädessä töihin kävelevä mies. Heidät oli korvattu <a href="https://twitter.com/valtioneuvosto/status/1243126502507646976">sukupuolineutraloiduilla pallukoilla</a>.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Kiitos palautteesta! 
Teimme uudet versiot. Ne löytyvät tästä ketjusta: <a href="https://t.co/Zc7mhzVtJk">https://t.co/Zc7mhzVtJk</a>
&mdash; Valtioneuvosto | Statsrådet (@valtioneuvosto) <a href="https://twitter.com/valtioneuvosto/status/1243138068703567872?ref_src=twsrc%5Etfw">March 26, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Valtioneuvoston kanslia lienee saanut asiasta palautetta muutakin kautta, sillä uudet versiot oli tehty jo ennen Suonpään ensimmäistä viestiä.
<h4>Prioriteerit kunnossa?</h4>
Suomessa lienee nykyään mahdotonta tehdä mitään ilman, että joku asiasta valittaisi. Mutta on eri asia valittaa kuin reagoida valitukseen.
Olemme valmiustilassa. Liikkumista rajoitetaan, perusoikeuksiin puututaan. Valtioneuvosto on sotien jälkeisen ajan kovimmassa paikassa. Näissä oloissa tyhmempi voisi luulla, että asioita hoidetaan tärkeysjärjestyksessä. Pääministeri Sanna Marin (sdp.) <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaisilta-arvostelua-ulkomailta-tulleiden-ohjauksesta-kukaan-ei-ole-vielakaan-kentalla-vastassa-miten-tama-on-mahdollista/">sai tänään selitellä</a> eduskunnan kyselytunnilla, miksi esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentälle saapuvia ei asianmukaisesti opastettu karanteenista. Kun valtavan kokoiset asiat ovat rempallaan, luulisi, ettei pikkuruiseen näpertelyyn riittäisi aikaa.
Jos joku ei pysty sietämään viranomaisviestintää, jossa naiset pitävät lapsiaan kädestä tai miehet käyvät töissä, ei ongelma välttämättä ole viranomaisissa.

Ei ole todellista: Valtioneuvoston viestintä reagoi somemussutukseen, korvasi koronainfon äitihahmon sukupuolineutraalilla möhkäleellä

Samuli Suonpää

Päivän pointti: HS-päätoimittaja puhuu soopaa

Wille Rydman osti tilaa lauantain Hesarista, ja nyt siinä lukee: ”Kaikki, mitä tässä lehdessä sanotaan, ei ole totta” – episodi kertoo haavoittuneen lehtijätin kaikkien aikojen alennustilasta

Wille Rydmania jahtaavalla HS-toimittajalla synkkä rikoshistoria: tuomittu useista törkeistä rikoksista – HS-johto: ”Täysi luottamus”

Ei ole todellista: Valtioneuvoston viestintä reagoi somemussutukseen, korvasi koronainfon äitihahmon sukupuolineutraalilla möhkäleellä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025