Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Sandra Bergqvist

Uusi elinkeinoministeri Sakari Puisto: ”Maailman myllerryksessä on pohdittava sitä, mitä maailmalla juuri nyt tarvitaan ja miten Suomi pystyy tarpeisiin vastamaan”

MTV:n puheenjohtajatentissä hallituspuolueiden edustajat eivät osanneet kertoa mitään konkreettista työllisyystoimista aloittamisesta, vaikka hallitusohjelman mukaan konkreettisia päätöksiä pitäisi tehdä viimeistään budjettiriihessä. Jussi Halla-ahon (ps.) mukaan koronakriisi tarjoaakin hallitukselle vain verukkeen lykätä hankalia päätöksiä hamaan tulevaisuuteen. &#8211; Luultavasti käy samoin, kuin hoitajamitoituksenkin kanssa, eli vaikeat asiat jätetään seuraavalle hallitukselle.

Eduskuntapuolueiden johtajat kohtasivat keskiviikkoiltana televisioidussa MTV:n puheenjohtajatentissä. Huomiota herättävästi pääministeri Sanna Marin (sdp.) tai puheenjohtaja Antti Rinnekään (sdp.) ei saapunut paikalle, vaan häntä tuurasi puoluetoveri ja ministerikollega Ville Skinnari (sdp.)
Skinnaria ja sisäministeri Maria Ohisaloa (vihr.) hiillostettiin erityisesti työllisyystoimien aloittamisesta, jota on odotettu jo vuosi.
Hallitusohjelman mukaan viimeistään syksyn budjettiriihessä pitäisi olla olemassa konkreettiset päätökset vähintään 30 000 uuden työpaikan luomiseksi. Viime aikoina on kuitenkin ollut epäselvyyksiä pitääkö hallitus tästä kiinni, sillä esimerkiksi pääministeri Marinin mukaan päätökset siirtyvätkin loppuvuoteen, joten hallituksen sisällä näyttäisi olevan erimielisyyksiä aikataulusta.
<h4>RKP vihjaa päätöksistä, Ohisalo piirtelee karttoja</h4>
Työllisyystoimilla on kiire, koska työttömyys kasvaa, ja Suomessa on yli 400 000 työtöntä työnhakijaa. Ministeri Skinnari kuitenkin hämmensi työllisyystoimista päättämisen aikataulua entisestään ja sanoi, ettei aio lähteä jankkaamaan yksittäisistä päivistä, koska talouden ”iso kuva” on hänen mukaansa tärkeintä.
Maria Ohisalo puhui vuolaasti tiekartan rakentamisesta, mutta ei osannut sanoa mitään työllisyystoimien aikataulusta. RKP:n Sandra Bergqvist toisaalta sanoi, että budjettiriihessä pitäisi saada päätöksiä työllisyystoimista.
Keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin mukaan erimielisyydet työllisyystoimien päättämisestä ratkeavat lukemalla hallitusohjelmaa.
<h4>Halla-aho: Työn syntymiselle luotava edellytykset</h4>
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan koronakriisin suurin vaara piilee siinä, että se tarjoaa hallitukselle verukkeen lykätä vaikeita päätöksiä hamaan tulevaisuuteen.
-Kaikki varmasti ymmärtävät, että mitä pidemmälle vaalikausi ehtii ja mitä lähemmäksi seuraavat vaalit, eli kuntavaalit tulevat niin sitä vaikeammaksi päätösten tekeminen muuttuu. Luultavasti käy samoin, kuin hoitajamitoituksenkin kanssa, eli vaikeat asiat jätetään seuraavalle hallitukselle.
Halla-ahon mukaan työllisyystoimiin liittyy kaksi keskeistä ongelmaa.
-Ensimmäinen ongelma on se, että oikeaa, tuottavaa työtä ei ole riittävästi, joten työn syntymiselle on nyt luotava edellytyksiä. Toinen ongelma on, että olemassa olevan työn vastaanottaminen ei ole tarpeeksi kannattavaa. Tätä ongelmaa voidaan lähestyä siten, että työttömyysturvasta tehdään kannustavampi.
-Koska meillä on myös vakava pula työn kysynnästä, niin tilannetta ei pidä enää pahentaa luomalla uutta työn tarjontaa vaikkapa halpatyövoiman maahantuonnilla.
<h4>Essayah Halla-ahon linjoilla</h4>
Sari Essayah (kd) muistutti edelleen, että työllisyystoimilla on kiire. Essayah totesi, että hallitusohjelman taloudellinen pohja on pudonnut pois.
&#8211; Luulen, että joulupukki tulee aikaisemmin kuin hallituksen työllisyystoimet, jotka lykkääntyvät koko ajan. Nyt tarvittaisiin hallitukselta ihan oikeasti otetta, jolla lähdetään uudistamaan työmarkkinoita. Koronakriisi on vain lisännyt tarvetta saada lisää työpaikkoja ja nostaa työn tuottavuutta,
Halla-aho myös muistutti, että Suomen talouden rakenteelliset ongelmat eivät johdu koronakriisistä.
-Ne ongelmat olivat olemassa jo aikaisemmin. Nyt on käynyt niin, että kaikki on vain lakaistu koronamaton alle. Suomi elää vientiteollisuudesta ja sen ympärille rakentuneista yrityksistä. Tässä tilanteessa onkin kysyttävä, miten voimme turvata oman vientiteollisuutemme, jos me pidämme kiinni vaikka siitä tavoitteesta, että meillä pitää olla maailman kunnianhimoisin ilmasto- ja ympäristöpolitiikka. Tätä siellä vihreällä laidalla ei aina tahdota ymmärtää.
Suomi Areena -keskustelun voit katsoa <a href="https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-33001006006/puheenjohtajatentti-1270306">MTV3:n sivuilta</a> &gt;

Hallituksen sekoilu työllisyystoimista päättämisen aikatauluista jatkuu edelleen – Halla-aho puhui vientiteollisuuden puolesta: ”..tätä siellä vihreällä laidalla ei aina tahdota ymmärtää”

Pääministeri Lars Løkke Rasmussenin kansallismielinen hallitus on päättänyt romuttaa runsaat 10 vuotta toimineen keskitetyn sote-järjestelmän. Alueellinen järjestelmä puretaan, liike-elämän sekä byrokraattien edut unohdetaan ja tilalle pystytetään kansalaisten etuja palveleva paikallinen hoitojärjestelmä. Siinä sivussa säästyy verorahaa eli 500 000 turhaa sairaalakäyntiä ja 40 000 hukkaan mennyttä hoitopäivää vuodessa jäävät historiaan. Uuden sotemallin soveltaminen alkaa vuoden 2020 loppuun mennessä ja se on käytössä koko Tanskassa vuonna 2025.

Tanska perusti oman sotensa vuonna 2007 kuntauudistuksen yhteydessä. Tuolloin perustettiin viisi sote-aluetta, lakkautettiin 13 lääniä ja kuntien määrää vähennettiin kolmasosaan entisestä. Nyt kuntia on Tanskassa 98. Näin laskee Tanskan kuntien verkkojulkaisu.
Uudessa systeemissä sotea hallinnoidaan kolmella tasolla. Valtio budjetoi, viisi aluetta vastaa suurimpien sairaaloiden toiminnasta ja nykyisten alueiden tehtävät jaetaan paikallisille terveydenhuolto-organisaatioille. Nämä 21 paikallisorganisaatiota toimivat asiaan perehtyneen Suomen Kuntalehden mukaan lähellä potilasta akuuttisairaaloiden ympäristökunnissa.
<h4>Tanska luopuu, Suomi pystyttää byrokratian</h4>
Tanskan hallitus haluaa luopua runsaat 10 vuotta toimineesta sotesysteemistä, koska sairaanhoito halutaan tuoda potilaan luo eikä päinvastoin. Nykyinen malli on osoittautunut kalliiksi, koska potilaat ramppaavat pitkänkin matkan takaa sairaalassa hoitamassa vähäisetkin vaivansa.
Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussenin mukaan uudella systeemillä vältetään 500 000 joutavaa sairaalareissua ja 40 000 turhaa hoitopäivää vuonna 2025. Nämä rahat voidaan investoida yhä parempaan paikalliseen terveydenhoitoon.
Suomalaiset poliitikot ovat laukanneet innolla Tanskassa tutustumassa paikalliseen soteen ja nyt Tanska tekeekin täyskäännöksen. Kuntaliitossa työskentelevä rkp:n varapuheenjohtaja Sandra Bergqvist kokee, että Suomi on menossa samaan ansaan kuin Tanska vuonna 2007. Asiasta <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/269680-suomen-hallitus-meni-samaan-ansaan-tanska-tekee-tayskaannoksen-ja-lakkauttaa-sote">uutisoi</a> Uusi Suomi -verkkolehti.
&#8211; Ollaan luopumassa toimivista alueellisista yksiköistä ja halutaan luoda uutta hallintotasoa. Tämä pidentää potilaiden matkoja ja tuottaa isoja hallinnollisia kustannuksia, Berqvist toteaa Uuden Suomen mukaan.

Tanskan hallitus tuli järkiinsä: Sote säpäleiksi ja katse ihmiseen

Sandra Bergqvist

Uusi elinkeinoministeri Sakari Puisto: ”Maailman myllerryksessä on pohdittava sitä, mitä maailmalla juuri nyt tarvitaan ja miten Suomi pystyy tarpeisiin vastamaan”

Hallituksen sekoilu työllisyystoimista päättämisen aikatauluista jatkuu edelleen – Halla-aho puhui vientiteollisuuden puolesta: ”..tätä siellä vihreällä laidalla ei aina tahdota ymmärtää”

Tanskan hallitus tuli järkiinsä: Sote säpäleiksi ja katse ihmiseen

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025