Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Satu Hassi

Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila katsoo, että ehdokkaiden näkökannat siirtolaispolitiikkaan tulisi läpivalaista paremmin ja kysyy, tekeekö Alexander Stubb kampanjaansa sammutetuin lyhdyin. Rostila nostaa tuoreella <a href="https://www.youtube.com/watch?v=On2aklII2Xc">Youtube-videollaan</a> esiin Stubbin varsin liberaalit maahanmuuttokannat ja toteaa, etteivät kannat edusta lainkaan oikeistokonservatiivisten äänestäjien arvoja.

Vuonna 2018 Alexander Stubb ylisti Angela Merkeliä maahanmuuttokriisin ratkaisemisesta, mikä <a href="https://stage.sudev.fi/stubb-kehui-estoitta-merkelia-maahanmuuttokriisin-ratkaisemisesta-saksalaiset-purskahtivat-nauruun-onko-tama-kirjoitusvirhe/">nauratti</a> saksalaisen Welt-lehden lukijoita. Samaa liberaalia linjaa Stubb edusti ylpeänä kehuessaan twiitissään Ruotsin maahanmuuttoystävällisyyttä silloiselle Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpille.
Euroopan parlamentin jäsenenä Stubb peräänkuulutti <a href="https://www.europarl.europa.eu/RegData/presse/pr_avi/2008/FI/03A-DV-PRESSE_IPR(2008)02-13(21143)_FI.pdf">vihreiden Satu Hassin</a> kanssa lisää maahanmuuttoa hehkuttaen Astrid Thorsin liberaalia linjaa maahanmuuttoministerinä. Ulkoministerinä Stubb pyrki <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004719194.html">hiljentämään</a> orastanutta maahanmuuttokritiikkiä leimaamalla sen mm. rasismiksi ja populismiksi.
Pakolaiskriisin toistuminen jopa todennäköistä
Äänestäjien kannalta olisi tärkeää kerrata, millaista politiikkaa ehdokkaat ovat ajaneet, jos kärkiehdokkaiden välillä on joissain kysymyksissä huomattavia eroja.
&#8211; Kun tänä päivänä tiedämme, kuinka kalliiksi ”stubbilainen” maahanmuuttopolitiikka sittemmin osoittautui, täytyisi suomalaisten saada tietää, onko Stubb lainkaan muuttanut ajatteluaan, Rostila toteaa.
&#8211; Uusi presidentti aloittaa kautensa tilanteessa, jossa itänaapuri on jo ottanut siirtolaisaseen käyttöön ja jonka virkakauden aikana pakolaiskriisin kaltaiset tapahtumat ovat jopa todennäköisiä. Siksikin tästä aiheesta täytyisi perusteellisemmin tentata ehdokkaita.
&nbsp;

Rostila: Onko Stubb ottanut etäisyyttä aiempiin maahanmuuttokantoihinsa?

Sosiaalisessa mediassa kuplii konflikti siitä, keitä tahoja eduskunnan lakivaliokunnan pitäisi kuulla tai ylipäätään ketä valiokunta edes saisi kuulla eduskuntaan tuodun translain valiokuntakäsittelyvaiheessa. Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri toteaa, että valiokunta ei ota vastaan ulkopuolisia määräyksiä kuultavista tahoista.

Hässäkän käynnisti viime perjantaina vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo, joka valitteli sosiaalisen median kanavillaan, miksi lakivaliokunta kuulee paikan päällä tahoja, jotka Honkasalon mielestä vastustavat ”transoikeuksia”.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Moni on syystä ollut huolissaan siitä, että lakivaliokunta kuulee paikan päällä LHB-liitto ry -nimistä yhdistystä. Järjestö kuuluu transoikeuksia vastustavaan ja konservatiiviseen kansainväliseen LGB-Allianceen.
Miksi ihmeessä transfobinen järjestö on kutsuttu paikalle? 1/
&mdash; Veronika Honkasalo (@veronikahonka) <a href="https://twitter.com/veronikahonka/status/1580812258690895874?ref_src=twsrc%5Etfw">October 14, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Honkasaloa näyttää harmittavan erityisesti, että valiokuntakuulemiseen on päätynyt myös LHB-liitto ry, jota Honkasalo nimittää ”transfobiseksi”.
LHB-liitto on 2021 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhdistys, joka on seksuaalivähemmistöjen eli lesbojen, homojen ja biseksuaalien äänenkannattaja. Yhdistys kuitenkin suhtautuu kriittisesti translakiin.
Kommentaattoreille meni ihon alle
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi eli translaki oli lähetekeskustelussa kuun alussa, jonka jälkeen esitys siirtyi valiokuntiin, joissa kuullaan laajasti eri tahoja, järjestöjä ja virkamiehiä lain vaikutuksien arvioimiseksi.
LHB-liiton ohella lakivaliokunta pyytää lausuntoja useilta muiltakin yhdistyksiltä, kuten esimerkiksi Seta ry:ltä, Trasek ry:ltä ja Naisten rintama ry:ltä.
Honkasalon tueksi haukkumaan lakivaliokuntaa ilmaantui nopeasti useita muitakin, pitkälti vasemmistotaustaisia aktivisteja. Kommentaattorien ihon alle on mennyt se, että lakivaliokunnassa kuultavina on ollut tahoja, joilta väitetään puuttuvan asiantuntemusta.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Lakivaliokunta voi kuulla vaikka mitä hörhöjä. Antakaa mennä.
Ongelma tulee siinä, kun konservatiiviaktivistit esitetään asiantuntijoina ja sitten ohitetaan oikeiden asiantuntijoiden lausunnot. 
Esim kannabiksen dekriminalisoinnin kohdalla kävi juuri näin. <a href="https://t.co/SggmQE5TdP">https://t.co/SggmQE5TdP</a>
&mdash; Coel Thomas 🌻 (@CoelThomas) <a href="https://twitter.com/CoelThomas/status/1581317187025121280?ref_src=twsrc%5Etfw">October 15, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Toimittaja-tuottaja Barbara Lybeckia sapettaa se, että yksi valiokunnan kuultavista oli myös kristillistaustainen ACC-järjestö.
https://twitter.com/babalybeck/status/1580975847401394177
Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtajan Satu Hassin (vihr) halveksuvan näkemyksen mukaan lakivaliokunnassa on ollut kuultavina ”hörhöjä”.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Eduskunnan valiokunnissa harvoin äänestetään asiantuntijoiden kutsumisesta (itse en muista yli 20v ajalta yhtään kertaa). Jos pari jäsentä haluaa kutsua hörhön, se ei kertoo näistä edustajista, mutta ei tarkoita että enemmistö pitäisi heitä varteenotettavina
&mdash; Satu Hassi 💙💛 (@satuhassi) <a href="https://twitter.com/satuhassi/status/1581238114278047745?ref_src=twsrc%5Etfw">October 15, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Järjestöt aggressiivisesti vihervasemmiston tukena
Tällä hetkellä transseksuaalien asemaa säätelee laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta, jonka mukaan henkilön sukupuoli voidaan vahvistaa kuuluvaksi vastakkaiseen sukupuoleen lain mukaisin edellytyksin, joihin kuuluu esimerkiksi lääketieteellinen selvitys sukupuolikokemuksesta.
Nyt eduskunnassa käsittelyssä olevan translain keskeinen uudistus kuitenkin olisi, että kuka tahansa voisi vaihtaa sukupuolimerkinnän ilman lääketieteellistä selvitystä tai diagnoosia. Uudistus on herättänyt hämmennystä, koska laki käytännössä tarjoaisi kenelle tahansa mahdollisuuden ilmoittaa kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen. Näin ollen henkilötiedoissa oleva sukupuolimerkintä ei enää tarkoittaisi biologista sukupuolta, vaan yksilön sisäiseen kokemusmaailmaan liittyvää tunnetta, jolla olisi vaikutuksensa esimerkiksi naisten ja miesten välisiin tasa-arvokysymyksiin ja niiden ratkaisemiseen.
Vasemmiston tuella translakia ajavat voimakkaasti eteenpäin julkisrahoitteiset kansalaisjärjestöt, joiden poliittisessa retoriikassa transihmisten perus- ja ihmisoikeuksien väitetään olevan vajaat ilman lakiuudistusta. Todellisuudessa Suomen valtiosäännössä vahvistetut perus- ja ihmisoikeudet suojaavat tasavertaisesti kaikkia, eikä transseksuaalien ihmisoikeussuoja ole huonompi kuin muillakaan.
Muutoksen tulee tapahtua keskustelujen kautta
Lakivaliokunnan kuulema LHB-Liitto huomauttaa, että yhteiskunnallisia muutoksia ei voi viedä läpi huutamalla kovimmin ja vaientamalla vasta-argumentit keinolla millä hyvänsä, vaan muutoksen tulee tapahtua keskustelun kautta.
Tiedotteessaan liitto kertoo olevansa kiitollinen mahdollisuudesta <a href="https://lhb-liitto.fi/2022/10/14/lehdistotiedote-14-10-22/">tulla kuultavaksi</a> translain uudistukseen liittyvästä lakiesityksestä. LHB-Liitto myös kumoaa väitteet, joiden mukaan liitto pyrkisi kannanotoillaan sulkemaan transsukupuoliset pois. Liitto huomauttaa, että edes kaikki transsukupuoliset eivät kannata juridisen sukupuolen avaamista ilmoitusasiaksi kaikille, myös ei-transsukupuolisille, tai että se edistäisi transihmisten asemaa.
Suomen valtamedia on pitkälti omaksunut vasemmistoaktivistien rakentaman narratiivin siitä, että translain valmistelussa kuultavina olisi ollut tahoja, joiden näkemystä ei missään tapauksessa olisi pitänyt ottaa huomioon.
Räikeimpänä esimerkkinä Iltalehti julkaisi toissapäivänä kirjoituksen, jonka otsikossa valiokunnan kuultavana olleita järjestöjä <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/42be7cc7-8ad5-476d-9002-10b91ef0cfae">väitetään</a> ”salaliittoteoreetikoiksi” ja joita myös jutussa nimitetään ”vihanlietsojiksi”. Jutun yhteydessä lukijoille ei kuitenkaan kerrota, että tekstin kirjoittaja on muun muassa transaktivistien Kehrääjä-verkkomedian entinen päätoimittaja.
Erilaisia näkemyksiä tarpeen kuulla
Hässäkässä on siis yksinkertaistaen kyse siitä, että translakia aggressiivisesti ajavat kansalaisjärjestöt ja vasemmistoaktivistit eivät kestä sitä, että valmisteilla olevan lain sisällöstä ja vaikutuksista Suomen lainsäädäntöelimessä eduskunnassa on pyydetty puheenvuoroja laajasti &#8211; ja siis myös lakiin kriittisesti ja torjuvasti suhtautuvilta tahoilta.
Alfa-TV:lla eilen haastateltavana ollut eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Leena Meri korostaa, että valiokunta on päättänyt kaikista kuultavista ja lausuntojen pyytämisistä yksimielisesti. Asiasta ei äänestetty.
Meri toteaa, että koska jo translain lähtökohta, eli mahdollisuus vaihtaa sukupuolta oman kokemuksensa perusteella on erittäin poikkeuksellinen, keskustelua tarvitaan.
&#8211; Lakivaliokunta toimii erittäin itsenäisesti, ja mikäli edustajat tarvitsevat lisää tietoa asian hahmottamiseksi eri tahoilta, on normaali käytäntö, että kuulemisia järjestetään monipuolisesti. Etenkin, jos lakihanke aiheuttaa poliittisesti tai ideologisesti erilaisia ajatuksia, on tarpeellistakin kuulla eri näkemyksiä mahdollisimman laajasti.
Painostaminen ei toimi
Meri ei mainitse nimeltä vasemmistoliiton Honkasaloa tai vihreiden Hassia, mutta painottaa, ettei lakivaliokuntaa voi painostaa ulkopuolelta.
&#8211; Me emme ota valiokunnan ulkopuolisilta kansanedustajilta vastaan määräyksiä, vaikka joku siitä mielensä pahoittaisi.
Lakivaliokunnan lausunto translaista on Meren mukaan valmistumassa lähiaikoina. Myös perustuslakivaliokunta antaa lausunnon, minkä jälkeen esitys menee sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.
&#8211; Toistaiseksi lakivaliokunnan kuulemiset ovat kesken. Valiokunnan jäsenillä on myös kesken kuulemisten mahdollisuus tarpeen mukaan pyytää kuultavaksi lisää eri tahoja.

Vihervasemmisto mäkätti somessa lakivaliokunnalle, joka kuuli translain valmistelussa aktivistien inhokkijärjestöä –  Leena Meri: ”Valiokuntaa ei voi painostaa ulkopuolelta”

Eduskunnan välikysymyskeskustelussa kuultiin eilen hallituspuolueiden edustajilta kirjavia ja outoja vastauspuheenvuoroja, joista oli toisinaan vaikea päätellä, oliko esitettyjen kysymysten asiasisältöä ymmärretty ollenkaan. 

Eilen eduskunnassa käydyssä välikysymyskeskustelussa oppositio perussuomalaisten johdolla vaati hallitukselta saada tietää muun muassa, miten Suomi on varautunut siirtolaisvirtojen ohjaamiseen perustuvaan hybridivaikuttamiseen, tukeeko hallitus Puolan ja Latvian päätöstä olla vastaanottamatta turvapaikkahakemuksia väliaikaisesti sekä miksi ministerien lausunnot eroavat toisistaan ja samankin ministerin lausunnot eroavat toisistaan päivästä riippuen.
Hallituspuolueiden edustajilta saatiin kirjavia vastauspuheenvuoroja, joista oli toisinaan vaikea päätellä, oliko esitettyjen kysymysten asiasisältöä ymmärretty ollenkaan. Myös kokonaiskuva tilanteesta näytti jääneen monella hämäräksi.
Monet vastaukset karkasivat laukalle ja oppositio sai kuullakseen vastauspuhetta, jossa mentiin tunne edellä asiasisällön jäädessä vähälle. Suomen Uutiset poimi keskustelusta muutamia erikoisia puheenvuoroja:
&#8211; Mitään todellista kriisiä Puolan turvallisuudelle rajalla ei siis ole ollut. Asian tyylikkään hoitamisen sijaan Puola on itse ylläpitänyt kriisiä ja estänyt toimittajia ja ihmisoikeusjärjestöjä pääsemästä rajalle.
Jussi Saramo (vas)
&#8211; Yhtä selvää on, että välikysymyksessä nyt esiin nostettu hätätilapykälä turvapaikkahakemusten vastaanottamisen täydestä keskeyttämisestä ei ole mahdollinen perustuslakimme eikä Euroopan unionin lainsäädännön puitteissa.
Krista Mikkonen (vihr)
&#8211; Hybridivaikuttamisen edessä meidän on unionina ja Suomena oltava toimintakykyisiä ja ihmisten edessä ihmisiä.
Matti Vanhanen (kesk)
&#8211; Kuten edustaja Vanhanen totesi, ihmisten edessä olemme ihmisiä.
Heidi Viljanen (sd)
&#8211; Me emme voi vain täällä käpertyä ja katsoa, ketä rajalle tulee, vaan meidän pitää edistää EU:n arvoja entistä määrätietoisemmin.
Tytti Tuppurainen (sd)
&#8211; Sekin on hyvä pitää mielessä, ettei laajamittainen maahantulo ole mitenkään väistämättä tai aina hybridivaikuttamista. Kyse on pohjimmiltaan siitä, miten kestävää yhteiskuntaa rakennamme.
Atte Harjanne (vihr)
&#8211; Olin niin syvällisissä ajatuksissani. Tämä on poikkeuksellista, että kokoomus lähtee tekemään näin merkittävällä turvallisuus‑ ja ulkopoliittisella asialla sisäpolitiikkaa. Minä en muista sellaista oman yli 30-vuotisen urani aikana. Tilanteessa — hei kamoon — jossa meidän pitäisi kansallisten etujen vuoksi pyrkiä olemaan mahdollisimman yhtenäisiä, kun rajoillamme erilaiset diktaattorit harjoittavat todella vastenmielistä politiikkaa.
Jukka Gustafsson (sd)
&#8211; Nyt kysyttiin siitä, että jos pitää ihmisoikeudet tai turvallisuus valita, ja tiedän monta tapausta, jossa turvallisuus on valittu ja on mennyt huonosti.
Anders Adlercreutz (r)
&#8211; Hybridivaikuttamisen tavoite on aiheuttaa kohdemaassa hämmennystä, sekaannusta, epäluottamusta. Tämä koskee yhtä hyvin valeuutisten levittämistä kuin epätoivoisten ihmisten hyväksikäyttöä rajalla. Ja juuri tätä hybridivaikuttajien tavoitettahan opposition välikysymys edistää.
Satu Hassi (vihr)
&#8211; Vuosina 2015—2016 Suomen rajavalvonta toimi mallikkaasti. Puolan rajalla nyt odottavia noin 2 000:ta siirtolaista huomattavasti suurempi määrä tulijoita otettiin asiallisesti ja hyvässä järjestyksessä vastaan, ohjattiin vastaanottokeskuksiin suojaan ja turvapaikanhakuprosessiin. Tämä osa toimi siis hienosti. Se, missä on selvästi parantamisen varaa, on turvapaikkahakemusten käsittelyprosessimme.
Inka Hopsu (vihr)
&#8211; Missään olosuhteissa me emme voi emmekä me saa vesittää kansainvälisiä sopimuksia, emmekä me voi sulkea myöskään korviamme hädänalaisten ihmisten avunhuudoilta.
Katja Hänninen (vas)
&nbsp;

Välikysymys meni hallituspuolueilla tunteisiin – vasemmiston Saramo syytti Puolaa Valko-Venäjän masinoimasta rajakriisistä

”Ennen kuolemaani tätä aineistoa ja kertomusta ei saa antaa lainaksi eikä tekstistä saa ottaa kopioita, koska en halua käydä uutta sotaa taistolaisten riveissä marssineita vastaan”

”Kokemukseni Taideteollisen taistolaisvuosista ovat syynä tähän tekstiin, jonka saa julkaista vasta kuolemani jälkeen &#8230; Vuosikausia kannoin mukanani laatikollista tallettamiani taistolaisajan tekstejä ja dokumentteja. Vasta vuonna 2007 aloitin niiden järjestämisen, koska hirveän ajan uudelleen eläminen oli niin vastenmielistä. Vielä tätä tekstiä kirjoittaessani näen painajaisunia &#8230;”
Taideteollisen korkeakoulun opettaja, Lahden muotoiluinstituutin rehtori Antti Hassi siirtyi ajasta ikuisuuteen 2019 ja jätti jälkeensä muistelmat, joihin soisi mahdollisimman monen tutustuvan.
Hassi kuvaa omia ja kollegoidensa kokemuksia 60-luvun lopulla alkaneen taistolaisvyörytyksen alla ja paineessa, joka jatkui pitkälle 80-luvulle &#8211; ehkä jopa tähän päivään asti.
<blockquote>Kirja innostaa pohtimaan, kuinka monen nykyisen yhteiskunnallisen ilmiön juuret nousevat vuosikymmenten takaisesta vasemmistoradikalismista.</blockquote>
Hassin paperi on kiinnostavaa ja osin järkyttävääkin luettavaa jo sinänsä, mutta se avaa myös meidän aikaamme uuden näkökulman. Kirja innostaa pohtimaan, kuinka monen nykyisen yhteiskunnallisen ilmiön juuret nousevat vuosikymmenten takaisesta vasemmistoradikalismista.
Mistä siis oikeastaan onkaan kyse, kun 2020-luvulla kouluissa harjoitetaan oppilaita tiedostamaan ja vastustamaan sortavia rakenteita, tai kun yritykset kouluttavat työntekijöitään havaitsemaan vääränlaista ajattelua ja puhetta?
Miten nämä äänenpainot, iskulauseet, lakitekstit ja akateemisten asiantuntijoiden hyvää tarkoittavat neuvot kuulostavat niin kummallisen tutuilta? Mistä ne kumpuavat?
<blockquote>Vasemmistolainen opiskelijaradikalismi pyyhkäisi yli koko läntisen maailman 60-luvun lopulta alkaen, mutta Suomessa liikkeelle löytyi erityisen paljon kaikupohjaa ja keinoja työntää juurensa syvälle yhteiskuntaan.</blockquote>
Tänä keväänä on ilmestynyt kaksikin tietokirjaa, joita lukiessa nuo kysymykset nousevat väistämättä mieleen. Toinen kirjoista on Antti Hassin Hassin paperi, toinen on Lauri Hokkasen teos Kenen joukoissa seisoin.
Sisällön, tyylin, tekstin kypsyyden ja työstön osalta kirjat eroavat huomattavasti toisistaan, mutta kumpikin on huolellisesti dokumentoitu kuvaus taistolaisten myllertämästä Suomesta.
Siinä missä Hassi kuvaa jäämistään marxilaisopiskelijoiden ja heidän myötäilijöidensä jyrän alle, tekee Hokkanen tiliä omasta osuudestaan taistolaisliikkeessä ja pohtii syitä aatteen synnylle. Hokkasen kirja on myös analyyttisempi ja aikaperspektiiviltään paljon laajempi kuin Hassin teos.
”Hassin paperi” on omakustanne – hyvässä ja pahassa. Sisältönsä painavuuden vuoksi se olisi ansainnut ison kustannusyhtiön tarjoaman näkyvyyden, markkinointikanavat ja arvostuksen. Teksti on onneksi selkeää ja ymmärrettävää, mutta olisi se silti kaivannut kustannustoimittajan käsittelyä, ehkä jopa karsimista tai uudelleenjärjestelyä. Kirjan taittokaan ei oikein vakuuta, sillä sivut näyttävät painetulta käsikirjoitukselta.
Autenttisuus kuitenkin vetoaa lukijaan, eikä puutteisiin pidä juuttua. Kirjalla on muita ansioita ja todistusvoimaa riittämiin, ja osa sen meriiteistä saattaa tulla ilmi vasta myöhemmin.
Voi myös ajatella niin, että ”Hassin paperin” tärkeintä antia ovat alkuperäislähteet, valokuvat, dokumentit, asiakirjakopiot ja –luettelot sekä kokouspöytäkirjat, jotka odottavat tutkijoita ja tulkitsijoita Kansallisarkistoon talletettuna.
<h4>Tiedostamista ja tappouhkauksia</h4>
Vasemmistolainen opiskelijaradikalismi pyyhkäisi yli koko läntisen maailman 60-luvun lopulta alkaen, mutta Suomessa liikkeelle löytyi erityisen paljon kaikupohjaa ja keinoja työntää juurensa syvälle yhteiskuntaan. Tämä johtui sekä Hassin että Hokkasen mukaan siitä, että suomalaisia vallankumousintoilijoita ohjattiin itärajan takaa: Neuvostoliitto tuki, rahoitti ja koulutti sosialismista innostuneita nuoria omien valtapoliittisten intressiensä mukaisesti, keinoja kaihtamatta.
Suomessa myös taitelijat, muusikot ja kulttuuriväki ryhmittyivät tiukasti punalipun alle, mikä antoi vasemmistolaiselle liikehdinnälle voimaa, näkyvyyttä ja kuuluvuutta. Sama viesti toistui lehdissä, radiossa, teatterissa ja mukaansatempaavissa lauluissa. Kaikkien piti ”tiedostaa” ja osoittaa edistyksellisyyttään, ja ne, jotka eivät sitä tehneet, leimattiin taantumuksellisiksi ja jätettiin viranhaussa ja apurahojen jaossa huomiotta.
Pahaa jälkeä syntyi kampuksilla, kouluissa ja hallinnossa. Hurmahenkinen opiskelijaliike ei onneksi sentään saanut vallankumousta aikaiseksi, mutta tenttikirjoja sensuroitiin ja kirjoitettiin uudelleen, professoreita ja tutkijoita julistettiin pannaan ja boikottiin, vanhanaikaisiksi katsottuja opettajia häirittiin ja kiusattiin. Ideologinen ahdistelu ja painostus tuhosi monta elämää ja hajotti perheitä.
Hassi kuvaa itseensä ja muutamaan muuhun opettajaan kohdistettua uhkailua ja painostusta hyytävän yksityiskohtaisesti. Tappouhkaukset kirjoitettiin plakaatteihin uhrin työpaikalle, tai vainon kohteelle ja tämän omaisille soiteltiin keskellä yötä. Erilaiset mustamaalauskampanjat ja toverikomiteoiden julkiset pikatuomiot näyttävät olleen arkipäivää jo aikaan ennen somea.
<h4>Opetus uusiksi! </h4>
Hassi kuvailee ajan henkeä muutoinkin: taistolaisliikkeeseen hurahtanut yliopistoväki piti muun muassa hyviä käytöstapoja ja asiallista pukeutumista porvarillisena hapatuksena. Räävitön kielenkäyttö yhdistettynä akateemiseen ylemmyyteen ja sukupuolettomaan unisex-vaatetukseen muistuttaa sekin kummasti tämän päivän edistysuskoisten tyyliä.
<blockquote>Nuoret olivat ahdistuneita, marssivat milloin Chilen ja milloin koko Afrikan puolesta, näkivät sortorakenteita kaikkialla, levittivät lentolehtisiä, jakelivat flaijereita ja istuivat iltakaudet kokouksissaan hymyttöminä ja tuskaisina.</blockquote>
Ulkoiset seikat voi tietenkin jättää omaan arvoonsa. Pintanaarmuja syvempi vaikutus oli esimerkiksi sillä, että tiedostavat nuoret sosialistit halveksivat perinteisiä opetusmenetelmiä ja klassisten taitojen harjoittamista taideopinnoissa. Sommittelun tai mallipiirustuksen kaltaiset opit syrjäytettiin pitkäksi aikaa Taikin opintotavoitteista.
Arkkitehti Päivi Räisänen kuvaa Helsingin Sanomissa julkaistussa <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007897029.html">mielipidekirjoituksessaan</a> kokemustaan tuon ajan opiskelijaelämästä. Kirjoitus vahvistaa Hassin kirjan sanomaa: nuoret olivat ahdistuneita, marssivat milloin Chilen ja milloin koko Afrikan puolesta, näkivät sortorakenteita kaikkialla, levittivät lentolehtisiä, jakelivat flaijereita ja istuivat iltakaudet kokouksissaan hymyttöminä ja tuskaisina.
He välittivät kaikesta muusta paitsi oman alansa opinnoista ja omista läheisistään ja perheistään, jotka heitä olisivat tarvinneet.
”Hiljainen ja pelokas enemmistö halusi opiskella, ja siitä (taistolaispainostuksesta) kärsivät myös ne opiskelijat ja opettajat, jotka olivat mukana enemmistönä olevien taistolaisten porukoissa vain työ- ja opiskelupaikan menettämisen pelosta”, kirjoittaa Hassi. Ja toisaalla: ”Työtovereistani moni oli samaa mieltä kahden kesken, mutta ei uskaltanut asettua julkisesti taistolaisia vastaan työpaikan menettämisen pelossa.”
Antti Hassin leski Tetta Kannel-Hassi asuu helsinkiläisessä seniorikodissa ja muistelee edesmenneen miehensä kirjoitusurakkaa.
”Kyllähän tästä tekstistä kuultaa läpi tietty katkeruus. Antti koki jääneensä yksin, kukaan ei häntä tukenut. Hän oli motivoitunut näiden muistelmien kirjoittamiseen osin juuri siksi, että hänen mielestään Taideteollisen korkeakoulun historiaa ei ole taistolaisaikojen osalta rehellisesti avattu. Se oli kuitenkin vuosikymmenien mittainen jakso ja se vaikutti niin moneen asiaan ja muuallakin kuin Taikissa.”
Vaikka Hassi ei elinaikanaan suostunut taistolaisten ja kulttuurimarxistien vietäväksi ja joutui siksi kärsimään, ehti hän kuitenkin saada paljon aikaiseksi omalla alallaan. Nykyinen Lahden muotoiluinstituutti on käytännössä Hassin perustama, ja hän toimi myös sen rehtorina useita vuosia. Hän opetti lisäksi sekä Helsingin että Tampereen yliopistoissa, mikä tietenkin toi perspektiiviä korkeakoulumaailmaan laajemminkin. Hassi niitti mainetta myös kuvataiteilijana.
<h4>Mutta onko se totta?</h4>
Hassin kirja vilisee sekä uuvuttavia että kiinnostavia yksityiskohtia. Sieltä löytyy useita uteliaisuutta herättäviä viittauksia nykyisiinkin vallanpitäjiin ja vaikuttajiin. Ja kyllä, sivuilla vilahtaa myös Satu Hassi, vihreän liikkeen kantava voima ja poliitikko, kirjailijan veljentytär, jonka häissä vuonna 1975 vallankumouslaulut raikuivat. Morsiamen isä, Tampereen teknisen yliopiston rehtori Osmo Hassi oli laitettu juhlien tarjoilijaksi – mene tiedä liittyivätkö laulujen aiheet ja isän saama tehtävä samaan ideologiaan.
Punainen, vihreä, eri vai samaa väriä vai mistä syystä ne tuntuvat sointuvan yhteen? Lukija vetäkööt omat johtopäätöksensä.
Antti Hassin kirjan ääressä pitää myös kysyä, voiko tämä kaikki olla totta. Ehkä Hassi arveli tätä kysyttävänkin, koska toivoi valtavan lähdeaineistonsa tulevan talletetuksi julkiseen arkistoon – ei kuitenkaan omalle työpaikalleen Taikiin tai Aalto-yliopistoon. Hassi nimittäin epäili viimeiseen asti jonkun yliopistolaisen hävittävän tahallaan osan todistusaineistosta. Aika monella kun voisi olla sellaiseen syytä.
Kirjan viimeisellä sivulla Hassi kysyy itseltään, kannattiko tappelu taistolaisia vastaan. Ja toteaa:
….. – emme tapelleet oman etumme puolesta. Muodostimme vapaaehtoisen rintaman puolustamaan ajatuksen, sanan ja maan vapautta Moskovasta johdettujen kommunistien hyökkäystä vastaan.”
<hr />
TULOSSA MYÖHEMMIN: 
SU julkaisee myöhemmin arvostelun myös Lauri Hokkasen kirjasta. Samasta aihepiiristä eli taistolaisuudesta ja kulttuurimarxismin vaikutuksista Suomessa on tulossa muitakin teoksia ja toivottavasti myös tutkittua tietoa.
Romaani- ja näytelmäkirjallisuudessa hulluja vuosia ovat käsitelleet mm. Laura Honkasalo (”Sinun lapsesi eivät ole sinun”) ,Riitta Vartti (”Elämäni yliopisto”) ja Pirkko Saisio (mm. ”Baikalin lapset”).

Hassin paperi kuvaa 60-luvun murskaavaa taistolaisvyörytystä – radikalismia, tiedostamista, erimielisten painostamista – uutuuskirja vie väkisinkin ajatukset nykyhetkeen

Nuukan pohjoisen ja vähemmän nuukan etelän jäsenvaltioiden kädenvääntö EU:n 750 miljardin tukipaketin kohtalosta jatkuu Brysselissä. PS:n Jani Mäkelän mukaan kyse on puhalluksesta, jossa EU:n rahoituskehykseen kaadetaan röyhkeästi kolmannes lisää. Asiaa ruodittiin Yle aamussa. 

Ylellä asiasta keskustelivat Mäkelän lisäksi Satu Hassi (vihr.) ja Pia Kauma (kok.). Kaikki kolme ovat suuren valiokunnan jäseniä.
Valiokunnan puheenjohtaja Hassin mukaan käynnissä oleva kokous on ”moneen vuoteen yksi EU:n merkittävimmistä” ja sen tarkoituksena on estää talouden alamäen muuttuminen pysyväksi alakuloksi ja jopa finanssikriisiksi. Hassin mukaan suuri valiokunta ei ole asettanut mitään ehdottomia neuvottelutavoitteita, päämäärä on pienentää paketin kokoa ja lainarahan osuutta.
Kauman mukaan paketissa mietityttää se, hyödyttääkö se Eurooppaa siinä määrin, kuin on ajateltu ja hyödyttääkö se silloin myöskään Suomea riittävästi. Kauman mukaan nyt mietityttää myös se, mihin ollaan menossa, aaukeaako tästä uudenlainen Euroopan unioni, jossa jatkossa olemme yhä useammin tällaisten avustuspakettien edessä?.
<h4>Vientiväite on &#8221;naurettava”</h4>
Perussuomalaisten Jani Mäkelän mukaan paketti on ainoastaan nimellisesti koronapaketti, eli oikeastihan tässä puhutaan jo valmiiksi taloutensa huonosti hoitaneiden maiden pönkittämisestä paremmin taloutensa hoitaneiden maiden rahoilla.
&#8211; Siellä voivat Italiat ja Espanjat jatkaa matalampien verojen kantamista tehottomammin, kun suomalainen veronmaksaja kantaa rahaa Euroopan kautta näille maille. Se, että sanotaan Suomen viennin riippuvan tästä, niin Suomen viennistä kuusi prosenttia menee niihin maihin, jotka tästä paketista eniten hyötyisivät. Eli vientiväite on varsin naurettava.
Mäkelän mukaan suomalaisille vientiyrityksille voisikin antaa mieluummin suoraa tukea.
Kauma oli Mäkelän kanssa osittain samaa mieltä siitä, että elvytyspaketista hyötyvät eniten Ranska, Italia ja Espanja. Kauman mukaan Italian ja Saksan välinen kauppa on suurta, joten jos Saksalla menee hyvin, niin se ”tottakai vaikuttaa myös Suomen vientiteollisuuteen, koska Saksa taas on meille tärkeä kumppani”.
<h4>Saksalla paljon saamisia Italiasta</h4>
Mäkelä otti YLE:n aamun keskustelussa esiin sen, että Saksalla on paljon saamisia Italiasta ja Saksan autoteollisuus tarvitsee hyviä asiakkaita Etelä-Euroopasta, eli ”kyllä tässä lähinnä Saksan vientiteollisuutta ollaan pelastamassa enemmänkin kuin Suomen vientiteollisuutta.&#8221;
Mäkelälle tulee nykytapahtumista mieleen edellinen eurokriisi, jossa pelastettiin Kreikka ja siinä samassa isojen eurooppalaisten maiden pankit.
&#8211; Vähän samanlainen kuvio tässä on kysymyksessä, mutta tämä on vielä röyhkeämpi kuin edellinen, koska tässä viedään ihan suoraa rahaa sinne, eikä vaan taata lainoja. Eli tässä suomalainen veronmaksaja konkreettisesti maksaa oikeata rahaa.
&#8211; Monivuotinen rahoituskehys kuulostaa hienolta sanalta, mutta sehän on oikeasti Suomen kannalta paljon epäedullisempi kuin edellinen. Suomi maksaa EU:lle enemmän jäsenmaksuja ja saa huonommin rahaa, eli Suomen nettomaksuosuus kasvaa. Nyt rahoituskehykseen kaadetaan noin kolmannes lisää tämän paketin kautta, ihan tästä noin vaan. Tämän suuruisesta puhalluksesta on kysymys.
<h4>”Suomi ei noudata oikeusvaltioperiaatteita”</h4>
Oikeusvaltioperiaate on noussut esille eräänä ehtona mahdollisten tukien myöntämisessä. Unkarin johto on ilmoittanut, ettei se hyväksy sopimusta, jossa tuet ja oikeusvaltioperiaate kytkettäisiin toisiinsa. Oikeusvaltiosta puhuminen on Mäkelän mielestä Suomen osalta tyhjää retoriikkaa, sillä Suomi ei noudata oikeusvaltioperiaatteita edes tässä neuvottelussa.
&#8211; Useat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että pääministeri rikkoo perustuslakivaliokunnan antamia kantoja vastaan tämän neuvottelun suhteen. Eli ei noudata sitä, mitä meidän perustuslakimme ylin tulkitsija on sanonut. Ja sitten Suomi menee muille sanomaan oikeusvaltioperiaatteesta ja tuhlaa oman neuvotteluvoimansa tällaiseen asiaan, joka ei oikeasti kiinnosta isoja EU-maita.
Mäkelän näkemyksen mukaan neuvottelut kuitenkin jatkuvat, jos sopuun nyt ei päästä ja jonkinnäköinen rahoituskehyshän sieltä tulee. Hän muistuttaa, että perussuomalaisten mielestä elvytysrahasto olisi pitänyt hylätä kokonaisuudessaan jo alusta alkaen.

Jani Mäkelä EU-neuvotteluista: Suomen viennin väitetään riippuvan tästä, mutta viennistämme vain kuusi prosenttia menee niihin maihin, jotka paketista eniten hyötyisivät

Eduskunnan suuri valiokunta päätti tänään tukea Suomen jatkamista elpymisrahastoneuvotteluissa. Valiokunnan perussuomalaiset tai kristillisdemokraattijäsenet eivät haluaisi liittyä pakettiin lainkaan. Suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Jani Mäkelä kommentoi asiaa tiedotustilaisuudessa. 

Perussuomalaiset esittivät koko elvytyspaketin hylkäämistä ja monivuotisen rahoituskehyksen neuvottelemista enintään sillä tasolla, joka vastaa nykyistä rahoituskehityskautta. Perussuomalaiset eivät usko, että Suomi voisi elvytyspaketissa voittaa, ainoastaan hävitä. Kysymys on vain siitä, miten paljon hävitään.
&#8211; Hallituksen perustelut siitä, että tässä jollain tapaa elvytettäisiin Suomen vientiteollisuutta, eivät ole uskottavia. Eli se, että annettaisiin saksalaisille, ranskalaisille, italialaisille ja espanjalaisille rahaa, jotta ne kenties ostaisivat Suomesta tuotteita, on ajatuksena täysin absurdi, toteaa suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.).
<h4>Ei mitään järkeä</h4>
Mäkelä uskoo elvytyspaketilla ennemminkin pelastettavan Saksan pankkeja ja autoteollisuutta, joilla on saamisia ja viemisiä EU-maista. Suomen kannalta olisi viisaampaa tukea omaa teollisuutta kuin kaataa EU:n kautta rahaa EU:n ongelmamaille suomalaisen teollisuuden tukemiseksi.
&#8211; Siinä ei ole ajatuksena kerta kaikkiaan mitään järkeä. Aina kun EU:ssa tulee kriisi, sääntöjä venytetään ja keksitään, miten olisi nyt laillista tehdä tämäkin asia. Niin on käynyt tässäkin. Eli nyt tulee EU:n rahoituksesta riippuvainen EU:n alainen toimielin, Euroopan neuvoston oikeuspalvelu, joka sanoo kyllä, EU toimii sääntöjensä mukaisesti. Tämähän on täysin epäuskottava kuvio, Mäkelä moittii.
<h4>Suomi menettää päätösvallan omista rahoistaan</h4>
Vaikka EU pystyisikin tulkitsemaan omat sääntönsä aina haluamallaan tavalla, on Mäkelän mukaan Suomen pystyttävä pitämään kiinni omasta budjettisuvereniteetistaan. Suomen on saatava itse päättää, miten rahansa käyttää. EU:n elvytyspaketin kanssa näin ei tule tapahtumaan.
&#8211; Tämän koko paketin vastuu on kokoluokaltaan kestävyysvajeen verran, hävittäjähankintojen luokkaa. Jos sellainen raha sinne luvataan antaa ja taata, niin emmehän silloin enää pysty omasta budjetistamme päättämään yhtä paljon kuin ennen sitä, Mäkelä sanoo.
<h4>Tässä pajatsossa suomalainen ei koskaan voita</h4>
Vaikka järjestelyn sanotaan olevan vain väliaikainen, joutuu Suomi kuitenkin maksamaan rahoitusosuuksia vuoteen 2025 saakka. Se tulisi nostamaan Suomen ennestäänkin hyvin epäedullista EU:n rahoituskehystä. Tulevan rahoituskehyksen koko nousisi kertaheitolla ehkä kolmasosalla.
&#8211; Tämä on sellainen pajatso, missä suomalainen ei tule koskaan voittamaan, ja näillä perusteilla me esitimme koko paketin hylkäämistä, toteaa Mäkelä.
<h4>Suomi ei voi aina olla muiden maksumies</h4>
Kun jotakin arvostellaan, pitää aina pystyä esittämään myös vaihtoehto. Suomi on itse ottanut viiden miljardin euron suoran koronavelan. Yleisesti ottaen valtion lainanotto kasvaa tänä vuonna suuruusluokaltaan 20 miljardin nettovelkaan. Toisin sanoen Suomi on jo tehnyt kansallisia toimia koronaviruksen selättämiseksi ja talouden saamiseksi pandemian jäljiltä taas ylös.
&#8211; Nyt olisi muiden maiden aika tehdä omat kansalliset toimensa oman taloutensa pystyyn saamiseksi. Aina ei voi mennä niin, että maksumies löytyy jostain muualta ja Suomi maksaa, kun muut ovat hoitaneet taloutensa huonosti jo ennen koronaa. Muiden täytyy löytää talouskuri ja moraali tähän asiaan, Mäkelä moittii.
<h4>Ajatus jo lähtökohtaisesti kelvoton</h4>
Mäkelän mielestä on myös melko toisarvoista keskustella Suomen mahdollisista neuvottelutavoitteista. Jos käsittelyssä on 500 miljardin euron lahjapaketti ja 250 euron lainapaketti, mikä kokonaisuudessa oikeasti muuttuisi, jos lahjarahasta 50 miljardia kipattaisiin lainarahan puolelle? Miten elvytyspaketti muuttuisi siitä sen paremmaksi Suomen kannalta?
&#8211; Koko ajatus on jo lähtökohtaisesti kelvoton ja sutena syntynyt, Mäkelä torjuu.
Perussuomalaiset ja KD jättivät valiokunnan päätökseen eriävän mielipiteen.

Jani Mäkelä EU-elvytyspaketista: Koko paketti on hylättävä – paketin vastuut ”hävittäjähankintojen luokkaa”

Veteraanitoimittaja Timo Haapala kommentoi päivän uutistapahtumia. Äärivasemmistosta hyökätään toimittajan kimppuun rinnastamalla tämän Breivikiin ja Hitleriin. Suuren valiokunnan puheenjohtaja, eduskunnan puhemiesneuvoston jäsen Satu Hassi (vihr.) osoittaa hyökkäykselle julkista hyväksyntäänsä peukuttamalla. Toiminta vaikuttaa lievästi sanottuna epäloogiselta. Vai käykö järkeen, että Satu Hassi äänestää ensin eduskunnassa Juha Mäenpään (ps.) syytesuojan purkamisesta, koska tämä on tehnyt epämääräisen rinnastuksen vieraslajieista. Ja heti perään Hassi innostuu peukuttamaan äärimmäisen törkeää twiittiä, jossa rinnastetaan työtään tekevä toimittaja lähihistorian pahimpiin joukkomurhaajiin? 

Päivän puheenaihe on politiikassa ollut kansanedustaja Juha Mäenpään vieraslajirinnastus. Asiaa on vatvottu jo vuoden ajan, ja tänään sille saatiin päätepiste. Eduskunta äänesti <a href="https://stage.sudev.fi/eduskunta-ei-antanut-suostumusta-maenpaan-syyttamiseksi/">selvin luvuin</a>, ettei Mäenpään syytesuojaa pureta. Asia näyttää olevan tuskallinen monelle äärivasemmiston kannattajalle, ja puheenvuorot somessa ovat sen mukaisia.
Poliittisia opponenttejaan oikeuteen marssittanut valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on antanut päivän aikana eriskummallisia, syyttömyysolettaman ohittavia <a href="https://stage.sudev.fi/halla-aho-valtakunnansyyttajan-ulostulosta-toiviainen-nayttaa-vaittavan-etta-maenpaa-syyllistyi-rikokseen-suomessa-on-syyttomyysolettama/">lausuntoja</a>. Hän on Ylen ja MTV:n haastatteluissa purkanut pettymystään sen edessä, että perustuslaki kieltää kansanedustajien asettamisen syytteeseen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mielestä valtakunnansyyttäjä näyttää Ylen haastattelussa väittävän, että Mäenpää olisi tehnyt politiikkaa laittomin keinoin, ts. syyllistyneen rikokseen.
– Suomessa on syyttömyysolettama, jonka mukaan henkilö on syytön, ellei tuomioistuin ole katsonut häntä syylliseksi. Se, että tuomioistuin ei prosessuaalisen esteen vuoksi kykene arviointia tekemään, ei muuta syyttömyysolettamaa, Halla-aho toteaa ja jatkaa:
– Toiviainen väittää haastattelussa totuuden vastaisesti, että perustuslakivaliokunnan kuulemat oikeusoppineet olisivat vaatineet syytesuojan purkamista. Ainoastaan kaksi kuultavaa teki näin. Muut eivät ottaneet kantaa siihen, mitä pitäisi tehdä, vaan totesivat, että argumentteja kummankin kannan puolesta on olemassa.
Myäös Ilta-Sanomien veteraanitoimittaja Timo Haapala oudoksuu Toiviaisen toimintaa. Hän kirjoittaa:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Ja oltakoon Mäenpään tapauksesta mitä mieltä tahansa, ja Räsäsen, niin joka tapauksessa myös valtakunnansyyttäjän syytelinja esimerkkeineen tulee käydä läpi, kun hän nostaa itsensä eduskunnan yläpuoliseksi moraalivartijaksi. Kuka valvoo syyttäjää?
&mdash; TH (@TimoHaapala) <a href="https://twitter.com/TimoHaapala/status/1276398408127918080?ref_src=twsrc%5Etfw">June 26, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Haapala pui syytesuojan purkamisasiaa Risto Volasen kanssa. Keskustataustainen Volanen on julkishallinnon dosentti ja entinen pääministerin valtiosihteeri. Volanen <a href="http://www.ristovolanen.fi/118302917/6924973/posting/vaaran-vuodet-arkadian-mäellä">ottaa vahvasti kantaa</a> syytesuojan säilyttämisen puolesta <a href="http://www.ristovolanen.fi/118302917/6924973/posting/vaaran-vuodet-arkadian-mäellä">kirjoituksessaan</a> &#8221;Vaaran vuodet Arkadian mäellä&#8221;:
&#8221;Kansalaisena torjun esityksen murtaa parlamentaarisen demokratian perustana oleva vallan kolmijako ulottamalla oikeushallinnon valta eduskunnan sisälle sekä murtaa sen mukainen kansanedustajan puheoikeus eduskunnassa sekä siihen liittyvä eduskunnan itsehallinto, joka on tässä tapauksessa jo toteutunut. Kyseessä on nyt yritys murtaa vuodelta 1906 peräisin oleva yksi maailman vanhimmista voimassa olevista demokraattisen perustuslain säädöksistä, jotka on tähän asti kestänyt mm. vuosien 1918-1919 vallankumous- ja -kaappausyritykset. &#8221; .. &#8221;Jos tämä nykyinen hanke toteutuisi, se olisi historiallinen ennakkotapaus ja pään avaus samanlaisiin hankkeisiin myös tulevaisuudessa. Kansalaisena olen huolissani, että pelkkä perustuslakivaliokunnan kantakin avaa tietä samaan suuntaan pitemmälle kuin mihin lapualaisetkaan koskaan pääsivät.&#8221;
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Juuri näin! Herra Volanen on jälleen kirjoittanut täyttä asiaa! Muutama mutka oikaistuna nykyinen valtakunnansyyttäjä ja eduskunta tuo mieleen Stalinin näennäisoikeudenkäynnit 1936-38.
&mdash; TH (@TimoHaapala) <a href="https://twitter.com/TimoHaapala/status/1276400346743652353?ref_src=twsrc%5Etfw">June 26, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Neuvostoliitossa syyttäjä ja oikeuslaitos olivat diktaattorin tahdottomia käypäläisiä, kuten koko poliittinen kone. Onneksi Suomessa on vapaa eduskunta toistaiseksi, tosin vähemmistö, joka ei juokse syyttäjän tai ajan muotivirtausten mukana, vrt 30-luku ja vasemmiston kohtelu.
&mdash; TH (@TimoHaapala) <a href="https://twitter.com/TimoHaapala/status/1276441081517834243?ref_src=twsrc%5Etfw">June 26, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Asia ei minulle kuulu, mutta alan yhtyä mielipiteeseen, että joku alkaisi tutkia valtakunnansyyttäjän toimintaa.
&mdash; TH (@TimoHaapala) <a href="https://twitter.com/TimoHaapala/status/1276471580089110533?ref_src=twsrc%5Etfw">June 26, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Andrei Januarjevitš Vyšinski harjoitti oikeutta tilaustyönä ja toimi syyttäjänä 1936-38. Silloinkin rikos tiedettiin etukäteen. Kukaan ei puhunut edustajan oikeuksista. Maa ei ollut Suomi vaan Neuvostoliitto. Raamattua siteeraaneelle Räsäselle olisi tullut nappituomio tuolloin.
&mdash; TH (@TimoHaapala) <a href="https://twitter.com/TimoHaapala/status/1276509708434771969?ref_src=twsrc%5Etfw">June 26, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Räyhävasemmistoon kuuluva &#8221;rasismitutkija&#8221; Oula Silvennoinen aktivoituu Haapalan kirjoituksista. Silvennoinen kirjoittaa:
&#8221;Jos politiikan erikoistoimittaja on näin tietämätön historiasta, herää tietysti kysymys, mitä hän mahtaa politiikastakaan ymmärtää?&#8221;
Silvennoinen <a href="https://twitter.com/oula_silver/status/1276408447270113280">jatkaa</a>:
&#8221;Vain muutama mutka oikaistuna Haapalan twiitit tuovat mieleen Mein Kampfin ja Breivikin manifestin.&#8221;
Sadat tykkäävät Silvennoisen törkeästä rinnastuksesta. Heidän joukkossaan ovat kansanedustaja Satu Hassi sekä äskettäin potkut saanut, tappamiskehoituksia <a href="https://stage.sudev.fi/vasemmistoliiton-toiminnanjohtajan-tili-yllyttaa-tappamaan-puoluesihteeri-lakaisee-asian-maton-alle-tallaisia-tuhoamiskehotuksia-verkkoon-ladattiin/">nettiin kylvänyt</a> vasemmistoliiton toiminnanjohtaja Miska Dellinger.
Satu Hassi on suuren valiokunnan puheenjohtaja ja eduskunnan puhemiesneuvoston jäsen.
Olemme erikoisen äärellä.
Vain hetkeä aikaisemmin Satu Hassi äänesti koko muun punavihreän hallituskoalition ohella siitä, että kansanedustaja Juha Mäenpään syytesuoja pitää purkaa. Mäenpään rinnastus oli hyvin epämääräinen, eikä se edes kohdistunut mihinkään ihmisryhmään.
Heti perään <a href="https://www.vihrealanka.fi/essee/senkin-taistolainen-miksi-vihreitä-haukutaan-aikoja-sitten-hajonneen-kommunistiryhmän">kommunistitaustainen</a> Hassi innostuu äärimmäisen törkeästä twiitistä, jossa rinnastetaan työtään tekevä toimittaja lähihistorian pahimpiin joukkomurhaajiin. Rinnastus on paljon vakavampi kuin Mäenpään tekemä.
Timo Haapala on tuttu kasvo eduskunnassa. Miltä mahtaa Haapalasta tuntua, kun Eduskuntatalon työrauhasta osaltaan vastaava Satu Hassi pitää häntä Hitlerinä? Sen vuoksi, että Haapala kommentoi valtakunnansyyttäjän vähintäänkin arveluttavaa toimintaa?
Punavihreät ovat monista asioista huolissaan. Erityisen huolissaan he näyttävät olevan erilaisten kollektiivien asioista, yksilöiden asioista eivät niinkään. Ehkä tämä selittää Timo Haapalankin raa&#8217;an kohtelun. Abstrakti uhriryhmä on punavihreille kelpoisa suojelun kohde, valkoinen heteromies ei. Juha Mäenpää ei tällaisen ajattelun perusteella ole selvästikään suojelun kohde, eikä ansaitse perustuslain suomaa kansanedustajan immuniteettia. Vaikka immuniteettia ei ole purettu sataan vuoteen minkään asian takia, se olisi nyt pitänyt purkaa kökön vitsin takia.
Timo Haapala ei Satu Hassin ja Oula Silvennoisen &#8221;uudessa ajattelussa&#8221; myöskään ansaitse suojaa. Vaikka Haapala on toimittaja, joiden maalittamisen pitäisi olla <a href="https://www.journalisti.fi/artikkelit/2018/8/koko-yhteiskunnan-asia/">koko yhteiskunnan asia</a>, hänen syntymäpiirteensä (siis valkoisuus ja miessukupuoli) määrittelevät, minkälainen on hänen asemansa lain edessä.
Hallitus muuten <a href="https://stage.sudev.fi/sisaministeri-ohisalo-ilmoitti-juuri-tasa-arvon-kasitteen-radikaalista-muutoksesta-intersektionaaliseksi-halla-aho-hierarkiassa-alimpana-on-tietysti-valkoinen-heteromies/">ilmoitti juuri äsken</a> muuttavansa tasa-arvokäsitetteen merkitystä. Uuden ajattelun mukaan tasa-arvosta saavat ensisijaisesti nauttia ne, jotka kuuluvat mahdollisimman monen uhrikategoriaan. Ja toissijaisesti ne, jotka eivät uhriryhmiin kuulu.

Oula Silvennoinen tekee törkeän rinnastuksen veteraanitoimittajasta, Satu Hassi peukuttaa – tietenkin samana päivänä, jona Hassi äänestää Mäenpäätä oikeuteen vääränlaisen rinnastuksen takia

Sisäministeri Maria Ohisalon eduskunnan kyselytunnilla antamasta vastauksesta on tehty versio, jossa Ohisalon aivan toiseen kysymykseen antama vastaus on editoitu Halla-ahon esittämän kysymyksen perään. Somessa levinnyt video on aiheuttanut melkoisen mediakohun. Eduskunnan varapuhemies ja monet muut poliitikot ja toimittajat vaativat tiukkoja toimia editoitujen videoiden julkaisemisen estämiseksi. 
Torstaina eduskunnan kyselytunnilla perussuomalaisen puheenjohtaja Jussi Halla-aho kysyi ministeri Maria Ohisalolta yksinkertaisen kysymyksen, johon vastaaminen osoittautui Ohisalolle hyvin vaikeaksi: meneekö ulkomaalaisten turvallisuus suomalaisten turvallisuuden edelle?
Halla-ahon kysymys liittyi Suomesta käännytetyn ja Irakissa kuolleen miehen tapaukseen.
&#8211; Ikävä kyllä Suomi ei voi taata kuolemattomuutta täältä poistettaville ihmisille, Halla-aho sanoi.
<h4>Ohisalolle hyvin vaikea kysymys </h4>
Puheessaan Halla-aho viittasi Ruotsin turvattomaan tilanteeseen, joka on syntynyt avoimien ovien politiikan tuloksena. Sitten Halla-aho kysyi ministeri Ohisalolta: meneekö ulkomaalaisten turvallisuus suomalaisten turvallisuuden edelle?
&#8211; Kiitokset kysymyksestä, joka on monella tavalla hyvin vaikea, ministeri aloitti vastauksensa.
&#8211; Sen pitäisi olla helppo! kuului Halla-ahon välihuuto.
&#8211; Ei pitäisi asettaa vastakkain ihmisiä, elämme oikeusvaltiossa, jatkoi Ohisalo. Me olemme yhdessä keskustelleet täällä muun muassa Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmasta, jonka keskiössä on se, että me puheenjohtajamaana edistämme oikeusvaltiota. Oikeusvaltiosta saa hakea turvapaikkaa. Oikeusvaltion pitää turvata ihmis- ja perusoikeudet ihan jokaiselle ihmiselle. Tässä ei aseteta vastakkain suomalaisia tai tänne muualta tulevia ihmisiä.
Ohisalo siis jankutti oikeusvaltiosta, mutta ei vastauksessaan maininnut lainkaan suomalaisten turvallisuutta. Halla-ahon kysymys kokonaisuudessaan ja Ohisalon vastaus ovat luettavissa <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.1.aspx?fbclid=IwAR32jDoVUF_8mPmo8E7W9ZL_7NjiLgycILq1h99KTD2oRyq7Mjk5nJcMrbM#16.06Halla-aho">eduskunnan nettisivuilta</a>.
<h4>Editoitu video someen</h4>
Sisäministerin kiertelyn jälkeen sosiaaliseen mediaan ilmestyi parikin editoitua videota, jossa Halla-ahon kysymyksen perään on leikattu osa Ohi­sa­lon vas­tauk­ses­ta Ve­ro­ni­ka Hon­ka­sa­lon (vas) ky­sy­myk­seen, jossa Honkasalo vaatii, ettei Suomi enää loukkaa kansainvälisen oikeuden ehdotonta palautuskieltoa.
– Kyl­lä, sii­tä tämä hal­li­tus tu­lee pi­tä­mään kiin­ni, Ohi­sa­lo vas­taa editoi­dul­la vi­de­ol­la.
Tämä ei siis oikeasti ollut Ohisalon vastaus Halla-ahon kysymykseen (siis siihen, meneekö ulkomaalaisten turvallisuus suomalaisten turvallisuuden edelle).
<h4>Media reagoi</h4>
Ensimmäisenä pilavideoon reagoi Ilta-Sanomat, joka kirjoitti asiasta perusteellisen <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006318600.html">jutun</a>. Lopussa toimittaja Laura Manninen viittaa myös niin sanottuihin deepfake-videoihin.
Sen jälkeen asiasta ovat kirjoittaneet ainakin STT, Suomenmaa, Iltalehti, Verkkouutiset ja Yle. Myös <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11083702">Yle</a> mainitsee deepfake-videot, vaikka kyseinen video ei oikeastaan liity niihin.
Deepfake-tekniikalla tarkoitetaan kehittynyttä tietoteknistä manipulaatiota, jossa esimerkiksi poliitikko voidaan laittaa videolla sanomaan asioita, joita hän ei ole todellisuudessa sanonut. Kohtuullinen katsaus tekniikkaan vaikkapa <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10955498">täällä</a>.
<h4>Haatainen vaatii stoppia pilavideoille</h4>
Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen (sdp) kommentoi pilavideota Twitterissä.
&#8211; Eduskunnan täysistuntokeskusteluiden sisällön manipuloiminen on äärimmäisen tuomittavaa, halpamaista ja demokratiamme kannalta huolestuttavaa. Tulen nostamaan asian esille puhemiehistössä. Ilmiölle on pantava stoppi, Haatainen kirjoittaa.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Eduskunnan täysistuntokeskusteluiden sisällön manipuloiminen on äärimmäisen tuomittavaa, halpamaista ja demokratiamme kannalta huolestuttavaa. Tulen nostamaan asian esille puhemiehistössä. Ilmiölle on pantava stoppi. <a href="https://twitter.com/MariaOhisalo?ref_src=twsrc%5Etfw">@mariaohisalo</a>
&mdash; Tuula Haatainen (@TuulaHaatainen) <a href="https://twitter.com/TuulaHaatainen/status/1198226650942640131?ref_src=twsrc%5Etfw">November 23, 2019</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Haatainen ei kerro tarkemmin, millaisia toimenpiteitä hän haluaa videoiden editoimisen estämiseksi.
Amatöörivideoiden poistaminen Internet-nimisestä TCP/IP-kytketystä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Internet">tietoverkkojen tietoverkosta</a> ei ole aivan yksinkertainen tehtävä, joten on todennäköistä, että puhemiesneuvosto joutuu pohtimaan aihetta pidempään kun yhden kokouksen verran.
Ohisalo kiittelee Haataista
Sisäministeri Maria Ohisalo kiittelee varapuhemies Haataista asian esille ottamisesta <a href="https://twitter.com/MariaOhisalo/status/1198237460851023873">Twitterissä</a>. Ohisalon mukaan pilavideot voivat aiheuttaa jopa väkivallalla uhkailua.
&#8211; Kuva- ja videomanipulaatiot, feikkisitaatit jne., jotka rapauttavat luottamusta poliitikkoihin ja pahimmillaan aiheuttavat mm. väkivallalla uhkailua, ovat äärimmäisen huolestuttavia ja surullisia demokratian kannalta, Ohisalo kirjoittaa.
&#8211; Anna mä arvaan. Lisää rajoituksia sananvapauteen tiedossa, kommentoi eräs Twitterin käyttäjä.
<h4>Muraja vaatii faktantarkistusta</h4>
Kaikkein kovimmin keulimaan lähtee toimittaja Tuomas Muraja, joka vaatii selvittämään &#8221;videon tekijän ja rahoittajan, Venäjän suhteen persu-puolueeseen&#8221;. Murajan hieman <a href="https://twitter.com/tuomasmuraja/status/1198211035817283584">kryptisestä twiitistä</a> on vaikea saada selkoa, mutta ilmeisesti hän aivan tosissaan uskoo Venäjän olleen kyseisen videon tekijä tai ainakin rahoittaja.
&#8211; Populistit jakavat valevideota. Kannattajat jakavat sitä eteenpäin. Äärioikeisto saa tuhansia seuraajia ja ääniä lisää. Vale on ilmaista, faktantarkistus maksaa. Oikea tarkistus selvittäisi videon tekijän ja rahoittajan, Venäjän suhteen @persu -puolueeseen, Muraja kirjoittaa.
Useat kommentoijat yrittävät kertoa toimittaja Murajalle, että nykyään tuollaisia videoita osaa editoida lähes kuka tahansa jopa kännykällä.
&#8211; Jonnet Ylilaudalla väsää 5 minuutissa parodiavideon ja nauraa itsensä tärviölle kun toimittelijat ja poliitikot hännystelijöineen on aivan pöyristyneitä Venäjän loputtomilla resursseilla rahoitetusta deep fakesta jolla Putin yrittää horjuttaa Suomen demokratiaa, kirjoittaa eräs Twitter-kommentoija. Jonne-sanan etymologiaan voi tutustua <a href="https://urbaanisanakirja.com/word/jonne/">täällä</a>.
Muraja twiittailee yön mittaan vielä useita kertoja &#8221;äärioikeiston Venäjältä saamasta rahoituksesta&#8221;, jota hän kertoo tutkineensa jo vuodesta 2011 ja todistaneensa kaiken. Muraja pahoittelee sitä, että edes hänen kollegansa eivät ole ymmärtäneet häntä.
&#8211; Yritin todistettavasti. Ei auttanut, edes kollegat eivät tajunneet.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Ja tällä valheella mies saa ainakin 1500 lisä-ääntä. Mitä enemmän valehtelee, sitä enemmän tulee suosiota. Tätä on tutkittu nyt vuodesta 2011. Odottakaa vain lisää! Tälle sekoilulle olisi voinut tehdä jotain. Yritin todistettavasti. Ei auttanut, edes kollegat eivät tajunneet.
&mdash; Tuomas Muraja (@tuomasmuraja) <a href="https://twitter.com/tuomasmuraja/status/1198364237585879040?ref_src=twsrc%5Etfw">November 23, 2019</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<h4>Hassi vaatii rikostutkintaa</h4>
Kansanedustaja Satu Hassi on sitä mieltä, että valevideosta pitäisi aloittaa peräti rikostutkinta.
&#8211; Tuollaisesta pitäisi aloittaa rikostutkinta, Hassi kirjoittaa <a href="https://twitter.com/satuhassi/status/1198232353367351297">Twitterissä</a>.
Hassi ei määrittele tarkemmin, mikä rikosnimike tulisi kyseeseen. Twitterin irvileuat arvelevat, että rikosnimikkeeksi sopisi vaikkapa huumorintajuttomuuden loukkaus, lievä videoeditointi, törkeä sananvapaus tai ihan vain perusmuotoinen sarkasmi.
Monet Twitter-kommentoijat mainitsevat lisäksi Iltalypsyn, takavuosien poliittisen satiiriohjelman, jossa harrastettiin vastaavaa pilailua.
<h4>Faktantarkastus: PS ei ole jakanut valevideota</h4>
Pikainen faktantarkastus osoittaa, että Perussuomalaiset puolueena tai Perussuomalaisten eduskuntaryhmä eivät ole jakaneet mitään versiota tuosta videosta Facebookissa tai Twitterissä.
PS-nuoret sen sijaan ovat jakaneet väärentämätöntä videota tekstitettynä. Videosta ei siis ole leikattu mitään pois, vaan siinä näytetään sanasta sanaan Ohisalon oikeasti antama vastaus kysymykseen, tekstityksen kera. PS-nuorten jakama video on saanut jo lähes 10 000 katselukertaa, joten rehellisyys näyttää kannattavan.
https://twitter.com/PS_Nuoret/status/1195736903259168768
<h4>Mitä valevideoille voitaisiin tehdä?</h4>
Monet ovat tuohtuneet valevideosta ja vaatineet toimenpiteitä, mutta kukaan ei ole osannut sanoa, mitä asialle voitaisiin käytännössä tehdä. Videoiden editoiminen on nykyään niin helppoa, että siihen pystyy lähes kuka tahansa omalla kännykällään tai tietokoneellaan. Erilaisten hauskojen videoiden laatiminen ja levittäminen kuuluu kiinteästi sosiaalisen median kulttuuriin.
Ainoa keino estää eduskuntapuheiden leikkaaminen pilavideoiksi olisi lopettaa eduskunnan täysistuntojen televisioinnit kokonaan ja kieltää yleisölehteriltä kuvaaminen. Varmuuden vuoksi pitäisi kieltää myös kansanedustajia kuvaamasta omia tai muiden puheenvuoroja.
Kuvaamisen täyskielto sotisi tietenkin täysin avoimuutta ja demokratiaa vastaan, mutta olisi ehkä mieleen niille puolueille, jotka ovat olleet kovin huolissaan siitä, että eduskunnassa noudatetaan ikiaikaista tapaa, jonka mukaan kyselytunnin ensimmäinen kysymysvuoro kuuluu suurimmalle oppositiopuolueelle.
Kokoomuksen äänenkannattaja Verkkouutiset väitti äskettäin, että ”Eduskunnan kyselytunti on nyt PS:n kyselytunti maahanmuutosta”. Suomen Uutiset tarkasti faktat ja <a href="https://stage.sudev.fi/psn-aiheet-kyselytunneilla-al-holi-johtajien-palkkiot-bensavero-siirtolaiset-ulkomainen-tyovoima-perhepolitiikka-poliisit-sananvapaus-turvapaikkaoikeusruuhka-seka-hoitajamitoitus-kahdesti/">totesi</a>, että Verkkouutisten väite on tyypillinen valeuutinen: perussuomalaiset ovat esittäneet kysymyksiä hyvin monenlaisista aiheista.
<h4>Videoita on mahdollista leikata myös ilman Putinin tukea</h4>
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho taas kuittasi SDP:lle linkittäessään uutisen puolueen vaikuttajiin läheisesti kytkeytyneestä Veijo Baltzarista, jota <a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006319025.html">epäillään</a> nyt törkeästä ihmiskaupasta. “Tavallaan ymmärrän, että demarit puhuvat tänään mieluummin jonkun jonnen askartelemasta videosta”, Halla-aho kirjoittaa <a href="https://twitter.com/Halla_aho/status/1198565362452828163">Twitterissä</a>. 
Ohisaloa käsittelevä videomanipulaatio on tietenkin valitettava asia. On kuitenkin käsittämätöntä, että asiasta yritetään syyttää tai syyllistää esimerkiksi perussuomalaista puoluetta tai sen äänestäjiä. Hallituksen toiminnasta löytyisi myös aivan riittävästi kritisoitavaa kylmästi tosiasioita luettelemalla. Mitään omia keksintöjä ei tueksi tarvita.
Osaltaan narratiivi sosiaalisen median valeuutisten vaikutuksesta demokratiaan toimii tietyille ihmisille lohduttavana maailmanselityksenä sen suhteen, miksi oma politiikka ei enää toimi. Valevideosta herännyt keskustelu toimiikin osaltaan eräänlaisena musteläikkätestinä, jossa monet kommentoijat näkevät juuri sen mitä haluavatkin nähdä, vaikka asiasta olisi kuinka vähän vahvistettuja tosiasioita saatavilla. Vaikka sosiaalisessa mediassa jaetaan myös ikävä kyllä valeuutisia, niiden vaikutus esimerkiksi tietynlaisiin vaalituloksiin tai “demokratian kaatumiseen” on kuitenkin mitä perinteisin moraalipaniikki. Tutkimustulokset eivät juurikaan tue tätä näkemystä. Medialukutaito ei niin ikään jakaudu puoluekirjan mukaan, vaan virhearvioita sattuu todellisuudessa puolin ja toisin.
Vaikka valeuutiset ovat todellinen ongelma, demokratiaa horjuttava valeuutisnarratiivi on todennäköisesti mitä suurimmissa määrin vain liberaaliälymystön oma suosikkiselitys henkilökohtaisesti epämiellyttäville poliittisille kehityksille, joiden syitä ja seurauksia he eivät enää kykene hahmottamaan. Kolmenkymmenen sekunnin mittaisia videopätkiä kun pystyy leikkaamaan kuka tahansa, millä tahansa älypuhelimella tai tietokoneella &#8211; Venäjän federaation tukea sellaiseen ei tarvita. Jos luulee muuta, on saattanut pudota lopullisesti teknologisen kehityksen ja internet-kulttuurin muutoksen kärryiltä.
Suomalainen demokratia on selvinnyt aika paljon kovemmistakin paikoista kuin lauta-Jonnejen tai vieraan vallan vaikuttajien tekemistä internet-meemeistä.

Manipuloitu video Ohisalon vastauksesta aiheutti mediakohun – Haatainen vaatii toimenpiteitä, mutta ymmärtääkö hän itse, mitä asialle pitäisi tehdä?

Vuosittain liki puoli miljardia euroa veronmaksajien rahaa käyttävässä Yleisradiossa pomojen päät kolisevat yhteen ja toimittajat matkustavat ympäri maailmaa. Avoimuudessa ja uutistoiminnan laadussa on silti paljon korjattavaa.

Yleisradio (Yle) haluaa mielellään vahvistaa asemaansa julkaisemalla erilaisien kyselyjen tuloksia joissa Yle pyrkii osoittamaan, kuinka luotettavana sitä pidetään.
Viime vuoden lopussa Yle teetti Ylen arvo suomalaisille –tutkimuksen, jonka mukaan 80 prosenttia suomalaisista luottaa melko tai erittäin paljon Yleen. Eniten luottoa olisi siten perheellisten ja eläkeläisten keskuudessa.
Vaikka hyvin tiedetään, kuinka monet kansalaiset eivät pidä Ylen rahoituksen perustana olevasta Yle-verosta, tutkimuksen mukaan 72 prosenttia suomalaisista olisi silti erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä Yle-veroon.
Vastaavia kyselyjä Yle on teettänyt ja julkaissut usein aiemminkin, eikä Ylen mukaan mikään ole juuri viitannut muuhun kuin vahvaan luottamukseen Yleä kohtaan.
Ylen luotettavuutta voi kuitenkin arvioida myös reaalisilla mittareilla, esimerkiksi uutistoiminnan laadulla ja toiminnan avoimuudella.
Ylen luotettavuus riippuu siitä, keneltä kysyy
Voiko Ylen todeta luotettavaksi, kun seuraa Ylen päivittäistä uutis- ja ohjelmavirtaa eri kanavissa? Vastaus riippuu siitä, keneltä kysyy.
Luotettavuuteen voitaneen katsoa kuuluvan muun muassa presidenttiehdokkaiden tasapuolinen ja asiallinen kohtelu television vaaliohjelmissa, mikä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö ehdokkaita saisi haastaa ja esittää heille tiukkoja kysymyksiä.
Ylen tasapuolisuutta ja asiallisuutta oli mahdollista arvioida presidentinvaalien alla, kun toimittaja Kirsi Heikel esitti tv-tentissä melko epäasiallisia ja osin virheellisiä huomautuksia Laura Huhtasaarelle. Tv-katsojat kummastelivat, miksi toimittaja tarrasi Huhtasaaren henkilöön ja tivasi oudosti sitä, miksi tämä hymyilee.
Heikel sortui virheeseen ryöpyttäessään Huhtasaarta siitä, että presidenttiehdokas sanoi haluavansa edistää Suomen vientiä. Heikelin mukaan viennin edistäminen ei kuuluisi presidentin tehtäviin vaan ”Team Finlandille”.
Heikel ei siis ollut tietoinen vaikkapa siitä, että presidentti Sauli Niinistöllä on ollut ulkomaanmatkoilla mukanaan useita vientiä edistäviä valtuuskuntia esimerkiksi Japanissa, Iranissa ja Kiinassa.
Kummalliselta Heikelin väite näyttäytyy myös sen vuoksi, että Ylen kaikille presidenttiehdokkaille järjestetyssä tentissä ehdokkailta juurikin kysyttiin, miten kukin ehdokas presidenttinä edistäisi Suomen vientiä. ”Team Finland” jäi sillä kertaa mainitsematta.
Epämiellyttävät asiat voidaan jättää kertomatta
Luotettavuutta voidaan arvioida myös tarkastelemalla uutisoinnissa valittuja näkökulmia, painotuksia ja laajemminkin toiminnan avoimuutta. Näillä arviointiperusteilla aihetta moitteille on useasti.
Yle valikoi usein uutisvirtaansa enimmäkseen uutisia, jotka miellyttävät toimitusta. Sen sijaan Ylen näkökulmasta epämiellyttävät asiat voidaan joko jättää kertomatta tai niistä ehkä muodon vuoksi julkaistaan vain lyhyt juttu Ylen verkkosivuilla. Tällöin luodaan väistämättä yksipuolinen ja usein vääristynytkin kokonaisuus, koska kaikki eivät voi tietää, mitä Yle on leikannut pois.
Yleisö voi huomata tällaisen menettelytavan myös uutisseurannan äkillisenä ja yllättävänä katkeamisena tai vaikka siinä, että tv-lähetyksessä Ylen toimittaja ei kysy haastateltavaltaan olennaista ja ajankohtaista kysymystä, josta yleisö silti haluaisi tietää.
&#8221;Puolueettomilla&#8221; asiantuntijoilla poliittiset taustat 
Usein Yle kutsuu asiantuntijoiksi politisoituneita ja puolueellisia tahoja jättäen kertomatta tällaisten henkilöiden taustat. Esimerkkejä on paljon. Melko usein Yle pyytää juttuunsa kommenttia Vesa Puuroselta, joka esitellään ”rasismitutkijana” tai sosiologian professorina.
Jutuissa Yle kuitenkin peittää sen, että Puuronen on myös vasemmistoliittoa edustava poliitikko, joka on usein ollut vasemmiston ehdokkaana useissa eri vaaleissa.
Otetaan toinen esimerkki. Suomessa on paljon päteviä ja omaan erikoisalaansa syvällisesti perehtyneitä oikeusoppineita, joita Yle kuitenkin haastattelee vain satunnaisesti tai jättää kokonaan huomioimatta. Asiantuntijaroolissa Ylen kanavilla pääsee melko usein ääneen Martin Scheinin, joka esitellään kansainvälisen oikeuden professorina.
Yle ei kuitenkaan tuo esille, kuinka Scheinin on pitkään vaikuttanut SKDL:n ja SKP:n riveissä. Hän on myös toiminut Suomen Kommunistisen Puolueen keskuskomitean jäsenenä.
Ei kertonut vaalikoneen suosikkia
Jokainen voi itse pohtia, mistä syystä Yle ei useiden muiden tiedotusvälineiden tapaan julkistanut tietoa siitä, kuka oli Ylen vaalikoneen suositelluin presidenttiehdokas. Suomen Uutiset kysyi asiasta muutama viikko sitten, jolloin Ylen verkkotuottaja Juho Salminen väitti, ettei tietoa olisi edes teknisesti mahdollista poimia Ylen vaalikoneen keräämästä aineistosta.
Mainittakoon tässä, että Laura Huhtasaari oli suositelluin presidenttiehdokas esimerkiksi MTV:n ja Uutissuomalaisen vaalikoneissa.
Ylen toimittaja Marja Sannikka lausui keskiviikkona 24. tammikuuta Ylen A-studion lähetyksessä: ”Me pidämme valehtelua ja vääristelyä hyvin tuomittavana”. Linjaus vaikuttaa lähinnä tekopyhältä.
Palkitsemisjärjestelmästä valuu rahaa johtajille
Ylen toimintakulut ovat vuosittain vajaat 0,5 miljardia euroa. Koska Yle rahoitetaan verovaroilla, luotettavuutta olisikin mahdollista lisätä myös avoimuudella siitä, kuinka se käyttää sille kanavoidut verovarat.
Vaikka Yle näennäisesti julkaiseekin paljon tietoa toiminnastaan, emme silti tiedä, miten Ylen rahat tarkalleen käytetään. Näin ollen ei ole mahdollista arvioida Ylen tekemien hankintojen tai rahankäytön järkevyyttä.
Kansalaiset eivät enimmäkseen tiedä esimerkiksi sitä, kuinka paljon kenellekin yleläiselle maksetaan kuukausipalkkaa.
Yle törsäsi jättisumman veroeuroja Rion olympialaisiin 2016. Televisiointioikeuksien lisäksi paikan päälle oli lähetetty yli 150 työntekijää. Jo yksinomaan majoittamisesta tuli veronmaksajille iso lasku. Työntekijöille lisäksi maksettiin matkan ajalta Brasilian ulkomaanpäivärahaa, joka on 65 euroa.
Kauppalehden haastattelussa Ylen urheilupomo Panu Pokkinen kieltäytyi kertomasta, kuinka paljon yhtiö maksoi Rion televisiointioikeuksista.
Riossa Ylen delegaatioon kuuluivat tuolloin myös esimerkiksi toimitusjohtaja Lauri Kivinen ja hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson. Voi vain ihmetellä, miksi Yle kustansi paikan päälle pomojaan, jotka tuskin tekivät minkäänlaista toimituksellista työtä Riossa.
Ylessä on käytössä johtajien palkitsemisjärjestelmä. Vuonna 2016 Yle maksoi johtoryhmälleen tulospalkkiota 78 632 euroa. Järjestelmän puitteissa esimerkiksi toimitusjohtaja Kivinen sai palkkiota 10 755 euroa. Kivisen vuositulot ovat 323 531 euroa. Siten Kivisen kuukausipalkka on lähes 27 000 euroa.
Ylen johto on poliittisessa ohjauksessa
Torstaina 25. tammikuuta Yle tiedotti, että Kivinen lopettaa Ylessä ja jättää tehtävänsä vuoden 2018 aikana. Helsingin Sanomien haastattelussa Thomas Wilhelmsson vakuutti, ettei uutta toimitusjohtajaa valita poliittisella perusteella.
&#8211; Haemme johtajaa, joka pystyy olemaan mukana näissä mahdollisissa muutoksissa, Wilhelmsson lausui.
Tosiasiassa Ylen johto on aina ollut vahvasti politisoitunut. Wilhelmsson itse kuului vuosikymmenien ajan vasemmistolaiseen SKDL:ään (Suomen Kansan Demokraattinen Liitto) aina vuoteen 1990 saakka, jolloin puolueen toiminta lakkautettiin.
Käytännössä myös kaikilla aikaisemmilla Ylen toimitusjohtajilla on ollut puoluesidoksia. Vuodesta 1970 vuoteen 2010 saakka Ylen toimitusjohtajan puoluekanta on aina ollut SDP. Viimeisin demaritaustainen toimitusjohtaja Mikael Jungner jopa toimi demarien puoluesihteerinä. Jungner myös eteni Ylestä SDP:n kansanedustajaksi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.
Väistyvä toimitusjohtaja Kivinen taas on 1970-luvulla häärännyt aktiivisesti kokoomusnuorissa.
Muutenkin Yle on vahvasti poliittisessa ohjauksessa ja tarkkailussa. Ylen korkein toimielin on poliittisin perustein valittu hallintoneuvosto, jonka jäsenet nimittää eduskunta.
Väestömäärään suhteutettuna isompi kuin BBC
Ylessä tiedetään olevan useita väliportaan pomoja tai päälliköitä niin paljon, että tilanne on jo omiaan hidastamaan päivittäistä journalistista työtä. Eri päälliköillä saattaa olla erilaisia käsityksiä tai poikkeavia näkemyksiä päivittäisistä asioista, jolloin julkaisupäätösten tekemiseen tai erilaisten vastuukysymyksien selvittelyyn hupenee paljon aikaa.
Esimerkiksi Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen johdossa hyörivät vastaava päätoimittaja, päätoimittaja, viisi sisältöpäällikköä, yhteiskuntatoimituksen päällikkö, ulkomaantoimituksen päällikkö, A-studion päällikkö, urheilun päällikkö, TV- ja radiolähetysten päällikkö, studio- ja kuvatuotannon päällikkö, kehittämisen päällikkö, aluetoiminnan päällikkö, kolme vastaavaa tuottajaa ja kuusi sisältötuottajaa.
Vuoden 2016 Ylen toimintakertomuksesta selviää, että Ylessä työskenteli tuolloin 2 951 henkilöä. Niinpä Ylen vuosittaisista toimintakuluista suurin osa onkin viime vuosina mennyt henkilöstökuluihin eli työntekijöiden palkkoihin ja palkkojen sivukuluihin. Vuonna 2014 tällaisiin kuluihin hupeni 236,5 miljoonaa euroa.
Jo vuonna 2009 Iltalehti kertoi, kuinka Yle on väestömäärään suhteutettuna ja henkilöstöllä mitattuna paljon suurempi kuin Ison-Britannian BBC.
Matkustelua ympäri maailmaa
Ylellä on toimituksia kahdellakymmenelläviidellä paikkakunnalla Tammisaaresta Inariin, vaikka vähemmälläkin ehkä pärjäisi. Neljä aluetoimitusta on kokonaan ruotsinkielisiä. Jokaisessa aluetoimituksessa on useita päälliköitä ja toimittajia.
Esimerkiksi pelkästään Yle Kajaanin aluetoimituksen organisaatiota johtavat päällikkö, vastaava tuottaja, sisältövastaava, radiotuottaja sekä verkkospesialisti. Heidän lisäkseen toimitukseen kuuluu yksitoista henkilöä.
Tarkasteluun on syytä ottaa myös Ylen toiminta ulkomailla. Se tiedetään, että Ylen toimittajat matkustelevat paljon. Mistään ei kuitenkaan voida selvittää, kuinka paljon vuositasolla matkoihin hupenee rahaa, kuka toimittaja on matkustanut ja minne, mistä syystä ja kuinka pitkäksi aikaa. Emme tiedä sitäkään, kuinka paljon kenellekin toimittajalle on maksettu ulkomaanpäivärahaa vuoden aikana.
Ylen ulkomaantoimitus antaa vahvasti tilaa kulttuuriaiheille ja erilaisille esiintyvien taiteilijoiden haastatteluille. Tiistaina 23.tammikuuta Yle julkaisi verkkosivuillaan jutun ”Amerikan pelle provosoi ja haluaa välittää – Patch Adams muuttaa maailmaa pelleillen.” Jutussa oli haastateltu sirkuspellenä esiintyvää amerikkalaislääkäriä, joka myös muun muassa väittää saavansa tappouhkauksia sen vuoksi, että on viime aikoina kritisoinut presidentti Donald Trumpia.
Ulkomaankirjeenvaihtajilta löyhiä raportteja
Yle on nähnyt tarpeelliseksi lähettää maailmalle jopa kahdeksan kirjeenvaihtajaa. Euroopan ulkopuolisia kirjeenvaihtajien asemakaupunkeja ovat Peking, Washington, Jerusalem ja Moskova. Ulkomaanpäivärahat tietysti pyörivät kaikilla, ja esimerkiksi Israelin päiväraha on 77 euroa ja Kiinan ulkomaanpäiväraha 66 euroa.
Uutisvoittoja maailmalta on saatu niukasti. Tavanomaisesti ulkomaankirjeenvaihtaja antaa silloin tällöin raportin Ylen iltauutisiin etukäteen sovitusta aiheesta. Monesti raportin sisältö on lähinnä kertomus siitä, mitä ulkomaankirjeenvaihtaja on sattunut samana päivänä kaupungilla näkemään.
Dramaattista uutiskuvaa sentään saatiin viime syksynä, kun tuuli riepotteli ulkomaankirjeenvaihtaja Mika Hentusta raportoimassa suomalaisille hurrikaani Irman tuhovoimasta Floridassa.
Ylen verkkosivuilla julkaistaan myös Mistä maailma puhuu –juttusarjaa. Ylen mukaan sarjassa ”Ylen kirjeenvaihtajat kertovat asioita suurten uutisten taustalta ja paneutuvat arkielämän yksityiskohtiin kohdemaissaan.”
Verkkosivuillaan Yle kertoo kirjeenvaihtajien tehtävästä myös seuraavasti: &#8221;Bundesliiga, amerikkalainen missi ja kiinalainen kaupunkipyöräily. Nämä ovat muutama esimerkki lukuisista aiheista, joita Ylen kirjeenvaihtajat seuraavat tänä syksynä – tietenkin isojen uutisten lisäksi. Mutta jääköhän kirjeenvaihtajiltamme joskus jotakin oleellista huomaamatta? Voit nyt lähettää toimittajillemme omia toiveitasi niistä aiheista, joista haluaisit heidän tekevän vastuualueiltaan.&#8221;
Pääministeri painosti – Yle taipui muokkaamaan juttuaan
Suomen Uutisten selvityksen perusteella Yle saa melko toistuvasti langettavia päätöksiä Julkisen sanan neuvostolta (JSN).
JSN on joukkoviestinnän julkaisijoiden ja toimittajien vapaaehtoisuuteen perustuva itsesääntelyelin, jonka jäsenten on noudatettava JSN:n laatimia Journalistin ohjeita.
JSN vastaanottaa yleisöltä kanteluita journalistin ohjeiden epäillyistä rikkomisista. Käsittelyn perusteella JSN voi antaa tiedotusvälineelle joko langettavan tai vapauttavan päätöksen.
Maaliskuussa 2017 JSN antoi Ylelle langettavan päätöksen pääministeri Juha Sipilään liittyneessä Terrafame-jutussa, joka oli julkaistu vuoden 2016 lopussa. Kysymys oli siitä, että jutun julkaisun jälkeen Sipilä oli ollut yhteydessä toimitukseen. Seurauksena Yle taipui muokkaamaan juttuaan tavalla, jonka JSN tulkitsi merkitsevän journalistisen päätösvallan luovuttamista toimituksen ulkopuolelle. Silloisen Ylen päätoimittajan Atte Jääskeläisen mielestä kyseessä oli ”kieltämättä kova päätös”.
JSN:lta viime vuonna useita langettavia Ylelle
Terrafame-jutun lisäksi Yle sai pelkästään vuonna 2017 JSN:ltä neljä langettavaa päätöstä. Tässä artikkelissa ei ole huomioitu aiempien vuosien langettavia päätöksiä.
Maaliskuussa Yle julkaisi myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia koskevan uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Ylen jutussa väitettiin Trumpin sanoneen, että Ted Cruzin isä oli Lee Harvey Oswald. Jutun lähteenä olleen haastattelun mukaan Trump oli kuitenkin ainoastaan sanonut, että Cruzin isä oli ollut Oswaldin seurassa.
Journalistin ohjeiden mukaan olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä. Virheestä olikin nopeasti ilmoitettu vastaavalle päätoimittajalle ja ohjelmapalautteeseen. Tästä huolimatta Yle korjasi virheen vasta saatuaan tiedon kantelusta JSN:lle. Tämän vuoksi JSN katsoi Ylen rikkoneen journalistin ohjeita.
Toukokuussa Yle julkaisi verkossa jutun, joka perustui kansanedustaja Satu Hassin Facebook-sivullaan julkaisemaan nimettömään kirjoitukseen, jossa kerrottiin hakkuista Inarissa. Yle kuitenkin laiminlöi tietojen tarkistamisen ja tulkitsi kirjoitusta virheellisesti. Yle kertoi kirjoituksessa väitetyn, että Suomi 100 -luontohelmikohteeksi nimetyllä alueella olisi tehty hakkuita. Tämä oli olennainen asiavirhe, ja virheellinen tulkinta toistui useita kertoja jutussa haastattelujen lähtökohtana.
Kantelija oli pyytänyt Yleä oikaisemaan juttuaan ja olisi halunnut myös tulla kuulluksi asiassa. Yle ei oikaissut juttuaan eikä haastatellut kantelijaa. JSN katsoi, että Yle oli rikkonut journalistin ohjeiden kohtia 8, 10 ja 20 ja antoi Ylelle huomautuksen.
Yle leimasi huolimattomasti tehdyllä jutullaan Satu Hassin perättömän tiedon levittäjäksi, täysin aiheetta.
Väitti venäläisten kouluttaneen sotahirviä
Toukokuussa Ylen Oulun paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia taiteilijoita ja muusikoita, jotka saivat julkaista sisältöjä itsenäisesti ilman, että toimituksella oli mahdollisuus tarkastaa sisältöä ennen niiden julkaisemista.
Ulkopuolisille henkilöille oli annettu vain suurpiirteiset ohjeet sisällön suuntaviivoista, eikä Yle Oulu ollut varmistanut, tunsivatko vierailijat sen toimituspolitiikan sekä journalistin ohjeet tai sitoutuneet niiden noudattamiseen. JSN katsoi langettavassa päätöksessään, että tämä oli journalistin ohjeiden vastaista journalistisen päätösvallan luovuttamista toimituksen ulkopuolelle.
Kesäkuussa Yle väitti verkkosivuillaan &#8211; ja jopa television pääuutislähetyksessä, kuinka Neuvostoliiton puna-armeija oli aikoinaan kouluttanut hirviä taistelutarkoituksiin. Tiedot Yle oli saanut turisteille suunnatusta museosta, mutta tietojen alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila.
Ongelma alkoi paisua, kun Yle ei suostunut viipymättä ja asianmukaisesti korjaamaan uutista, joka oli paljastunut perättömäksi jo heti sen julkaisun jälkeen ja Ylekin oli tästä tietoinen.
Vasta heinäkuun lopussa Yle esitti pääuutislähetyksessään sähkeen, jossa kerrottiin, ettei sotahirvijuttu pitänyt paikkaansa. Verkossa olevaa juttua Yle korjasi puutteellisesti ja epämääräisesti jolloin juttuun jäi edelleen asiavirheitä.
Journalistin ohjeiden mukaan yleisön on kuitenkin voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti. Edelleen journalistin ohjeiden mukaan tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön.
JSN antoi Ylelle langettavan päätöksen, jossa Ylen katsottiin rikkoneen viittä journalistin ohjeiden kohtaa.
Suomen Uutiset ei ole JSN:n jäsen, koska se on puoluejulkaisu. Vahvan puoluesidoksensa vuoksi Suomen Uutiset ei voi katsoa olevansa riippumaton tiedonvälittäjä.
Lisäys 13.2.2018 klo 12:46: &#8221;Yle leimasi huolimattomasti tehdyllä jutullaan Satu Hassin perättömän tiedon levittäjäksi, täysin aiheetta.&#8221;

Voiko Yleen luottaa? Käyttää puolueellisia asiantuntijoita, salailee rahankäyttöään, saa usein moitteita Julkisen sanan neuvostolta

Samaan aikaan kun poliisin ylin johto ja poliisihallitus valjastavat yhä suuremman osan poliisien resursseista vihapuheen vastaiseen taisteluun, kasvaa huoli tavallisten kenttäpoliisien arjessa. Rivipoliisit pelkäävät, että yleisö menettää poliittisten vihapuhekampanjoiden seurauksena luottamuksen koko poliisin organisaatioon.

&#8211; Huoli on siitä, miltä organisaatio näyttää, kertoo Suomen uutisille nimettömänä haastattelun antanut kokenut kenttätehtävissä työskentelevä poliisi, jota kutsumme tässä jutussa Artturiksi. Hänen tässä haastattelussa esitetyt mielipiteet heijastelevat yleistä mielialaa rivipoliisien keskuudessa.
Artturin mukaan poliisi pyrkii edelleen kenttätoiminnassa olemaan mahdollisimman puolueeton ja objektiivinen puoluekannasta tai etnisestä taustasta riippumatta, eikä kansalaisilla ole edelleenkään syytä olla luottamatta rivipoliisin tasapuolisuuteen.
Poliiseilla on paljon pelissä, sillä ammattikunta on vuodesta toiseen ollut ammattien arvostuksessa huipulla. Poliisit saivat kärkisijan myös tänä vuonna <a href="https://www.is.fi/suomi100/art-2000005208545.html">Ilta-Sanomien</a> ammattien arvostus -tutkimuksessa.
<h4>Poliisin resursseja ohjataan puolueellisesti</h4>
&#8211; Mutta mihin poliisi keskittää resursseja? Ollaanko enemmän kiinnostuneita tietyn tyyppisistä rikoksista toisten kustannuksella, Artturi pohtii.
Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi siinä, että on kiinnitetty valtavasti huomiota valtaväestön niin kutsuttuun vihapuheeseen, vaikka kantaväestön maahanmuuttajien kohdistama väkivalta ei ole lisääntynyt. Samalla kansalaiset ovat saaneet tottua siihen, ettei esimerkiksi tavanomaisia omaisuusrikoksia kuten polkupyörävarkauksia tutkita käytännössä lainkaan.
Toisaalta kantaväestöön kohdistuvan vihanlietsonnan torjunta on saanut paljon vähemmän voimavaroja, vaikka tällainen vihanlietsonta on jo johtanut Suomen ensimmäiseen terrori-iskuun.
Suomen Uutisten <a href="https://stage.sudev.fi/vihapuhepoliisi-osaa-arabiaa-somalia-saavatko-radikaalitahot-vapaasti-mekastaa-suomessa/">aiemmin haastatteleman</a> Helsingin poliisilaitoksen vihapuheryhmän esimiehen Jouni J. Niskanen mukaan ryhmässä ei ole somalin tai arabian kielen taitoisia henkilöitä. Ryhmä on tulkkauspalveluiden ja kansainvälisen avun varassa.
Lain puitteissa on paljon vaikeampi seurata, mitä imaamit saarnaavat neljän seinän sisällä moskeijoissa kuin seuloa vihapuhetta twitter-tileiltä. Netin kyttäämiseen on vieläpä kehitetty huipputeknologiaa, kuten Aalto-yliopiston vääriä mielipiteitä tunnistava algoritmi, <a href="https://stage.sudev.fi/aalto-yliopiston-tutkijat-kehittivat-vihapuhekoneen-koneoppimiseen-perustuvalla-algoritmilla-vaikeuksia-tunnistaa-suomenkielista-vihapuhetta/">vihapuhekone</a>. Artturin mukaan Suojelupoliisi yrittää seurata myös uskonnollisia ääriliikkeitä, mutta käytännössä se on vaikeaa.
&#8221;Vääriä mielipiteitä&#8221; kyttää stasilaiseen tyyliin jo yli 200 poliisia! Näin otsikoi <a href="http://beta.oikeamedia.com/o1-46131">blogipostauksensa</a> perusuomalaisten entinen kansanedustaja Reijo Tossavainen.
Kukaan ei tunnu edes tietävän, kuinka paljon nettipoliiseja oikein onkaan. Kaikki, joille on annettu koulutusta vihapuheen tunnistamiseen ja netti-ilmiöiden seurantaan, eivät tietenkään kokopäiväisesti istu netin ääressä. Poliisi ei kuitenkaan ole missään kertonut, kuinka monta miestyötuntia poliisi kaiken kaikkiaan käyttää nettikyttäämiseen.
Artturi arvelee, että vihapuhepoliisi tarjoituksella pyrkii antamaan mielikuvan kaikkialle ulottuvasta valvonnasta. Itsesensuurin sisäistäminenhän toimii aina paljon tehokkaammin kuin jälkikäteen rankaiseminen.
&#8211; Se on poliittista sanahelinää, uskotellaan että vihapuhepoliiseja on enemmän kuin todellisuudessa onkaan.
<h4>Keijo Kaarisateen parodiatili ei loukkaa peruspoliiseja</h4>
Tämän vuoden aikana poliisihallituksen ja poliisin viestinnän tempaukset ovat ylittäneet jo niin sanotun parodiahorisontin. Toisin sanoen poliisin oikeat suvaitsevaisuuskampanjat ovat niin äärimmäisiä, hullunkurisia ja uskomattomia, ettei niistä tehtyä parodiaa erota alkuperäisestä.
Esimerkiksi ylikomisario Jari Taponen <a href="https://stage.sudev.fi/pahkahulluin-twiittiketju-ikina-ylikomisario-taponen-vaatii-ikaisia-terroristeja-koulunpenkille/">aiheutti Twitterissä</a> syvää hämmennystä vaatimalla terroristiksi saakka radikalisoituneita turvapaikanhakijoita suomalaisiin kouluihin.
Twitterin parodiatili vihapuhepoliisi <a href="https://twitter.com/vihapuhepoliisi">Keijo Kaarisade</a> on hauskuuttanut suomalaisia pari kuukautta.
Kaarisade twiittaili Turun iskun jälkeen tällaisia <a href="https://stage.sudev.fi/valtamedialla-villi-elokuu-muita-valineita-valemediaksi-syyttavat-lehdet-kanavat-epaonnistyivat-suomessa-yhdysvalloissa/">älyttömyyksiä</a>:
”Älä päästä pullon henkeä twitteriin. Vihaisella nettikirjoittelulla vakavat seuraukset. Tällä hetkellä Suomen suurimpia turvallisuusuhkia.”
”Miksi @iltasanomat kokee tarpeelliseksi mainita tappajan olleen Marokosta kotoisin? #rasismi #sananvastuu”
”On aivan oikein olla huolissaan vihapuheesta. Siksi poliisi palkkasi yli 50 vihapuhepoliisia. Ollos huoleton, poikas valveill’ on! #vihapuhe”
Päivän Byrokraatti &#8211;<a href="http://paivanbyrokraatti.com/2017/08/21/vihapuhepoliisi/">satiirisivuston</a> mukaan tili meni kuitenkin täydestä jopa poliisiylijohtajalle Seppo Kolehmaiselle itselleen, sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nergille, europarlamentaarikko Satu Hassille ja vihreiden ex-puheenjohtaja Ville Niinistölle.
Poliisiparodiatili on kiukuttanut joitakin poliiseja &#8211; lähinnä niitä, jotka ovat joutuneet <a href="https://www.hs.fi/nyt/art-2000005401071.html">Kaarisateen irvailun kohteeksi</a>.
Poliisia parodioivat tilit pitäisi poistaa Twitteristä, ylikomisario Jari Taponen vaati Helsingin Sanomissa.
Keijo Kaarisade saattaa kiukuttaa poliiseja, joiden lausunnot parodia saattaa hullunkuriseen valoon, mutta maijan ratissa ja poliisilaitoksen kahviautomaatilla &#8221;vihapuhepoliisille&#8221; nauretaan.
&#8211; Ei kukaan ajattele että siinä kenttäpoliiseja loukataan. Se on vain yksi tämän ajan tapa tehdä huumoria poliiseista. Ennen oli kirjat ja elokuvat, Artturi muistelee.
<h4>Turhautuneen puheen suitsiminen voi lisätä väkivaltaa</h4>
Artturin mukaan yksi demokratian kulmakivistä on, että ikävistäkin asioita voidaan puhua, myös sellaisista, jotka eivät miellytä valtavirtaa tai vallanpitäjiä.
&#8211; Nyt ollaan hyvin vaarallisella tiellä. Olen yllättynyt miten nopeasti tämä on muuttunut huonompaan, ei-demokraattiseen suuntaan.
Artturin epäilee, että niin kutsuttu vihapuhe vain kanavoi turhautumista.
&#8211; Sen tukahduttaminen taas pahimmillaan johtaa siihen, että epäluottamus ja viha kanavoituu johonkin muuhun, jopa eskaloituvana väkivaltana ja syvenevänä kahtiajakautumisena, jos turhautumista ei pääse purkamaan, Artturi pelkää.
<h4>Voiko puoluepoliitikko olla neutraali ja objektiivinen nettipoliisi?</h4>
Helsingin poliisi vahvistaa läsnäoloaan sosiaalisessa mediassa, <a href="http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3709936/Helsingin+poliisi+saa+uuden+nettipoliisin++Poliisin+on+oltava+siella+missa+tapahtuu">STT kertoo</a>. Helsingin poliisissa aloittaa uusi nettipoliisi, ylikonstaapeli Teemu Hokkanen.
<a href="https://yle.fi/uutiset/3-9907300">Ylen mukaan</a> uusi nettipoliisi käy myös valeuutisten kimppuun. Tätä kutsutaan poliisin kielellä nimikkeellä operatiivinen tiedottaminen. Tiedottamisen lisäksi Hokkasen työhön kuuluu myös “huhujen alasampuminen ja valeuutisten torjunta”, Yle kertoo.
Filosofi Jukka Hankamäki hämmästelee <a href="http://jukkahankamaki.blogspot.com.ee/2017/10/pukit-kaalimaan-vartijoina-mita.html">blogillaan</a>, ettei Yle maininnut, että Hokkanen on puoluepoliittisesti sitoutunut vihreä. Poliittisesti sitoutuneena Hokkasella on motiivi osallistua keskusteluun kiistojen osapuolena eikä niitä ulkoapäin tarkastelevana virkamiehenä.
Artturin mielestä tällainen sidonnaisuus herättää epäilyksiä peruspoliisien joukossa.
&#8211; Aktiivinen poliittinen toimija, voiko sellainen olla objektiivinen?

Satu Hassi

Rostila: Onko Stubb ottanut etäisyyttä aiempiin maahanmuuttokantoihinsa?

Vihervasemmisto mäkätti somessa lakivaliokunnalle, joka kuuli translain valmistelussa aktivistien inhokkijärjestöä – Leena Meri: ”Valiokuntaa ei voi painostaa ulkopuolelta”

Välikysymys meni hallituspuolueilla tunteisiin – vasemmiston Saramo syytti Puolaa Valko-Venäjän masinoimasta rajakriisistä

Hassin paperi kuvaa 60-luvun murskaavaa taistolaisvyörytystä – radikalismia, tiedostamista, erimielisten painostamista – uutuuskirja vie väkisinkin ajatukset nykyhetkeen

Jani Mäkelä EU-neuvotteluista: Suomen viennin väitetään riippuvan tästä, mutta viennistämme vain kuusi prosenttia menee niihin maihin, jotka paketista eniten hyötyisivät

Jani Mäkelä EU-elvytyspaketista: Koko paketti on hylättävä – paketin vastuut ”hävittäjähankintojen luokkaa”

Oula Silvennoinen tekee törkeän rinnastuksen veteraanitoimittajasta, Satu Hassi peukuttaa – tietenkin samana päivänä, jona Hassi äänestää Mäenpäätä oikeuteen vääränlaisen rinnastuksen takia

Manipuloitu video Ohisalon vastauksesta aiheutti mediakohun – Haatainen vaatii toimenpiteitä, mutta ymmärtääkö hän itse, mitä asialle pitäisi tehdä?

Voiko Yleen luottaa? Käyttää puolueellisia asiantuntijoita, salailee rahankäyttöään, saa usein moitteita Julkisen sanan neuvostolta

Kenttäpoliisit ovat huolissaan poliisin julkikuvasta – vihapuhepoliisit nakertavat luottamusta poliisin puolueettomuuteen ja objektiivisuuteen

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025