Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Sberbank

Venäjän ja Suomen suhteet ovat tällä hetkellä nollatilassa. Perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen kehottaa suomalaisia varautumaan Venäjän vääjäämättömän vallanvaihdon jälkeiseen aikaan, jolloin suomalaiset joutuvat rakentamaan uuden vuorovaikutussuhteen itänaapuriin. Luukkanen katsoo, että Suomessa olisi samalla hyvä aika tehdä menneisyyden perkaaminen, jossa perusteellisesti selvitettäisiin ”kotiryssä”-instituutio ja poliittisen eliitin yhteydet ja toiminta Venäjällä.

Venäjän helmikuussa Ukrainassa aloittama, Vladimir Putinin erikoisoperaatioksi kutsuma hyökkäyssota on venähtänyt jatkoajalle Venäjän huonon sotaonnen vuoksi. Runsaan kahdeksan kuukauden jälkeen Venäjän käytännössä kaikki keskeiset tavoitteet, kuten Kiovan valtaaminen sekä Ukrainan eteläisten osien valtaaminen, ovat menneet pieleen.
Suuri osa Venäjä sotavoimien kalustosta on romutettu Ukrainan pelloille, ja kymmeniätuhansia venäläissotilaita, joukossa useita korkea-arvoisia upseereita ja kenraaleita, on tapettu.
Perussuomalaisten puoluesihteeri, Venäjä-asiantuntija Arto Luukkanen katsoo, että Venäjän heikko suorituskyky kertoo pitkälti siitä, että venäläisten mielestä sota Ukrainassa on ”huono sota”, ja siksi koko venäläinen kansalaisyhteiskunta on nyt joutunut kovaan testiin.
&#8211; Ukrainan sota osoittaa sen, että Venäjän armeijan suorituskyky ei ole ollut sitä, mitä sen kuviteltiin olevan. Jo vuonna 2014 puhuttiin siitä, että Venäjä olisi parissa viikossa pystynyt valtaamaan koko Ukrainan. Siitä saakka Ukraina on kuitenkin rakentanut omaa armeijaa ja luonut kansallista itseymmärrystä, Luukkanen sanoo. Hän oli eilen haastateltavana Yleisradion Brysselin kone -ohjelmassa.
Venäläisiä pakenee maasta välttääkseen sotaa
Sitä mukaa kun Ukraina tuhoaa venäläisiä joukkoja pellolle, Venäjä tarvitsee kipeästi rintamalle uusia sotilaita. Putinin syyskuussa julistama osittainen liikekannallepano ei ole kuitenkaan sujunut kovin hyvin, sillä huomattava määrä venäläisiä on paennut maasta välttääkseen joutumasta taisteluun.
Luukkanen sanoo, että vaikka Venäjällä onkin edelleen runsaasti isänmaallisuutta ja kansan keskuudessa halua osoittaa tukea omalle sotavoimalle, yleinen näkemys Venäjällä silti on, että sotaa Ukrainassa ei koeta omaksi asiaksi &#8211; ja se näkyy.
&#8211; Tiedämme sen jo siitä, että kun ihmisiä pyritään mobilisoimaan rintamalle, ihmiset parhaansa mukaan välttelevät ja monet ovat paenneet maasta.
Tällä kertaa mobilisaatio ulottuu Moskovaan asti, eli uhka joutua taistelemaan Ukrainassa on konkreettinen nyt myös Moskovan ja Pietarin keskiluokkaisille ja sitäkin varakkaammille ihmisille.
Venäjän sisäinen kaaos on saanut aikaan sen, että monet varakkaat, yläluokkaan kuuluvat ihmiset ovat paenneet tai pakenevat maasta &#8211; jos ovat onnistuneet siinä. Luukkanen toteaa, että rahakkaat ihmiset eivät halua osallistua sotaan.
&#8211; Venäjän keskiluokka on harmissaan siitä, että länteen ei välttämättä enää pääse, koska Schengen-järjestelmä ei toimi. Joka tapauksessa kaikki Venäjältä ulkomaille päässeet ovat hyvinvoivia ihmisiä, jotka ovat yhdistyneet vallan ympärille. He tietävät, että Venäjän vallan kaatuessa heille itselleenkin kävisi huonosti.
Sodasta tuli vuotava haava Venäjän kylkeen
Venäjän johtajan Putinin retoriikka ammentaa historiasta ja sisältää viittauksia menneiden vuosisatojen merkkihenkilöihin ja tapahtumiin. Putinin itsensä arvioidaan palavasti haluavan itsekin päätyä historialliseksi merkkihenkilöksi &#8211; vaikkakin historia tullee muistamaan hänet eri syistä kuin merkittävistä saavutuksista.
Luukkanen katsoo, että voimankäytön sijaan Ukrainan sodasta on pikemminkin muodostunut ”vuotava haava” Venäjän kylkeen, joka on vaarassa ajaa Venäjän kohti kaaosta &#8211; jopa sisällissotaan.
&#8211; Venäjällä on tällä hetkellä hajottamaan pyrkiviä keskipakoisvoimia sekä toisaalta kasassa pitämiseen pyrkiviä voimia. Mutta se, mitä Venäjän kansa ajattelee, perustuu hyvin arkisiin asioihin, pieneen keittiöön ja lähimpään ystäväperheeseen, eli millaista normaali elämä on ja häiritseekö valtio heidän elämäänsä.
&#8211; Nyt valtio on alkanut häiritsemään elämää, mobilisoimaan nuoria miehiä sotaan, ja se ei ole positiivinen asia, koska kaikki näkevät, että Ukrainan sota ei ole hyvä sota. Venäjälle ei ole hyökätty, vaan kaikki tietävät, että Venäjä on hyökkääjä. Valtiovalta siis asettaa aikamoisen laskun kansalle, ja kyse on siitä, haluaako kansa maksaa.
Joko Venäjä natisee liitoksissaan?
Luukkanen arvioi, että mikäli Venäjä alkaa natista liitoksistaan, hajoamisprosessi on kaikkea muuta kuin rauhallinen, koska mullistuksissa monelle avautuu mahdollisuus edistää omaa etua.
&#8211; Venäjällä on paljon saatavissa olevia asioita, on paljon ihmisiä, jotka haluavat osansa jaettavana olevasta rahasta ja vallasta, Luukkanen sanoo.
Venäjän ja Suomen suhteet ovat tällä hetkellä ikään kuin nollatilassa. Luukkanen kehottaakin suomalaisia varautumaan Venäjän vääjäämättömän vallanvaihdon jälkeiseen aikaan, jolloin suomalaiset joutuvat rakentamaan uudenlaisen vuorovaikutussuhteen Venäjään.
Luukkanen katsoo, että Suomessa olisi samalla hyvä aika tehdä menneisyyden perkaaminen, jossa selvitettäisiin ”kotiryssä”-instituutio perin pohjan.
&#8211; Paljonko Venäjällä oli vaikutusta Suomeen kylmän sodan aikana ja sen päättymisen jälkeen, ja vielä myöhemminkin presidentti Tarja Halosen valtakaudella: mitä sopimuksia tehtiin ja mistä haettiin yhteisymmärrys? Kaikki nämä asiat on syytä selvittää ja käydä läpi.
Ex-pääministerien aika avata suunsa
Entiset pääministerit Esko Aho (kesk.) ja Paavo Lipponen (sd.) toimivat pitkään Venäjän raha- ja bisnesmaailman laskuun pääministerikausiensa jälkeen, mikä on herättänyt huolta paitsi kotimaassa myös EU-tasolla.
EU-parlamentti <a href="https://www.europarl.europa.eu/news/en/press-room/20220119IPR21313/eu-should-build-a-sanctions-regime-against-disinformation">nosti</a> jo ennen Ukrainan sotaa Ahon ja Lipposen esimerkeiksi eurooppalaisista entistä valtiojohdoista, joita Venäjä ja Kiina ovat palkanneet edistämään etujaan. EU-parlamentin mietinnössä puhutaankin suorasukaisesti eurooppalaisen eliitin kaappaamisesta.
Luukkanen katsookin, että ”Venäjän kana” on kynimättä Suomen vanhojen puolueiden, kuten keskustan ja demarien, osalta. Esko Aho on viime aikoina kertonut toiminnastaan venäläisen Sberbank-pankin hallinnossa. Sen sijaan Lipponen on pitkälti pysynyt tuppisuuna lobbaustyöstään venäläisten kaasuputkihankkeiden parissa.
Luukkanen &#8211; nimiä mainitsematta &#8211; kehottaa suomalaista politiikan eliittiä avoimuuteen aiemmasta toiminnasta Venäjän hyväksi. Tulevaisuutta ajatellen, jotta vastaavaa ei pääsisi käymään uudelleen.
&#8211; Pitäisi kertoa avoimesti, että on esimerkiksi otettu rahaa venäläiseltä energiayhtiö Gazpromilta, ja kertoa, mitä asioita rahan eteen on tehty. Asioiden esille tuominen paljastaa, mistä on ollut kyse, tuo auringonvaloa avoimien kysymyksien päälle.
&#8211; Avoimuus olisi hyväksi, koska tulevaisuudessa jälkipolvet tulevat varmuudella tutkimaan asian perin pohjin, Luukkanen sanoo.
&nbsp;

Luukkanen kehottaa Suomen politiikan eliittiä avoimuuteen aiemmasta toiminnasta itänaapurin hyväksi: ”Vanhoilta puolueilta Venäjän kana on kynimättä”

SDP:n puolueorganisaation huipulta löytyy vaikuttajia, joilla on yhteys Venäjän valtiojohtoon liiketoimien ja ystävyyspalkintojen kautta. Esimerkiksi entinen pääministeri Paavo Lipponen on viime vuosina toiminut konsulttitehtävissä Venäjän valtion kaasuyhtiö Gazpromin hyväksi Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeessa.

Entinen pääministeri ja SDP:n presidenttiehdokas, puolueensa arvostetulla Väinö Tanner -mitalilla palkittu Paavo Lipponen on tarjonnut Venäjän valtiolle asiantuntijapalvelua Cosmopolis-konsulttiyhtiönsä kautta.
Neuvonanto näyttää olevan hyvää bisnestä, sillä yhtiö tekee vuodesta toiseen kovaa tulosta. Cosmopolis Oy:n viime tilikauden liikevaihto oli 243 278 euroa, josta kertyi liikevoittoa 122 925 euroa.
Kaasuputki lisää Euroopan energiariippuvuutta Venäjästä, ja Nord Stream -hankkeen onkin katsottu aiheuttavan haittaa Euroopalle.
Lipposen nimi nostettiin vastikään esille EU-parlamentin <a href="https://www.europarl.europa.eu/news/en/press-room/20220119IPR21313/eu-should-build-a-sanctions-regime-against-disinformation">tuoreessa mietinnössä</a> esimerkkinä eurooppalaispoliitikosta, joka edistää palkkioita vastaan Venäjän etua.
Nord Stream 2 -kaasuputken oli tarkoitus tuoda venäläisen Gazpromin maakaasua Itämeren pohjan kautta Saksaan. Kaasuputki valmistui viime vuonna. Jo ennen Venäjän hyökkäämistä Ukrainaan Saksan liittokansleri Olaf Scholz ennätti kuitenkin tiistaina <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/venajan-ja-saksan-valinen-nord-stream-2-kaasuputkihanke-keskeytetaan-kertoo-saksan-liittokansleri/8361748#gs.q5lq5w">kertomaan</a>, että Nord Stream 2 -kaasuputkihanke keskeytetään.
Eero Heinäluoma kiihtyi Jussi Halla-aholle
Sosiaalisessa mediassa on viime päivinä kerännyt runsaasti katselukertoja videotallenne vuodelta 2019, jossa perussuomalaisten silloinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja SDP:n eurovaaliehdokas Eero Heinäluoma <a href="https://stage.sudev.fi/2019-kuvattu-video-leviaa-kiivasta-vauhtia-eero-heinaluoma-puolusti-kiihkeasti-venajan-kaasuputkihanketta-halla-aho-varoitti-kremlin-pyrkimyksista/">ottavat EK:n eurovaalipaneelissa yhteen</a> Venäjän kaasuputkihankkeista ja poliittisesta korruptiosta.
Halla-aho ei mainitse Lipposta nimeltä, mutta Halla-aho sanoo olevansa huolissaan siitä, että Euroopassa on entisiä hallitusten päämiehiä, jotka lobbaavat Venäjän kaasuteollisuuden asiaa ja siten Kremlin asiaa.
– Se on pelottavaa. Se lisää Euroopan energiariippuvuutta Venäjästä ja näin ollen lisää Venäjän poliittista vaikutusvaltaa Euroopassa, Halla-aho sanoo.
Videolta on nähtävissä, miten Heinäluoman kasetti hajoaa. Heinäluoma tunnistaa, mistä Halla-aho puhuu ja keneen hän viittaa. Heinäluoman ääni kohoaa, kun hän alkaa puolustella Venäjän kaasuputkibisneksiä ja samalla epäsuorasti puoluetoveriaan Lipposta.
Se koira älähtää
Heinäluoman kiihtynyt reaktio osoittaa todeksi vanhan sananlaskun: se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Samalla on syytä muistaa, että Heinäluoma on itse Venäjän palkitsema mies. Vuonna 2017 Heinäluoma <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005412593.html">vastaanotti</a> presidentti Vladimir Putinilta Ystävyyden kunniamerkin, jonka kerrotaan olevan korkein kunnianosoitus, jonka ulkomaalainen voi Venäjältä saada.
Heinäluoma on myös toiminut aiemmin eduskunnan Venäjä-ystävyysryhmän puheenjohtajana. Ystävyyspalkinnon saatuaan Heinäluoma <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005412593.html">kommentoi</a>, että suhteita itäiseen naapuriin tulee hoitaa myös huonoina aikoina.
Heinäluoma oli yksi kolmesta suomalaisesta europarlamentaarikosta, jotka <a href="https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007429699.html">äänestivät tyhjää</a> EU-parlamentin Venäjää koskevassa päätöslauselmassa syksyllä 2020. Heinäluoma ei tuolloin asettunut tukemaan EU-parlamentin päätöslauselmaa, jossa parlamentti tuomitsi venäläisen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin murhayrityksen hermomyrkyllä.
Toverillista luottamusta Putinille on osoittanut myös demaritaustainen presidentti Tarja Halonen, joka vielä vuonna 2011 <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/presidentti-tarja-halonen-vladimir-putinista-olemme-ystavia/">tunnusti olevansa</a> Putinin ystävä. Suomen Kuvalehden haastattelussa Halonen erikseen jopa kehaisee Putinin huumorintajua.
SDP:n puoluesihteerille mukavat rahat Venäjältä
Lipposen ohella myös SDP:n nykyinen puoluesihteeri Antton Rönnholm on toiminut Venäjän valtionyhtiö Gazpromin palveluksessa kaasuputkeen liittyvässä hankkeessa vuodesta 2011 vuoteen 2013, jolloin Rönnholm vetäytyi projektista.
Lipposen tapaan konsulttina toimineen Rönnholmin tehtävänä oli pitää yllä suhteita mediaan ja poliittisiin päättäjiin sekä laatia erityisiä vaikuttamissuunnitelmia.
Gazpromille työskennellessään Rönnholm asui Belgiassa ja laskutti tuolloin palveluksistaan yksin omistamansa yrityksen Philotimo Consultingin kautta. Rönnholm oli yhtiön ainoa työntekijä.
Rönnholm sai konsulttifirmansa kautta <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005099695.html">Gazpromilta palkkioksi</a> liki 200 000 euroa. Rönnholm myös paljastaa, ettei yhtiö saanut tuloa muualta kuin South Stream -hankkeesta.
SDP:n puoluesihteerin Belgiaan rekisteröidyn konsulttiyrityksen toiminta päättyi samaan aikaan, kun Rönnholm lopetti työt kaasuputkihankkeessa. Rönnholm kertoo myyneensä yrityksen pois vuonna 2014.
Ex-pääministeri Esko Aho teki johtopäätökset
Demarien ohella myös eräillä keskustavaikuttajilla on kytkentöjä Venäjään bisneksien sekä kunniamerkkien kautta. Heinäluoman ohella myös pääministeri Juha Sipilän valtiosihteerinä toiminut Paula Lehtomäki on vastaanottanut Ystävyyden kunniamerkin Putinilta.
Suomen lamavuosien 1991-1995 pääministeri ja vuoden 2000 keskustan presidenttiehdokas Esko Aho valittiin vuonna 2016 Venäjän valtioon läheisesti kytkeytyvän Sberbankin hallitukseen.
Sberbank joutui EU:n pakotelistalle kesällä 2014 sen jälkeen, kun Venäjä oli vallannut Krimin Ukrainalta. Sberbankin katsottiin auttaneen Venäjän toimia Krimillä, eli laitonta miehitystä ja sotatoimia Itä-Ukrainassa.
Entisten valtiojohtajien hallitustyöskentely Venäjän valtiollisissa yhtiöissä ei ole ongelmatonta, mutta Aho näyttää tehneen lopulta johtopäätökset: Turun Sanomat uutisoi <a href="https://www.ts.fi/uutiset/5579457">tänään</a>, että Aho lopettaa työskentelyn Sberbankin hallituksessa.
&nbsp;

Ex-pääministeri Paavo Lipponen ja demarien puoluesihteeri konsultoivat Venäjän kaasuputkihankkeita – palkkioksi satoja tuhansia euroja

Euroopan entiset pääministerit, liittokanslerit ja ihan riviministeritkin ovat löytäneet elämän ehtoolla vihreän oksan Venäjältä. Paikallinen energia- ja pankkisektorisektori on turvautunut merkittävässä mitassa harmaiden poliittisten panttereiden asiantuntemukseen. Joku epäluuloon taipuvainen saattaa ihmetellä moista menoa.

Kymmeniä tuhansia venäläisiä sotilaita oli vuodenvaihteessa valppaana Ukrainan rajoilla, kun Ranskan entinen pääministeri François Fillon <a href="https://www.svd.se/europeisk-maktelit-finns-med-pa-kremls-lonelista">otti vastaan</a> ”riippumattoman johtajan” pestin venäläisen Sibur-energiajätin palveluksessa. Aiemmin kesällä hänet oli valittu valtiollisen öljy-yhtiö Zaroubejneftin hallitukseen &#8211; pääministeri Mihail Mishustinin ehdotuksesta.
Pääministerikaudellaan 2007–2012 Fillon tuki Syyrian presidentti Bashar al-Assadia ja Venäjän sotatoimia al-Assadin apuna. Presidenttiehdokkaana hän vaalilupasi poistaa Venäjään Krimin valtauksen jälkeen kohdistetut EU-pakotteet.
Itävallan entinen ulkoministeri Karin Kneissl tanssi häitään vuonna 2018 wienervalssin ja presidentti Vladimir Putinin tahdissa. Kneissl istuu tänään Venäjän vaikutusvaltaisimman energiayhtiö Rosneftin hallituksessa. Raskaan hallitustyön tauoilla Kneissl voi vaihtaa kuulumiset äidinkielellään kollegansa, Saksan entisen liittokansleri Gerhard Schröderin kanssa.
Ja niin edelleen.
Punamulta valvoo etujaan
Svenska Dagbladetin mukaan on niukemmin tiedossa, että entiset suomalaiset huippupoliitikotkin ovat Kremlin suosiossa. Ex-pääministerit Esko Aho ja Paavo Lipponen ahkeroivat hekin äiti-Venäjän pankki- ja energiasektorin huipulla.
Lipponen on tehnyt keikkaa Gazpromin Nord Stream -kaasuputkiprojektin tiimoilta. Lipposen huippuvirka EU:ssa <a href="https://www.euractiv.com/section/central-europe/news/poland-blocks-finnish-politician-from-eu-top-job/">törmäsi</a> vuonna 2009 seinään, kun Puola heilutti valinnan yhteydessä Venäjä-korttia. Esko Aho on vuodesta 2016 istunut venäläisen Sberbankin hallituksessa. Hallituksen jäsenen peruspalkkio <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/esko-aholle-suuri-rahapotti-venajan-valtionyhtiolta-sberbank-korotti-roimasti-palkkioita/6848a51c-141d-4234-bfd2-89dc0b3a5ac0">nousi</a> 30 prosenttia vuodeksi 2022.
EU-parlamentti on <a href="https://www.europarl.europa.eu/meetdocs/2014_2019/plmrep/COMMITTEES/INGE/PR/2022/01-25/1241458SV.pdf">suhtautunut</a> hyvinkin varauksellisesti entisten huippupoliitikkojen jäähdyttelyyn Venäjänmaalla. Ehkä <a href="https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/P-9-2021-005375_EN.html">pisimmälle</a> meni puolalainen europarlamentaarikko Witold Waszczykowski, joka näki entisen eliitin eläkevirkoihin liittyen ”mahdollisuuden poliittiseen korruptioon”.
&nbsp;

Euroopan ex-eliitin matkatyöt mahtimaalla herättävät kysymyksiä kytkennöistä

Sberbank

Luukkanen kehottaa Suomen politiikan eliittiä avoimuuteen aiemmasta toiminnasta itänaapurin hyväksi: ”Vanhoilta puolueilta Venäjän kana on kynimättä”

Ex-pääministeri Paavo Lipponen ja demarien puoluesihteeri konsultoivat Venäjän kaasuputkihankkeita – palkkioksi satoja tuhansia euroja

Euroopan ex-eliitin matkatyöt mahtimaalla herättävät kysymyksiä kytkennöistä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025