Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Schengen-lainsäädäntö

Euroopan parlamentti äänestää tänään täysistunnossa parlamentin ja neuvoston saavuttamasta sovusta Schengenin rajasäännöstön uudistamiseksi. Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen ei ole tyytyväinen uudistukseen ja aikoo äänestää sitä vastaan.

Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää sääntöjä ja vähentää väliaikaisesti palautettujen rajatarkastusten määrää Schengen-alueella. Schengen-valtiot voivat vastata vakavaan yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvaan uhkaan, esimerkiksi terrorismiin tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen, sallimalla väliaikaiset rajatarkastukset.
Rajapolitiikan uudistus on ujutettu vaalikauden viimeiseen, täyteen ahdettuun täysistuntoon. Uusien sääntöjen mukaan rajatarkastukset voidaan palauttaa sisärajoille vasta viimeisenä keinona. Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen (ECR/ps.) ei ole tyytyväinen uudistukseen ja aikoo äänestää sitä vastaan.
&#8211; Parlamentin esittelijä, ranskalainen sosialisti Sylvie Guillaume paalutti rajatarkastuksille kahden vuoden enimmäisajan, mitä voidaan jatkaa vielä yhdellä vuodella, Hakkarainen selvittää. Jäsenvaltiot olisivat valinneet joustavamman, tarveperusteisen lähestymistavan tiukkojen aikarajojen sijaan.
EU:n säännöt tekevät uudistuksesta tehottoman
Lisäksi laajamittaisessa rajat ylittävässä terveyshätätilanteessa, kuten Covid-pandemiassa, komissio voisi sallia rajatarkastuksia rajoitetun ajan.
Uudet säännöt ehdottavat vaihtoehtoisina toimina poliisiyhteistyötä raja-alueilla systemaattisten rajatarkastusten sijaan.
&#8211; EU:n säännöt tulevat kuitenkin tässäkin vastaan: poliisitoimet eivät saa vastata rajatarkastuksia eikä viranomaisilla ole samoja toimivaltuuksiakaan, Hakkarainen kuvaa tilannetta.
Jos yhteisten poliisipartioiden haaviin jää laittomia kolmansien maiden kansalaisia, jotka ovat saapuneet suoraan toisesta partioon kuuluvasta EU-maasta, nämä henkilöt voidaan siirtää kyseiseen maahan.
&#8211; Tähänkin niin sanottuun siirtomenettelyyn parlamentti onnistui lisäämään suojakeinoja alaikäisille, Hakkarainen tuhahtaa. Menettelyn tehokkuudesta on myös epäilyksiä, Hakkarainen kertoo.
Rajaturvallisuus syytä jättää jäsenmaiden vastuulle
Uudistus sisältää myös säännöksiä tilanteisiin, joissa kolmannet maat yrittävät välineellistää (instrumentalisoida) muuttoliikettä. Siinä määritellään hyväksyttävät menettelyt, mukaan lukien avoimien rajanylityspaikkojen rajoittaminen.
&#8211; Parlamentin esittelijä onnistui heikentämään myös välineellistämistä koskevaa tekstiä: näiden maailmanhalaajien toimesta jäsenvaltiot jätetään Putinin ja Lukašenkan kaltaisten ​​diktaattoreiden armoille, europarlamentaarikko havainnollistaa saavutettua sopua.
Uudistuksen siemen kylvettiin jo vuosien 2015-16 siirtolaiskriisissä, mutta viime vaalikaudella sopua uusista säännöistä ei saatu syntymään. Jäsenmaat ovat käyttäneet sisärajatarkastuksia itsenäisesti erilaisten sisäisten uhkien torjuntaan.
&#8211; Jos EU ei pysty ideologisista syistä uudistumaan ja vastaamaan tämän päivän uhkiin, jättäisi edes jäsenmaat rauhaan puolustamaan rajojaan ja turvallisuuttaan, Hakkarainen päättää lausuntonsa.
&nbsp;

Hakkarainen EU:n rajapolitiikan uudistuksesta: Uudet Schengen-säännöt rajoittavat sisärajasulkuja

Romania ja Bulgaria eivät tällä hetkellä sovella Schengenin säännöstöä täysimääräisesti, minkä vuoksi näiden maiden ja muiden unionin jäsenmaiden välisillä rajoilla on edelleen käytössä sisärajatarkastukset. Nyt tilanne on kuitenkin muuttumassa hallituspuolueiden ja kokoomuksen annettua siunauksensa sisärajatarkastusten poistamiselle.

Oppositiosta ainoastaan perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit jäivät vastustamaan tänään suuressa valiokunnassa rajatarkastusten poistoa.
Romanian ja Bulgarian korruption torjunta, oikeuslaitoksen kehitys sekä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen yleisesti ja erityisesti sisäisen turvallisuuden näkökulmasta on ollut yleinen huolenaihe jo pitkään. Perussuomalaisten mielestä nämä huolenaiheet ovat edelleen ajankohtaisia.
Kansallista etua ei taaskaan huomioitu
Romanian ja Bulgarian EU-jäsenyyden jälkeen romanialaisten ja bulgarialaisten tekemien rikosten määrä on Suomessa moninkertaistunut. Taustalla on lähes aina järjestäytynyt rikollisuus.
&#8211; On selvää, että sisärajatarkastusten poisto Romanian ja Bulgarian osalta tulee helpottamaan etenkin järjestäytyneiden rikollisryhmien toimintaa koko EU-alueella. Tämä tulisi lisäämään myös rikollisuutta Suomessa ja heikentämään näin Suomen ja suomalaisten turvallisuutta, toteavat perussuomalaisten suuren valiokunnan jäsenet Jani Mäkelä, Kike Elomaa, Lulu Ranne ja Olli Immonen.
&#8211; Sisärajatarkastusten poisto Romanian ja Bulgarian osalta ei olisi Suomen kansallisten etujen mukaista, jäsenet lisäävät.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Sisärajatarkastusten poisto Romanialta ja Bulgarialta vaarantaa suomalaisten turvallisuutta

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho moittii hallitusta siitä, että se ei ole oma-aloitteisesti pyrkinyt hakemaan ratkaisua venäläisten viisumien rajoittamiseen. &#8211; Asioihin reagoidaan vasta, kun poliittinen paine on kasvanut suureksi, Halla-aho sanoo.

Kansanedustaja Jussi Halla-aho katsoo, että hallitus taipui vasta pakon edessä toimimaan venäläisviisumien keskeyttämiseksi, minkä hän katsoo kuvaavan laajemminkin hallituksen toimintatapaa.
&#8211; Asioita alkaa tapahtua vasta, kun paine on liian suuri. Viime viikon kyselytunnilla hallitus kertoi, että asian parissa on työskennelty koko kesä, ja minkäänlaisia ratkaisuja ei löydetty. Vasta nyt, kun julkinen paine &#8211; paitsi oppositiopuolueiden myös kansan taholta &#8211; alkoi kasautua, jo muutamassa päivässä löydettiin ongelmaan ratkaisu olemassa olevasta Schengen—lainsäädännöstä, Halla-aho sanoo. Hän oli tänään Ylen Ykkösaamun <a href="https://areena.yle.fi/1-50971048?autoplay=true">haastattelussa</a>.
Halla-aho sanoo olevansa tyytyväinen siitä, että asioita alkaa nyt tapahtua, mutta moittii hallitusta vitkastelusta.
&#8211; Pidän huolestuttavana hallituksen jatkuvaa aloitekyvyn puutetta, joka ilmenee siinä, että asioihin reagoidaan vasta, kun poliittinen paine on kasvanut suureksi &#8211; ei siksi, että oma-aloitteisesti pyrittäisiin hakemaan ratkaisuja.
&#8211; Hyvin suomalainen tapa näyttää olevan, että pyritään löytämään lakipykälien kirjaimellisesta tulkinnasta tekosyitä sille, että mitään ei voida tehdä. Sama nähtiin myös koronapandemiaan liittyvissä toimenpiteissä. Kaikki on siis Suomessa hyvin vaikeaa.
EU-tason yhteisratkaisu olisi kerrankin ollut paras
Ihanteellisena ja parhaana ratkaisuna Halla-aho näkisi, että venäläisviisumeista olisi päätetty EU:ssa.
&#8211; Nyt olemme epämiellyttävässä ja hankalassa tilanteessa, jossa ne Etelä-Euroopan maat, joille turismi on taloudellisesti merkittävää, ovat kieltäytyneet rajoittamasta venäläisviisumeita. Esimerkiksi tällaisia maita ovat Italia, Espanja ja Kreikka. Toivon, että Suomen sulkiessa EU:n itärajan, paine näitä maita kohtaan kasvaa, koska ne ovat kantona kaskessa siinä, että venäläisviisumien myöntämistä ei ole voitu lopettaa EU-tasolla, Halla-aho sanoo.
Hän arvioi, että vaikka EU-maihin saapuvat turistit eivät välttämättä ole turvallisuusuhka, on kuitenkin muistettava, että Venäjän julkisesti ilmoittamaan doktriiniin kuuluu Venäjän kansalaisten suojelu ja puolustaminen siitä riippumatta, missä he ovat.
&#8211; Siksi pidän laajojen venäläisvähemmistöjen syntymistä länsimaihin turvallisuusriskinä pitkällä tähtäimellä.
Suomessakin asuu paljon venäläisiä. Halla-aho muistuttaa, että Venäjällä on ollut myös tapana käyttää toisessa maassa asuvaa venäläisvähemmistöä verukkeena halutessaan edistää vihamielisiä pyrkimyksiään.
&#8211; On epäreilua sanoa kenestäkään ihmisestä, että hän olisi turvallisuusuhka. Tosiasia kuitenkin on, että Venäjä käyttää länsimaissa olevia venäläisvähemmistöjä omien tarkoitusperiensä ajamiseen. Näin Venäjä on toiminut Ukrainassakin, yksi peruste sodalle on ollut Venäjän väitteet Ukrainassa olevan venäläisvähemmistön kohtelusta. On hyvä muista, että Venäjä on pitkään myös uhkaillut Baltian maita ja viitannut samalla venäläisvähemmistöjen kohteluun.
Ukrainan aseistamisen tulee jatkua
Ukraina on koko sodan ajan saanut länsimaista aseapua, jolla onkin ollut ratkaisevan tärkeä merkitys Ukrainan puolustukselle. Halla-ahon mukaan sekä ukrainalaisille että venäläisille tuleekin tehdä selväksi, että apu Ukrainalle tulee jatkumaan niin kauan kuin Venäjä jatkaa sotaa.
&#8211; Samaa kalustoa, joka tyypillisesti on Suomen rajojen tuntumassa, tuhotaan nyt Ukrainassa myös Suomen toimittamalla avulla. Itse näkisin, että toimittamalla mahdollisimman paljon sotilaallista apua Ukrainalle, teemme samalla palveluksen Suomen puolustuskyvylle.
Halla-ahon mukaan Venäjä laskee virheellisesti sen varaan, että länsimaita vaivaisi sotaväsymys ja että lännen kärsivällisyys pettäisi ensi talvena, kun Venäjän kaasutoimitukset loppuvat.
&#8211; Venäjä siis arvioi, että se voi käydä kulutussotaa Ukrainassa siihen saakka kunnes muu maailma kyllästyy tilanteeseen.
Heikot edellytykset toteuttaa liikekannallepanoa järkevästi
Venäjän johtaja Vladimir Putin ilmoitti aiemmin tällä viikolla osittaisesta liikekannallepanosta.
Halla-aho arvioi, että Venäjällä ei ole edellytyksiä toteuttaa liikekannallepanoa millään järkevällä tavalla niin, että uudet joukot voitaisiin valmistaa ja varustaa rintamalle.
Halla-aho kuitenkin sanoo, että koska Ukraina saa tällä hetkellä materiaaliapua muiden maiden varastoista, tilanne ei voi jatkua loputtomiin.
&#8211; Tarvitaan siis kiihtyvää tuotantoa ja panostuksia sotateollisuuteen ja myös yhteistyötä sotilasteollisuuden ja apua tarjoavien maiden hallitusten välillä.
Venäjän retoriikkaan kuuluvat nyt puheet siitä, että maa on sodassa länttä vastaan. Halla-aho katsoo, että jännite lännen ja Venäjän välillä tuleekin jatkumaan pitkään tulevaisuuteen.
&#8211; Se vaatii sitä, että länsimaat saattavat oman puolustuskykynsä myös puolustusmateriaalin osalta nykyistä paremmalle tolalle.

Halla-aho: Suomi on vitkutellut venäläisten viisumiasiassa – ”Hallituksen jatkuva aloitekyvyn puute huolestuttaa”

Schengen-lainsäädäntö

Hakkarainen EU:n rajapolitiikan uudistuksesta: Uudet Schengen-säännöt rajoittavat sisärajasulkuja

Perussuomalaiset: Sisärajatarkastusten poisto Romanialta ja Bulgarialta vaarantaa suomalaisten turvallisuutta

Halla-aho: Suomi on vitkutellut venäläisten viisumiasiassa – ”Hallituksen jatkuva aloitekyvyn puute huolestuttaa”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025