Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Lahjusskandaali ravisuttaa Euroopan parlamenttia ja nyt todella huonoon aikaan. Venäjän hyökkäyksen alla Euroopan pitäisi olla yhtenäinen mutta ahneus näyttää taas käyvän kaiken edellä. Pukit ovat ehkäpä perinteisesti vartioineet kaalimaata, mutta nyt evästä on ilmeisesti heitelty aidan tuolta puolen.

Kreikkalainen Pasok-puolueen europarlamentin jäsen ja varapuheenjohtaja Eva Kaili (kuvassa) istuu St. Gillesin vankilassa Brysselissä epäiltynä lahjusten vastaanottamisesta. Pidätettynä on kolme muutakin henkilöä, epäiltyjä on useampia. Lahjusten antajaksi epäillään öljyvaltio Qataria. Syytteitä käsitellään oikeudessa ensimmäisen kerran keskiviikkona.
Poliisi on tehnyt <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-63941509">etsintöjä</a> 19 eri kotiosoitteessa sekä toimistoissa. Käteistä on löytynyt 600 000 euroa sekä 150 000 euron edestä virkavaltaa kiinnostavia kuitteja. Myös Euroopan parlamentti on käynnistänyt omat tutkimuksensa. Kyseessä on yksi suurimmista korruptioskandaaleista parlamentin historiassa.
Korruptioon liittyviä etsintöjä tehtiin sunnuntaina myös <a href="https://www.politico.eu/article/corruption-european-parliament-qatar-live-blog/">Italiassa</a>. Belgian liittovaltio syyttäjä on tehnyt pyynnön yhteistyöstä Italian kanssa Eurojustin eli Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston kautta.
”Kyse on oikeasta ja väärästä”
&#8211; Nyt ei ole kyse oikeistosta tai vasemmistosta, <a href="https://www.politico.eu/article/corruption-european-parliament-qatar-live-blog/">kommentoi</a> tilannetta parlamentin puhemies Roberta Metsola Politico.eu-sivustolla.
&#8211; Kyse on oikeasta ja väärästä ja vetoankin teihin, jotta vastustaisitte kiusausta hyödyntää tilannetta poliittisesti.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán ei voinut olla puuttumatta skandaaliin ja Twitterissä hän <a href="https://twitter.com/PM_ViktorOrban/status/1602255764059561987">huomauttikin</a> oikein kuvan kanssa siitä, että ”Euroopan parlamentti on vakavasti huolissaan korruptiosta Unkarissa”.
Energiaratkaisut kummittelevat taustalla
Jutun syyttäjät epäilevät, että Persianlahden valtio olisi vaikuttanut Euroopan parlamentin taloudellisiin ja poliittisiin päätöksiin useiden kuukausien ajan. Kyse on tiettävästi rahasta, joka on liikkunut osapuolten välillä.
Belgialaiset tiedotusvälineet ovat nimenneet vaikuttajavaltion Qatariksi. Maan hallitus kiistää syytökset. Eva Kailin vastuualueeseen parlamentin varapuheenjohtajana on kuulunut Lähi-itä. Hän on aiemmin puolustanut Qataria julkisesti tavalla, joka on saattanut herättää huomiota.
Qatar on mainittu eräänä vaihtoehtona korvaamaan venäläistä maakaasua etenkin siitä erityisen riippuvaisessa Keski-Euroopassa. Ensimmäiset <a href="https://www.ft.com/content/43f60031-c0cf-41f7-8a93-cf931006507a">sopimukset</a> LNG:n laivauksista Qatarista Saksaan on jo tehty ja ne alkavat vuonna 2026.

Lahjusepäily järsii EU:n uskottavuutta – sosialidemokraattinen europarlamentin jäsen korruptioskandaalin keskiössä

Viime syksynä EU teki päätöksen hiilineutraalista Euroopasta vuoteen 2050 mennessä. Tavoite saattaa jäädä haaveeksi. Yhä useammat unionin jäsenmaat ja maanosan suuryritykset ovat sitä mieltä, että koronan kuristamassa maailmassa huoli suurtyöttömyydestä ja toimeentulosta ajaa ympäristötavoitteiden ylitse.

EU:n jäsenvaltiot ovat SVT:n mukaan <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/eu-s-medlemslander-oense-om-klimatet">erimielisiä</a> siitä, miten koronakriisin jälkeiseen elpymiseen tarkoitetut rahat pitäisi jakaa. Yritysten ja työpaikkojen pelastaminen edellyttävät sitä, että ympäristöinvestoinnit saavat odottaa.
&#8211; Nyt ei ole oikea aika hiilikaivosten sulkemiseen, toteaa europarlamentaarikko Pietro Fiocci ECR-ryhmästä.
Suomi hiilineutraali 2035?
&#8211; Meillä ei ole sellaista luksusta, että voisimme valita kriisien välillä, sanoo puolestaan sosialistiryhmän (S&amp;D) meppi Jytte Guteland.
&#8211; Ilmaston lämpeneminen on jo käynnissä.
Viime syksynä EU hyväksyi yhteisen suunnitelman maailman ensimmäisestä hiilineutraalista maanosasta vuoteen 2050 mennessä. Sanna Marinin punavihreä hallitus pisti toki paremmaksi ja päätti, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Päivitystä paikalliseen tilanteeseen ei ole vielä kuulunut.
&nbsp;

Ilmastoyhteistyön tulevaisuus askarruttaa EU-maita: ”Nyt ei ole hiilikaivosten sulkemisen aika”

Kaksi suomalaista asiantuntijaa ovat arvioineet varsin samalla tavalla ensi toukokuussa pidettäviä Euroopan parlamenttivaaleja. Suomen Yrittäjien Brysselin-asiantuntija Mira-Maria Kontkasen kirjoitus on julkaistu Suomen Yrittäjien <a href="https://www.yrittajat.fi/blogit/eun-voimasuhteet-uusiksi-kevaan-parlamenttivaaleissa">blogina</a> otsikolla EU:n voimasuhteet uusiksi kevään parlamenttivaaleissa. Helsingin Yliopiston tutkijan Antti Ronkaisen kirjoitus Suuri koalitio historiaan myös EU-parlamentissa &#8211; sysäävätkö kansallismieliset vasemmiston oppositioon?, on julkaistu Suomen Kuvalehden <a href="https://suomenkuvalehti.fi/vallan-mahotonta/suuri-koalitio-historiaan-myos-eu-parlamentissa-sysaavatko-kansallismieliset-vasemmiston-oppositioon/">blogina</a>.

Nykyisessä europarlamentissa kansanpuolueiden EPP-ryhmällä ja sosiaalidemokraattien S&amp;D-ryhmällä on enemmistö parlamentissa, jossa on yhteensä 751 edustajaa. EPP:llä on 219 paikkaa ja S&amp;D:llä 189 paikkaa, eli yhteensä 408 edustajaa. Tämä on yhteensä 54 prosenttia kaikista mepeistä.
Mainituissa blogeissa todetaan, että mielipidekyselyjen mukaan näiden kahden poliittisen ryhmän kannatus olisi jäämässä alle 50 prosentin. EPP:n osalta vaalitulos olisi 177 paikkaa ja S&amp;D:llä 129 paikkaa. Sosiaalidemokraattisen ryhmän tulos laskisi selvästi enemmän kuin oikeistolaisen EPP-ryhmän, johon Suomen Kokoomus kuuluu.
EPP- ja S&amp;D-ryhmät ovat hallinneet EU:n parlamentin päätöksentekoa enemmistön turvin. Kahden suurimman ryhmän koalitio on jakanut tärkeimmät vakanssit EU:n instituutioissa kuten Euroopan parlamentissa, Eurooppa-neuvostossa ja Euroopan komissiossa.
Kontkanen toteaa että keskustalainen Euroopan liberaalidemokraattien liiton ALDE-ryhmä voisi olla vaalien voittaja, joka pääsisi vaikuttamaan aiempaa enemmän EU:n päätöksentekoon. Toisaalta tutkija Ronkainen arvioi, että Euroopan kansallismieliset puolueet voivat saada jopa neljänneksen europarlamentin edustajanpaikoista. Näistä puolueista voi tulla jopa toiseksi suurin poliittinen ryhmittymä parlamenttiin.
Vaikka kansallismielisillä puolueilla on keskenään näkemyseroja, ne voisivat silti muodostaa yhden suuren ryhmän. Erityisesti maahanmuuttoon ja pakolaispolitiikkaan liittyvissä asioissa nämä puolueet voisivat vaikuttaa huomattavasti parlamentin päätöksentekoon. Lisäksi yhteinen linja voisi löytyä myös EMU:n eli euroalueen uudistamisen kysymyksissä. Kansallismieliset puolueet ovat pääosin yhteisvastuun kasvattamista ja komission vallanlisäystä vastaan.

EU:n voimasuhteet menossa uusiksi kevään parlamenttivaaleissa – koittaako EU-myönteisen sinipunan loppu?

Euroopan parlamentin (EP) vaalit ovat toukokuun loppupuolella eli runsas kuukausi Suomen eduskuntavaalien jälkeen. Mielipidekyselyt ja muutkin arviot povaavat kansallismielisille puolueilla (populistipuolueet) suurta vaalivoittoa. Tilannetta arvioi VTT Heikki Koskenkylä muun muassa Spiegelin kommenttien pohjalta. 

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) Brysselin toimiston johtaja Taneli Lahti arvioi, että nämä puolueet voivat saada jopa neljänneksen EP:n edustajanpaikoista. Arvio on esitetty 7.1.2019 Uudessa Suomessa. Kirjoituksen otsake on EU-parlamenttia odottaa iso myllerrys – löytävätkö kansallismieliset yhteisen linjan edes maahanmuutosta?. Der Spiegel-lehden kakkosnumeron kirjoituksessa Populistien vuosi arvioidaan, että populistiset puolueet voisivat saada 20 prosentin osuuden europarlamenttivaaleissa. Keskeinen kysymys molemmissa kirjoituksissa on, miten hyvin populistiset puolueet pystyvät yhteistyöhön keskenään.
Euroopan parlamentti on Euroopan unionin kansanedustuslaitos, jonka jäsenet eli mepit valitaan suorilla vaaleilla joka viides vuosi. Vuoden 2014 vaalien jälkeen parlamenttiin on kuulunut 751 jäsentä. Parlamentti on Euroopan komission ja Euroopan unionin neuvoston eli ministerineuvoston ohella EU:n lainsäädäntöön osallistuva toimielin. Parlamentin puhemies on italialainen Antonio Tajani. Jokaisesta jäsenmaasta valitaan väkilukuun suhteutettu lukumäärä edustajia. Lisäksi mailla on pari pohjapaikkaa pienten jäsenvaltioiden edustuksen turvaamiseksi. Edustajat ovat ryhmittyneet europuolueiden mukaisiin europarlamenttiryhmiin, eivät siis jäsenmaittain.
Nykyisessä parlamentissa on suurilla EU-mailla paikkoja seuraavasti: Saksa 96, Ranska 74, Italia ja Britannia 73, Espanja 54, Puola 51. Suomella on 13 paikkaa. Parlamentin poliittisia ryhmiä ovat:
&#8211; Euroopan kansanpuolueiden ryhmä (EPP), 219 paikkaa, KOK Suomesta 
&#8211; Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä (S&amp;D), 189, SDP Suomesta 
&#8211; Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä (ECR), 73, Suomen PS-puolue on ryhmässä 
&#8211; Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä (ALDE), 68, ml. Suomen Keskusta 
&#8211; Euroopan yhtyneen vasemmiston ryhmä (GUE-NGL), 51 
&#8211; Vihreät (Greens/EFA), 52 
&#8211; Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa (EFDD), 43 
&#8211; Kansakuntien ja vapauden Eurooppa (ENF), 35 
&#8211; Sitoutumattomat (NI), 21
Kansallismieliset puolueet ovat pääosin ECR-, EFDD- ja ENF-ryhmissä. Unkarin Fidesz-puolue on EPP-ryhmässä kuten kokoomus Suomesta ja CDU/CSU Saksasta.
Britannian eroaminen EU:sta maaliskuun lopulla muuttaa jonkin verran em. lukuja. Vaaleissa 2019 yhdestä jäsenmaasta valitaan enintään 96, mutta vähintään 6 jäsentä parlamenttiin. Suomesta valitaan nyt 14 edustajaa eli yksi enemmän kuin aiemmin. Tämä johtuu siitä, että Yhdistyneen kuningaskunnan 73 paikasta 27 jaetaan muille jäsenmaille. Täten parlamenttiin valitaan nyt yhteensä 705 edustajaa aiemman 751 sijasta. Huomattakoon, että poliittisen ryhmän perustaminen vaatii 25 europarlamentaarikkoa vähintään seitsemästä eri jäsenmaasta. Vaalipäivä on Suomessa 26.5.
Kansallismieliset puolueet ovat olleet viime vuosina vahvassa nousussa useimmissa EU:n jäsenmaissa. Tällaiset puolueet ovat hallituksessa tai hallituksen tukipuolueena Italiassa, Itävallassa, Puolassa, Unkarissa, Slovakiassa ja Tanskassa. Useissa maissa niiden kannatus on ollut gallupeissa 10-20 prosentin tasolla ja Italiassa jopa 30 prosentin tasoa. Toisaalta erityisesti sosiaalidemokraattien kannatus on hiipunut huomattavasti. Saksassa SPD:n kannatus on pudonnut jopa 16 prosentin tasolle. Vaihtoehto Saksalle (AfD) on 18 prosenttia. Italiassa, Hollannissa, Ranskassa ja Itävallassa SPD-puolueet ovat pudonneet jopa alle 10 prosentin lukemiin.
Taneli Lahden ja der Spiegelin kirjoituksissa esitetään varsin samankaltaisia arvioita populistipuolueiden vaalivoiton mahdollisuudesta toukokuun vaaleissa. Lukemat ovat 20-25 prosentin tasoa. Mikäli nämä puolueet pystyisivät muodostamaan yhden ryhmän europarlamenttiin, ryhmä olisi todennäköisesti parlamentin toiseksi suurin. EPP pysynee kuitenkin suurimpana. Lahti ja Spiegel kuitenkin uskovat, että yhtä ryhmää ei saada perustettua.
Populistipuolueiden näkemykset ovat lähimpänä toisiaan maahanmuuttopolitiikassa. Tämä tarkoittaa nimenomaan pakolaispolitiikkaa. Useat näistä puolueista suhtautuvat verraten myönteisesti työperäiseen maahanmuuttoon, mutta pakolaisten suhteen halutaan tiukkaa linjaa eikä kannateta pakolaisten jakamista kiintiöiden pohjalta eri jäsenmaihin. Matteo Salvinin johtama Italian Liiga-puolue on kuitenkin vaatinut aktiivisesti kiintiöpolitiikkaa. Tämä johtuu pääosin siitä, että Italiaan on tullut pakolaisia Afrikasta yli 200 000 viime vuosina ja he ovat jääneet pääosin Italiaan.
Toinen yhdistävä aihe populistipuolueiden välillä on EU- ja euro-kriittisyys. Nämä puolueet puhuvatkin ”kansakuntien Euroopasta ” ja vastustavat vallan keskitystä Brysseliin ja yleensä yhteisvastuun kasvattamista. Eurosta eroamista ei kovin aktiivisesti ole ajettu, vaikka se on ollut esillä aika ajoin.
Talouspolitiikassa on aika paljon näkemyseroja. Italia ei halua suostua komission ohjailuun ja pitää mm. vakaus- ja kasvusopimusta lähes tarpeettomana. Italian hallitus sai kuitenkin aikaan jonkinlaisen sopimuksen komission kanssa joulukuussa liittyen Italian budjetin alijäämään ja velkaantumiseen. Saksan AfD-puolue on kritisoinut voimakkaasti Italian hallituksen talouspolitiikkaa. Yleissaksalaiseen tapaan AfD ei halua Saksan joutuvan rahoittamaan Italiaa, jos kriisi syntyisi.
Ehkä suurimmat näkemyserot ovat suhtautumisessa Venäjään ja Putiniin. Osalla populistipuolueista on läheiset suhteet Venäjään ja ne haluaisivat lopettaa EU:n talouspakotteet Venäjää vastaan. Tällaisia puolueita ovat ainakin Marine le Penin Rassemblement National Ranskassa, Matteo Salvinin Liiga Italiassa ja Viktor Orbanin Fidesz Unkarissa. Puolan johtava puolue PiS ja Saksan AfD suhtautuvat Venäjään kriittisemmin ja PiS erityisen epäilevästi.
Vaikka populistipuolueet eivät toimisi europarlamentissa samassa ryhmässä, ne voivat vaalien jälkeen muodostaa osalla päätöksenteon alueilla jopa enemmistön. Joka tapauksessa uusien poliittisten ryhmien nousu tulee vaikuttamaan olennaisesti Euroopan parlamentin toimintaan. Uudessa EU-parlamentissa vanha jaottelu oikeistoon ja vasemmistoon ei enää toimi.

Koskenkylä: kansallismieliset puolueet kohti suurta vaalivoittoa Euroopan parlamentin vaaleissa keväällä

Ruotsin hallitusratkaisu viivästyy jälleen. Avainasemassa oleva vasemmistopuolue ei suostu tukemaan sosialidemokraatti Stefan Löfveniä ilman ehtoja. Näin ilmoitti vasemmistopuolueen puheenjohtaja Jonas Sjöstedt. Ilmassa on iltalypsyn makua, sillä Löfven tarvitsee vasemmistopuolueen tuen saadakseen uuden hallituksensa päätöksille enemmistön tuen valtiopäivillä.

Ruotsin valtiopävillä edustettuina olevien puolueiden puheenjohtajat ovat tänään tavanneet parlamentin puhemiehen, maltillisen kokoomuksen Andreas Norlénin. Hänen tehtävänsä on esittää, kenet hän asettaa ehdolle pääministeriksi valtiopäivien äänestykseen ensi keskiviikkona. On myös mahdollista, että äänestyy siirtyy pidettäväksi myöhemmin.
Vasemmistopuolueen johtaja Jonas Sjöstedt piti lehdistötilaisuuden heti tapaamisen jälkeen. Hän kierteli ja kaarteli muotoillessaan puolueensa kannanottoa hallitustilanteeseen. Vasemmistopuolue haluaa toki nähdä Stefan Löfvenin pääministerinä, mutta ilman ehtoja tämä ei onnistu. Sjöstedt ei osaa sanoa tarkalleen mitä puolue haluaa, ”se ratkeaa neuvotteluissa Löfvenin kanssa”.
Sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuolueen mahdollinen vähemmistöhallitus on viikonlopun aikana saanut jo keskustan ja liberaalien tuen.
Vasemmistopuoluetta hiertää se, että demarien, ympäristöpuolueen, keskustan ja liberaalien yhteisessä julkilausumassa vasemmistopuolue jätettiin vaille minkäänlaista vaikutusvaltaa uuden hallituksen linjauksiin.

Hallitussekoilu jatkuu Ruotsissa: Vasemmistopuolue asettaa ehtoja demarien Löfvenin tukemiselle

Ruotsidemokraattien vaalimenstys oli ruotsalaisille konsensuspuolueille kova paikka. Muissa Pohjoismaissa kansalaisten vaaleissa osoittama tahdonilmaus on otettu vastaan pienemmällä mölyllä, mutta kovin monen globalisaatioon ihastuneen mieltä hiertää edelleen ajatus siitä, että poliittikkojen ensisijainen lojaliteetti voisi oma maa ja sen kansalaiset. Ylen ruotsinkielisen Spotlight -toimituksen tiistaina julkaisemassa puolituntisessa dokumentissa puidaan kansallismielisten puolueiden tavoitteita. 

Ohjelmassa haastateltu useita kansallismielisiä poliitikkoja, Suomesta Jussi Halla-ahoa (ps.) sekä Sebastian Tynkkystä (ps.).
Tynkkynen kommentoi ohjelmaa Suomen Uutisille.
&#8211; Ohjelma kertoo siitä, että erilaiset kansallismieliset voimat tekevät jatkossa entistä voimakkaammin yhteistyötä. Tämä luo paremmat edellytykset tehdä yhteistyötä muun muassa tulevissa eurovaaleissa ja vastustaa EU:n federalismia – siis liittovaltiokehitystä, Tynkkynen arvioi.
&#8211; Dokumentti kuvasi hyvin sitä, että Euroopassa alkaa olla puolueita, jotka eivät enää välitä siitä, mitä perinteinen poliittinen eliitti tai media heistä ajattelee. Kansallismielisyys ja oman maan itsemääŕäämisoikeus ovat näiden puolueiden kannattajille tärkeämpiä kuin mediamielikuva.
&#8211; Ohjelmassa oli huonoa se. että yritetiin maalata sellaista mielikuvaa, että kansallismielinen politiikka olisi jollain tavoin Euroopalle tuhoisaa. Tämä ei pidä paikkansa. Tähtäämme sopuisaan yhteiskuntaan. Mutta emme halua, että kansallisvaltiota määräillään ulkoa käsin.
Katso ohjelma <a href="https://areena.yle.fi/1-4274526#autoplay=true">Yle Areenasta</a> &gt;

Ylen dokumentti avaa Pohjoismaiden kansallismielisten puolueiden yhteistyötä – Tynkkynen: ”Euroopassa alkaa olla puolueita, jotka eivät enää välitä siitä, mitä perinteinen media heistä ajattelee”

Mihin kannatustaan hurjasti kasvattaneiden ruotsidemokraattien (SD) menestys perustuu? Ruotsin yleisradioyhtiön syyskuussa tekemän <a href="http://pejl.svt.se/val2014/sifo-bast-politik-september/" target="_blank">selvityksen</a> mukaan jopa joka neljäs ruotsalainen (24 %) luottaa maahanmuuttopolitiikan kysymyksissä eniten ruotsidemokraatteihin.
Epätietoisia oli vielä tätäkin enemmän, 26 prosenttia. Vain 15 prosenttia ruotsalaisista luottaa sosiaalidemokraatteihin eniten maahanmuuttopolitiikan kysymyksissä. Maltillisen kokoomuksen maahanmuuttopolitiisiin näkemyksiin luottaa eniten ainoastaan 11 prosenttia väestöstä.
Maahanmuuttoasiat ovat ruotsidemokraateille poikkeuksellisen vahva alue. Kaikilla muilla politiikan osa-alueilla (terveydenhuolto, opetus, työmarkkinapolitiikka, ikääntyvä väestö, talous ja ympäristöasiat) puolue pärjää heikommin. Korkeintaan viisi prosenttia ruotsalaisista pitää ruotsidemokraattien parhaimpana näillä politiikan osa-alueilla.
Ruotsin harjoittama maahanmuuttopolitiikka on ollut jo pitkään Euroopan mittapuulla poikkeuksellisen sosiaalipainotteista ja vastaanotetut määrät suhteessa erittäin suuria. Maltillista kokoomusta johtanut entinen pääministeri Fredrik Reinfeldt kertoi HS:n haastattelussa sunnuntaina, että Ruotsissa ja Pohjoismaissa on ”loputtomasti tilaa” maahanmuuttajille.
Entisen pääministeripuolueen Maltillisen kokoomuksen kannatus on samaan aikaan huvennut siinä määrin, että puolue joutui luovuttamaan kärkipaikkansa sosiaalidemokraateille. Sittemmin sosialistien johtama vähemmistöhallitus ajautui kriisiin ja hajosi. Ruotsidemokraattien kannatus on mittausten mukaan kasvanut jo 17,7 prosenttiin.

Miksi ruotsidemokraatit rynnistävät – tässä syy

Kolme suurinta europarlamentissa toimivaa EU-myönteistä ryhmää ovat keskinäisellä sopimuksellaan estäneet italialaisen mepin Eleonora Evin nousun vetoomusvaliokunnan johtoon.  Euroopan parlamentin ryhmät EPP (kokoomuksen ryhmä), S&amp;D (sdp:n ryhmä) ja Alde (keskustan ja rkp:n ryhmä) ovat sopineet, ettei eurokriittisiä hyväksytä valiokuntien johtopaikoille.
Italialaiseen viiden tähden liikkeeseen kuuluva Evi totesi syrjäyttämisensä olevan antidemokraattinen ja moraaliton. Hänen EFDD-euroryhmälleen olisi D’hondt-suhteellisuusperiaatteen mukaan kuulunut ainakin yksi puheenjohtajapaikka.
EFDD:n johtaja, Suomessakin useasti vieraillut ja Britanniassa suurvoiton äskettäin ottanut Nigel Farage kommentoi suhmurointia vihaisesti:
&#8211; Eurofiiliset ryhmät ovat jälleen osoittaneet pelkonsa demokratiaa kohtaan. Tällaiset likaiset temput symboloivat koko europarlamentin toimintaa.
Vihreiden EU-ryhmä ei myöskään ilahtunut nimityskampituksesta. Vastikään mepiksi noussut Heidi Hautala (vihr) nimitti Evin syrjäyttämistä ”häpeälliseksi näytelmäksi”.
&#8211; Nämä kolme suurta eivät kyenneet osoittamaan mitään kriteerejä sille, millä perusteella EU-kriittinen EFDD-ryhmä suljettiin ulos, Hautala <a href="http://yle.fi/uutiset/paapuolueet_estavat_eurokriittisten_paasyn_eu-parlamentin_johtopaikoille/7347838">kommentoi</a> Ylen uutisille.
Hautalan mukaan EU-kriittisyys ei voi olla syy eristää joitakin pois tehtävistä.
Kokoomuksen EPP-ryhmään kuuluva Sirpa Pietikäinen puolestaan puolustaa päätöstä. Hänen mukaansa päätös oli enemmistön tekemä ja sikäli demokraattinen.
– Nämä kolme ryhmää tekevät yhteistyötä, jonka yhteishenkenä on rakentava suhtautuminen Eurooppaan. Tähän yhteistyöhön euroskeptikot eivät ole suostuneet. Osana tätä yhteistyötä on lähdetty siitä, ettei myöskään tueta erilaisille paikoille näitä euroskeptisiä ryhmiä, Pietikäinen kommentoi Ylelle.
Vetoomusvaliokunnan johtoon nostettiin Alde-ryhmän Cecilia Wikström. Hän saa johdettavakseen valiokunnan, joka <a href="http://www.europarl.europa.eu/committees/fi/peti/home.html">ilmoittaa</a> verkkosivuillaan tehtäväkseen ”.. lujittaa EU:n päätöksenteon demokraattista legitimiteettiä ja vastuuvelvollisuutta.”

S&D

Lahjusepäily järsii EU:n uskottavuutta – sosialidemokraattinen europarlamentin jäsen korruptioskandaalin keskiössä

Ilmastoyhteistyön tulevaisuus askarruttaa EU-maita: ”Nyt ei ole hiilikaivosten sulkemisen aika”

EU:n voimasuhteet menossa uusiksi kevään parlamenttivaaleissa – koittaako EU-myönteisen sinipunan loppu?

Koskenkylä: kansallismieliset puolueet kohti suurta vaalivoittoa Euroopan parlamentin vaaleissa keväällä

Hallitussekoilu jatkuu Ruotsissa: Vasemmistopuolue asettaa ehtoja demarien Löfvenin tukemiselle

Ylen dokumentti avaa Pohjoismaiden kansallismielisten puolueiden yhteistyötä – Tynkkynen: ”Euroopassa alkaa olla puolueita, jotka eivät enää välitä siitä, mitä perinteinen media heistä ajattelee”

Miksi ruotsidemokraatit rynnistävät – tässä syy

Nimitysfarssi: EU-kriittiset suhmurointiin ulos ”demokraattista legitimiteettiä” valvovasta elimestä

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025