Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Selonteko

Eduskunnassa <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-73-2022?start=10652&amp;end=11036&amp;speaker=1437">käsiteltiin</a> keskiviikkona valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/2022/Sivut/PUH_73+2022+10+51+51.aspx">vaati</a> hallitusta hylkäämään EU:n toisen lyijyasetuksen, jonka hyväksyminen sellaisenaan vaarantaisi merkittävällä tavalla ampumaharrastuksen ja heikentäisi niin reserviläisten kuin poliisinkin toimintaedellytyksiä.

Puolustusvaliokunnan jäsenenä perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää nosti talouskeskustelussa esiin puolustus- ja turvallisuuspoliittisen näkökulman talouteen. Mäenpää painotti, että on keväästä 2020 asti korostanut salissa ja puolustusvaliokunnassa EU:n lyijyasetuksen riskejä:
&#8211; Joko hylkäämällä asetuksen tai tähän asetukseen reserviläispoikkeuksen hankkimalla yhteiskuntamme voi säästää lähivuosina kymmeniä miljoonia euroja samalla tukien kansamme korkeaa maanpuolustustahtoa.
Vaarantaisi ampumaharrastuksen
Taustalla on Euroopan unionin sääntely. EU:ssa on jo vuosia mietitty rajoituksia lyijyn käyttöön. Tarkoituksena on vähentää lyijyn joutumista eläimiin ja ihmisiin, mutta samalla ollaan luomassa suuria haasteita etenkin ampumaharrastukselle. Uudemmassa Euroopan unionin esityksessä halutaan rajoittaa aiempien jo hyväksyttyjen toimien lisäksi myös lyijystä valmistettuja luoteja, hauleja ja kalastuspainoja.
Muun muassa <a href="https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/ajankohtaista-lyijysta">Metsästäjäliiton</a> mukaan Euroopan kemikaaliviraston julkaiseman lyijyn rajoitusesityksen hyväksyminen sellaisenaan tarkoittaisi takapakkia ampumaratojen ympäristönsuojelutyössä Suomessa ja vaarantaisi merkittävällä tavalla ampumaharrastuksen.
Lyijyasetuksen synkät pilvet reserviläisten yllä
Puolustusvaliokunta antoi toukokuussa yksimielisen lausunnon käsittelyssä olleeseen selontekoon julkisen talouden suunnitelmasta. Mäenpää kehottikin jokaista kuuntelemaan tarkasti ja sisäistämään valiokunnan lausunnon huomiot.
&#8211; Totesimme valiokunnassa muun muassa: ”MPK:n toiminnan pitkäjänteisyyden kannalta on välttämätöntä, että järjestön toiminnan rahoitus siirretään suoran budjettirahoituksen piiriin. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä tarkasteltaessa on syytä kiinnittää huomiota myös ampumaratojen riittävyyteen. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että mahdollisen Euroopan unionin lyijyasetuksen voimaantulo ei heikennä reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ja harjoitustoimintaa”, luki Mäenpää.
&#8211; Suomen puolustus rakentuu reserviläisarmeijan varaan, kansanedustaja painotti.
Myös poliisille ongelmia ja kustannuksia
Euroopan unionin lyijyasetuksen vaikutukset eivät kuitenkaan koskisi vain reserviläisiä, vaan uhkakuvat sen suhteen ovat moninaisemmat.
Vaikka viranomaiskäyttö on rajattu ehdotuksen ulkopuolelle, olisi rajoituksella merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi poliisin varusteiden uusimisesta aiheutuviin kustannuksiin, poliisin ja sivullisten turvallisuuteen, poliisin toimintakykyyn, poliisin toimintaan liittyen patruunoiden saatavuuteen ja poliisin käytettävissä olevien ampumaratojen vähenemiseen.
&#8211; Koska siviilit eivät voisi ostaa lyijyluoteja markkinoilta, niiden tarjonta vähenisi ja tämän myötä poliisin mahdollisuus hankkia lyijyluoteja heikkenisi. Lyijyluotien vaihtuessa korvaaviin materiaaleihin luotien läpäisykyky kasvaa, minkä seurauksena poliisin oma suojautuminen vaikeutuisi sekä mahdollisuus säädellä voimankäyttöä ja vammavaikutusta kohteessa hankaloituisi.
Poliisille kymmenien miljoonien eurojen kustannukset
&#8211; Tämä on paitsi sisäisen turvallisuuden kysymys myös julkisen talouden ongelma, sillä poliisin edelleen mahdollisesti käyttämien lyijyluotien hinta kasvaisi, kun tarjontaa on vähemmän, selvensi Mäenpää.
&#8211; Jos lyijy-ydinluodit joudutaan korvaamaan muulla materiaalilla, poliisihallinnolle aiheutuu merkittäviä kustannuksia, arviolta useiden kymmenien miljoonien eurojen arvosta. Tämän päälle tulee raja ja tulli, kansanedustaja kauhisteli.
Puheensa lopuksi Mäenpää vielä lainasi puolustusvaliokunnan viisaita sanoja:
&#8211; Suomi tarvitsee vahvan, kansallisen puolustuskyvyn kaikissa tilanteissa ja kaikissa turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa, myös Naton jäsenenä.
&nbsp;

Mäenpää vaatii EU:n toisen lyijyasetuksen hylkäämistä – vaarantaisi ampumaharrastuksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset

Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila kritisoi voimakkaasti valtioneuvoston selontekoa kotoutumisen uudistamistarpeista. Eduskunta käsittelee asiaa parhaillaan. Selonteon mukaan pakolaisille ja turvapaikanhakijoille tarjotaan jatkossakin paljon palveluita, muttei vaadita juuri lainkaan omaa aktiivisuutta. Selonteossa syytetään kotoutumisen epäonnistumisesta kantaväestön ja yhteiskunnan rasismia.

&#8211; Selonteko kotouttamisesta on kuin palvelupaketti, jotta vieraasta kulttuurista tulleen tarvitsisi tehdä mahdollisimman vähän. Tämä herkkulaari takaa elintason ja palvelut, jotta ei itse tarvitse aktivoitua, opiskella kieltä, omaksua uuden kulttuurin tapoja ja kunnioittaa maan lakeja, Vilhelm Junnila kritisoi.
”Vieraan tulee sopeutua eikä toisinpäin”
Junnilan mukaan toimiva keino vastata kotoutumisen haasteisiin on kotoutumisvastuun siirtäminen seurausten uhalla myös maahanmuuttajille itselleen. Kotoutujilta on vaadittava suomen kielen menestyksekästä opiskelua ja suomalaisen kulttuurin ja arvojen omaksumista.
&#8211; Vieraan tulee sopeutua Suomeen eikä toisinpäin. Yhteiskunnan on annettava tarvittava tuki, mutta sen jälkeen on palvelua saavilta edellytettävä selvää kehitystä.
&#8211; Ruotsi toimii hyvänä esimerkkinä mitä tapahtuu, kun kotouttamisesta tehdään vain yksisuuntainen palvelupaketti. Suomessa jo oleskelevia henkilöitä on pyrittävä myös palauttamaan lähtömaihinsa, jos henkilöt eivät kykene sopeutumaan yhteiskuntaamme tai jos lähtömaan tilanne on muuttunut paremmaksi. Epäonnistuneen kotoutumisen tuloksena on koitettava kotiinpaluun aika, muistuttaa Junnila.
”Lisää taputuksia olkapäille”
Eduskunta hyväksyi tammikuussa 2019 kotouttamista koskevan kannanoton, jossa edellytettiin muun muassa, että hallitus lisää oleskeluluvan saaneen maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelmaan sisältyvän kielikoulutuksen velvoittavuutta siten, että kielikoulutukseen sisältyy kielitaitoa mittaava koe. Lisäksi turvapaikanhakijalta tulee edellyttää suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen, sääntöjen sekä arvojen tuntemusta. Tämänkin varmistamiseksi tulee olla koe.
&#8211; Paperilla idea kuulosti hyvältä ja kannatettavalta. Selonteosta ei kuitenkaan käy ilmi, mitä seurauksia kokeen reputtamisesta tulee. Ilmeisesti lisää taputuksia olkapäille. Kannustimien, rangaistusten ja rajoitusten tulisi olla tasapainossa, jotta kotoutumisesta voidaan saada pitkäkestoisia hyötyä niin yhteiskunnalle kuin henkilöille itselleen, Junnila toteaa.
Valtioneuvoston selonteon kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista tarkoituksena on luoda suuntaviivoja kotoutumisen edistämisen kehittämiseksi. Selonteko muodostaa eduskunnan edellyttämän kokonaisvaltaisen toimenpideohjelman kotouttamistoimien uudistamistarpeista ja tarvittavista uudistuksista.

Kotoutumisen uudistamistarpeet puhuttivat eduskuntaa – Junnila: ”On kotiinpaluun aika”

Eduskunta kävi tänään keskustelun uudesta ajankohtaisselonteosta, joka on historiallisesti merkittävä, sillä se käytännössä suosittelee Nato-jäsenyyden hakemista.

Edellinen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteko hyväksyttiin vasta viime kesänä. Sen valmistelun seurantaryhmään kuulunut perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo toteaa, ettei silloin voinut kuvitella, millaiseksi turvallisuustilanne Suomen lähiympäristössä muuttuisi melkein yhdessä yössä.
&#8211; Helmikuussa tilanne muuttui. Jo perinteiseksi muodostuneen ulko- ja turvallisuuspoliittisen asetelman lisäksi keskityimme edellisessä selonteossa vähän toisenlaisiin uhkakuviin, jotka nyt tuntuvat kovin pieniltä, Slunga-Poutsalo toteaa.
Luotettu turhaan Venäjän muutokseen
Slunga-Poutsalon mielestä Suomessa on pidetty Suomen erityistä asemaa liikaa itsestäänselvyytenä.
&#8211; Meillä on ollut hyvät suhteet hiukan hankalanakin tunnettuun naapuriimme. Suhteet, jotka ovat tuntuneet olleen terveemmällä pohjalla nyt kuin suomettumisen aikana. Olemme myös luottaneet siihen, että kyllä Venäjä muuttuu; avoimemmaksi, liberaalimmaksi ja demokraattisemmaksi.
Slunga-Poutsalo lisäksi huomauttaa, että Suomessa on ohitettu Venäjän uhittelu pitäen sitä ”tavanomaisena uhitteluna”, joka kuuluu Venäjän retoriikkaan.
&#8211; Mutta sitten tuli helmikuun 24 päivä. Venäjän uhkaukset muuttuivatkin puheista teoiksi. Päivä, jonka jälkeen jopa tasavallan presidenttimme totesi. että naamiot on riisuttu ja vain sodan kylmät kasvot näkyvät.
”Isompi uhkailee väkivallalla”
Moni sanookin nyt, ettei Venäjää pidä Suomessa provosoida enempää ja olisi parempi, että Suomi olisi vain hiljaa. Slunga-Poutsalo kuitenkin huomauttaa, että tällainen reagoimattomuus olisi moraalisesti epäilyttävää.
&#8211; Tilanne on vähän sama kuin koulun pihalla. Isompi koulukiusaaja kiusaa ja uhkaa väkivallalla kaikkia, jotka hänen tielleen asettuvat. Ja niin kauan kuin kukaan ei puutu ja kaikki vain kääntävät katseensa muualle, kiusaaja jatkaa vieden julmuuttaan kaiken aikaa pidemmälle, Slunga-Poutsalo vertaa.
Liittoutuminen vahvistaa puolustusta
Slunga-Poutsalo sanoo olevansa vakuuttunut siitä, että Suomella on poikkeuksellisen motivoitunut ja osaava puolustuslaitos. Sama tilanne on ennakoinnin ja tiedustelun suhteen.
&#8211; Pystyn luottamaan siihen, että ne tahot, joiden tarvitsee tietää, tietävät, miltä maailma ympärillämme näyttää. Ei ole olemassa Natoa, joka korvaa omat puolustusvoimamme, omat sotilaamme. Emme voi ulkoistaa maamme puolustamista muille. Mutta voimme vahvistaa sitä liittoutumalla niin, että jos avun tarve iskee, niin sitä myös saamme. Toisin kuin viimeksi.
&#8211; Koko läntisen maailman sotilaallisen painostamisen &#8211; ydinaseilla, kyberiskuilla ja kemiallisella sodankäynnillä uhkailun tulee loppua. Nyt on korkea aika sanoa, että nyt riittää. Me päätämme itse siitä, mikä on meidän polkumme, Slunga-Poutsalo vaatii.

Slunga-Poutsalo: Nato ei korvaa itsenäistä puolustusta, mutta se voi auttaa

Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen asettui voimakkaasti tukemaan Suomen Nato-jäsenyyttä turvallisuusympäristön ajankohtaisselonteosta käydyssä keskustelussa eduskunnassa.

&#8211; Meillä on edelleen vahva ja uskottava puolustus sekä yleinen asevelvollisuus, mutta hyötyisimme eritoten siitä, ettei puolustustamme koeteltaisi enää. Nato-jäsenyyden erityinen hyöty tuleekin juuri pidäkkeestä, Mari Rantanen sanoo.
Sinisilmäisyyteen ei ole varaa
Rantanen kehottaa hallitusta siihen, että turvallisuusympäristössä tunnistetut aukot esimerkiksi rajanylitysten, ulkomaalaisten kiinteistökauppojen ja Suomen kansalaisuuden myöntämisen kohdalla kurotaan umpeen.
&#8211; Sinisilmäisyyteen ei ole enää varaa sen enempää rajavalvonnassa kuin EU- tai ETA-alueen ulkopuolisten maa- ja kiinteistökaupassakaan. Meillä on suorastaan maailmaahalaava kansalaisuuspolitiikkaa. Meillä ei voi olla rakoja yhdelläkään sektorilla, jota ei-ystävällismielinen valtiollinen toimija voisi käyttää hyödykseen.
Selonteon vastausta ei saa venyttää
Puheenvuoronsa lopuksi Rantanen viestittää Nato-kantansa selväsanaisesti siteeraamalla suomalaiselta sotilaalta kuulemaansa lausahdusta.
&#8211; Kuulin muutama päivä sitten erinomaisen luonnehdinnan suomalaiselta sotilaalta: ”Paras päivä liittyä Natoon oli eilen.” Näin ollen toivon, että selonteon vastausta ei venytetä tässä talossa ja valtionjohto toimii ripeästi ja päättäväisesti.

Rantanen: ”Paras päivä liittyä Natoon oli eilen”

Pääministeri Sanna Marinin harmiksi hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä on kansanedustajia, jotka vielä huhtikuussa 2022 aprikoivat, mitä Naton kanssa pitäisi tehdä. Eilisessä A-studiossa näytteen Nato-pyörittämisestä antoivat kansanedustajat Antti Lindtman ja Jussi Saramo.

Nato-keskustelua on käyty Suomessa vuosikymmeniä käytännössä kaikista mahdollisista näkökulmista ja kaikki kuviteltavissa olevat tilanteet huomioiden.
Jokaisen tiedossa olevasta syystä Suomi on tänä keväänä saapunut historialliseen tienristeykseen, jossa pitäisi viimein pystyä tekemään valinta.
Eduskunnan enemmistö on kääntymässä Nato-jäsenyyden kannalle ja myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on saanut oman johtopäätöksensä valmiiksi, vaikka hän ei ole sitä vielä julkisesti kertonut.
Myös pääministeri Sanna Marinin (sd) Nato-kannan arvioidaan olevan myönteinen.
Turvatakuut nostavat kynnystä hyökätä
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä linjasi jo aiemmin kantansa, jonka mukaan eduskuntaryhmä <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaisten-eduskuntaryhma-kannattaa-nato-jasenyyden-edistamista/">kannattaa</a> Nato-jäsenyyden edistämistä.
Eilisessä A-studiossa kysyttiin kahdelta hallituspuolueen kansanedustajalta ja perussuomalaisten Riikka Purralta heidän henkilökohtaisia Nato-kantojaan.
Oppositiota edustava Purra oli kansanedustajista ainoa, joka ilmaisi suhtautuvansa myönteisesti Nato-jäsenyyteen. Purra on omasta kannastaan tosin kertonut jo aiemmin.
&#8211; Viime viikkoina olen eri kokoonpanoissa saanut paljon informaatiota asiasta. Olen myös itse tehnyt paljon paperityötä ja omia selvityksiä, ja sen perusteella päätynyt tähän omaan ratkaisuuni, Purra sanoi.
Hän myös mainitsi, että vaikka Suomella jo on monia erilaisia puolustusyhteistyön muotoja, ne eivät ole vaihtoehtoja Nato-jäsenyydelle.
&#8211; Nato tarjoaa paitsi integroidun komentorakenteen, myös artikla viiden suojan eli ne turvatakuut, joita Suomi on hakemassa. Turvatakuut nostavat kynnystä hyökätä Suomeen ja tuovat pelotevaikutusta.
Vasemmisto ei lämpene Natolle
Suomen hallitus julkaisi eilen turvallisuuspoliittisen selontekonsa, jonka tarkoitus on tarjota tietoa kansanedustajille, sikäli kun uutta tietoa enää tarvitaan.
Pääministeri Marinin harmiksi hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä on kansanedustajia, jotka edelleen väittävät, etteivät he vielä pysty muodostamaan kantaansa siitä, mitä oikein pitäisi tehdä.
Eilisessä A-studiossa näytteen Nato-pyörittelystä antoivat kansanedustajat Antti Lindtman (sd) ja Jussi Saramo (vas).
Saramon, joka tunnetaan Nato-vastustajana, puheenvuoro vaikutti lähinnä tekosyiden esittämiseltä viivyttelylle. Saramo sanoi, että hallituksen tuore selonteko ei ole vaikuttanut hänen Nato-suhtautumiseensa.
Saramo kuuluu eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaan, ja on myös siellä saanut henkilökohtaisesti kuulla paljon Nato-tietoa, osin jopa tietoa, joka ei ole vielä julkisuudessa. Kaikesta huolimatta päätöksen tekeminen on Saramolle vaikeaa.
&#8211; Olen aina vastustanut Natoa, nyt kun ollaan tässä tilanteessa, jossa turvallisuusympäristö on muuttunut, niin minusta kaikkien vastuullisten päättäjien pitää katsoa tämä nykytilanne. Meillähän valtaosa kansanedustajista on valittu Naton vastustajina. Itse punnitsen lopullisen kantani vasta yhteisten keskustelujen jälkeen, Saramo päästeli.
Mitä olennaista tietoa puuttuu vielä?
Lindtmanin vastaus kysymykseen henkilökohtaisesta Nato-kannasta oli hieman myönteisempi.
&#8211; Aiempi kanta on ollut pitkään se, että on oltava mahdollisuus hakea Natoon. Venäjän hyökkäyksen jälkeen olemme sen pohdinnan edessä, käytämmekö me sen mahdollisuuden. Oman, lopullisen päätökseni teen sen jälkeen, kun eduskunnassa olemme saaneet kaikki tiedot Nato-jäsenyyden vaikutuksista ja riskeistä. Kun olennaiset tiedot on saatu, on aika lopulliselle päätöksenteolle. Kun kaikki faktat, myös ne joita ei julkisesti käsitellä, ovat pöydässä, siitä muodostuu luja päätös, Lindtman sanoi.
On tietenkin selvää, että päätös ratkaisusta pitää perustua huolelliseen harkintaan, mutta voi myös hyvin kysyä, mitä olennaista tietoa kansanedustajilta enää puuttuu vuosikymmenien Nato-keskustelun jälkeen, varsinkin kun on nähty, millaisiin toimiin Venäjä on valmis ryhtymään Suomen lähialueella.
Näkökulmasta riippuen Saramon ja Lindtmanin toiminta voi näyttäytyä joko vastuullisena asioihin perehtymisenä tai sitten kipuiluna päätöksentekokyvyn puutteesta.
Oma historia pitäisi tuntea
Purra toi esille, että uusien selvitysten taakse ei voi piiloutua loputtomasti, ja että diskuteeraamisellakin on rajansa.
&#8211; Tähän prosessiin ladataan paljon toiveita siitä, että saataisiin varmaa tietoa, joka tekisi päätöksenteosta helppoa. Tosiasiassa tähän liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Vaikka me saamme Suomen parhaiden asiantuntijoiden lausunnot ja erilaisia riskiskenaarioita, niin varsinainen päätös on tehtävä epävarmuudessa, siitä ei nyt päästä mihinkään.
Jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ristin ritari Adolf Ehrnrooth esitti aikoinaan ajatuksen siitä, että kansa, joka ei tunne menneisyyttään, ei hallitse myöskään nykyisyyttään eikä ole valmis rakentamaan tulevaisuuttaan.
Myös Purra toi A-studiossa esille, että Nato-päätöksen pohjaksi olisi uuden selonteon ja keskustelujen lisäksi aiheellista tarkastella myös Suomen menneisyyttä.
&#8211; Mielestäni tässä kannattaa perehtyä myös historiaan, josta voi löytää monenlaista oppia siitä, millainen maailma on ollut ja millainen todennäköisesti tulee aina olemaan. Kuten tiedetään, meillä on melkoisen karu menneisyys itänaapurimme kanssa.
&nbsp;

Vasemmisto kipuilee yhä Nato-päätöksensä kanssa – Purra muistuttaa historiasta: ”Meillä on melkoisen karu menneisyys itänaapurimme kanssa”

Kansanedustaja Leena Meri sanoo, että perussuomalaisissa on valmiutta vastata nopealla aikataululla Suomen turvallisuuspolitiikan uusiin kysymyksiin. Hallitus on lähiviikkoina antamassa eduskunnalle uuden selonteon, jossa käsitellään myös Natoa, jonka jälkeen eduskunnan päätöksiä voitaneen odottaa nopeastikin. &#8211; Vaihtoehdot ovat nyt pöydällä. Tärkeintä on, että vaihtoehtoja ei jäädä hieromaan ikuisuuksiin, sillä kansalaiset odottavat päätöksiä, Meri sanoo.

Suomen, kuten koko Euroopan, turvallisuuspolitiikka on liikkeessä Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Venäjä on myös vastikään julkaissut listan epäystävällisistä maista, ja Suomi on mukana listalla.
Ylen aamuohjelmissa tänään haastateltavana ollut perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri myöntää, että Venäjä on uhka Suomelle.
&#8211; Kuvitelmat Venäjästä ja myös ajatukset mahdollisesta yhteistyöstä Venäjän kanssa ovat muuttuneet. Kuten presidentti Sauli Niinistökin totesi aiemmin: naamiot on laskettu. Todellinen Venäjä on nyt paljastunut.
Venäläisillä on Suomessa paljon kiinteistöomistusta. Meri huomauttaa, että Venäjällä riittää tekosyitä aggressiolle.
&#8211; On huomioitava Venäjän johdon ajatukset siitä, että esimerkiksi hyökkäystä Ukrainaan on perusteltu sillä, että Ukraina sortaisi venäläisväestöä, jota Venäjän täytyy suojella. Tämäntyyppiset asiat ovat aina yhteydessä kiinteistöomistuksiin. Kuten Ukrainassa huomattiin, Venäjä voi siis tällaisessa tilanteessa kokea, että sillä on etuja puolustettavana.
Rajaturvallisuutta vahvistettava hybridioperaatioilta
Meri muistuttaa, että Ukrainan sotatila on myös lisännyt hybridioperaatioiden uhkaa, joihin tulisi varautua ennakoivasti lainsäädäntöuudistuksilla. Joillakin uudistuksilla alkaa olla jo kiire, sillä lainsäädännössä on edelleen aukkoja.
Ensisijaisena Meri nostaa esille rajaturvallisuuden.
&#8211; Esimerkiksi tilanteessa, jossa ihmismassoja pyritään lähettämään rajan yli, vielä tällä hetkelläkään laki ei mahdollista sitä, että raja suljetaan. Riippumatta sotilaspoliittisista ratkaisuista tämäkin asia tulisi nyt arvioida huolella uudestaan.
Useiden viimeaikaisten kyselyiden perusteella Naton kannatus on kasvanut kansalaisten keskuudessa ja myös eduskunnassa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myös ilmoitti viime viikolla Yhdysvaltojen-vierailunsa yhteydessä, että Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyö tulee jatkossa tiivistymään prosessinomaisesti, jossa prosessissa mukana on muitakin Pohjoismaita.
Ratkaisuja ei enää hierota ikuisuuksiin
Naton ohella esillä on pidetty myös kysymystä, riittääkö Suomelle Lissabonin sopimuksen mukaiset EU-turvatakuut, jotka velvoittavat jäsenvaltioita avunantoon tilanteessa, jossa johonkin toiseen EU-maahan kohdistuu aseellinen hyökkäys.
Eräänlaisen kolmannen tien, eli pohjolan yhteisen puolustuksen joko pysyvänä ratkaisuna tai matkana Natoon, on nostanut esille ulkopolitiikan asiantuntija Mika Aaltola. Kyse on siis siitä, että Yhdysvallat, Suomi ja Ruotsi ovat aloittaneet prosessin kohti uutta puolustus- ja turvallisuussopimusta, joka lisää maiden yhteistyötä pohjolan alueella.
Meri korostaa, että <a href="https://stage.sudev.fi/purra-perussuomalaisissa-valmiutta-vastata-turvallisuuspolitiikan-uusiin-kysymyksiin-ripeasti/">perussuomalaisissa on valmiutta</a> vastata hyvinkin ripeästi Suomen turvallisuuspolitiikan uusiin kysymyksiin.
&#8211; Vaihtoehdot ovat pöydällä. Tärkeintä on nyt, että vaihtoehtoja ei jäädä hieromaan ikuisuuksiin, sillä kansalaiset odottavat päätöksiä.
Hallitus on lähiviikkoina antamassa eduskunnalle uuden selonteon, jossa käsitellään myös Natoa, jonka jälkeen päätöksiä voitaneen odottaa nopeastikin.
&#8211; Hallituspuolueet varmaankin tietävät tästä paremmin, minkä jälkeen eduskunnassa on periaatteessa mahdollisuus saada valiokunnissa mietintöjä valmiiksi jopa viikoissa. Kyse ei siis ole siitä, etteikö eduskunnan tahtotilaa saada selville. Samalla näin tärkeässä asiassa on tietysti kuunneltava tarkalla korvalla kansalaisia, sillä meidät on valittu eduskuntaan kansaa varten, Meri painottaa.
Vahvuutena maanpuolustustahto ja hyvä puolustuskyky
Meri korostaa, että Nato-päätöksenteon taustalla ja edellytyksenä tulee olla laaja yhteinen tahtotila, jonka ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa kaikkien 200 kansanedustajan yksimielisyyttä.
Meri muistuttaa, että Suomen turvana tälläkin hetkellä ovat edelleen vahvat puolustusvoimat, joihin viime vuosina on myös panostettu huomattavasti.
&#8211; Meillä on edelleen vahvuutena maanpuolustustahto ja hyvä puolustuskyky, jota ei ole ajettu alas.
Ukrainan kriisin keskellä EU suunnittelee ottavansa yhteistä velkaa energia- ja puolustushankkeisiin, eli kyseessä olisi jälleen uusi elvytyspaketti. Asian käsittely on kuitenkin vielä kesken.
Perussuomalaiset ei tue uusia EU-tulonsiirtoja, mutta Meri esittää yllättävän näkökulman.
&#8211; Kun ajatellaan, että olemme EU:n ulkorajavaltio, mahdollisesti myöhemmin myös Nato-ulkorajavaltio, niin voisiko Suomi kerrankin olla puolustushankinnoissa nettosaaja? Henkilökohtaisesti voisin kannattaa sitä, että Suomi saisi EU-rahaa Suomen puolustushankintoihin.
&nbsp;

Leena Meri: Nato-päätöksenteossa tulee olla laaja yhteinen tahtotila

Valtioneuvoston kanslia pohtii hengentuotteessaan sitä, miten kävelyä ja pyöräilyä pitäisi edistää liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Ei tarvitse olla Mensan jäsen ymmärtääkseen, että panostukset kevyeen liikenteeseen ovat poissa muusta tienpidosta ja maanteiden rappio sen kun kiihtyy.

Valtioneuvoston kanslia on julkaissut <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163414/VNTEAS_2021_53.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">selvityksen</a> siitä, miten hallintoalamaiset saataisiin pois auton ratista kävelemään ja pyöräilemään. Kommunikean taustalla on Sanna Marinin hallituksen tavoite puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä.
Hengentuotteen nimi on ”Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen mahdollisuudet ja esteet”. Julkaisun taustalla on valtakunnallisiin liikennepoliittisiin tavoitteisiin sisältyvä visio kävelyn ja pyöräilyn osuuden nostamiseksi 30 prosenttiin kaikista matkoista. Historiallisesti ottaen kyseessä olisi paluu jonnekin 1950-luvulle, jolloin tosin liikkumaan pääsi kävelemisen ja polkupyörän lisäksi myös hevosella.
Uutta veroa pukkaa
Tutkimuksessa etsittiin ratkaisuja kävelyn ja pyöräilyn kilpailukyvyn nostamiselle autoilun rinnalle. Työ tehtiin kirjallisuuteen perehtyen sekä haastattelujen avulla. Näin sitten toimitaan tulevaisuudessa, jos valtioneuvoston kansliaan on uskominen:
”Hallinnonalojen välinen yhteistyö sekä valtio-, seutu- että kuntatasolla edistävät kävelyn ja pyöräilyn edistämisen keskeisiä edellytyksiä. Kunnissa eri hallinnonalojen ohjelmiin ja strategioihin tulisi asettaa selkeät tavoitteet kävelyn ja pyöräilyn edistämiselle sekä tavoitetasot esimerkiksi kulkumuotojakaumalle. Tavoitteiden toteutumista tulisi myös seurata nykyistä paremmin. Tavoitetasot ohjaavat osaltaan toimenpideohjelmien valmistelua ja tehokkaiden toimenpiteiden valintaa jo suunnitteluprosessin aikana.”
Selvityksessä todetaan, että sähköpyörien hankintatuet, pyörähuollon ja työsuhdepyöräilyn tukeminen sekä maksuton polkupyörän käyttö ovat kansainvälisesti osoittautuneet toimiviksi keinoiksi pyöräilyn edistämiseksi. Todetaanhan siellä sitten myös, että ”työpaikkojen kohdalla autopysäköinnin maksullistaminen on kasvattanut kävelyn ja pyöräilyn osuutta työmatkoista”.
Kansanedustaja Ari Koponen <a href="https://stage.sudev.fi/tyopaikan-parkkiruutu-ehka-verolle-ari-koponen-hallitus-ruoskii-jalleen-tyossakayvia/">puuttuikin</a> tuoreeltaan selvityksen keinovalikoimaan sisältyvään ehdotukseen työpaikkapysäköinnin verottamisesta ja ihmetteli, ”miten Marinin hallituksen ainoa ratkaisu ongelmiin on aina vaan uusi vero”.
Piru asuu yksityiskohdissa
Valtion ja kuntien mahdollisuudet pyöräilyn edistämiseksi liittyvät lainsäädäntöön ja sen antamiin mahdollisuuksiin henkilöauton käytön hankaloittamiseksi. Suomeksi sanottuna henkilöauton käyttöön ohjaavien kannustimien purkamista pidetään merkittävänä mahdollisuutena:
&#8221;Sen lisäksi kuntien mahdollisuuksia lisäisi se, että kävelyä ja pyöräilyä pidettäisiin ensisijaisina kulkumuotoina myös valtion tasolla, etenkin tiiviillä kaupunkiseuduilla, ja että suunnittelu ja ylläpito toimisivat tältä pohjalta.&#8221;
Piru asuu yksityiskohdissa ja jos niin haluaa nähdä, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen asetettaisiin vastakkain muun tienhoidon kanssa ja painopisteeksi nousisi kävely- ja pyöräilymahdollisuuksien parantaminen. Todennäköisesti muun tienhoidon ja korjausvelan kustannuksella. Näin se sitten tapahtuisi:
&#8221;Maantieverkon pyöräilyolosuhteiden systemaattinen parantaminen edistäisi niin liikuntaa, liikenneturvallisuutta kuin pyörämatkailuakin. Kansainvälisiä esimerkkejä taktisesta urbanismista kannattaisi hyödyntää kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen kokeilujen kautta. Väylien talvihoitoa sekä talvihoidon tilasta kertovien ajantasaisten karttapalveluiden tarjontaa tulee lisätä, jotta kävely ja pyöräily olisivat aidosti ympärivuotisia kulkutapoja.&#8221;
SUOMEN UUTISET

Auton sijasta apostolinkyydillä – valtioneuvoston kanslian mielestä kävellen olisit jo perillä

Eduskunta keskusteli keskiviikkona 24. helmikuuta hallituksen EU-selonteosta. Perussuomalaiset nostivat esille huolensa EU:n hallitsemattomasta laajenemisesta, perussopimusten uudelleen tulkinnasta ja elpymisvälineen vaikutusten arvioinnin uupumisesta selonteossa. Oululainen kansanedustaja Jenna Simula kritisoi Suomen EU-politiikkaa kovin sanakääntein.

Jenna Simulan mukaan selonteosta ilmenee, että Suomen ja suomalaisten etu ei ole tämän hallituksen prioriteettilistalla EU-politiikassa.
&#8211; Jos hallitus ajattelisi yhtään omaa kansaamme ja asettaisi sen etusijalle, meillä olisivat asiat paljon paremmin! Me olemme kenties viimeinen maa, jonka koko väestö on esimerkiksi rokotettu. Koronan jos minkä olisi pitänyt herättää hallitus edes kerrankin miettimään asioita Suomen eikä EU:n etu edellä. Muut maat eivät luota EU:n voimaan, vaan ovat tehneet itsenäisiä päätöksiä, muistutti Simula puheenvuorossaan.
EU laajenemassa tonteille, joille se ei kuulu
Simula myös ihmetteli puheita koronanationalismista ja huolesta, että nationalismi on nostamassa päätään Euroopassa. Simula teroitti, että nationalismilla tarkoitetaan itsemääräämisoikeuden säilyttämistä, rakkautta omaa maata kohtaan sekä oman maan ja sen kansalaisten etujen ajamista. Hänen mukaansa Euroopan unioni on laajenemassa jatkuvasti sellaisille tonteille, joihin se ei kuulu.
&#8211; Hyvä esimerkki tästä on lyijyhaulikielto, joka Suomen vastustuksesta huolimatta meni läpi EU:ssa. Ei Brysselissä ymmärretä mitään meidän metsästyskulttuuristamme, suomalaisesta riistanhoidosta tai metsistä. Siitä huolimatta päätöksenteko halutaan yhä enenevässä määrin antaa Brysselin käsiin! Simula ihmetteli.
Suomen murheellinen esimerkki
Suomen EU-politiikkaa leimaavat tämän hallituksen johdolla myös epärealistiset ja ylimitoitetut toimet esimerkiksi ilmastoasioissa. Suomi haluaa olla kokoaan suurempi ja näyttää esimerkkiä kaikessa, vaikka se ei olisikaan kansallisen edun mukaista.
&#8211; Haluamme näyttää esimerkkiä muulle Euroopalle, mutta miten murheellinen esimerkki se onkaan, kun ajamme taloutemme ahdinkoon ja yrittäjät konkurssin partaalle? Esimerkki me olemmekin – esimerkki tuhansien järvien hölmölästä, Simula sivalsi.

Simula: ”EU:ssa Suomi on tuhansien järvien hölmölä”

Kansanedustaja Tom Packalén piti eduskunnassa ryhmäpuheenvuoron Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Toimintaympäristön muuttuminen on tehnyt Suomesta entistäkin alttiimman uusille turvallisuusuhille. Perussuomalaisten mielestä Suomen turvallisuuspolitiikan keihäänkärkinä pitää jatkossakin olla valtiollinen itsenäisyys, alueellinen koskemattomuus sekä Suomen ja suomalaisten turvallisuus.

Eduskunta käsitteli tänään täysistunnossaan ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa 2020. Kansanedustaja Tom Packalén kertoi, että vaikka selontekoa onkin tehty laajalla yhteisymmärryksellä, voidaan sen vaihtuvien hallitusohjelmien myötä muuttuvista painotuksista olla eri mieltä.
&#8211; Riskinä on, että selonteon rooli Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpänä ohjausasiakirjana hämärtyy, Packalén totesi.
Uuden selonteon arvopainotuksia leimaavat hallituksen aatteet ja ideologia
Packalén tähdensi, että selonteon perinteiset turvallisuusuhat ja Suomen tavoitteet ovat pitkälti samoja kuin vuoden 2016 selonteossa. Turvallisuuspolitiikan keihäänkärkinä ovat edelleen valtiollinen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus.
&#8211; Perinteisistä linjauksista huolimatta 2020 selonteon sisällön arvopainotukset ovat kuitenkin huomattavan erilaiset kuin 2016 selonteossa. Sisältöä leimaavat vahvasti hallituksen aatteet ja ideologia. Tärkeimmäksi teemaksi selonteossa nousevat ihmisoikeudet, mutta myös ilmastonmuutoksen hillintä ja sen näkeminen turvallisuusasiana erottuu osakseen.
&#8211; Selonteossa todetaan, että Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut epävakaampaan suuntaan, ja tilanne jatkuu heikentyneenä pitkäaikaisesti. Sotilaalliset jännitteet esimerkiksi Itämerellä ovat läsnä vielä pitkään. Hybridivaikuttaminen ja kybertoimintaympäristön uhkat lisääntyvät. Erityisesti verkkoturvallisuuden kehittäminen on entistä tärkeämpää. Välitöntä sotilaallista uhkaa Suomeen ei kuitenkaan kohdistu.
Konfliktin riski arktisella alueella kasvaa
Selonteossa Suomi määrittää itsensä sotilasliittoon kuulumattomaksi maaksi, joka ylläpitää uskottavaa kansallista puolustuskykyä. Selonteossa tuodaan esiin Suomen selkeä halu kehittää Nato-kumppanuuttaan ja läntistä puolustusyhteistyötä.
&#8211; Sotilaallista yhteistyötä ollaan kehittämässä myös pohjoismaiseen arktiseen puolustusyhteistyöhön. Tätä kehitystä kuvastaa syyskuun alussa Pohjois-Norjassa allekirjoitettu Suomen, Ruotsin ja Norjan välinen aiejulistus, joka määrittää tavoitetason maiden puolustusyhteistyön tiivistämiseksi.
&#8211; Kilpailu arktisella alueella on kiihtymään päin ja konfliktin riskikin on olemassa. Arktisella alueella on Venäjälle suurta sotilaallista merkitystä, ja siellä on myös maan ydinaseita. Myös Kiina on entistä kiinnostuneempi alueen taloudellisista mahdollisuuksista, Packalén huomautti.
Ääri-islam ja Euroopan ulkopuolelta tulevat muuttovirrat jätetty liian vähäiselle huomiolle
Selonteossa terrorismi ja väkivaltainen radikalisoituminen mainitaan muutamaan otteeseen, mutta se ei kuitenkaan ota laajemmin kantaa jihadismin ja ääri-islamin rooliin ulko- ja turvallisuuspoliittisena uhkana. Maailma on vasta saanut todistaa islamistista terroria muutama viikko sitten. Jihadismi ja ääri-islamistinen väkivalta ovatkin yksi merkittävimmistä ulkoisista uhista, sillä Ranskan tapahtumilla pyrittiin kiistatta iskemään demokratian ja länsimaisten arvojen ytimeen.
&#8211; Toinen liian vähäiselle huomiolle jäänyt asia on Euroopan ulkopuolelta tulevat muuttovirrat, jotka tulisi nähdä vakavampana ulkoisena uhkana valtioiden turvallisuudelle, sanoi Packalén.
EU:n toimintakyvystä liian ruusuisia kuvia
Uuden ulottuvuuden selontekoon tuo myös koronapandemia, joka laittoi koko maailman ja myös Suomen uhkakuvat ja varautumisen uudenlaiseen järjestykseen. Koronan myötä ihmisten normaali arki muuttui ja turvallisuuden tunne järkkyi. Terveysturvallisuus nouseekin selonteossa ensimmäistä kertaa sotilaallisten uhkien tasolle.
&#8211; EU:n kehityksen ja toimintakyvyn osalta selonteko maalailee liian ruusuisia kuvia. Selonteossa sanotaan, että EU on pysynyt yhtenäisenä haasteellisista kysymyksistä huolimatta. Tästä ei voi olla täysin samaa mieltä. EU:n kehitys on sisältänyt vakavia kriisejä, eikä integraation syventäminen ole ratkaissut ongelmia.
&#8211; Myöskään EU:n puolustuspolitiikka ei ole ollut kovinkaan tuloksellista tai vaikuttavaa. Määräänpää on kateissa ja jäsenmailla on hyvinkin erilaiset käsitykset puolustuspolitiikan strategisista tarpeista. Oman haasteensa tähän on tuonut myös Iso-Britannian ero EU:sta, Packalén kertoi.
Suomi ei saa joutua suurvaltojen pelinappulaksi
Toimintaympäristön muutoksen myötä Suomi on entistä alttiimpi uusille uhkille. Yhteistä niille on, että niitä ei voida enää torjua tehokkaasti pelkästään perinteisin keinoin. Tästä esimerkkinä on Suomeen kohdistuva Venäjän ja Kiinan harjoittama aktiivinen kybertiedustelu.
&#8211; Suomi sijaitsee suurvaltojen näkökulmasta strategisesti ja maantieteellisesti merkittävällä alueella. Suomen tuleekin välttää joutumasta suurvaltojen välisen kaupankäynnin pelinappulaksi. Näiden entistä laajempien haasteiden edessä turvallisuuspolitiikkamme tarvitsee kykyä ymmärtää maailmaa, kykyä ennakoida ja kykyä myös reagoida.
&#8211; Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ei tule muuttua arvoposeeraamiseksi, vaan johtavana keihäänkärkenä siinä tulee olla valtiollinen itsenäisyys, alueellinen koskemattomuus sekä Suomen ja suomalaisten turvallisuus. Tarvitsemme päämäärätietoista, uskottavaa ja suunnitelmallista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sen ohjausta – emme ideologisia arvopuheita, Packalén päätti puheenvuoronsa.
&nbsp;

Perussuomalaiset eivät halua Suomen ajautuvan suurvaltojen välisen kaupankäynnin pelinappulaksi: ”Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ei tule muuttua arvoposeeraamiseksi”

Ulkoministeri Timo Soini esitteli perjantaina uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon.

Selonteko kattaa koko ulko- ja turvallisuuspolitiikan laajan alueen. Toimintaympäristömme muuttuu laajasti ja ennakoimattomasti, maahanmuuttokriisi ja Euroopan talouskriisi eivät ole ohi, Euroopassa on tapahtunut terrori-iskuja. Eurooppalaiset arvot ja turvallisuusjärjestelmä on haastettu.
&#8211; Keskeinen muutos Suomen turvallisuustilanteessa on Venäjän toimeenpanema Krimin valtaus ja Venäjän toimet Itä-Ukrainassa, Soini painotti.
Itämeren alueen jännittyneen tilanteen lisäksi on huomioitava EU:n tilanne, mahdollinen Brexit sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan väestökehitys.
&#8211; Suomi ei halua eikä voi eristäytyä. Muutoksia on ennakoitava ja niihin pitää varautua entistä paremmin, Soini korosti.
Aikataulu pitää
Soini korosti, kuinka valtioneuvosto hyväksyi selontekonsa hallitusohjelman mukaisesti ja aikataulussa ja hallitus tekee poliittisia linjauksia. Soini piti tärkeänä, että asia saadaan tänään valmiiksi – vatulointi ei edusta mitään. Yhteistyö tasavallan presidentin ja hallituksen kanssa tuottaa tulosta. Myös eduskunnan asettamaa seurantaryhmää on pidetty aiempaa tiiviimmin mukana prosessissa. Tuloksena on hyvä ja muodoltaan uudenlainen selonteko. Linjaus on lyhyt ja strateginen.
&#8211; Hallitus haluaa kertoa, mihin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa nyt keskitytään, Soini korostaa.
Nato-kirjaus selkeämmäksi
Selonteon eräänä perusasetelmana on, että Suomi tekee päätöksensä Natoon liittymisestä itse, mutta kirjausten mukaan nyt Suomi voi tehdä sen. Toisin oli aiemmin. Tällöin kirjaus oli se, ettei Suomi liity Natoon.
&#8211; Haluttiin esittää perusviesti, että jos tulemme tähän lopputulokseen, se on mahdollista nyt. Toisin kuin edellisissä selonteoissa, joissa tavallaan kirjattiin, ettei se ole mahdollista. Se on sen ajan päätös sitten, jos tällainen prosessi lähtee liikkeelle. Kansanäänestyksellä on tietenkin ollut laajaa kannatusta näissä asioissa, Soini aprikoi.
Onko Suomella pahassa paikassa nopea reitti Natoon, Soinilta kysyttiin.
&#8211; Kun esimerkiksi Montenegro aloitti prosessin, meille on olennaista, että mahdollisuudet ovat olemassa. Mutta tällaisella asialla spekulointi ei ole hedelmällistä. Se on selvää, että Suomi pitää kaikkia asioita arsenaalissaan mitä tarvitaan. Jos tilanne muuttuu ja tarvitaan, niitä pitää kyetä tekemään. Siksi on tärkeää, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko antaa väljät valtuudet. Jos tilanne ajankohtaistuu, pitää katsoa miten mennään, mutta pidemmälle en spekuloi, Soini puntaroi tiedotustilaisuudessaan.
15 painopistettä
Selvityksessä listattiin 15 painopistealuetta. Yhdistävänä kaikissa painopisteissä on yhteistyön syventäminen.
&#8211; EU:n vahvistaminen turvallisuusyhteisönä. EU:n avunanto- ja solidaarisuuslausekkeet ovat aivan uudella tavalla nousseet esiin Lissabonin sopimuksesta myös käytännön toimina, Soini sanoi.
&#8211; Yhteistyön syventäminen Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa. Ruotsi-yhteistyö on todella tärkeää, siinä voidaan mennä todella syvälle ilman rajoituksia.
&#8211; Yhteistyön tiivistäminen Yhdysvaltain kanssa.
&#8211; Venäjän-suhteiden merkitys.
&#8211; Kahdenväliset suhteet ulkoo- ja turvallisuuspolitiikassa yleisemminkin.
&#8211; Suhteiden kehittäminen Naton kanssa.
&#8211; Huomio arktisen alueen tulevaisuuteen. Sen merkitys kasvaa, toimimme ensi keväästä lähtien Arktisen neuvoston puheenjohtajana.
&#8211; Haluamme huomioida kestävän kehityksen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteina.
&#8211; Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden yhteyden korostaminen. Nämä nivoutuvat yhä enemmän toisiinsa.
&#8211; Vahvistetaan toimia muuttoliikkeen perussyiden ja hauraiden valtioiden osalta.
&#8211; Tasa-arvo ja ihmisoikeudet ovat Suomen lähtökohta.
Kriisinsietokykyä täytyy vahvistaa
&#8211; Haluamme aktiivisuutta konfliktinhallintaan. Suomi on aktiivinen maailmalla, rauhanvälitystä vahvistetaan painopisteenä. Sääntöpohjaista toimintaa vahvistetaan. On tärkeää, että säännöt ovat kunnossa, sääntöjä noudatetaan ja kaikki noudattavat niitä. Se on pienen maan etu, Soini muistutti.
&#8211; Kriisinkestokyvyn vahvistaminen on tärkeä ja nouseva asia. Kun tapahtuu yllättäviä asioita, kansakunnalla pitää olla kriisinkestokykyä. Kun asioita tapahtuu, niihin pitää osata reagoida ja pitää osata hahmottaa ja koettaa ymmärtää, vaikka ei voisi hyväksyä.
&#8211; Meillä pitää olla vahva ulkoasiainhallinto näihin haasteisiin vastaamassa, Soini sanoi ja kiitti ministeriön hienoa henkilökuntaa.
&#8211; Kahden- ja monenkeskinen puolustusyhteistyö on keskeinen osa Suomen turvallisuuden kehittämistä ja ennaltaehkäisyä.
Turvallisuusnäkökulmaa vahvistaa vielä loppuvuodesta valmistuva puolustuspoliittinen selonteko.
Ei odoteta ulko- eikä kotimaan vaaleja
Soinilta tiedusteltiin, eikö Suomen olisi kannattanut odottaa Britannian Brexit-äänestyksen tai USA:n presidentinvaalien tuloksia ennen linjauksen julkistamista.
Hän totesi, ettei muiden maiden tapahtumilla kannata ryhtyä spekuloimaan. Jos Brexit tulee, se merkitsee vähintään kahden vuoden neuvotteluita, emmekä voi odottaa sitä. Jos maailma muuttuu, pitää muuttua sen mukana, Soini linjasi.
&#8211; Suomi ei voi odottaa muiden maiden presidentinvaalien tai omien vaalien tuloksia, Soini totesi.
Soinin arvion mukaan Venäjä ei ole Suomelle nyt sotilaallinen uhka. Sotilasvoima on kuitenkin sitä varten, että torjumme kaikki mahdolliset uhat. Puolustamme omaa maatamme, yhteiskuntajärjestelmäämme ja vapauttamme. Ei meitä sota uhkaa, mutta viisas aina varautuu, Soini puntaroi.
Suomen liikkumavaraa ei saa supistaa
Onko tämä viesti Venäjälle, kysyttiin.
Tämä on Suomen linja suomalaisille: teemme kaikkemme Suomen puolustamiseksi. Jos Suomi tekee Nato-päätöksen, teemme sen itsenäisesti. Venäjä on ilmoittanut, että sillä on seurauksia ja on hyvä, että he näin sanovat. Mutta jos Suomi jotakin tekee, pitää olla arvioita, mitä teemme ja mitä emme. Sitä varten on selonteko tehty.
&#8211; Suomen liikkumavaraa ei saa supistaa. Emme voi eristäytyä emmekä jäädä eristetyksi. Keinovalikoiman on oltava laaja emmekä saa sulkea mitään mahdollisuutta pois, Soini linjasi.

Selonteko

Mäenpää vaatii EU:n toisen lyijyasetuksen hylkäämistä – vaarantaisi ampumaharrastuksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset

Kotoutumisen uudistamistarpeet puhuttivat eduskuntaa – Junnila: ”On kotiinpaluun aika”

Slunga-Poutsalo: Nato ei korvaa itsenäistä puolustusta, mutta se voi auttaa

Rantanen: ”Paras päivä liittyä Natoon oli eilen”

Vasemmisto kipuilee yhä Nato-päätöksensä kanssa – Purra muistuttaa historiasta: ”Meillä on melkoisen karu menneisyys itänaapurimme kanssa”

Leena Meri: Nato-päätöksenteossa tulee olla laaja yhteinen tahtotila

Auton sijasta apostolinkyydillä – valtioneuvoston kanslian mielestä kävellen olisit jo perillä

Simula: ”EU:ssa Suomi on tuhansien järvien hölmölä”

Perussuomalaiset eivät halua Suomen ajautuvan suurvaltojen välisen kaupankäynnin pelinappulaksi: ”Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ei tule muuttua arvoposeeraamiseksi”

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko vahvistettiin – ”Ei meitä sota uhkaa, mutta viisas aina varautuu”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025