Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

seminaari

Oikeusvaltio on kriisissä, jos demokratian oikeutus kiistetään. Oikeusvaltio on kriisissä, jos median ja tietoverkkojen valvonta annetaan yksityisille tahoille. Oikeusvaltiota ei ole ollenkaan, jos valta on korruptoitunut. Oikeusvaltion kriisi alkoi vuonna 2015.

Eduskunnan auditorioon oli kokoontunut satapäinen, valistunut yleisö pureskelemaan kymmenkunnan asiantuntijan arvioita siitä, Onko oikeusvaltio kriisissä? Tilaisuuden järjesti Tutkas-seura, jonka <a href="https://www.facebook.com/Tutkas-143354079124752/">tavoitteena</a> on edistää vuoropuhelua tutkijoiden ja kansanedustajien välillä. Ja heti aluksi on pakko todeta, että vastaus seminaarin otsikkokysymykseen ei todellakaan ole helppo ja se on paljolti riippuvainen itse kunkin tavasta hahmottaa todellisuutta.
Tynkkynen esitti välikysymyksen
Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen tykitti tiivistetyn esityksen menneistä ja totesi, että keskustelu oikeusvaltiosta on tärkeää, mutta sen oikeutuksen kiistäminen on vaarallista. Kekkonen näki oikeusvaltion uhkana maailman mitassa oikeistopopulismin sekä systeemin vastaisen vasemmiston.
Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen ponnahti esiin yleisöstä ja tiedusteli Kekkoselta, mihin kontekstiin tämän mielestä oikeistopopulismi asettuu Suomessa. Kekkosen mielestä perussuomalaisilla on ”aika vahva oikeistopopulistinen dimensio”. Professorin mielestä pitää kuitenkin korostaa sitä, että kaikki ”eivät mene samaan muottiin”.
Kaikki muuttui 2015
Illan ehkä tieteellisesti mielenkiintoisimmasta annista vastasi Itäisen Euroopan tieteenalavastaava Katalin Miklóssy. Hänen mielestään ”dialogi idän ja lännen välillä on illuusio”. Itäisessä Euroopassa on kommunismin ajoista vallinnut kielellinen selviytymisstrategia: ennen toteltiin näennäisesti Neuvostoliittoa ja sittemmin Euroopan unionia.
Vuonna 2015 kaikki muuttui ja valtaan astuivat lakimiespoliitikot. Johtavien poliitikkojen juristitausta selittää Miklóssyn mukaan etenkin Unkarin ja Puolan kehitystä ja lakimieshän tämä Vladimir Putinkin pohjimmiltaan on. Itäisessä Euroopassa oikeusvaltio tarkoittaa käsitteenä ja suomeksi sanottuna ehkä enemmänkin lakia ja järjestystä kuin vähemmistöjen oikeuksien suvereenia turvaa.
”Lain pitää olla oikeus ja kohtuus”
Tilaisuuden huipensi paneelikeskustelu, jossa näkemysten äärilaitoja edustivat kansanedustajat Jani Mäkelä ja Veronica Honkasalo (vas.). Mäkelä totesi puheenvuorossaan, että ”lain pitäisi rajoittaa vain sitä, mitä on pakko rajoittaa ja sen mikä ei ole laitonta, pitäisi yksiselitteisesti olla laillista”.
&#8211; Tuomarin ohjeissa sanotaan, että lain pitäisi olla oikeus ja kohtuus. Lain oikeuttaa pohjimmiltaan se, että se tulee kansalta. Tässä kohtaa kyseenalaistaisin sen, että meidän tulisi olla oikeusvaltiokäsityksessämme alisteisia Euroopan unionille. Suomen kansalla on oikeus määrittää itse oma oikeusvaltionsa, Mäkelä linjasi.
Luottamus saatetaan menettää
Mäkelä totesi myös, että EU:ssa saatetaan politisoida oikeusvaltiokäsitystä ja ”yritetään kääntää sitä joitakin yksittäisiä jäsenvaltioita vastaan”.
&#8211; Se, että oikeusvaltiosta tehdään poliittinen käsite ja aletaan ajamaan sillä joitakin muita tarkoitusperiä kuin itse sitä oikeutta, johtaa siihen, että luottamus oikeusjärjestelmää kohtaan saatetaan menettääkin, Mäkelä pohdiskeli.
Sanavapaudella rajansa EU:ssa
Mäkelä puuttui myös siihen, että EU saattaa rajoittaa sosiaalisissa medioissa sellaisten henkilöiden sananvaltaa, joille sitä ei haluta antaa ja vaientaa sellaisia näkemyksiä, joita ei haluta julkisuuteen.
&#8211; Euroopan unioni on lainausmerkeissä vapaaehtoiselta pohjalta luonut sellaisia pelisääntöjä sosiaaliselle medialle, että poistetaan sieltä esimerkiksi vihapuheeksi luokiteltua sisältöä. Nämä ovat niin sanotusti vapaaehtoisia käytänteitä, eivätkä ne perustu lainvoimaisiin tuomioihin. Ne ovat pohjimmiltaan mielivaltaa.
&nbsp;

Jani Mäkelä oikeusvaltion kriisi -seminaarissa: Lain pitää olla oikea, kohtuullinen ja kansasta lähtöisin

Eläkkeellä oleva biokemisti Pekka Nikkola Kankaanpäästä sairastui nuorena miehenä kosteusvaurion aiheuttamaan keuhkosairauteen. 2000-luvun alkupuolella hän joutui Työterveyslaitoksen keuhkoputkialtistuskokeisiin ammattitaudin selvittämiseksi. Nikkola ja muut sisäilmasta sairastuneet kertoivat tarinansa lauantaina pidetyssä suurseminaarissa.

Nikkolan mukaan Työterveyslaitoksen vuosien 1995-2010 aikana harjoittamat keuhkoputkialtistuskokeet, joilla tutkittiin kosteusvaurion yhteyttä astmaan ja allergiseen alveoliittiin, olivat täyttä huijausta ja sairastuneiden tarpeetonta pahoinpitelyä, sillä todellisuudessa kosteusvaurion syy-yhteys mainittuihin tauteihin on tiedetty jo pitkään.
&#8211; Minut altistettiin kaksi kertaa allergeeniuutteelle, jossa oli mukana beetaglukaania. Se aiheutti keuhkoihini massiivisen tulehduksen, jonka perusteella sain diagnoosin ammattitaudista, allergisesta alveoliitista. Altistuskoe aiheutti minulle veriset keuhkot, vaikka keuhkoni olivat varmasti aivan verettömät ennen noita kokeita. Satoja ihmisiä pahoinpideltiin ja kiusattiin turhilla hometesteillä Työterveyslaitoksen toimesta, Nikkola kertoi.
 ”Meitä pidettiin Münchausen-tapauksina”
Yrittäjä Tiina Jääskeläinen sairastui muutama vuosi sitten silloin vielä alaikäisen tyttärensä kanssa sisäilmasairauksiin asuttuaan viisi vuotta homeongelmaisessa asunnossa. Vuonna 2011 he joutuivat homepakolaisiksi omasta kodistaan, kodittomiksi.
<iframe loading="lazy" title="Lasten asema ja oikeudet sisäilma- ongelmissa" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/c4XmspSsyF4?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Mitään yhteiskunnan tukia he eivät saaneet, vaikka mukana oli alaikäinen erittäin vaikeasti sairastunut lapsi. Kun he lopulta pääsivät allergiatutkimuksiin vuonna 2013, oli Jääskeläisen tytär ollut jo vuoden vuodepotilaana.
&#8211; Meitä pidettiin mahdollisina Münchausen-tapauksina. Lastensairaalassa emme saaneet mitään diagnooseja, sen sijaan saimme lastensuojeluilmoituksen, jonka tarkoituksena oli saada tyttäreni toimitettua tahdonvastaiseen psykiatriseen hoitoon suljetulle osastolle. Sossut ja lääkärit sain perääntymään vasta, kun laitoin lastensuojeluilmoituksen nettiin.
&#8211; Nyt tyttäreni on ollut vuodepotilaana jo kuusi vuotta. Vaikka meillä on useampikin lääkärinlausunto, mitään tukea emme saa, vaan Kela pitää tytärtäni edelleenkin normaalisti työkykyisenä, Jääskeläinen kertoi.
Meillä muhii kansanterveydellinen ongelma
Lastentautien erikoislääkäri Tiina Tuomela on työssään usein törmännyt vastaavanlaisiin tapauksiin, kun sisäilmasairastuneita ei uskota vaan heitä pidetään mieleltään sairaina. Münchausenin oireyhtymässä on kyse siitä, että vanhempi sairastuttaa lapsen henkisesti keksimällä tälle oireita.
Kyseessä on vakava, vanhemmuutta loukkaava syytös, mutta valitettavasti siihen törmää.
&#8211; Meillä muhii kansanterveydellinen ongelma. Jos lapsi altistuu homeelle jo päiväkodissa tai koulussa, ennemmin tai myöhemmin oireet puhkeavat, esimerkiksi työpaikalla. Sairastuneet lapset saattavat syrjäytyä sosiaalisesti, heidän itsetuntonsa heikkenee, sosiaalinen kehitys häiriintyy ja he saattavat joutua koulukiusatuiksi.
&#8211; Kehittää pitäisi väistötiloja, hoitopolut on saatava kuntoon, sairastuneiden kohtelussa ja kohtaamisessa on ongelmia, koulutusta tulisi kehittää ja sosiaaliturva on saatava kuntoon, Tuomela sanoi perussuomalaisten organisoimassa seminaarissa.
&nbsp;

Eläkkeellä oleva biokemisti: ”Työterveyslaitoksen turhat hometestit olivat huijausta ja sairastuneiden turhaa pahoinpitelyä”

Rakennetun ympäristön aiheuttamat sairaudet ja sosiaaliturvan puute -suurseminaari Helsingissä käynnistyi dramaattisesti sisäilmakatastrofin uhriksi joutuneen perheen isän epätoivoisella avunpyynnöllä ja äidin traagisella kirjeellä.

Tämän perheen kohdalla viranomaisten välinpitämättömyys ja yhteiskunnallisen tuen puute johti lopulta tragedioista pahimpaan – oman lapsen kuolemaan. Isän vetoomus oli kirjoitettu ennen aivan äskettäin tapahtunutta menetystä.
&#8211; Vaimoni ajaa autolla vain harvoin, netin käyttö on hankalaa ja kaupassa käyminenkin tuskallista. Kuitenkin meille on tarjottu lähinnä vain psykologista tukea. Perheemme hajoaa palasiksi, ellemme saa apua. Auttakaa meitä, kirjoitti isä vetoomuksessaan, jonka perussuomalaisten työmies Matti Putkonen luki lauantaina seminaariyleisölle.
<iframe loading="lazy" title="RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIHEUTTAMAT SAIRAUDET JA SOSIAALITURVAN PUUTE - seminaari" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/T3QZAabKdLM?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
”Eilen havahduin suureen ikävään”
Juuri seminaaria edeltävänä päivänä oli Suomen Hajuste- ja Kemikaaliyliherkät ry:tä edustava Reetta Lappalainen saanut saman perheen äidiltä koskettavan kirjeen, jonka sisältö veti seminaariyleisön hiljaiseksi.
&#8211; Hyvä seminaariväki. En haluaisi kirjoittaa tällaista kirjettä. Haluaisin herättää lapseni aamulla kouluun ja saada elää tavallista elämää. Eilen havahduin suureen ikävään, Lappalainen luki liikuttuneena.
&#8211; Sisäilmakatastrofin uhriksi joutuminen ei kiinnosta viranomaisia Suomessa. Emme ole saaneet sinnikkäästä yrittämisestä huolimatta apua, vain koska olemme sairastuneet vääränlaiseen sairauteen. Nyt toinen lapsistani ei ole enää täällä. Pitääkö lapsen kuolla ennen kuin saamme edes osan tarvitsemastamme tuesta? Lapseni kuoli sisäilmasairauden ja hoitovirheiden muodostamaan ketjuun.
Oulun poliisin astmaepidemia
Työsuojeluvaltuutettu Tero Väyrynen Oulun poliisilaitokselta puhui sisäilmaseminaarissa Oulun poliisin sisäilmaongelmista. Oulun poliisilaitos on vuonna 1989 käyttöönotettu tyypillinen sandwich-tyyppinen virastotalo, joka on kärsinyt sisäilmaongelmista ainakin vuodesta 2009 lähtien.
Henkilöstön valituksiin ja heidän kokemiinsa oireisiin ei uskottu, eikä kattavaa kuntotutkimusta haluttu tehdä ennen kuin vasta vuonna 2016. Samana vuonna aloitettiin suurempi peruskorjaus.
&#8211; Kiinteistönomistaja ei katsonut väistötiloja tarpeellisiksi, joten työskentelimme rakennustyömaalla, kunnes rakennusvalvonta keskeytti työt puutteellisen rakennuslupahakemuksen vuoksi. Nyt työskentelemme väistötiloissa, joista tuli käytännössä väliaikaistilat.
&#8211; Ymmärrämme ammatin riskit, mutta sitä on vaikea ymmärtää, että työpaikka on se, mistä sairastutaan. Poliisilaitoksen 270 työntekijästä 150 on sairastunut erilaisiin oireisiin, joten jos sisäilmaongelmat ovat pelkkiä mielenterveysongelmia, olisin vielä enemmän huolissani, Väyrynen ihmetteli.
18 astmadiagnoosia yhden kevään aikana
Poliisilaitoksen remontin aikana 138 työntekijää oli yhteydessä työterveyshuoltoon muun muassa silmä- ja hengitysoireiden, ihottumien, hengenahdistuksen sekä rytmihäiriöiden takia. Joulukuussa 2016 aloitettu vankilaosaston remontti vaikeutti oireita merkittävästi.
Ensimmäinen astmadiagnoosi tehtiin tammikuulla 2017. Kevään 2017 aikana astmadiagnooseja tehtiin jo 18. Sairastuneet siirrettiin välittömästi muihin tiloihin.
&#8211; Suomalaisessa hoitosuosituksessa sisäilmaongelmien ja sairastumisten syy-yhteyttä ei voida todeta, jos ei pystytä osoittamaan, mistä tekijöistä ja millä mekanismeilla oireet syntyvät. Sitä vastoin esimerkiksi saksalaisessa hoitosuosituksessa kosteusvaurio on aina terveysriski.
&#8211; Jatkoselvityksiä asiassa on tehty, joiden mukaan toksisten olosuhteiden ei aukottomasti voida osoittaa aiheuttaneen henkilökunnan sairastumisia, mutta sitä pidetään todennäköisenä, sanoi Väyrynen.
Kätilön unelma mureni
Kokkolalainen Tarja Kovalainen tiesi jo pikkutyttönä, että isona hänestä tulee kätilö. Haave toteutui, ja Keski-Pohjanmaan keskussairaalan synnytysosastolla työskennellyt Kovalainen toivoi saavansa jatkaa unelma-ammatissaan eläkeikään saakka.
Unelma kuitenkin mureni synnytysosaston homeongelmiin, jotka veivät Kovalaiselta ja kolmelta kollegalta työkyvyn hänen ollessaan vasta nelikymppinen. Nyt Kovalainen joutuu jättämään eläkepaperit, vasta 56-vuotiaana.
&#8211; Minulta meni työ, terveys ja toimeentulo. Matkakorvauksia lääkärikäynteihin ei saanut, Tehy ei maksanut ansiosidonnaista. Olimme vajaakuntoisia työntekijöitä ja mukana useissa työkokeiluissa. Yli vuoden pyysin, että minut irtisanottaisiin. Vuonna 2018 näin viimein tapahtui.
&#8211; Mietin kuitenkin, miksi Suomessa pitää aina mennä vaikeimman kautta. En koskaan uskonut sanontaa, että jyvät erottuvat akanoista, valitettavasti se on totta. Se illuusio minulta on mennyt, että Suomi olisi oikeusvaltio, Kovalainen kertoi suurseminaarissa.
&#8221;Olen menettänyt luottamukseni yhteiskuntaan&#8221;
Marjut Vesala Suomen Hajuste- ja Kemikaaliyliherkät ry:stä on joutunut karvaasti kokemaan, että monikemikaaliyliherkkyyteen sairastumisen jälkeen ei ole elämää eikä yhtään normaalia arkea. Monelta tautiin sairastuneelta viedään kaikki – terveys, koti, työ ja perhe, ulkonäköä ja itsetuntoa myöten.
Huonosti tunnetun sairauden taustalla on usein homealtistus. Monikemikaaliyliherkkyys ei ilmoittele etukäteen, se iskee yhtäkkiä ja varoittamatta kuin auto-onnettomuus – ja sitten joutuu äkkiä lähtemään kotoaan pois.
&#8211; Olen ollut koditon kohta kolme vuotta. Vuonna 2015 pystyin vielä käymään kaupassa ilman hengityssuojaa, nyt tarvitsen kaksi suusuojaa kauppareissua kohti. Olen jo siinä tilanteessa, että jos otan suusuojan pois, minulta saattaa mennä taju.
&#8211; Kun yhdellä verikokeella ei löydy mitään poikkeavaa, eivät läheisetkään usko, vaan päivittäin joudun selittelemään sairauttani ja oireitani ihmisille. Ja koska diagnoosia ei saa, ei myöskään Kelalta saa mitään tukia. Olen menettänyt luottamukseni tähän yhteiskuntaan, nyt toivon, että yhteiskunta todistaisi minulle olevansa vielä luottamukseni arvoinen, Vesala kuvasi seminaariyleisölle ahdinkoaan.
Lääkärit vakuuttuneita &#8211; homeongelma on todellinen
35 vuotta työterveyslääkärinä toiminut Kyösti Rinne havaitsi jo varhain, että suurimmalla osalla toistuvista poskiontelotulehduksista kärsivillä oli myös homeongelmaa joko kotona tai työpaikalla. Rinne toimi vuosikymmeniä kauhajokelaisen homekoulun työterveyslääkärinä.
Tänä päivänä koulu ei enää ole käytössä, mutta 18 koulun kolmestakymmenestä opettajasta on jossain vaiheessa sairastunut melko vakaviin sairauksiin.
&#8211; Homeongelmat aiheuttavat muutakin kuin vain limakalvo- ja hengitystieoireita. Sairastuneiden joukossa on ollut esimerkiksi todella harvinaisia autoimmuunisairauksia, rintasyöpiä ja keuhkosyöpä tupakoimattomalla naisella. Yhden nuoren syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa.
&#8211; Koulun rakentaminen maksoi Kauhajoella 8,5 miljoonaa euroa, eli jos kahdeksan oppilaan tulevaisuus muuttuu homeettoman koulun ansiosta normaaliksi, on se kannattava satsaus jo taloudellisestikin, Rinne kertoi.
Kenen korvien välissä on vikaa?
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Christer Häggvist kertoi seminaariyleisölle, että tänä päivänä käydään tietyissä piireissä lääkärien keskuudessa kiivasta keskustelua siitä, ovatko homeongelmat pelkästään mielen tuotteita. Koska sisäilmaongelmista sairastuneet raportoivat lääkäreille hyvin monenlaisia oireita, taudinkuvaa on vaikea saada yhden diagnoosin alle.
Koska harhaluuloisuushäiriön oireisiin liittyy myös kokemus tai pelko fyysisestä sairaudesta, tulee monelle lääkärille kiusaus ajatella ongelman olevan korvien välissä.
&#8211; Tänä päivänä tiedetään, että neuroinflammaatio eli aivojen tulehdusreaktio on keskeinen tekijä monen psykiatrisen ja neurologisen sairauden taustalla, kuten skitsofreniassa, masennuksessa, kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä, lihasrappeumataudissa ja Alzheimerissa.
&#8211; On valitettavaa, että tietyt julkisilla varoilla ylläpidetyt erikoislääkäreiksikin kutsutut tahot harjoittavat edelleen hoitomuotoja, joiden tehosta ei ole mitään näyttöä. Kenen korvien välit ovat tässä päässeet tulehtumaan? Häggvist kysyi.

Yhteiskunnan tuen puute johti sisäilmasairastuneen lapsen kuolemaan – isän vetoomus: ”Auttakaa meitä”

seminaari

Jani Mäkelä oikeusvaltion kriisi -seminaarissa: Lain pitää olla oikea, kohtuullinen ja kansasta lähtöisin

Eläkkeellä oleva biokemisti: ”Työterveyslaitoksen turhat hometestit olivat huijausta ja sairastuneiden turhaa pahoinpitelyä”

Yhteiskunnan tuen puute johti sisäilmasairastuneen lapsen kuolemaan – isän vetoomus: ”Auttakaa meitä”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025