Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Seppo Kolehmainen

Nuorten tekemät vakavat rikokset ovat lisääntyneet pelottavan kovaa vauhtia. Erityisesti alaikäisten väkivaltarikollisuus on kasvanut selvästi. Kyse on muun muassa pahoinpitelyistä, törkeistä ryöstöistä, henkirikoksista ja henkirikosten yrityksistä.

12–14-vuotiaiden väkivaltarikollisuuden taso on kasvanut muutamassa vuodessa peräti 134 prosenttia, ja poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan alaikäisten tekemien ryöstörikosten määrä kasvoi pelkästään viime vuonna 93 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Perussuomalaiset kansanedustajat, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mari Rantanen, ovat tilanteesta äärimmäisen huolissaan.
&#8211; Saamme jatkuvasti lukea mediasta juttuja alaikäisistä nuorista, jotka ovat syyllistyneet silmittömään väkivaltaan. Pelkästään tässä kuussa on taas uutisoitu lukuisista nuorten tekemistä puukotuksista ja porukalla tehdyistä ryöstöistä. Veitsiä ja muita aseita kannetaan mukana yhä useammin, ja niiden kanssa saatetaan hyökätä myös täysin sivullisten ihmisten kimppuun, perussuomalaisedustajat kertovat.
&#8211; Tilanne on erittäin vakava, ja nuorten tekemien rikosten ennaltaehkäisyyn onkin ehdottomasti panostettava nykyistä pontevammin. Tilanne vaatii kuitenkin myös kovien keinojen käyttöön ottamista ennen kuin on liian myöhäistä.
Rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa laskettava
Yhä useammin vakavaan rikokseen syyllistyvät alle 15-vuotiaat nuoret. He jäävät tällä hetkellä ko­konaan vaille rangaistusta, sillä lain mukaan alle 15-vuo­tiasta ei voida tuomita rikosoikeudelliseen seuraamukseen.
&#8211; Kyllä lapsikin ymmärtää, että ketään ei saa lyödä puukolla. Monessa muussa maassa rikosoikeudellinen vastuu alkaakin jo ennen 15 vuoden ikää, ja myös Suomessa rikosoikeudellisen vastuun alkamisikää olisi viimeaikaisen kehityksen valossa syytä laskea. Lisäksi poliisille olisi annettava nykyistä laajemmat mahdollisuudet käyttää pakkokeinoja alle 15-vuotiaisiin nuoriin, jotta viranomaisilla olisi käytössään riittävät keinot myös nuorten tekemien rikosten selvittämiseksi.
&#8211; Esimerkiksi rikoskomisario Marko Forss Helsingin poliisilaitokselta on pitänyt ongelmallisena sitä, että vapauteen liittyviä pakkokeinoja, kuten pidättämistä, ei saa käyttää alle 15-vuotiaisiin.
Pysyvä maahantulokielto maahanmuuttajarikollisille
Ulkomaalaisten rikoksesta epäiltyjen osuus on tunnetusti korostunut esimerkiksi pahoinpitely- ja ryöstörikoksis­sa. Rikos- ja pakkokeinotilaston tiedoista ilmenee, että tämä pätee myös alaikäisten kohdalla, sillä joka neljäs väkivaltarikoksesta epäilty alaikäinen on ulkomaalaistaustainen. Rikoksia tehtailevan nuoren tie saattaa hyvinkin johtaa jengirikollisuuden pariin, ja Suomessa toimivien katujengien jäsenistä lähes kaikki ovatkin toisen polven maahanmuuttajia.
&#8211; Perussuomalaisten mielestä vakavaan rikokseen syyllistyneet ulkomaalaiset olisi karkotettava Suomesta ja heille olisi määrättävä pysyvä maahantulokielto. Mahdollisesti jo myönnetty Suo­men kansalaisuus olisi määrättävä menetettäväksi. Kyllä se vain on niin, että jos tässä maassa ei osaa elää ihmisiksi, niin tänne ei ole ulkomailta mitään asiaa, sanovat edustajat.
&nbsp;

Leena Meri ja Mari Rantanen vaativat toimia nuorisorikollisuuteen puuttumiseksi: ”Tilanne vaatii myös kovien keinojen käyttöön ottamista”

Kasvava jengirikollisuus on juuri nyt yksi valtakunnan kuumimmista puheenaiheista. Suomi on jo vaarallisen pitkällä Ruotsin tiellä, mutta miksi rehottavaan jengirikollisuuteen puuttuminen tuntuu toisinaan olevan hyvin vaikeaa ja miten kehitys pysäytetään? PS-Nuorison Miko Bergbom ja Joakim Vigelius sekä kansanedustaja Sebastian Tynkkynen esittivät eilen keskustelutilausuudessa näkökulmia ja ratkaisuja jengiytymisen ja jengirikollisuuden estämiseksi.

Jengirikollisuus on viimeistään tänä syksynä noussut valtakunnalliseksi puheenaiheeksi. Lokakuun alussa Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne vaati hallitusta ryhtymään ripeisiin toimiin kasvavan jengirikollisuuden <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/6874c92c-223a-40ef-b451-6cc4fbb6fd6b">torjumiseksi</a>. Rinne myös mainitsi Suomen jo olevan Ruotsin tiellä.
Tunnetusti naapurissa tilanne onkin huomattavasti pahempi, sillä Ruotsi on esimerkiksi ampuma-aseväkivallan kärkimaa koko Euroopassa, ja maan ongelmiin alkaa olla huomattavan vaikea puuttua.
Rinteen mukaan Suomessakin toimii jo 11 katujengiä pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Jäseniä niissä on noin 200. Jengien jäsenistä yli 90 prosenttia on täysikäisiä ja 95 prosenttia jengiläisistä nimen ja etnisyyden perusteella ulkomaalaistaustaisia.
Suomi on jo Ruotsin tiellä
Suomi on siis Ruotsin tiellä, mutta miksi etenkin pääkaupunkiseudulla rehottavaan jengirikollisuuteen puuttuminen tuntuu toisinaan olevan hyvin vaikeaa? Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Miko Bergbom esittää, että yksi syy on yhteisen tilannekuvan ja näkemyksen puuttuminen.
&#8211; Suomessa on erimielisyyttä siitä, millainen uhka jengit on tai onko jengejä ylipäätään. Tilanne on hankala siksi, että kun poliittisen päätöksentekijän pitäisi perustaa päätöksensä tietoon ja tilannekuvaan, niin mihin tietoon pitäisi nojata, jos käsitykset ovat keskenään erilaisia, Bergbom taustoittaa.
Bergbom avasi eilen Helsingissä keskustelutilaisuuden, jossa PS-Nuorison ja puolueen edustajat esittivät näkökulmia Suomessa esiintyvän jengiytymisen ja jengirikollisuuden syille sekä pohtivat ratkaisuja niiden poistamiseksi.
Katujengiongelmaa kiistetty korkealla tasolla
Katujengiongelmaa on kiistetty eri lähtökohdista varsin korkealla tasolla. Keskeisiä kysymyksiä ovat: onko Suomi Ruotsin tiellä, onko Suomessa katujengejä ja ketä jengeihin kuuluu.
Bergbom muistuttaa, että vain kaksi vuotta sitten helsinkiläinen ylikomisario Jari Taponen kielsi katujengien olemassaolon ylipäätään. Omaa elämäänsä on jäänyt elämään Taposen Twitterissa julkaisema, denialismista kumpuava lause: ”Suomessa ei ole Ruotsin tapaan katujengejä eikä meillä niitä kovin helposti pääse syntymään.”
&#8211; Taposella on Twitterissa liki 14 000 seuraajaa, joukossa myös suomalaisia poliitikoita, joten hänen sanomisillaan on auktoriteettivaltaa. Kun johtavassa asemassa oleva viranomainen toteaa, että Suomessa ei ole katujengejä, niin lähtökohtaisesti moni poliitikko luottaa siihen, Bergbom muistuttaa.
Taposen arvio näyttääkin ristiriitaiselta sen rinnalla, että myöhemmin poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/poliisiylijohtaja-mtv-lle-suomeen-on-syntynyt-nuorten-katujengeja-viitteita-alle-kymmenesta-ryhmasta-meilla-on-multietnisia-jengeja/8227042#gs.idp1fv">vahvisti</a>, että Suomeen on syntynyt aseistautuneita nuorten katujengejä, joiden jäsenistä monilla on maahanmuuttajataustaa.
&#8211; Kun haemme vastausta kysymykseen, onko Suomi Ruotsin tiellä, niin nyt myös Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja siis toteaa, että Suomi on Ruotsin tiellä. Rinteen mukaan Suomessa on katujengejä, ja niiden jäsenistä 95 prosenttia maahanmuuttajataustaisia. Nyt tiedämme miten asia on.
Hallituspuolueiden riveissä kuitenkin rehottaa sama denialismi kuin ylikomisario Taposen ajatuksissa. Heinäkuussa sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) <a href="https://stage.sudev.fi/sisaministeri-mikkonen-maahanmuutolla-ei-ole-mitaan-tekemista-maahanmuuttajataustaisen-katujengirikollisuuden-kanssa/">kiisti</a>, että maahanmuutolla olisi mitään tekemistä maahanmuuttajataustaisen katujengirikollisuuden kanssa. Mikkosen mukaan kaikki maahanmuuttoon liittyvät ongelmat johtuvat rasismista.
Turvallisuustilanne muuttunut radikaalisti
Perussuomalaisen Nuorison pääsihteeri Laura Jokela totesi, että pääkaupunkiseudulla, etenkin Itä-Helsingissä, turvallisuustilanne on muuttunut hyvin radikaalisti siitä, mikä se oli vielä 1990-luvulla.
Turvallisuustilanteen muuttumisen voikin havaita pelkästään uutisotsikoita seuraamalla. Jo viime vuonna alaikäisten tekemät <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11915975">törkeät väkivaltarikokset</a> Helsingissä olivat kasvussa. Poliisin mukaan tapauksia on jo niin paljon, että kyse on huolestuttavasta ilmiöstä. Nuorilla ja alaikäisillä on aiempaa enemmän teräaseita mukanaan, ja niitä käytetään matalalla kynnyksellä vakavin seurauksin.
Itä-Uudenmaan poliisi tiedotti jo viime vuonna, että se epäilee alueella liikkuvissa nuorisojoukossa olevan <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11921270">järjestäytyneen rikollisuuden</a> piirteitä. Ryhmissä on vakaviin rikoksiin syyllistyneitä henkilöitä ja niissä vaikuttaa olevan hierarkkisuutta.
&#8211; Vaikka uutisotsikoiden perusteella jengi-ilmiö ja nuorisorikollisuus näyttäisi kytkeytyvän Helsinkiin, kyse ei kuitenkaan ole enää pelkästään pääkaupunkiseudun ongelmasta. Joka päivä saamme lukea otsikoita siitä, kuinka ongelma nostaa päätään muuallakin, esimerkiksi Varsinais-Suomessa, Jokela sanoo.
Pääkaupunkiseudulla katujengien toiminta menee koko ajan <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12140805">kovempaan suuntaan</a> ja osa jengeistä on jo siirtynyt teräaseista ampuma-aseisiin.
&#8211; Puhutaan siis jo myös ampumistapauksista. Alkaa olla iso ja aiheellinen huoli kaupungilla liikkuessa tuleeko aseella uhatuksi, Jokela sanoo.
Hyssyttelyn tilalle realismia
Perussuomalaisten uudessa kriminaalipoliittisessa ohjelmassa yhtenä keinona puuttua katujengien rikollisuuteen esitetään rikosoikeudellisen <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2022/10/KriminaaliOhjelmaIsoVerkko.pdf">vastuuikärajan alentamista</a> esimerkiksi 14 vuoteen, mikä on rikosoikeudellisen vastuun alkamisikä ainakin Saksassa, Itävallassa ja Virossa. Perussuomalaiset myös lisäisi poliisien resursseja sekä vahvistaisi poliisin ja nuorisotyön yhteistyötä.
PS-Nuorison 1. varapuheenjohtaja, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius toteaa, että Suomessa keskeistä olisi nyt ottaa esimerkkiä muista pohjoismaista, erityisesti Ruotsista ja Tanskasta, joissa <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/aaf7d967-0522-42d0-be40-7786b5223065">jengirikollisuuteen puututaan</a> kovalla kädellä.
Perussuomalaisen Nuorison valmistumassa oleva maahanmuuttopoliittinen ohjelma rakentuu kahdelle näkökulmalle: mitä ovat maahanmuuttopolitiikan epäonnistumiset sekä millaisia suunnanmuutoksia tarvitaan.
&#8211; Toisaalla, esimerkiksi Ruotsissa, aiemmin tapahtuneet epäonnistumiset tulee tunnistaa ja ottaa varoittavaksi esimerkiksi. Suunnanmuutoksissa on kyse siitä, että miten jo syntyneitä ongelmia voidaan lähteä torjumaan, Vigelius sanoo.
Hän toteaa, että sinisilmäisiä käsityksiä ja ongelmien hyssyttelyä tulee ehkäistä tuomalla realismia peliin. Toisaalta, kun meillä on realistinen tilannekuva, niin jämäköitä ratkaisuja myös uskalletaan ottaa käyttöön.
&#8211; Humanitaarinen maahanmuutto täytyy viimeistään nyt tunnistaa keskeisimmäksi jengirikollisuuden ja jengiytymisen syyksi, koska keskeisimmät kotoutumisen ongelmat ovat seuraus humanitaarisesta maahanmuutosta, johon liittyy esimerkiksi kielitaidon puute, syrjäytyminen ja ulkopuolisuus, Vigelius sanoo.
Katujengiongelma tiedossa jo 12 vuotta sitten
Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen huomauttaa, että vaikka väkivaltaiset katujengit ovat nousseet huolenaiheeksi ja keskusteluun erityisesti tänä syksynä, kyseessä ei ole mikään uusi ilmiö. Jo alkuvuodesta 2011 – siis liki 12 vuotta sitten – <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000379708.html">poliisi varoitteli</a>, että Suomen lähiöissä on alkanut lähtölaskenta kohti katujengien syntyä.
&#8211; Katujengeistä on siis puhuttu jo yli vuosikymmenen ajan. Siitä huolimatta poliittinen diskurssi kehityksen suhteen on ollut vähättelevää. Suomessa myös tyypillisesti usein sanotaan, että ei meillä voisi tapahtua samaa kuin Ruotsissa, jossa tilanne on täysin erilainen. Jostain kehitys kuitenkin aina lähtee liikkeelle, ja jos siihen ei puututa ajoissa kehitys voi päästä huolestuttavan pitkälle. Eskaloituminen voi tapahtua nopeastikin, kun tapahtumien taustalla on köyhyyttä ja sosiaalisia ongelmia, Tynkkynen sanoo.
Hän painottaa, että perussuomalaisissa katujengiongelmaan ei suhtauduta hyssytellen, vaan puolue menee ratkaisut edellä. Tynkkysen mukaan jengiytymisen torjumisessa voidaan erottaa toisistaan toisaalta pehmeät keinot, kovat keinot ja toisaalta rikosoikeudelliset keinot.
&#8211; Pehmeitä keinoja ovat esimerkiksi asuntopolitiikka, eli kiinnitetään enemmän huomiota siihen, millaisia asuinalueita Suomessa syntyy. Lisäksi myös kotouttamisvaatimuksia tulee tiukentaa. Lähtökohdaksi tulee ottaa, että kotoutuminen ja kielen oppiminen on niiden ihmisten tehtävä, jotka tähän maahan tulevat. Se on oikein meidän suomalaisten näkökulmasta, mutta samalla se on parasta myös näille ihmisille itselleen, koska ilman kotoutumista he jäävät ulkopuolisiksi, Tynkkynen sanoo
Perussuomalaiset esittää myös esimerkiksi ulkomaalaisten vankien siirtoa kotimaidensa vankiloihin, vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamista, pysyvää maahantulokieltoa ja myönnetyn Suomen kansalaisuuden poistamista.
&#8211; Jengiytymisen estämisen ytimessä on aina kestävä maahanmuuttopolitiikka. Jos me emme sitä kykene tekemään, joudumme sen jälkeen ottamaan käyttöön suuren määrän eri keinoja, jotta voimme pitää kontrollissa maahanmuuttoon liittyviä lieveilmiöitä, Tynkkynen varoittaa.
<iframe loading="lazy" title="Miten jengiytyminen lopetetaan? Bergbom, Tynkkynen ja Vigelius vastaavat" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/kQhhIW8Otk4?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Tilannekuva haltuun: Humanitaarinen maahanmuutto täytyy viimeistään nyt tunnistaa keskeisimmäksi jengirikollisuuden ja jengiytymisen syyksi

Lastensuojelun työntekijöille tehty kyselytutkimus kertoo karua kieltään ruotsalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tilasta. Lastensuojelulain tavoitteet jäävät toteutumatta, koska maahanmuuttajavaltaisissa lähiöissä vallitsevat niiden omat lait. Sosiaalityöntekijät eivät usein uskalla puuttua lapsiin kohdistuviin akuutteihin tilanteisiin, koska pelkäävät maahanmuuttajataustaisten rikollisjengien kostoa. Poliisikaan ei ehdi apuun. 
Kyselytutkimuksen mukaan rikollisjengien ja sukujen taholta tuleva uhka estää lastensuojeluviranomaisia toimimasta lastensuojelulain mukaan, kirjoittaa ruotsalaislehti <a href="https://www.gp.se/nyheter/sverige/kriminella-hindrar-socialsekreterare-att-ingripa-1.55263605">Göteborgs-Posten</a>. Tällaista &#8221;vaikemisen kulttuuria&#8221; esiintyy maahanmuuttajavaltaisilla alueilla ympäri Ruotsia.
&#8211; Jokainen tällainen tapaus on liikaa. Tämä on tärkeä signaali siitä, että kaikki ei ole kohdallaan, kommentoi kriminologi Amir Rostami.
Tutkimuksen mukaan monet sosiaalialan työntekijät ovat kokeneet uhkailua rikollisjengien ja rikollisten sukuklaanien taholta. Työntekijälle on saatettu esimerkiksi vihjata, että &#8221;me tiedämme, missä sinä asut&#8221; tai &#8221;me tiedämme, missä sinun lapsesi käyvät koulua&#8221;.
Uhkailut ajavat lastensuojelulain yli
Kyselyyn vastasi 480 sosiaalityöntekijää, jotka työskentelevät maahanmuuttajavaltaisilla alueilla lasten ja nuorten parissa. Heistä seitsemän prosenttia vastasi jättäneensä puuttumatta lapseen kohdistuneeseen akuuttiin tilanteeseen, koska oli saanut uhkauksia tai muuten pelkäsi.
&#8211; Sosiaalitoimi on lapsen viimeinen turva. Jos sitä estetään toimimasta uhkailuilla, tilanne on todella vakava, toteaa Ruotsin Akavan puheenjohtaja Heike Erkers.
Sosiaalityöntekijöiden tunteman pelon tarkat syyt eivät käy ilmi kyselytutkimuksesta, mutta asia voi liittyä yleiseen väkivaltarikollisuuden nousuun ja rikollisten kasvaneeseen valtaan yhteiskunnassa, Erkers arvioi.
Poliisi ei auta
Joka neljäs kyselyyn vastanneista kertoi joutuneensa tilanteeseen, jossa olisi tarvinnut poliisin tukea työtehtäviensä suorittamiseen, mutta ei ollut saanut sitä. Ammattiliiton puheenjohtaja Erkers ymmärtää poliisin resurssipulan, mutta pitää huonona sellaista ajattelua, että uhkailujen tai vaaratilanteiden katsotaan ikään kuin &#8221;kuuluvan työhön&#8221;.
&#8211; Jos on ajauduttu siihen, että lapsi on kuolemanvaarassa, jos häntä ei oteta huostaan, mutta huostaanottoa ei uskalleta tehdä uhkailujen takia, niin silloin ollaan jo todellakin pohjalla, Heike Erkers sanoo.
Rikollisjengit värväävät yhä enemmän lapsia
Jengien värväämiseen puuttumista pidetään ratkaisevana keinona vakavan jengiväkivallan torjunnassa. Tilanne on kuitenkin menossa huonompaan suuntaan, sillä suurin osa kyselyyn vastanneista sosiaalityöntekijöistä kertoo tuntevansa enemmän rikollisjengien värväämiksi joutuneita, alle kaksitoistavuotiaista lapsia kuin kaksi vuotta sitten.
Sosiaalityöntekijöiden on kuitenkin vaikea puuttua asiaan, koska he pelkäävät rikollisjengien kostoa. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on siis avuton maahanmuuttajajengien edessä.
Suomi seuraa Ruotsin tietä
Suomessa ollaan menossa samaan suuntaan. Helsingin Uutiset on <a href="https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4297632">haastatellut</a> keskusrikospoliisin rikosylikomisario Christer Ahlgrenia, joka kertoo, että myös Suomessa jengeissä pyörivät nuoret voivat päätyä järjestäytyneen rikollisorganisaation apureiksi. Nuoria voidaan käyttää esimerkiksi huumeiden levittämisessä.
Jopa 13-vuotiaat nuoret liikkuvat ylikomisarion mukaan huolestuttavassa seurassa. Huolta aiheuttavissa nuorisoryhmissä on paljon maahanmuuttajataustaisia nuoria.
- Meillä näytetään seuraavan samaa kaavaa kuin Tanskassa ja Ruotsissa, Ahlgren toteaa.
Myös Suomen Uutiset kertoi aiemmin, että nyt <a href="https://stage.sudev.fi/purra-poliisi-myontaa-etta-suomi-on-nuorten-jengirikollisuudessa-tanskan-ja-ruotsin-tiella-ongelmasta-puhuttava-rohkeasti-muulloinkin-kuin-budjettiriihen-alla/">poliisikin myöntää, että Suomi on nuorten jengirikollisuudessa Ruotsin tiellä</a>. Tuolloin asian myönsi poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.

Jengit estävät lastensuojelun toiminnan – seuraako Suomi tässäkin Ruotsin tietä?

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran mielestä Suomi on heräämässä aivan liian myöhään nuorison jengirikollisuuteen ja sen juurisyihin.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen vahvisti MTV:n Uutisextrassa (4.9.), että Suomeen on syntynyt nuorten &#8221;multietnisiä&#8221; katujengejä, joissa &#8221;osalla on maahanmuuttajatausta&#8221;.
Ruotsissa jengiytyminen on ollut jo pitkään erityisesti maahanmuuttajanuorten suosiossa &#8211; ja Suomi näyttää seuraavan esimerkkiä löyhän ja avokätisen maahanmuuton seurauksena.
Maahanmuuttopolitiikan seurausta
MTV:n haastattelema (4.9.) rikoskomissariokin myöntää, että Suomi on nuorisojengirikollisuudessa &#8221;Tanskan ja Ruotsin tiellä&#8221;.
&#8211; Surullisenkuuluisa kynnysilmiö maahanmuuton ongelmissa: Ennen ei ollut. Ei saa manata. Mutta NYT on. Kauheaa! Miten tämä saattoi tapahtua! perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi ulostuloja Facebookissa.
&#8211; Oikeasti ilmiö on kehittynyt suoraviivaisesti pitkän ajan maahanmuuttopolitiikan seurauksena. Erittäin aktiivisin päätöksin.
Lämmin suositus poliiisipomoille
Purran mielestä poliisi tarvitsee lisää resursseja, mutta myös suoraa puhetta ongelmista niiden oikeilla nimillä.
&#8211; Vaikka kannatankin poliisin kunnollista resurssointia ja voimakasta ilmiöön puuttumista, suosittelisin lämpimästi poliisipomoille, että he puhuisivat ongelmasta rohkeasti muulloinkin kuin juuri ennen budjettiriihtä.

Purra: Poliisi myöntää, että Suomi on nuorten jengirikollisuudessa Tanskan ja Ruotsin tiellä – ”Ongelmasta puhuttava rohkeasti muulloinkin kuin budjettiriihen alla”

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaalta oli mennä kahvit väärään kurkkuun hänen lukiessaan uutista hallituksen aikeista leikata poliisin määrärahoja entisestään. Elomaa ihmettelee, miten voi olla mahdollista, että poliisin budjetti saattaa jäädä peräti 35–40 miljoonaa euroa vajaaksi.

Poliisin määrärahojen leikkaamisen seurauksena on pakko hakea säästöjä jo aiempien säästötoimien myötä tiukoille viritetystä toiminnasta. Näin ollen säästöt näkyvät väistämättä kenttätason lainvalvonnassa ja suomalaisten turvallisuudesta huolehtimisessa. Myös poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen on nostanut esille sen tosiseikan, etteivät budjettipäätökset kulje käsi kädessä poliisin toimintaan kohdistuvien odotusten kanssa.
&#8211; Mikä on turvallisuuden arvo Sanna Marinin hallituksen silmissä? Poliisi on ollut aivan liian usein budjettileikkurin tähtäimessä kuluvan vuosituhannen aikana. Mielestäni lisäleikkauksiin ei ole missään nimessä enää varaa, koska pidän poliisin työtä kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi äärimmäisen tärkeänä, sanoo Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.
Leikkaukset johtavat työpaikkojen vähenemiseen
Lisäksi poliisilaitosten toiminta nojaa pitkälti miesvahvuuteen, ja leikkaukset johtavat väistämättä työpaikkojen vähenemiseen. Liialliset säästötoimet ovat myös suuri riski henkilöstön työssäjaksamiselle.
&#8211; Kun poliisin resurssit hupenevat, pystytään puuttumaan lähinnä vakaviin henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten torjumiseen. Esimerkiksi omaisuusrikosten selvittäminen ja liikennevalvonta jäävät väistämättä vähemmälle huomiolle. Automaattinen nopeusvalvonta ei pysty ikinä korvaamaan liikkuvan poliisin lakkauttamisen jättämää aukkoa. Pikkurikoksiin ei ole tarpeeksi resursseja puuttua nykyisinkään, Elomaa kertoo.
Suomessa eivät saa vallita villin lännen säännöt
Elomaa kysyy, halutaanko tosiaan antaa sellainen viesti, että pienempiä rötöksiä voi tehtailla ilman tuntuvaa pelotetta kiinnijäämisestä. Ihmisten omaisuudella on oltava sen verran suojaa, ettei sitä voi tuosta vain anastaa ilman seurauksia. Kun resurssit hupenevat, näkyy se ensin harvaan asutuilla seuduilla. Esimerkiksi kotihälytyksiin reagointi kestää usein aivan liian kauan, kun lähin poliisi on pitkän välimatkan takana.
&#8211; Huumeongelmat ja kansainvälinen rikollisuus haastavat poliisia ennennäkemättömällä tavalla. En halua, että Suomessa vallitsevat villin lännen säännöt, koska virkavallalle ei anneta tarpeeksi euroja valvoa järjestystä. Hallituksen tulee harkita poliisin budjettia uudemman kerran ja vähintäänkin perua säästöt. Määrärahoja tulisi ennemminkin kasvattaa, sillä turvallisuus on suunnattoman kallisarvoinen asia, Elomaa vaatii.
&nbsp;

Elomaa: Poliisin määrärahojen vähentäminen vaarantaa suomalaisten turvallisuuden

Kansanedustaja Ari Koponen on huolissaan katastrofaalisesta tilanteesta koskien Suomen poliisia. Kymmenien miljoonien eurojen budjettivaje on vaikuttamassa koko maassa poliisin toimintaan, turvallisuuden romahtamiseen ja rikollisuuden lisääntymiseen.

Sanna Marin (sd.) lupasi hallitusohjelmassaan nostaa poliisien määrän 7 500 henkilöön. Päätökset eivät kuitenkaan ole linjassa poliisiin kohdistuvien odotusten suhteen ja ensi vuoden budjetti on jäämässä jopa 40 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, mikä tarkoittaa 450 henkilötyövuoden vähennyksiä.
Poliisien määrä tulee siis päinvastoin laskemaan hallituskauden alkuun nähden ja poliisikoulusta vastavalmistuvat ovat jäämässä työttömiksi.
Hallitus toimii ideologia edellä
Suomessa on jo valmiiksi resurssipula ja vähemmän poliiseja kuin missään muussa EU-maassa.
&#8211; Siitä huolimatta hallitus ei kykene takaamaan edes nykytasoista toimintaa poliisissa. Nämä ovat niitä ideologisia eroavaisuuksia eikä hallitus osaa priorisoida, Ari Koponen sanoo.
Resurssipulan lisäksi poliisien työkuorma ja -tehtävät ovat lisääntyneet merkittävästi johtuen muun muassa uudesta alkoholilain valvonnasta, nettirikosten lisääntymisestä ja koronarajoitusten valvonnasta.
&#8211; Poliisin työkuva on laaja ja heillä on myös tärkeä rooli nuorten hyvinvoinnin turvaamisessa sekä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisessä, luettelee Koponen.
Uhkaa suomalaisten turvallisuutta
Koponen yhtyy poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen huoleen ja haluaa peräänkuuluttaa keskustelua, kuinka arvokkaaksi, tai halvaksi turvallisuus hinnoitellaan. Lisäksi Koponen pohtii, miten näin pahaan tilanteeseen on edes ajauduttu.
&#8211; Mitä muut hallituspuolueet ajattelivat kun antoivat vihreille sisäministerin salkun? Tällaiset virhearvioinnit ja budjettileikkaukset vaarantavat vielä toistaiseksi korkealla olevan turvallisuustasomme, Koponen moittii.

Koponen: Sisäministerin salkun antaminen vihreille oli hulluutta

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on huolissaan hallituksen suunnitelmista leikata entisestään poliisin budjettia ensi vuonna. Antikainen vaatii hallitusta turvaamaan poliisille riittävät resurssit, jotta kansalaisten luottamus poliisin kykyyn ylläpitää turvallisuutta säilyy jatkossakin.

Maanantaina 16.8. julkaisemassaan tiedotteessa Poliisihallitus kertoo poliisin ensi vuoden budjetin uhkaavan jäädä 35–40 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, mikäli hallituksen budjettiriihi ei korjaa tilannetta. Tämä merkitsisi poliisin toiminnan leikkaamista sekä henkilöstön että poliisin strategisen toiminnan suhteen.
Poliisihallituksen tiedotteessa poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen nostaa esiin etenkin budjettivajeen vaikutuksen turvallisuuteen ja sen mahdolliseen heikentymiseen.
Hallitus rapauttaa Suomen sisäistä turvallisuutta
&#8211; Suomen poliisi on jo vuosien ajan ollut aliresursoitu, ja nyt tilanne uhkaa heikentyä entisestään. Asiointipisteiden määrää karsitaan, ja toiminta siirtyy yhä enemmän verkkoon samalla kun partiointi vähenee ja poliisia joutuu odottamaan kohtuuttoman pitkään etenkin haja-asutusalueilla, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.
&#8211; Haja-asutusalueiden partiot työskentelevät jaksamisensa rajoilla, mikä heikentää sekä kansalaisten turvallisuudentunnetta että poliisin työturvallisuutta. Hallitus rapauttaa tietoisesti Suomen sisäistä turvallisuutta, mutta jakaa kyllä auliisti rahaa sekä elvytyspaketteihin että kehitysapuun.
Poliisien määrä uhkaa vähentyä entisestään
Poliisihallituksen mukaan sopeuttamistoimet johtavat siihen, että poliisi joutuu tulevaisuudessa keskittymään yhä enemmän ainoastaan välttämättömien ja henkeen sekä terveyteen kohdistuvien kiireellisten uhkien torjuntaan. Tämä merkitsisi heikennyksiä muun muassa yleisen järjestyksen sekä liikenneturvallisuuden valvontaan ja rikostutkintaan.
&#8211; Suomessa on Euroopan vähiten poliiseja kansalaista kohti, ja määrä uhkaa vähentyä entisestään, mikäli rahoitusta ei saada kuntoon. Resurssien keskittäminen vakavampiin rikoksiin näkyy etenkin omaisuusrikosten selvittämisprosenteissa. Suomalaiset tutkitusti luottavat poliisiin, ja hallituksen onkin syytä taata poliisille riittävät resurssit, jotta luottamus poliisin kykyyn turvata suomalaisten turvallisuutta säilyy tulevaisuudessakin, Antikainen vaatii.
&nbsp;

Antikainen: Poliisin resurssit turvattava – hallituksen leikkaussuunnitelmat vaarantavat kansalaisten turvallisuuden

Yle uutisoi keskiviikkona 11. joulukuuta nähneensä 21.11.2019 päivätyn asiakirjan, jossa kerrotaan ulkoministeriön asettaneen 15. marraskuuta työryhmän laatimaan suunnitelman al-Holin leirillä oleskelevien Suomen kansalaisten palauttamiseksi Suomeen. Asiakirjan on allekirjoittanut poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen, joka ennen uutisen julkituloa kiisti olleensa tietoinen suunnitelmasta tuoda leiriläisiä Suomeen.

Tämän jälkeen Poliisihallitus julkaisi tiedotteen, jonka mukaan Ylen näkemä asiakirja on salassa pidettävä poliisin omaan varautumiseen liittyvä suunnitelma.
&#8211; Poliisiylijohtaja kiistää nähneensä riviäkään suunnitelmasta, jonka on Ylen tietojen mukaan omakätisesti allekirjoittanut. Onko kyseessä tahallinen harhaanjohtaminen vai miten hänen allekirjoituksensa on suunnitelmaan päätynyt? Asian salailu poliisijohdon toimesta heikentää poliisin luotettavuutta kansalaisten silmissä. Sisäministeri Maria Ohisalon olisi syytä tutkia asiaa perinpohjaisesti, perussuomalaisten Sanna Antikainen huomauttaa.
Kolehmainen selitteli lausuntojaan
Yle haastatteli 10.12.2019 poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaista al-Holin leiriläisten palautuksiin liittyen. Poliisiylijohtaja kertoi tuolloin Ylelle, ettei ole nähnyt riviäkään suunnitelmasta tuoda leiriläisiä Suomeen eikä poliisille ole esitetty asiaan liittyen virka-apupyyntöä.
Seuraavana päivänä Yle kertoi nähneensä poliisiylijohtajan allekirjoittaman suunnitelman leiriläisten palautuksesta ja siihen varautumisesta. Yle haastatteli Kolehmaista uudestaan torstaina 12. joulukuuta, jolloin tämä pyrki tarkentamaan puheitaan ja kertoi, ettei ole nähnyt ulkoministeriön suunnitelmaa siitä huolimatta, että työryhmässä on myös Poliisihallituksen edustus.
Salailu murentaa luottamusta
Samana päivänä Demokraatin haastattelussa Kolehmainen kertoi, että asiakirjan vuotamisesta on tehty rikosilmoitus valtakunnansyyttäjän toimistoon ja että kyseessä on poliisin oma asiakirja, jolla ei ole mitään tekemistä ulkoministeriön kanssa.
&#8211; Hallitus kaatui jo kertaalleen luottamuspulaan ja nykyisenkin hallituksen rivit rakoilevat pahasti Isis-naisten ja näiden lasten palauttamissuunnitelmien takia. Ulkoministeriössä valmistellaan salaista operaatiota ja poliisiylijohtaja kiistää nähneensä allekirjoittamiaan asiakirjoja. Vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee. Asioiden salailu murentaa kansalaisten luottamusta viranomaisiin, Antikainen toteaa.
Antikainen on jättänyt poliisiylijohtajan ristiriitaisten lausuntojen tutkimisesta kirjallisen kysymyksen.

Antikainen: Poliisiylijohtajan ristiriitaiset puheet al-Holin palautuksista heikentävät luottamusta poliisiin

KOMMENTTI | Vihreät ovat ohjelmissaan peräänkuuluttaneet avointa hallintoa ja &#8221;radikaalisti avointa yhteiskuntaa&#8221; jo vuosia. Korulauseiden ja nykyisen toiminnan välillä on melkoinen ristiriita.

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ontuva ja salaileva viestintä hämmentää. Puolueen <a href="https://www.vihreat.fi/radikaalisti-avoin-yhteiskunta-tietoyhteiskuntaohjelma">Radikaalisti avoin yhteiskunta -ohjelma</a> on jo alkuvuodesta 2011 peräänkuuluttanut vapaata ja esteetöntä tietoa. Ulkoministerin tiedottaminen al-Hol-tapauksessa ei noudata puolueen kiiltokuvamaista ajatusta avoimesta yhteiskunnasta.
<h4>&#8221;Radikaalisti avointa&#8221;</h4>
Puolueen sivuilla julkaistussa ohjelmassa todetaan: &#8221;Radikaalisti avoimessa yhteiskunnassa ihmiset vaikuttavat aktiivisesti paikallisesti, kansallisesti ja Euroopan unionissa. Julkinen päätöksenteko on läpinäkyvää ja avointa.&#8221;
Suomalaiset ovat osoittaneet aktiivisuutta ja halua vaikuttaa al-Hol -asiaan. Syntynyttä keskustelua voi jopa pitää vihreiden ohjelman mukaisesti varsin onnistuneena – peilattuna viime päivinä velloneeseen varsin aktiiviseen keskusteluun. Ristiriitaista vain on se, että toiminta kumpuaa Pekka Haaviston salailusta.
<blockquote>&#8221;Ettei vaan suunnattaisi kohti radikaalisti suljettua yhteiskuntaa?&#8221;</blockquote>
Hallituksen ulostuloissa on painotettu sitä, ettei al-Hol-asiasta ole minkäänlaista päätöstä. Asia on vasta valmisteluvaiheessa. Vihreiden ohjelmassa myös päätöksenteon tulisi olla läpinäkyvää ja avointa, ei pelkästään tehtyjen päätösten julkaiseminen.
Viimeisimpänä käänteenä nähtiin, kun <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006343358.html">Ilta-Sanomat</a> uutisoi ulkoministeri Haaviston paimenkirjeestä hallituskumppaneilleen, missä hallituskumppaneita ohjeistetaan vastaamaan tiedonjanoisten kansalaisten ja median tiedusteluihin.
VIhreiden avoimmuusjulistus kuulostaa huonolta vitsiltä. &#8221;Radikaalisti avoimessa yhteiskunnassa demokratia on jatkuva prosessi; kansalaiset ja kansalaisjärjestöt voivat reaaliaikaisesti seurata, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.&#8221;
Seuranta on pääosin tietovuotojen varassa, reaaliaikainen seuranta on siksi ollut vaikeaa. Vihreiden ohjelmassa on vastaus tietovuotoihinkin.
<h4>Hyvä paha tietovuoto</h4>
Tietovuodot ovat päätöksentekijöiden ja lain puitteissa myös poliisin tähtäimessä. Vuotosivusto <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Julian_Assange">Wikileaksin perustaja</a> Julian Assange on yksille sankari, toisille etsintäkuulutettu. Wikileaks on julkistanut merkittäviä tietovuotoja vuodesta 2006 lähtien.
Vihreiden ohjelmassa tietovuodoista todetaan näin: &#8221;Ongelmina eivät ole niinkään tietovuodot tai muu tiedon liian vapaa kulku, vaan se, ettei tieto kulje eri toimijoiden välillä.&#8221;
On ilmeistä, että lehdistö on saanut salaisiksi luokiteltuja asiakirjoja haltuunsa. Vyyhti on siten revennyt käsiin. <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006343181.html">Toimittajat hiillostavat</a> jopa poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaista, ja poliisi on puolestaan saanut rikosilmoituksen al-Hol-tapauksen salaisten asiakirjojen vuotajan kiinni saamiseksi.
Kaikesta päätellen tekee mieli kysyä se klassinen kysymys: vihreät, miten tämä radikaalisti avoin yhteiskunta on edistynyt valta-aikananne noin niin kuin omasta mielestänne?
Ettei vaan suunnattaisi kohti radikaalisti suljettua yhteiskuntaa?
Näin meidän Suomessa.
Suomen Uutiset pyysi Haaviston esikunnalta kommenttia tätä juttua varten. &#8221;Emme näe tarvetta kommentoida&#8221;, kuului vastaus.

Ennen vihreät vannoivat ”radikaalisti avoimen yhteiskunnan” nimiin, nyt kähmyily muistuttaa kökköä vakoiludekkaria

Samaan aikaan kun poliisin ylin johto ja poliisihallitus valjastavat yhä suuremman osan poliisien resursseista vihapuheen vastaiseen taisteluun, kasvaa huoli tavallisten kenttäpoliisien arjessa. Rivipoliisit pelkäävät, että yleisö menettää poliittisten vihapuhekampanjoiden seurauksena luottamuksen koko poliisin organisaatioon.

&#8211; Huoli on siitä, miltä organisaatio näyttää, kertoo Suomen uutisille nimettömänä haastattelun antanut kokenut kenttätehtävissä työskentelevä poliisi, jota kutsumme tässä jutussa Artturiksi. Hänen tässä haastattelussa esitetyt mielipiteet heijastelevat yleistä mielialaa rivipoliisien keskuudessa.
Artturin mukaan poliisi pyrkii edelleen kenttätoiminnassa olemaan mahdollisimman puolueeton ja objektiivinen puoluekannasta tai etnisestä taustasta riippumatta, eikä kansalaisilla ole edelleenkään syytä olla luottamatta rivipoliisin tasapuolisuuteen.
Poliiseilla on paljon pelissä, sillä ammattikunta on vuodesta toiseen ollut ammattien arvostuksessa huipulla. Poliisit saivat kärkisijan myös tänä vuonna <a href="https://www.is.fi/suomi100/art-2000005208545.html">Ilta-Sanomien</a> ammattien arvostus -tutkimuksessa.
<h4>Poliisin resursseja ohjataan puolueellisesti</h4>
&#8211; Mutta mihin poliisi keskittää resursseja? Ollaanko enemmän kiinnostuneita tietyn tyyppisistä rikoksista toisten kustannuksella, Artturi pohtii.
Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi siinä, että on kiinnitetty valtavasti huomiota valtaväestön niin kutsuttuun vihapuheeseen, vaikka kantaväestön maahanmuuttajien kohdistama väkivalta ei ole lisääntynyt. Samalla kansalaiset ovat saaneet tottua siihen, ettei esimerkiksi tavanomaisia omaisuusrikoksia kuten polkupyörävarkauksia tutkita käytännössä lainkaan.
Toisaalta kantaväestöön kohdistuvan vihanlietsonnan torjunta on saanut paljon vähemmän voimavaroja, vaikka tällainen vihanlietsonta on jo johtanut Suomen ensimmäiseen terrori-iskuun.
Suomen Uutisten <a href="https://stage.sudev.fi/vihapuhepoliisi-osaa-arabiaa-somalia-saavatko-radikaalitahot-vapaasti-mekastaa-suomessa/">aiemmin haastatteleman</a> Helsingin poliisilaitoksen vihapuheryhmän esimiehen Jouni J. Niskanen mukaan ryhmässä ei ole somalin tai arabian kielen taitoisia henkilöitä. Ryhmä on tulkkauspalveluiden ja kansainvälisen avun varassa.
Lain puitteissa on paljon vaikeampi seurata, mitä imaamit saarnaavat neljän seinän sisällä moskeijoissa kuin seuloa vihapuhetta twitter-tileiltä. Netin kyttäämiseen on vieläpä kehitetty huipputeknologiaa, kuten Aalto-yliopiston vääriä mielipiteitä tunnistava algoritmi, <a href="https://stage.sudev.fi/aalto-yliopiston-tutkijat-kehittivat-vihapuhekoneen-koneoppimiseen-perustuvalla-algoritmilla-vaikeuksia-tunnistaa-suomenkielista-vihapuhetta/">vihapuhekone</a>. Artturin mukaan Suojelupoliisi yrittää seurata myös uskonnollisia ääriliikkeitä, mutta käytännössä se on vaikeaa.
&#8221;Vääriä mielipiteitä&#8221; kyttää stasilaiseen tyyliin jo yli 200 poliisia! Näin otsikoi <a href="http://beta.oikeamedia.com/o1-46131">blogipostauksensa</a> perusuomalaisten entinen kansanedustaja Reijo Tossavainen.
Kukaan ei tunnu edes tietävän, kuinka paljon nettipoliiseja oikein onkaan. Kaikki, joille on annettu koulutusta vihapuheen tunnistamiseen ja netti-ilmiöiden seurantaan, eivät tietenkään kokopäiväisesti istu netin ääressä. Poliisi ei kuitenkaan ole missään kertonut, kuinka monta miestyötuntia poliisi kaiken kaikkiaan käyttää nettikyttäämiseen.
Artturi arvelee, että vihapuhepoliisi tarjoituksella pyrkii antamaan mielikuvan kaikkialle ulottuvasta valvonnasta. Itsesensuurin sisäistäminenhän toimii aina paljon tehokkaammin kuin jälkikäteen rankaiseminen.
&#8211; Se on poliittista sanahelinää, uskotellaan että vihapuhepoliiseja on enemmän kuin todellisuudessa onkaan.
<h4>Keijo Kaarisateen parodiatili ei loukkaa peruspoliiseja</h4>
Tämän vuoden aikana poliisihallituksen ja poliisin viestinnän tempaukset ovat ylittäneet jo niin sanotun parodiahorisontin. Toisin sanoen poliisin oikeat suvaitsevaisuuskampanjat ovat niin äärimmäisiä, hullunkurisia ja uskomattomia, ettei niistä tehtyä parodiaa erota alkuperäisestä.
Esimerkiksi ylikomisario Jari Taponen <a href="https://stage.sudev.fi/pahkahulluin-twiittiketju-ikina-ylikomisario-taponen-vaatii-ikaisia-terroristeja-koulunpenkille/">aiheutti Twitterissä</a> syvää hämmennystä vaatimalla terroristiksi saakka radikalisoituneita turvapaikanhakijoita suomalaisiin kouluihin.
Twitterin parodiatili vihapuhepoliisi <a href="https://twitter.com/vihapuhepoliisi">Keijo Kaarisade</a> on hauskuuttanut suomalaisia pari kuukautta.
Kaarisade twiittaili Turun iskun jälkeen tällaisia <a href="https://stage.sudev.fi/valtamedialla-villi-elokuu-muita-valineita-valemediaksi-syyttavat-lehdet-kanavat-epaonnistyivat-suomessa-yhdysvalloissa/">älyttömyyksiä</a>:
”Älä päästä pullon henkeä twitteriin. Vihaisella nettikirjoittelulla vakavat seuraukset. Tällä hetkellä Suomen suurimpia turvallisuusuhkia.”
”Miksi @iltasanomat kokee tarpeelliseksi mainita tappajan olleen Marokosta kotoisin? #rasismi #sananvastuu”
”On aivan oikein olla huolissaan vihapuheesta. Siksi poliisi palkkasi yli 50 vihapuhepoliisia. Ollos huoleton, poikas valveill’ on! #vihapuhe”
Päivän Byrokraatti &#8211;<a href="http://paivanbyrokraatti.com/2017/08/21/vihapuhepoliisi/">satiirisivuston</a> mukaan tili meni kuitenkin täydestä jopa poliisiylijohtajalle Seppo Kolehmaiselle itselleen, sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nergille, europarlamentaarikko Satu Hassille ja vihreiden ex-puheenjohtaja Ville Niinistölle.
Poliisiparodiatili on kiukuttanut joitakin poliiseja &#8211; lähinnä niitä, jotka ovat joutuneet <a href="https://www.hs.fi/nyt/art-2000005401071.html">Kaarisateen irvailun kohteeksi</a>.
Poliisia parodioivat tilit pitäisi poistaa Twitteristä, ylikomisario Jari Taponen vaati Helsingin Sanomissa.
Keijo Kaarisade saattaa kiukuttaa poliiseja, joiden lausunnot parodia saattaa hullunkuriseen valoon, mutta maijan ratissa ja poliisilaitoksen kahviautomaatilla &#8221;vihapuhepoliisille&#8221; nauretaan.
&#8211; Ei kukaan ajattele että siinä kenttäpoliiseja loukataan. Se on vain yksi tämän ajan tapa tehdä huumoria poliiseista. Ennen oli kirjat ja elokuvat, Artturi muistelee.
<h4>Turhautuneen puheen suitsiminen voi lisätä väkivaltaa</h4>
Artturin mukaan yksi demokratian kulmakivistä on, että ikävistäkin asioita voidaan puhua, myös sellaisista, jotka eivät miellytä valtavirtaa tai vallanpitäjiä.
&#8211; Nyt ollaan hyvin vaarallisella tiellä. Olen yllättynyt miten nopeasti tämä on muuttunut huonompaan, ei-demokraattiseen suuntaan.
Artturin epäilee, että niin kutsuttu vihapuhe vain kanavoi turhautumista.
&#8211; Sen tukahduttaminen taas pahimmillaan johtaa siihen, että epäluottamus ja viha kanavoituu johonkin muuhun, jopa eskaloituvana väkivaltana ja syvenevänä kahtiajakautumisena, jos turhautumista ei pääse purkamaan, Artturi pelkää.
<h4>Voiko puoluepoliitikko olla neutraali ja objektiivinen nettipoliisi?</h4>
Helsingin poliisi vahvistaa läsnäoloaan sosiaalisessa mediassa, <a href="http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3709936/Helsingin+poliisi+saa+uuden+nettipoliisin++Poliisin+on+oltava+siella+missa+tapahtuu">STT kertoo</a>. Helsingin poliisissa aloittaa uusi nettipoliisi, ylikonstaapeli Teemu Hokkanen.
<a href="https://yle.fi/uutiset/3-9907300">Ylen mukaan</a> uusi nettipoliisi käy myös valeuutisten kimppuun. Tätä kutsutaan poliisin kielellä nimikkeellä operatiivinen tiedottaminen. Tiedottamisen lisäksi Hokkasen työhön kuuluu myös “huhujen alasampuminen ja valeuutisten torjunta”, Yle kertoo.
Filosofi Jukka Hankamäki hämmästelee <a href="http://jukkahankamaki.blogspot.com.ee/2017/10/pukit-kaalimaan-vartijoina-mita.html">blogillaan</a>, ettei Yle maininnut, että Hokkanen on puoluepoliittisesti sitoutunut vihreä. Poliittisesti sitoutuneena Hokkasella on motiivi osallistua keskusteluun kiistojen osapuolena eikä niitä ulkoapäin tarkastelevana virkamiehenä.
Artturin mielestä tällainen sidonnaisuus herättää epäilyksiä peruspoliisien joukossa.
&#8211; Aktiivinen poliittinen toimija, voiko sellainen olla objektiivinen?

Kenttäpoliisit ovat huolissaan poliisin julkikuvasta – vihapuhepoliisit nakertavat luottamusta poliisin puolueettomuuteen ja objektiivisuuteen

Poliisin ylin johto esitti sankaritarinan paikallispoliisin, keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin yhteisoperaatiosta, jolla estettiin poliittiseen johtoon kohdistuva isku. Lopulta paljastui, että tekoa suunnitellut mies ilmoittautui itse poliisille, joka ei edes ottanut häntä vakavasti. Poliisin harhaanjohtava tarina omasta erinomaisuudestaan ei ole yksittäistapaus, vaan siihen ovat langenneet muutkin viranomaiset, toimittaja ja analyytikko Juhani Huopainen kirjoittaa.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoi Iltalehdessä 15. syyskuuta poliittisiin päättäjiin kohdistuneesta iskusta, joka saatiin estettyä.
Iltalehti kertoi ”paikallispoliisin, keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin onnistuneen estämään yhteisvoimin iskun, jonka kohteena olisi ollut poliittisia päättäjiä.”
– Yleisesti voi sanoa, että on päästy sellaisen iskusuunnitelman väliin, jonka kohteena olisi ollut poliittisia päättäjiä, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo <a href="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201709152200395087_u0.shtml">Iltalehden</a> haastattelussa.
Kolehmainen on vaitonainen tapauksen yksityiskohdista, kuten siitä, missä ja milloin isku olisi ollut tarkoitus toteuttaa, mutta mainitsee, että paikallispoliisi, keskusrikospoliisi ja suojelupoliisi suorittivat operaation yhteisvoimin.
Samana päivänä Kolehmainen kommentoi myös STT:lle:
– Pääsimme väliin ja estettyä teon siinä vaiheessa, kun henkilö oli lähdössä sitä toteuttamaan. Kyse oli arviomme mukaan toteuttamiskelpoisesta suunnitelmasta, Kolehmainen sanoi.
Tieto suunnitelmasta saatiin Kolehmaisen mukaan poliisin omalla tiedustelutyöllä.
<h4>Paikallispoliisi ei ottanut iskua suunnitellutta miestä vakavasti</h4>
<a href="https://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/rikospaikka-paljastaa-mista-poliitikkoihin-kohdistuneessa-iskusuunnitelmassa-oli-kyse-tarkoitus-oli-kylvaa-tuhoa-kokoomuksen-puoluekokouksessa-2012/6583018">MTV:n Rikospaikka-ohjelma</a> paljasti 20. syyskuuta, että kohteena oli kokoomuksen puoluekokous Rovaniemellä kesäkuussa 2012. Tekoa suunnitellut keski-ikäinen ja keskisuomalainen mieshenkilö oli aseistautunut jonkinlaisilla räjähteillä ja sarjatuliaseilla. Hän oli juna-asemalla ennen Rovaniemelle matkustamista tullut katumapäälle, ja meni ilmoittautumaan poliisille.
Aikansa jonotettuaan vuoroaan mies ehti jo kulkeutua poliisiaseman lukitulle sisäpihalle. Hänen juttujaan ei otettu aluksi vakavasti – kunnes hänen aseensa löytyivät.
Vai oikein yhteisvoimin estettiin ja tieto saatiin poliisin omalla tiedustelutyöllä. Selvä.
Myyvä tarina terroriteosta poliitikkoja kohtaan, joka taatusti päätyy otsikoihin. Yksityiskohtia ei mainittu. Oliko asialla anarkistit, islamistit, uusnatsit vai joku syrjäytynyt mielenterveys- tai päihdeongelmainen? Kohteena presidentti, hallitus, jokin puolue vai ”vain” satunnainen yksittäinen kunnanvaltuutettu? Oliko motiivi poliittinen, taloudellinen vai päähänpisto? Kuinka monta tekijää oli, millä aseilla, olisiko teko aiheuttanut laajempaa vaaraa? Kuinka täpärästi teko estettiin – oliko se vain nettiin kirjoitettu haave, mistä pidettiin tiukka puhuttelu, vai viime sekunneilla Ilkka Remes -hengessä ratkaistu tilanne, missä Suojelupoliisin agentit varjostivat ja Karhu-ryhmä tetsasi?
Mitä enemmän kysymysmerkkejä, sen enemmän keskustelua, kuohuntaa ja näkyvyyttä. Se taisi osittain olla tarkoituskin. Kolehmainen toivoi samassa haastattelussa poliisille yhteistyö- ja tiedonvaihtomahdollisuuksien turvaamista. Työn alla oleva tiedustelulakihan ei poliisia koske, vaan pelkästään sotilastiedustelua ja suojelupoliisia.
Ehkä Kolehmainen viesti huonosti vahingossa. Tai sitten Kolehmainen käytti olemassa olevaa tositarinaa ja laittoi siihen mukaan vähän turunlisää. Ehkä saadakseen näkyvyyttä asialleen, tai luodakseen mielikuvaa, että poliisi on tehokas ja toimii, ja tarvitsee sekä ansaitsee lisää resursseja.
<h4>Kaunistelua viran puolesta</h4>
Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg <a href="https://stage.sudev.fi/raatikainen-sisaministerille-milla-perusteella-nerg-vaitti-etta-jokaisen-suomeen-tulijan-tausta-tiedetaan/">kertoi</a> keväällä 2016, että ”Suomi on siinä aivan Euroopan kärjessä, että me tiedetään jokainen henkilö, joka tänne on tullut, minkälaisella taustalla hän on tullut.”
Turun terroriteon jälkeen on ilmeistä, että läheskään kaikkien taustoja tai edes nimiä ei tiedetä. Nerg ei joko tiennyt, mistä puhui – tai vaihtoehtoisesti puhui muunneltua totuutta. Ehkä Nerg halusi rauhoitella siirtolaiskriisin aiheuttamia terrorismin ja muun rikollisuuden pelkoja. Tai sitten hän puhui viran puolesta ja kaunisteli johtamansa yksikön toimintaa.
Suomen Pankin ekonomisti Pentti Forsman vastasi euron hyödyistä kysyttäessä, että 90-luvun lamassa korot nousivat ja devalvaatio söi kotitalouksien ostovoiman.
Suomen Pankki oli itse nostanut korkotasoa ja markan valuuttakurssikytkös ECU-korivaluuttaan piti korot pilvissä. Korot kääntyivät välittömästi laskuun sen jälkeen, kun Suomen Pankki laski kurssikytköksestä irti.
Ehkä Forsman yritti väärällä esimerkillä yleistajuisesti selittää, että devalvoitumisuhan alla olevan valuutan korkotason on jatkuvasti muita valuuttoja korkeampi. Tai sitten hän puhui viran puolesta ja kaunisteli työnantajansa toimintaa.
<a href="https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/markkinointi-ja-asiakassuhde/sopimaton-markkinointi-ja-menettely-asiakassuhteessa/harhaanjohtavuus/">Kilpailu- ja kuluttajaviraston</a> sivuilla kerrotaan harhaanjohtavuudesta seuraavasti:
Harhaanjohtavien tai totuudenvastaisten tietojen antaminen on kielletty sekä markkinoinnissa että asiakassuhteessa, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt.
Vaikka annettu tieto olisi sinänsä oikea, sen antaminen on kiellettyä, jos muodostuva kokonaiskuva on harhaanjohtava.
Me vaistomaisesti emme luota televisiomainoksiin, mutta kun virkamies tai lehdistö kertoo jotain, oletamme helposti, että kertomus on kohdallaan. Sen pitäisi olla, mutta se ei usein ole. Kansalaiset eivät ansaitse kohtelua, missä asiat ajatellaan heidän puolestaan ja faktojen sijaan saadaan muokattu ja puolueellinen tarina – myyntipuhe, johon on pakko yhtyä.

Seppo Kolehmainen

Leena Meri ja Mari Rantanen vaativat toimia nuorisorikollisuuteen puuttumiseksi: ”Tilanne vaatii myös kovien keinojen käyttöön ottamista”

Tilannekuva haltuun: Humanitaarinen maahanmuutto täytyy viimeistään nyt tunnistaa keskeisimmäksi jengirikollisuuden ja jengiytymisen syyksi

Jengit estävät lastensuojelun toiminnan – seuraako Suomi tässäkin Ruotsin tietä?

Purra: Poliisi myöntää, että Suomi on nuorten jengirikollisuudessa Tanskan ja Ruotsin tiellä – ”Ongelmasta puhuttava rohkeasti muulloinkin kuin budjettiriihen alla”

Elomaa: Poliisin määrärahojen vähentäminen vaarantaa suomalaisten turvallisuuden

Koponen: Sisäministerin salkun antaminen vihreille oli hulluutta

Antikainen: Poliisin resurssit turvattava – hallituksen leikkaussuunnitelmat vaarantavat kansalaisten turvallisuuden

Antikainen: Poliisiylijohtajan ristiriitaiset puheet al-Holin palautuksista heikentävät luottamusta poliisiin

Ennen vihreät vannoivat ”radikaalisti avoimen yhteiskunnan” nimiin, nyt kähmyily muistuttaa kökköä vakoiludekkaria

Kenttäpoliisit ovat huolissaan poliisin julkikuvasta – vihapuhepoliisit nakertavat luottamusta poliisin puolueettomuuteen ja objektiivisuuteen

Poliisiylijohtajalta lähti myyntipuhe lapasesta – Kolehmaisen sankaritarina terroriteon estämisestä ei ole yksittäistapaus

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025