Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

siirtolaismassat

Noin 90 000 ihmistä on ylittänyt Välimeren tänä vuonna pyrkiessään Eurooppaan, mikä on 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immosen mukaan siirtolaistulva on saatava pysäytettyä tai muuten massaryntäys Eurooppaan tulee vain kiihtymään.

EU:n komissio julkaisi eilen viisisivuisen asiakirjan, jossa todetaan, että on tarpeellista neuvotella kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) kanssa, jotta voidaan luoda erityiset ohjeet kansalaisjärjestöjen veneille, jotka pelastavat ihmisiä ja tuovat heidät Euroopan rannoille. Olli Immosen mukaan EU:n komission tosiasiallisena tarkoituksena näyttäisi olevan tätä kautta mahdollistaa siirtolaisten pääsy Eurooppaan.
&#8211; Sen sijaan, että EU pyrkisi tiukoilla toimilla estämään siirtolaisvyöryn Eurooppaan ja sen myötä myös Suomeen, se jatkaa valitsemallaan tiellä pyrkiäkseen mahdollistamaan siirtolaisten pääsyn mantereellemme. Nähdäkseni tämä manifestoituu EU:n komission uutena ehdotuksena, jonka ilmeisenä tarkoituksena on löysentää siirtolaisia pelastavia veneitä koskevia kansainvälisiä merisääntöjä.
Veneiden läsnäolo vain rohkaisee salakuljettajia
EU:n sisäasioista vastaava komissaari Ylva Johansson totesi eilen, että noin 90 000 ihmistä on ylittänyt Välimeren tänä vuonna, mikä on 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Kansainvälisen siirtolaisjärjestön ja YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) mukaan noin 15 prosenttia näistä 90 000:sta tuotiin Italiaan kansalaisjärjestöjen laivoilla.
&#8211; Komissaari korosti tarvetta neuvotteluihin IMO:n kanssa ja viittasi vastikään tapahtuneeseen Ranskan ja Italian väliseen kiistaan SOS Mediterraneen pelastusvene Ocean Vikingistä, joka joutui tässä kuussa päästämään ihmisiä maihin Ranskan Toulonissa sen jälkeen, kun Rooma kieltäytyi ottamasta laivaa maihin, Immonen avaa.
Erilaiset kansainväliset toimijat ovat painostaneet Italiaa ottamaan vastaan Välimeren yli tulevat siirtolaiset. Kyseiset tahot ovat vedonneet erityisesti kansainväliseen yleissopimukseen meripelastustoiminnasta (SAR).
&#8211; Italian uusi pääministeri Giorgia Meloni tulkitsee sopimusta kuitenkin siten, että niiden maiden, joiden lipun alla hyväntekeväisyysjärjestöjen alukset purjehtivat, on otettava siirtolaiset vastaan. Italian varapääministeri Matteo Salvini on myös sanonut, että humanitaaristen veneiden läsnäolo vain entisestään rohkaisee salakuljettajia rahtaamaan lisää maahantulijoita Eurooppaan, Immonen sanoo.
EU:n vallankaappausyritykset on torpattava
Italian sisäministeri Matteo Piantedosi ilmoitti lokakuun lopulla, että Italia asettaa kansalaisjärjestöjen veneille rajoituksia ja kieltoja päästä satamiin. Italian hallituksen mukaan kielto perustuu Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) artiklaan 19, jonka mukaan saapuvat alukset eivät saa &#8221;haitata rannikkovaltion rauhaa, hyvää järjestystä tai turvallisuutta&#8221;.
&#8211; On aivan oikein, että kansainvälisiä sopimuksia tulkitaan kansallisvaltioiden kansallista turvallisuutta suojaavalla tavalla, Immonen toteaa.
&#8211; EU-eliitti on tehnyt viime aikoina selväksi, että se pyrkii enenevässä määrin puuttumaan Euroopan kansallisvaltioiden sisäisiin asioihin. Tämä kehitys on pysäytettävä. Suomella, Italialla ja muilla Euroopan mailla tulee jatkossakin olla suvereeni oikeus puolustaa kansallista turvallisuuttaan. EU:n vallankaappausyritykset täytyy yksiselitteisesti torpata, ja kansallisvaltioiden itsenäistä päätäntävaltaa on puolustettava määrätietoisesti.
&nbsp;

Immonen: Siirtolaistulva Eurooppaan on pysäytettävä – ”Välimeren yli tullut 50 % enemmän siirtolaisia kuin vuonna 2021”

Perussuomalaisille äskettäin läpi viety rajavartiolain uudistus oli poliittinen työvoitto, joka onnistui lopulta pitkän väännön jälkeen, osin myös maailmanpolitiikan tapahtumista johtuen. Sen jälkeen, kun uudistuksesta oli jo saavutettu yhteisymmärrys valiokunnassa, vihervasemmisto tuli kuitenkin katumapäälle ja pyrki jarruttamaan uudistusta – ihmisoikeuksien verukkeella. &#8211; Vihervasemmistolle ihmisoikeudet näyttävät tarkoittavan lähinnä sitä, että Suomeen voi tulla useiden maiden läpi hakemaan parempaa elintasoa, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri sanoo.

Perussuomalaiset sai äskettäin lakiin <a href="https://stage.sudev.fi/rajalakiuudistus-on-perussuomalaisille-poliittinen-tyovoitto-purra-suomalaiset-voivat-nyt-nukkua-yonsa-paremmin/">pitkäaikaisen vaatimuksensa</a> siitä, että Suomen valtioraja voidaan vihamielisen hybridivaikuttamisen tapahtuessa sulkea kokonaan – myös silloin, jos turvapaikanhakijoita käytetään välineellistettyyn massasiirtolaisuuteen.
Rajavartiolain uudistus saatiin maaliin eduskunnassa viime viikolla siitä huolimatta, että vihervasemmisto RKP:lla vahvistettuna pyrki jarruttamaan uutta tehokasta rajapykälää – mutta yritys lässähti kasaan.
Uudistuksella perussuomalaiset sai lainsäädäntöön mukaan pitkäaikaisen tavoitteensa siitä, että rajoille kohdistuvia uhkia, kuten hybridioperaatioita ja muita laajamittaisen maahantulon tapauksia, voidaan nyt estää ennalta.
Vastakaikua perussuomalaisille vasta keväällä
Perussuomalaisille uudistus oli poliittinen työvoitto. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo, että työvoitto oli mahdollista saavuttaa pitkälti itänaapurimme Venäjän aggressiivisesta toiminnasta johtuen.
&#8211; Perussuomalaiset on jo vuosikausia vaatinut lakiin hätätilapykälää, mutta esitys ei ole aiemmin saanut vastakaikua.
Viime syksynä tapahtumat Valko-Venäjän, Puolan ja osin Liettuan rajoilla johtivat siihen, että myös eduskunnan vasemmistopuolueet tunnistivat tilanteen välineellistämiseksi, eli hybridioperaatioksi.
&#8211; Mutta kun vastaavaa tapahtui aiemmin kauempana, eli Turkin ja Kreikan rajalla, niin silloinen vihreä ministeri ei tunnistanut tilannetta hybridioperaatioksi. Sanoisinkin, että kun uhka tulee lähemmäs Suomea, niin meilläkin kasvaa paine reagoida jollain tavalla, Purra sanoo.
Purra puhui perussuomalaisten muun puoluejohdon kanssa eilen SuomiAreenassa.
Ongelmat torjuttava ennalta
Purra toteaa, että uuden lainsäädännön tarpeellisuus jää vielä nähtäväksi.
&#8211; Toivottavasti koko pykälää ei edes tarvita, mutta jos näin kävisi, on välttämätöntä, että suvereeniksi itseään kutsuvalla valtiolla on laissa pykälä, jolla tarvittaessa koko raja saadaan kiinni ja voimme myös olla ottamatta vastaan turvapaikkahakemuksia rajanylityspaikkojen väleissä.
Purra jatkaa, että pelkkä virallisten rajanylityspaikkojen sulkeminen ei olisi riittävää, koska Venäjä ja siirtolaisia hyväksikäyttävät salakuljettajat osaavat ohjata ihmisvirrat sinne, missä sisäänpääsy on mahdollista.
&#8211; Kaikki tietävät, mitä siitä seuraa jos henkilö pääsee Suomen lainkäyttöalueen sisäpuolelle: tänne voi jäädä riippumatta siitä, saiko hakemuksesta turvapaikkaa vai ei. Ongelma on siis torjuttava jo ennen kuin ihminen pääsee valtion alueelle. Ainoa keino on se, että raja pysyy kiinni.
Kansanedustaja, perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Sebastian Tynkkynen sanoo, että rajapykälän saaminen lakiin on historiallinen voitto suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa.
&#8211; Ensimmäistä kertaa laissa on raja kiinni -pykälä. Vielä vähän aikaa sitten tämä tuskin olisi ollut mahdollista. Todellisuus kuitenkin iski kaikkien kasvoille niin lujaa, että lopulta oli pakko toimia.
Ailahteleva kokoomus perussuomalaisten linjalle
Kevään aikana myös kokoomus puheenjohtajansa Petteri Orpon johdolla siirtyi vaatimaan lakiin selkeää kirjausta itärajan sulkemisesta ja turvapaikanhaun rajoittamisesta.
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri kuitenkin huomauttaa, että kokoomuksen linja on aiemmin ollut ailahteleva.
&#8211; Muistan hyvin viime eduskuntakaudella ajan, erityisesti kun Jussi Halla-ahosta tuli perussuomalaisten puheenjohtaja. Kokoomuksen puheenjohtaja Orpo suhtautui perussuomalaisiin nihkeästi, ja eduskunnassa monta kertaa Orpo vihjaili rasismista sen vuoksi, että perussuomalaiset puolustaa Suomen rajoja, yhteiskuntarauhan säilymistä ja sitä, että meillä ei voi olla laitonta maahanmuuttoa.
Kokoomus on kuitenkin – viimeistään nyt tullut perussuomalaisten linjoille.
&#8211; Tervehdin ilolla, jos kokoomuksessa oikeasti ollaan tätä mieltä. Katsotaan kuitenkin nyt, mitä tuleman pitää, koska hallituksessa kokoomus toimi hyvin eri tavalla.
Vihreillä ihan omat ihmisoikeudet
Rajalain valiokuntakäsittelyn aikana vihreät joutui taipumaan näkemyksestään, että Suomeen on kaikilla halukkailla pääsy kaikissa tilanteissa, vaikka pian sen jälkeen jälkeen vihreät aloittikin <a href="https://stage.sudev.fi/vihreat-ja-vasemmistoliitto-haluvat-palauttaa-rajalakiuudistuksen-perustuslakivaliokuntaan-purralta-taystyrmays-perusteluita-asian-uudelleen-arvioinnille-ei-ole/">venkoilun</a> uudistuksista, joista oli jo saavutettu yhteisymmärrys hallintovaliokunnassa. Verukkeena olivat ihmisoikeudet.
&#8211; Tuntuu siltä, että vihervasemmistolle ihmisoikeudet näyttävät tarkoittavan aina vain sitä, että Suomeen voi tulla useiden maiden läpi hakemaan parempaa elintasoa. Samaan aikaan suomalaisten ihmisoikeudet, esimerkiksi sen suhteen että Suomessa saa riittävää hoitoa ja turvaa ja että näihin on myös varaa, niin valitettavasti se näyttää heille sivuseikalta, Meri sanoo.

Vihervasemmisto puhuu mielellään ihmisoikeuksista, mutta valikoivasti – ”Suomalaisten ihmisoikeudet näyttävät olevan sivuseikka”

Valmiuslakiin esitetyt muutokset eivät tule esitetyssä muodossaan estämään siirtolaisten käyttöä hybridivaikuttamisen välineenä. Esitetyt uudistukset vain helpottavat siirtolaismassan vastaanottoa, kuljettamista ja majoittamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas ei voi hyväksyä sellaisia pykäliä, joilla vastataan laajamittaiseen maahantuloon heikentämällä suomalaisten oikeuksia omaisuuteen ja perusturvaan.

&#8211; Suomalaisten oikeudet eivät missään olosuhteissa saa kärsiä siitä, että maahantulijoita vastaanotetaan. Esityksessä on pykäliä, jotka mahdollistavat esimerkiksi ajoneuvojen ja kiinteistöjen haltuunottoa sekä suomalaisten sosiaaliturvan heikennyksiä laajamittaisen maahanmuuttoaallon tapahtuessa, Mauri Peltokangas sanoo.
&#8211; Meidän tulee pystyä sulkemaan rajat kokonaan ja keskeyttämään turvapaikkahakemusten vastaanottaminen tilanteessa, jossa siirtolaisia käytetään hybridivaikuttamisen välineenä.
Suomalaisten turvallisuus ensin
Peltokankaan mukaan pykälä rajojen sulkemisesta ja turvapaikkahakemusten keskeyttämisestä pitäisi saada jo ihan normaaliajan lainsäädäntöön. Rajavartiolaitoksen virkamiehet noudattavat kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä, eikä heillä ole nyt mitään keinoja tulijoiden estämiseksi.
&#8211; Näin voisimme reagoida tilanteeseen hybridioperaation vaatimalla nopeudella eli välittömästi. Meidän on tarjottava viranomaisille tarvittavat keinot mahdollisen hybridioperaation varalle, Peltokangas sanoo.
Peltokangas kertoo, että perussuomalaiset eivät suinkaan vastusta koko hallituksen esitystä, vaikka hallituspuolueista tällaisia väitöksiä on sadellutkin. Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti vaatineet vain tiettyjä suomalaisten turvallisuudelle oleellisia kohtia muutettavaksi.
&#8211; Suomalaisten turvallisuus ei ole hallitukselle prioriteetti, Peltokangas toteaa.
Hallitus vetoaa jälleen kansainvälisiin sopimuksiin
Peltokankaan mukaan hallitus on ottanut tavakseen kiertää kiperiä kysymyksiä yhä useammin vetoamalla Euroopan unioniin tai kansainvälisiin sopimuksiin. Tälläkään kertaa hallitus ei tee poikkeusta.
&#8211; Kansainväliset sopimukset eivät estä Suomea sulkemasta rajojaan. Näin ovat toimineet myös useat muut EU-maat, eikä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ole näitä maita siitä moittinut. Kysymys on hallituksen tahtotilasta, Peltokangas sanoo.
Perussuomalaiset tahtovat, että lainsäädäntö antaa rajaviranomaiselle vapauksia toimia. Näin estetään hybridioperaatiot tehokkaasti, sillä ilman oikeanlaista lainsäädäntöä ei ole edellytyksiä estää yhdenkään henkilön maahantuloa.
&#8211; Tässä hetkessä rajan ammattilaisilla täytyy olla työkalut toimia. Tämä mahdollistetaan vain pykälillä, jotka oikeuttavat suorittavan portaan estämään hybridioperaatiot käytännössä, Peltokangas painottaa.

Peltokangas: Kansainväliset sopimukset eivät estä Suomea sulkemasta rajojaan – ”Kysymys on hallituksen tahtotilasta”

Perussuomalaiset on esittänyt ankaraa kritiikkiä sisäministeriön linjaukselle, jonka mukaan turvapaikanhakuoikeuden rajoittaminen ja rajan sulkeminen eivät olisi mahdollisia edes silloin, kun Suomea painostetaan rajalle työnnetyillä ihmismassoilla. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistuttaa, että myös EU-maa Puola onnistui sulkemaan rajansa, eikä siitä seurannut mitään moitteita EU-komissiolta.

Vihreiden johdossa oleva sisäministeriö esitti viime viikolla hämmentävän <a href="https://stage.sudev.fi/vihrean-sisaministerion-uskomaton-kommentti-kriittisella-hetkella-kertoo-ettei-maa-voi-suojautua-venajan-siirtolaisaseelta-purra-uskomatonta-suojatkaa-tata-maata/">lausunnon</a>, jonka mukaan Suomen ei olisi mahdollista sulkea rajaa edes poikkeusoloissa. Tällöin esimerkiksi Venäjän mahdolliselta siirtolaisaseelta suojautuminen ei onnistuisi.
Sisäministeriön mukaan myöskään turvapaikanhakuoikeuden rajoittaminen ei olisi mahdollista missään oloissa. Sisäministeriö perusteli linjaustaan keskusteluilla EU-komission kanssa.
Perussuomalaiset on esittänyt ankaraa <a href="https://stage.sudev.fi/vihrean-sisaministerion-uskomaton-kommentti-kriittisella-hetkella-kertoo-ettei-maa-voi-suojautua-venajan-siirtolaisaseelta-purra-uskomatonta-suojatkaa-tata-maata/">kritiikkiä</a> sisäministeriön linjaukselle.
Eilisessä Ylen A-studiossa pääministeri Sanna Marin (sd) yllättäen pakitteli itseään pois tilanteesta.
&#8211; Jos meille kohdistettaisiin hybridivaikuttamisen keinoilla ihmisiä rajalle, niin siinä tilanteessa itärajan rajanylityspaikat pitäisi pystyä sulkemaan. Meillä on olemassa erilaisia viranomaistulkintoja, joidenkin mukaan se on jo nyt mahdollista, Marin sanoi.
Etukäteen tiedettiin, mitä EU sanoo
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi pääministerille olevansa erittäin pettynyt siitä, että hallitus edes lähetti asian kierrokselle EU:hun.
&#8211; Etukäteen jo tiedettiin, millainen vastaus sieltä tulee.
Purra huomautti, että myös EU-maa Puola nimenomaan aiemmin laittoi rajat kiinni Valko-Venäjän pyrkiessä vyöryttämään ihmismassoja EU:n rajoille, eikä komissio moittinut Puolaa.
&#8211; Me tiedämme, että näin pitäisi voida toimia myös Suomessa. Toisaalta on huolestuttavaa vihjata, että Suomi voisi toimia näin ilman tukevaa lainsäädäntöä. Oikeusvaltiossa ei ole mahdollista, että rajavartijat ilman toimivaltuuksia virkavastuulla laitettaisiin tekemään näin. Tarvitsemme siis lainsäädäntömuutoksia, toivottavasti ne tuodaan eduskuntaan pikaisesti, Purra kehotti pääministerille.
Kiristääkö vihreät muita hallituspuolueita?
Myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo katsoi, että lainvalmistelun jälkeen eduskuntaan on välittömästi tuotava pykälät, joilla tarvittaessa koko itäraja voidaan sulkea ja panna stoppi turvapaikanhaulle.
&#8211; Tähän pitää löytää ratkaisuja, Orpo sanoi.
Eduskunnan käytäväkeskusteluissa pidetään kuitenkin selvänä, että nimenomaan vihreille hallituksessa pysymisen kynnyskysymys on se, että valmiuslakiin ei oteta mukaan rajat kiinni -pykälää, joka kuitenkin on olemassa monissa muissa Euroopan maissa. Rajan auki pitäminen kaikissa tilanteissa turvapaikanhakijoita varten onkin todennäköisesti vain vihreiden muille hallituspuolueille asettama ehto.
Marin kuitenkin sanoi, että asia ”nostetaan uudestaan esille komission kanssa”, tarvittaessa jopa komission puheenjohtajan kanssa. Nähtäväksi jää, miten vihreät tulevat asiaan suhtautumaan.
Turkki nihkeilee Suomen Nato-hakemuksen kanssa
Eduskunnassa käsiteltiin eilen Suomen Nato-hakemusta. Historiallisena päivänä Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan heitti kuitenkin hiekkaa rattaisiin. Uutistoimistojen mukaan Turkki ei aikoisi tukea Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon. Erdoğanin kerrotaan myös sanoneen, ettei Suomen ja Ruotsin edustajien vierailu Turkissa auttaisi asiaa.
Erdoğanin vaatimusten mukaan Suomen ja Ruotsin olisi lopetettava tukensa terroristijärjestöille ja poistettava Turkkiin kohdistuvat asevientikiellot. Turkin ulostuloja on pidetty hämmentävinä, koska ne tulevat viime hetkellä, juuri ennen Suomen ja Ruotsin Nato-lähentymisen syventyessä. Aiemmin Turkki on ilmaissut suhtautuvansa positiivisesti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiin. Kaikkien Nato-jäsenmaiden, siis myös Turkin, hyväksyntä on edellytyksenä Nato-jäsenyydelle.
Purra arvioi, että Turkin kohdalla on kyse pitkälti sisäpoliittisesta väännöstä.
&#8211; Turkki saattaa viestittää myös muille Nato-maille omia viestejään. En usko, että Suomi lähtee mukaan lypsämiseen. Meidän politiikkamme ei ole kiristyksen kohteena. Totta kai diplomatialla ja neuvotteluilla mennään silti eteenpäin.

Hallituksen mukaan komissio ei anna Suomelle lupaa suojella rajojaan Venäjän siirtolaisaseelta – Purra: Olen erittäin pettynyt siitä, että hallitus lähetti asian kierrokselle

Kansanedustaja Olli Immonen toi perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa esille maahanmuuttopolitiikan päivitys- ja kehitystarpeita. Immosen puheenvuorossa korostui useita keskeisiä periaatteita sekä pääkohtia, joille perussuomalainen maahanmuuttopolitiikka rakentuu, mutta Immosella oli tarjota myös konkreettisia uusia politiikkatoimia, joihin kansanedustaja toivoi kokousväeltä näkemyksiä ja kannanottoja.

Suomessakin maahanmuuton kasvu on ollut hallitsematonta, mikä on johtanut siihen, että pääkaupunkiseudun kaduilla mellastavat maahanmuuttajanuorten jengit, maahanmuuttajien rikollisuus on suurta, asuinalueiden eriytymiskehitys kiihtyy ja maahanmuuttajat syrjäytyvät valtavirtayhteiskunnan ulkopuolelle.
Olli Immonen toteaa, että löysän maahanmuuttopolitiikan ongelmista puhuminen on edelleen pitkälti perussuomalaisten tehtävä, siitäkin huolimatta että keskustelua on pyritty herättelemään jo vuosikausia.
&#8211; Hyvinvointivaltio Suomella ei ole tulevaisuutta, jos maahanmuuton laatuun ja määrään ei puututa nopeasti tehokkailla lainsäädännöllisillä ja hallinnollisilla toimenpiteillä.
&#8211; Vanhat puolueet ja media ovat pyrkineet vaikenemaan ongelmista, joita lähinnä perussuomalaiset ovat pitäneet esillä. Jos perussuomalaiset ei puhuisi näistä asioista, eivät sitä muutkaan tekisi, kansanedustaja sanoo.
Pakolaissopimukset autuaan vanhentuneita
Perussuomalaisten tavoitteena on Tanskan linjauksen mukaisesti nolla turvapaikanhakijaa. Immonen huomauttaa, että toisen maailmansodan jälkimainingeissa laaditut kansainväliset pakolaisuutta koskevat yleissopimukset ovat autuaan vanhentuneita.
&#8211; Näiden sopimusten tarkoituksena ei ollut koskaan mahdollistaa isojen ihmismassojen liikkuminen maanosasta toiseen. Näimme varoittavan esimerkin tästä vuoden 2015 pakolaiskriisissä.
Uutena vaihtoehtona Immonen esittää nykyisen henkilökohtaisen turvapaikanhakuoikeuden lakkauttamista.
&#8211; Tällöin laittomasti Suomen valtakunnanrajan ylittävällä henkilöllä ei olisi oikeutta hakea kansainvälistä suojelua, vaan hänet käännytettäisiin takaisin rajalla joko Ruotsiin tai Venäjälle. Vaihtoehtoisesti laiton maahantulija voitaisiin palauttaa pakolaisleirille EU:n ulkopuolelle, joka voi olla esimerkiksi yhteispohjoismaisesti hallinnoitu. Yksilöllisen turvapaikanhakuoikeuden lakkauttamisen vastapainoksi voitaisiin tukea tärkeimpien turvapaikanhakijamaiden lähialueilla sijaitsevia YK:n pakolaisleirejä.
Immonen haluaa kuitenkin korostaa Suomeen saapuneiden ukrainalaispakolaisten erilaista asemaa.
&#8211; Heidän kohdallaan on kyse lähialueilta pakenevista naisista ja lapsista ja tilapäisestä suojelusta. Tällaisia tilanteita varten pakolaisjärjestelmä alun perin luotiin. Valitettavasti järjestelmä on kuitenkin nykyisin harhautunut hyvin kauas alkuperäisestä tarkoituksestaan.
Miksi hallitus kysyi komissiolta lupaa rajan sulkemiseen?
Aiemmin tällä viikolla vihreiden johdossa oleva sisäministeriö julkaisi <a href="https://stage.sudev.fi/vihrean-sisaministerion-uskomaton-kommentti-kriittisella-hetkella-kertoo-ettei-maa-voi-suojautua-venajan-siirtolaisaseelta-purra-uskomatonta-suojatkaa-tata-maata/">hämmentävän tiedotteen</a>, jonka mukaan Suomen valtakunnanrajaa ei muka olisi mahdollista sulkea edes poikkeusoloissa. Ministeriö perustelee käsittämätöntä lausuntoaan EU-komission vaatimuksilla.
Sisäministeriön linjaus tarkoittaisi käytännössä sitä, että Suomi ei voisi suojautua siirtolaisaseelta, mikäli Venäjä päättäisi painostuskeinona pyrkiä työntämään ihmismassoja rajan yli.
Immonen pitää erittäin hämmentävänä sitä, että hallitus päätti kääntyä nimenomaan komission puoleen kysymään näkemyksiä.
&#8211; Ennakolta jo tiedetään, millaista viestiä komissiolta tulee. Sisäministeriön mukaan he ovat siis käyneet keskusteluja komission kanssa. Nyt olisikin mielenkiintoista tietää ja nähdä, millaisia keskusteluja on käyty.
Tosiasiassa kansainvälinen oikeus tunnustaa, että jokaisella valtiolla on <a href="https://stage.sudev.fi/yksikaan-kansainvalinen-sopimus-ei-velvoita-suomea-avaamaan-rajoja-laittomille-maahantulijoille-hallitus-valikoi-sopimuksista-vain-ne-kohdat-jotka-sopivat-sen-omaan-agendaan/">suvereeni toimivalta</a> päättää muiden valtioiden kansalaisten maahan tulosta ja maassa oleskelusta. Yhdelläkään valtiolla ei siten ole velvollisuutta ottaa vastaan valtion alueelle muiden valtioiden kansalaisia.
Tuoreessa muistissa on myös esimerkiksi EU-jäsenmaa Puolan tapaus, jossa siirtolaisaseen kohdannut maa nimenomaan laittoi rajat kiinni.
Hallitus esittää poliittista teatteria
Immonen huomauttaa, että rajan sulkeminen tilanteessa, jossa Suomi joutuu hybridivaikuttamisen kohteeksi, on nimenomaan juridinen kysymys.
&#8211; Komissio on hallinnollinen toimielin, ei siis suinkaan tuomioistuin tai perustuslakivaliokunta. Suomessa perustuslainmukaisuuden tai kansainvälisten sopimusten mukaisuuden linjaaminen onkin ensi sijassa perustuslakivaliokunnan tehtävä.
Sisäministeriön näkemystä Immonen pitää jälleen yhtenä esimerkkinä poliittisesta teatterista. Kansanedustaja katsoo, että tosiasiassa rajan auki pitäminen kaikissa tilanteissa on vihreiden muille hallituspuolueille asettama ehto.
&#8211; Eduskunnan käytäväkeskusteluissa pidetään selvänä, että nimenomaan vihreille on hallituskysymys se, että valmiuslakiin ei oteta mukaan rajat kiinni -pykälää, joka kuitenkin on olemassa monissa muissa Euroopan maissa, Immonen sanoo.
Myös eduskunnan hallintovaliokunta vaatii hallitusta tuomaan tarvittavat säädösmuutokset eduskunnan käsiteltäväksi viipymättä.
Tuoreessa lausunnossaan hallintovaliokunta ilmoittaa pitävänsä välttämättömänä, että tilanteessa, jossa toinen valtio siirtolaisia välineellistämällä painostaa ja uhkaa Suomen kansallista turvallisuutta, yleistä järjestystä ja turvallisuutta tai alueellista koskemattomuutta, <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/HaVL_14+2022.aspx">turvapaikanhakuoikeutta</a> tulee voida rajoittaa.
&#8211; Hallintovaliokunnan viesti tulee ottaa vakavasti. Suomessa eletään nyt vaarojen hetkiä, sillä meillä ei ole lainsäädäntö kunnossa siltä varalta, että Venäjä päättäisi käyttää pakolaisasetta, Immonen varoittaa.
&nbsp;

Immonen: Suomella ei ole tulevaisuutta, jos maahanmuuton laatuun ja määrään ei puututa nopeasti tehokkailla toimilla

Sisäministeriön mukaan EU ei salli Suomen rajan sulkemista missään tilanteissa. Sisäministeri Krista Mikkosen (vihr.) mielestä asiasta ei saisi edes keskustella.

Suomen presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin ovat tänä aamuna ilmoittaneet kannattavansa Nato-jäsenyyden hakemista.
Venäjä on ilmoittanut ryhtyvänsä vastatoimiin. On mahdollista, että Venäjä ohjaisi siirtolaismassoja Suomen rajalle, kuten se teki vuonna 2015.
Komissio ei puuttunut muidenkaan maiden kohdalla
Perussuomalaiset ovat huolestuneita tästä uhasta ja kysyi eduskunnan kyselytunnilla, millaisiin konkreettisiin toimiin hallitus ryhtyisi, jos siirtolaisasetta käytettäisiin Suomea vastaan.
Samoin perussuomalaiset kysyivät, piiloutuuko hallitus tässä asiassa EU:n taakse, sillä monet muut EU-maat ovat aiemmin sulkeneet rajansa, eikä niille tullut mitään seuraamuksia. Monilla muilla mailla on valmiina lainsäädäntöä kyseiseen uhkaan vastaamiseen, mutta Suomessa hallitus ei ole sellaista tehnyt.
&#8211; Onkin erikoista, että miten tämä voi olla mahdollista? Komissio ei ole puuttunut rajojen sulkemiseen Kreikan, Puolan tai Liettuankaan tapauksissa. Miten Suomi eroaa näistä muista EU-maista? perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru kysyi hallitukselta.
Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) toisteli vastauksessaan tyhjiä korulauseita hybridiuhkaan varautumisen tärkeydestä, ja jätti vastaamatta, miksi Suomella ei ole oikeutta puolustautua siirtolaisaseen käyttöä vastaan.
Vihervasemmistolainen sumutus pahimmasta päästä
Perussuomalaiset ovat kuukausia esittäneet epäilyksensä, että hallitus piiloutuu EU:n taakse Suomen rajan sulkemista koskevassa kysymyksessä. Tänään se varmistui.
&#8211; Ministeri Saarikko on sanonut useasti, että hybridihyökkäyksen koittaessa Suomen raja voidaan sulkea kokonaan. Miten te aiotte nyt toimia? tivasi Huru valtiovarainministeri Saarikolta.
Saarikko tyytyi toteamaan EU:n kannan olevan valitettava.
Törkein vastaus kuultiin kuitenkin sisäministeri Mikkoselta, joka totesi perussuomalaisten rajaturvallisuutta koskevien kysymysten olevan osaltaan hybridivaikuttamista.
<iframe loading="lazy" title="Vihreä sisäministeri röyhkeänä: syytöksiä satelee, Suomea ei suojella" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/CqwIe-9tAkM?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Sisäministeri syytti tänään eduskunnassa oppositiota hybridivaikuttamisesta yrittäessään kääntää huomion pois siitä, ettei hallitus suostu suojelemaan Suomea. Suomen Uutiset haastatteli ps-kansanedustajia heti kyselytunnin jälkeen. Äänessä Mari Rantanen, Sebastian Tynkkynen ja Veikko Vallin.

Erikoinen näytelmä eduskunnassa: Perussuomalaiset vaati varautumista Venäjän kostotoimiin ja kysyi rajaturvallisuudesta – ministeri syytti hybridivaikuttamisesta

Suurella todennäköisyydellä Suomi on lähiaikoina käynnistämässä menettelyn, jota kutsutaan Nato-jäsenyyden hakemiseksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti tänään IS-tv:n puoluejohtajakeskustelussa, että sotilaallisten toimien ohella nykyajan konkreettisia turvallisuusuhkia ovat myös erilaiset hybridioperaatiot, kuten esimerkiksi valtiollisen toimijan vihamielisessä tarkoituksessa suorittama ihmisten työntäminen rajan yli.

Viime aikoina Nato-keskustelu on, jäsenyyden näyttäessä yhä todennäköisemmältä, vähitellen siirtynyt siihen vaiheeseen, millainen Nato-maa Suomi olisi ja mitä jäsenyys Suomelle maksaisi.
Nato tunnetusti on asettanut jäsenvaltioidensa puolustusmenojen kansalliseksi tavoitteeksi 2 % BKT:sta, minkä vaatimuksen Suomi täyttäisi erinomaisesti jo nyt.
IS-tv:n puoluejohtajien Nato-keskustelussa perussuomalaisten Riikka Purra totesi, että yleisesti ottaen Nato-kustannukset olisivat Suomen omia puolustusmenoja.
&#8211; Perussuomalaiset on jo vuosikausia kannattanut kansallisten puolustusmenojen korottamista. Ymmärtääkseni tällä on myös kansalaisten suunnalla erittäin vahva tuki, Purra sanoi.
Hän jatkoi, että verrattuna moneen muuhun ylikansalliseen tai hallitusten väliseen elimeen Naton hallinnolliset kustannukset ovat maltillisia.
&#8211; Puhutaan siis muutamista kymmenistä miljoonista, ja näillekin on omaa kansallista hyötyä.
Houkuttelisiko Suomi investointikohteena?
IS-tv:n keskusteluun <a href="https://www.is.fi/politiikka/">osallistuivat</a> myös vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson, vihreiden puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk). Puoluejohtajat keskustelivat myös Nato-jäsenyyden mahdollisista talouspoliittisista hyödyistä Suomelle.
Venäjän Ukrainassa aloittama sota on nostanut epäilyjä siitä, että Suomi alkaisi näyttäytyä kansainvälisten sijoittajien ja investointipäätösten tekijöiden silmissä epäedulliselta maalta ollessaan Naton ulkopuolella. Anderssonin mielestä mitään tällaisia merkkejä ei olisi näkyvissä, mutta mahdollinen Nato-jäsenyys saattaisi Anderssonin mukaan mahdollisesti lisätä sotilaallisia jännitteitä, jotka saattaisivat vaikuttaa yritysten liiketoimintaan, turismiin tai matkailualaan.
Saarikko oli eri linjoilla hallituskumppaninsa kanssa ja totesi, että jännitteet ovat kasvaneet jo nyt Suomesta riippumattomista syistä.
&#8211; Meillä ei ole toistaiseksi huolta. Mutta kyllä me myös tiedämme, että tätä Nato-päätöstä sijoittajat, luottoluokittajat ja investorit aivan varmasti miettivät.
Purran mukaan Suomen Nato-jäsenyydellä ei sen sijaan ole merkitystä niin sanotun maariskin kannalta.
&#8211; Näkisin, että kansainvälisten yritysten ja investoijien huoli Suomesta liittyy tulevaisuudessa ennemminkin siihen, onko meidän regulaatioympäristö johdonmukainen ja ennustettava, minkälainen meidän verotuksemme on, onko meillä työmarkkinoilla rauhallista ja miten ylipäätään Suomen talous kehittyy. Ei niinkään siihen, olemmeko Naton jäsenmaita vai emme, Purra sanoi.
Purra huomautti, että Suomen kansalaisuuden ja Suomen passin arvoa alennetaan aivan muilla toimilla kuin siirtymällä kohti Natoa.
&#8211; Esimerkiksi sillä, että Suomen kansalaisuuden saa vain muutaman vuoden asumisen jälkeen, käytännössä nopeammin ja helpommin kuin muualla.
Venäjä tuntee Suomen lainsäädännön heikkoudet
Sotilaallisten toimien ohella konkreettisia turvallisuusuhkia ovat nykyisin myös erilaiset hybridioperaatiot, kuten esimerkiksi valtiollisen toimijan vihamielisessä tarkoituksessa suorittama ihmisten työntäminen rajan yli.
Perussuomalaiset ovat tyytymättömiä hallituksen valmiuslain <a href="https://stage.sudev.fi/hallitus-ei-aio-estaa-laajamittaista-maahantuloa-esittavat-valmiuslailla-suomalaisten-asuntoja-ja-ajoneuvoja-kayttoonotettavaksi/">rajaturvallisuutta</a> koskevien lainsäädäntömuutosten valmisteluun, sillä hallitus ei ole toistaiseksi tuonut eduskuntaan pykäliä, joilla siirtolaisase voitaisiin kokonaan pysäyttää rajalle.
Purra totesi, että laajamittainen maahantulo on ongelma ja uhka, johon Nato-jäsenyyskään ei auta.
&#8211; Suomella ei ole sen paremmin normaalilainsäädännössä kuin valmiuslaissakaan tulevan esityksen myötä sellaista pykälää, jolla tuhansien, kenties satojen tuhansien turvapaikanhakijoiden, vyöryttäminen Suomen rajoille voitaisiin estää, eli käytännössä olla ottamatta turvapaikkahakemuksia vastaan.
Venäjä on yrittänyt <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/maria-ohisaloa-muistutetaan-vuosista-2015-ja-2016-suomen-viranomaiset-ilmoittivat-rajan-olevan-suljettu/80c7e20e-3ef6-4e9a-bcb4-71f3896e25f3">samaa temppua</a> aiemminkin.
&#8211; Venäjä tuntee Suomen lainsäädännön heikkoudet. Toivon todella, että hallitus saa aikaiseksi tilanteen korjaavaa lainsäädäntöä, Purra sanoi.
Vihreiden Suomela viittasi kintaalla pakolaisaseen käyttöön osana Venäjän Suomeen kohdistuvia hybriditoimia siitäkin huolimatta, että uhka on jo aiemmin realisoitunut.
&#8211; En lähtisi liioittelemaan, uhkiin on varauduttu, Suomela vähätteli.
Saarikko sen sijaan myönsi, että Purra on oikeassa. Saarikko epäsuorasti myös myönsi, että tarvittavat lakimuutokset ovat osin tekemättä.
&#8211; Lainsäädännössä on korjaamisen tarpeita, ja nyt on edettävä erittäin ripeästi, Saarikko sanoi.
Miksi vasemmiston puoluejohto panttaa Nato-kantaansa?
Puoluejohtajien debatissa herätti huomiota, että hallitusta edustava Andersson ei vieläkään suostunut kertomaan omaa Nato-kantaansa. Anderssonilta kuultiin pitkiä ja polveilevia selityksiä näkemyksensä panttaamiselle.
&#8211; Mä olen ajatellut, että vastuullinen päättäjä nimenomaan paneutuu kaikkiin argumentteihin ja pohtii niiden perusteluja. Voin myös myöntää, että tilanne ei ole helppo puolueelleni. Ajattelen, että on tärkeämpää antaa ihmisille tilaa tehdä omat johtopäätökset ja kerron oman kantani kun sen aika on, Andersson muotoili
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä on tunnetusti jyrkkiä <a href="https://www.ts.fi/uutiset/5629284">Naton vastustajia</a>. Siitä huolimatta vasemmistoliitto teki viime viikolla puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksessa päätöksen jatkaa hallituksessa, vaikka Suomi päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä.
&nbsp;

Jos Venäjä jälleen vyöryttää turvapaikanhakijoiden massoja rajalle, siihen ei auta Nato-jäsenyyskään – Purra: ”Toivon todella, että hallitus saa aikaiseksi tilanteen korjaavaa lainsäädäntöä”

siirtolaismassat

Immonen: Siirtolaistulva Eurooppaan on pysäytettävä – ”Välimeren yli tullut 50 % enemmän siirtolaisia kuin vuonna 2021”

Vihervasemmisto puhuu mielellään ihmisoikeuksista, mutta valikoivasti – ”Suomalaisten ihmisoikeudet näyttävät olevan sivuseikka”

Peltokangas: Kansainväliset sopimukset eivät estä Suomea sulkemasta rajojaan – ”Kysymys on hallituksen tahtotilasta”

Hallituksen mukaan komissio ei anna Suomelle lupaa suojella rajojaan Venäjän siirtolaisaseelta – Purra: Olen erittäin pettynyt siitä, että hallitus lähetti asian kierrokselle

Immonen: Suomella ei ole tulevaisuutta, jos maahanmuuton laatuun ja määrään ei puututa nopeasti tehokkailla toimilla

Erikoinen näytelmä eduskunnassa: Perussuomalaiset vaati varautumista Venäjän kostotoimiin ja kysyi rajaturvallisuudesta – ministeri syytti hybridivaikuttamisesta

Jos Venäjä jälleen vyöryttää turvapaikanhakijoiden massoja rajalle, siihen ei auta Nato-jäsenyyskään – Purra: ”Toivon todella, että hallitus saa aikaiseksi tilanteen korjaavaa lainsäädäntöä”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025