Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

siirtolaistulva

Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja, eurovaaliehdokas Lauri Laitinen näkee Puolassa tapahtuneen rajavartijan murhan herättävänä esimerkkinä siitä, miten holtiton maahanmuuttopolitiikka vaarantaa kaikkien eurooppalaisten hengen.

Politico uutisoi rajavartijoiden ja laittomien siirtolaisten välisestä selkkauksesta, jonka yhteydessä rajavartijaa puukotettiin rintaan raja-aidan läpi. Puolan pääministeri Donald Tusk antoi suruvalittelunsa uhrille X:ssä.
&#8211; On todella valitettavaa, että puolalainen nuori maksoi hengellään maansa puolustamiseksi laittomalta siirtolaisuudelta. Tämä tapahtuma asettaa kyseenalaiseksi sen, että Eurooppaan pyrkivät olisivat aidosti hädänalaisia? Tappaako hädänalainen päästäkseen Eurooppaan? Mielestäni ei, toteaa Lauri Laitinen.
Nollatoleranssi laittomaan maahantuloon
Vastaavanlaisten selkkausten ennaltaehkäisemiseksi Laitinen vaatii entistä tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa ja rajavalvontaa EU-tasolla, jotta Eurooppaan ei lähtökohtaisesti lähdettäisi laittomasti.
&#8211; Tämäkin olisi ollut vältettävissä, mikäli rajat pidettäisiin visusti kiinni. EU:n tulee ottaa nollatoleranssi maanosaan saapumiseen laittomia väyliä pitkin Australian tapaan. Elintasosiirtolaisuuden kitkeminen on niin eurooppalaisten kuin itse siirtolaisten parhaaksi.

Eurovaaliehdokas Lauri Laitinen: “Tappaako hädänalainen päästäkseen Eurooppaan?”

Eurooppaan kohdistuu valtava siirtolaispaine. Sisäministeri Mari Rantanen näkee keskeisenä ongelmana sen, että toistaiseksi kaikki tulijat ovat pitkälti käyttäneet turvapaikkajärjestelmää hyväkseen, riippumatta siitä, millaiset taustasyyt kenelläkin tulijalla on ollut saapua Eurooppaan. Maahanmuuttopolitiikan konkreettinen suunnanmuutos on kuitenkin käsillä juuri nyt.

Sisäministeri Mari Rantanen on nyt toiminut tehtävässään valtioneuvostossa noin vuoden. Verrattain varsin lyhyessä ajassa Suomen maahanmuuttopolitiikkaan on kuitenkin jo tullut huomattavia kiristyksiä ja lisääkin on tulossa.
Maahanmuuttopolitiikan paradigman muutoksesta on kiittäminen hallitusohjelmaa ja etenkin perussuomalaisten hallitusvastuuta.
Rantasen mukaan maahanmuuttopolitiikan nopea suunnan muutos on selvästi nähtävillä laajemminkin koko Euroopassa.
&#8211; Monessa EU-maassa on todella ryhdytty miettimään, kuinka hyvä nykyinen turvapaikkajärjestelmä on ja millä tavalla järjestelmää saataisiin parannettua, Rantanen sanoo.
Hän puhui keskiviikkona Suuressa maahanmuuttokeskustelussa Helsingin Bottalla.
<iframe loading="lazy" title="Suuri maahanmuuttokeskustelu - Riikka Purra ja Mari Rantanen" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/ZEtMJ_mIX-c?start=7583&#038;feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Muutoksen mahdollisuus EU-tasolla on todellinen, sillä Euroopassa puhaltavat nyt uudet tuulet. Tuoreen <a href="https://stage.sudev.fi/tutkimus-85-eurooppalaisista-haluaa-eulta-enemman-tekoja-laitonta-siirtolaisuutta-vastaan/">tutkimuksen</a> mukaan EU-kansalaisten selvä enemmistö katsoo, että siirtolaisia on saapunut Eurooppaan liikaa ja että EU:n pitäisi tehdä enemmän vastustaakseen laitonta siirtolaisuutta. Tutkimusta varten haastateltiin yli 22 000 ihmistä 27 EU-jäsenmaassa.
Tulijat jaettava eri kategorioihin
Viime vuonna EU-alueelle jätettiin yli miljoona turvapaikkahakemusta. Rantanen näkee keskeisenä ongelmana sen, että turvapaikkajärjestelmää käyttävät nykyisin hyväkseen &#8211; kaikki riippumatta siitä, millaiset taustasyyt kenelläkin tulijalla on saapua Eurooppaan.
Rantanen sanoo, että tulijat tulisi jakaa eri kategorioihin.
&#8211; Itse olen puhunut kolmen korin mallista eli siitä, että meidän tulisi kyetä jaottelemaan maahanmuuton erilaisia taustasyitä eri koreihin: yhdessä korissa on kansainvälinen suojelu, eli todellinen ja aito turvapaikan tarve. Toisessa korissa on siirtolaisuus eli kaikki muut syyt, kuten opiskelu, työnteko ja yleisesti paremman elämän hakeminen. Kolmannessa korissa on vihamielinen vaikuttaminen eli välineellistetty maahantulo.
Rantanen esittää, että kaikkiin koreihin tulisi soveltaa erilaisia lähestymistapoja ja erilaisia säännöstöjä.
&#8211; Tähän saakka olemme tunkeneet kaikki tulijat ikään kuin yhteen ja samaan turvapaikkakoriin, ja nyt näemme miten siinä on käynyt: kori kaatuu. Järjestelmä ei voi jatkua tällaisena. Meillä pitää olla realistinen ote ja uskallusta haastaa se todellisuus mitä näemme.
Laillisia väyliä ei tarvita lisää
Eurooppaan kohdistuu juuri nyt valtava siirtolaispaine. Pelkästään viime vuonna EU-alueelle jätettiin yli miljoona turvapaikkahakemusta, eli lukujen valossa lähestytään jo vuosien 2015-2016 tilannetta.
EU-vaalien alla vihervasemmisto on esittänyt ongelmaan käsittämättömältä tuntuvaa ratkaisua: nyt pitäisi luoda lisää laillisia reittejä saapua Eurooppaan. <a href="https://stage.sudev.fi/kansanedustaja-maria-ohisalo-vaatii-uusia-reitteja-humanitaariselle-maahanmuutolle-sisaministeri-rantanen-torppaa-vihreat-haihattelut/">Tätä mieltä</a> on esimerkiksi Rantasen edeltäjä, ex-sisäministeri, kansanedustaja Maria Ohisalo (vihr).
Rantanen tyrmää kansanedustajakollegansa haaveilut.
&#8211; Laillisia väyliä ei tarvitse lisätä. EU-alueelle pääsee jo nyt laillisesti – kunhan vain tulijalla on laillinen syy. Pelkkä oma halu tulla Eurooppaan ei kuitenkaan riitä.
Edessä valtavan tärkeät EU-vaalit
Nykyistä turvapaikkamenettelyä ja kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevat säädökset palautuvat pitkälti EU:n lainsäädäntöön, josta EU-parlamentti päättää.
EU-vaalien alla Rantanen korostaakin, että sillä on suuri merkitys, millaisia edustajia EU-parlamenttiin valitaan.
&#8211; Istuuko parlamentissa jatkossa vihervasemmisto vai keskustaoikeistolainen enemmistö, kuten tällä hetkellä Suomen hallituksessa. Näillä vaihtoehdoilla on iso ero, kuten voitte itsekin huomata.
&#8211; En voikaan enempää korostaa sitä, miten tärkeät tulevat EU-vaalit ovat. Nyt Euroopassa on otettava jämäkkä ote maahanmuuttopolitiikasta. Se on samanaikaisesti talouspolitiikkaa mutta myös turvallisuuspolitiikkaa.

Sisäministeri Mari Rantanen: EU:ssa on otettava uusi, jämäkkä ote maahanmuuttoon – ”Tarvitaan realismia ja uskallusta haastaa se todellisuus mitä näemme”

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Sebastian Tynkkynen haluaa herätellä Euroopan unionia maahanmuuton ongelmiin.

– EU:ssa suhtaudutaan naiivisti maahanmuuton globaaliin haasteeseen. Ratkaisuksi hyväksytään EU:ssa ihmisten siirtely elintasoperäisesti, mutta tällainen politiikka vain romauttaa elintason myös vastaanottavissa maissa eivätkä lähettäjämaat hyödy ratkaisusta mitenkään, Sebastian Tynkkynen sanoo.
Hänen mielestään unioni pitäisi saada ymmärtämään, kuinka isosta haasteesta siirtolaistulvassa on kyse.
– Turvapaikanhaku on pakko ulkoistaa EU:n ulkopuolelle, koska muuten järjestelmää aletaan käyttämään yhä laajemmin siirtolaisuuden kanavana, Tynkkynen toteaa.
Kansallisvaltioita vahvistettava
Tynkkynen on perussuomalaisten eurovaaliehdokkaana. Hän on 35-vuotias ja asuu Oulussa. Miehen harrastuksiin kuuluvat lentopallo, piano ja valokuvaus.
Tynkkysen mielestä Suomen asioihin vaikuttaminen tapahtuu ensisijaisesti EU:sta käsin. Unionin liittovaltiokehitys ei saa Tynkkyseltä kannatusta.
– Niin Suomen kuin muidenkin EU:n jäsenmaiden osalta pitää mennä kansallisvaltioiden itsenäisyyttä kunnioittavaan ja palauttavaan suuntaan, Tynkkynen vaatii.
Kolmas maa -malli käyttöön
EU:n turvallisuuspolitiikan kehittämisessä Tynkkynen katsoo Naton suuntaan.
– Turvallisuuden puolustuksellinen ulottuvuus tulee rakentaa Natosta käsin, kuten suurin osa valtioista jo Natoon kuuluukin. Sen sijaan EU:lla on iso rooli sisäisessä turvallisuudessa, johon liittyy massasiirtolaisuuden pysäyttäminen EU:n ulkorajoille, Tynkkynen sanoo.
Tynkkysen mukaan EU:ssa on kaikkein tärkeintä vauhdilla rakentaa kolmas maa -malli, jossa turvapaikkahakemukset ja suojan antaminen hoidetaan EU:n ulkorajojen toisella puolella.
– Afrikan väkiluku on kolminkertainen EU:n jäsenmaiden väkilukuun verrattuna, ja nuorena maanosana Afrikan syntyvyys on hyvin korkeaa. Haaste ja Ruanda-mallin käyttöönoton kiireellisyys korostuvat, Tynkkynen toteaa.
&nbsp;

Eurovaaliehdokas Sebastian Tynkkynen: ”EU:n on ulkoistettava turvapaikanhaku”

Noin 90 000 ihmistä on ylittänyt Välimeren tänä vuonna pyrkiessään Eurooppaan, mikä on 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immosen mukaan siirtolaistulva on saatava pysäytettyä tai muuten massaryntäys Eurooppaan tulee vain kiihtymään.

EU:n komissio julkaisi eilen viisisivuisen asiakirjan, jossa todetaan, että on tarpeellista neuvotella kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) kanssa, jotta voidaan luoda erityiset ohjeet kansalaisjärjestöjen veneille, jotka pelastavat ihmisiä ja tuovat heidät Euroopan rannoille. Olli Immosen mukaan EU:n komission tosiasiallisena tarkoituksena näyttäisi olevan tätä kautta mahdollistaa siirtolaisten pääsy Eurooppaan.
&#8211; Sen sijaan, että EU pyrkisi tiukoilla toimilla estämään siirtolaisvyöryn Eurooppaan ja sen myötä myös Suomeen, se jatkaa valitsemallaan tiellä pyrkiäkseen mahdollistamaan siirtolaisten pääsyn mantereellemme. Nähdäkseni tämä manifestoituu EU:n komission uutena ehdotuksena, jonka ilmeisenä tarkoituksena on löysentää siirtolaisia pelastavia veneitä koskevia kansainvälisiä merisääntöjä.
Veneiden läsnäolo vain rohkaisee salakuljettajia
EU:n sisäasioista vastaava komissaari Ylva Johansson totesi eilen, että noin 90 000 ihmistä on ylittänyt Välimeren tänä vuonna, mikä on 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Kansainvälisen siirtolaisjärjestön ja YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) mukaan noin 15 prosenttia näistä 90 000:sta tuotiin Italiaan kansalaisjärjestöjen laivoilla.
&#8211; Komissaari korosti tarvetta neuvotteluihin IMO:n kanssa ja viittasi vastikään tapahtuneeseen Ranskan ja Italian väliseen kiistaan SOS Mediterraneen pelastusvene Ocean Vikingistä, joka joutui tässä kuussa päästämään ihmisiä maihin Ranskan Toulonissa sen jälkeen, kun Rooma kieltäytyi ottamasta laivaa maihin, Immonen avaa.
Erilaiset kansainväliset toimijat ovat painostaneet Italiaa ottamaan vastaan Välimeren yli tulevat siirtolaiset. Kyseiset tahot ovat vedonneet erityisesti kansainväliseen yleissopimukseen meripelastustoiminnasta (SAR).
&#8211; Italian uusi pääministeri Giorgia Meloni tulkitsee sopimusta kuitenkin siten, että niiden maiden, joiden lipun alla hyväntekeväisyysjärjestöjen alukset purjehtivat, on otettava siirtolaiset vastaan. Italian varapääministeri Matteo Salvini on myös sanonut, että humanitaaristen veneiden läsnäolo vain entisestään rohkaisee salakuljettajia rahtaamaan lisää maahantulijoita Eurooppaan, Immonen sanoo.
EU:n vallankaappausyritykset on torpattava
Italian sisäministeri Matteo Piantedosi ilmoitti lokakuun lopulla, että Italia asettaa kansalaisjärjestöjen veneille rajoituksia ja kieltoja päästä satamiin. Italian hallituksen mukaan kielto perustuu Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) artiklaan 19, jonka mukaan saapuvat alukset eivät saa &#8221;haitata rannikkovaltion rauhaa, hyvää järjestystä tai turvallisuutta&#8221;.
&#8211; On aivan oikein, että kansainvälisiä sopimuksia tulkitaan kansallisvaltioiden kansallista turvallisuutta suojaavalla tavalla, Immonen toteaa.
&#8211; EU-eliitti on tehnyt viime aikoina selväksi, että se pyrkii enenevässä määrin puuttumaan Euroopan kansallisvaltioiden sisäisiin asioihin. Tämä kehitys on pysäytettävä. Suomella, Italialla ja muilla Euroopan mailla tulee jatkossakin olla suvereeni oikeus puolustaa kansallista turvallisuuttaan. EU:n vallankaappausyritykset täytyy yksiselitteisesti torpata, ja kansallisvaltioiden itsenäistä päätäntävaltaa on puolustettava määrätietoisesti.
&nbsp;

Immonen: Siirtolaistulva Eurooppaan on pysäytettävä – ”Välimeren yli tullut 50 % enemmän siirtolaisia kuin vuonna 2021”

Pohjoismaiden vihervasemmistoryhmä ehdotti Pohjoismaiden Neuvoston kokouksessa tiistaina Tukholmassa, että Pohjoismaat myöntäisivät yksin tulleille turvapaikkaa hakeville lapsille pysyvän oleskeluluvan.

&#8211; Vihervasemmiston sinisilmäisyys jaksaa hämmästyttää. Tämä johtaisi suurella todennäköisyydellä siihen, että välimeren yli alkaisi entistä mittavampi pienten lasten salakuljetus ja muut perheenjäsenet valmistautuisivat perheen yhdistämisen varjolla tulemaan perässä, toteaa Kaisa Juuso.
Pohjoismaiden vihervasemmisto toteaa, että Missing Children Europe -organisaation mukaan EU:sta katosi vuonna 2017 noin 30 000 turvapaikkaa hakemaan tullutta lasta.
Lapsivyöry Välimeren yli
Tämän estämiseksi vihervasemmisto katsoo, että alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanoton tulisi olla lasten tarpeisiin soveltuvaa ja lasten tulisi saada täysikäisyyteen asti voimassa oleva oleskelulupa.
&#8211; Tarkoitus on hyvä, mutta vastuuton. Sillä ei vähennettäisi katoavien lasten määrä. Päinvastoin. Mitä enemmän yksin liikkeellä olevia lapsia on, sitä enemmän heitä todennäköisesti katoaa. Lupaus pysyvästä oleskeluluvasta laittaisi liikkeelle ennen näkemättömän lapsivyöryn Välimeren yli, toteaa Juuso.

Pohjoismaiden vihervasemmisto haluaa pysyvät oleskeluluvat yksin tuleville alaikäisille

Irakin levottomuuksien uskottiin rauhoittuvan, kun pääministeri Adil Abdul Mahdi julisti maahan kolmen päivän <a href="https://www.kurdistan24.net/en/news/d9c682d9-44cc-4e59-add6-dc1a86579642">suruajan</a> lokakuun puolivälissä. Hetkeksi näin kävikin, kunnes hauras hiljaisuus haaksirikkoutui uusiin taisteluihin. Iranin tukemat shiiamuslimit horjuttavat nyt valtarakenteita sekä Irakissa että Libanonissa.

Irakin levottomuudet saivat alkunsa shiioista koostuvan kansan enemmistön saatua tarpeekseen maata riivaavasta talousahdingosta, huonoista julkisista palveluista, työttömyydestä sekä joka paikkaan ulottuvasta korruptiosta.
Maanantaina jatkuneisiin opiskelijamellakoihin on osallistunut tuhansia ihmisiä ja uhriluku lasketaan kymmenissä.
Väkivalta lisää väkivaltaa
Irakin pääkaupungissa Bagdadissa on ollut öisin ulkonaliikkumiskielto, mutta se ei ole ole juurikaan hillinnyt mielenosoittajia. Turvallisuusjoukot ovat tukahduttaneet mielenilmaisut kovalla kädellä. Liikkeellä on ollut myös lisää bensaa liekkeihin heittäviä kaaoksen lietsojia. Lokakuun alusta raivonneissa mielenosoituksissa on kuollut ainakin 250 ihmistä.
Irakin shiiojen uskonnollinen, kansallismielinen ja populistinen johtaja Muqtada al-Sadr aiheuttaa harmaata partaan Yhdysvaltain lisäksi Iranille. Häntä on usein tituleerattu maan vaarallisimmaksi mieheksi ja hän ei näytä olevan kenenkään talutusnuorassa. Al-Sadr ilmoittikin <a href="https://www.kurdistan24.net/en/news/22e2e3fe-e96b-4a15-a6a9-bdc2fc1dcbb6">vetävänsä</a> oman ryhmänsä parlamentista, koska pääministeri ei suostu eroamaan. Tämä heikentää entisestään Irakin johdon mahdollisuuksia saada sekasortoinen tilanne hallintaansa.
Hizbollah hyökkää Beirutissa
Shiiamuslimit ovat pääroolissa myös Libanonin levottomuuksissa. Moniuskontoisen ja valmiiksi räjähdysherkän maan saaminen sekaisin ei tosin vaadi kovin suurta viitseliäisyyttä. Kuluvalla viikolla iranilaismielisen Hizbollah-liikkeen sadat kannattajat <a href="https://www.voanews.com/middle-east/hezbollah-supporters-break-lebanon-protest-camp">hyökkäsivät</a> Libanonin hallitusta arvostelevien mielenosoittajien kimppuun polttaen näiden telttoja keskellä Beirutia.
Libanonin levottomuudet johtuvat – kuinka ollakaan – tavallisten kansalaisten raivosta korruptoitunutta poliittista yläluokkaa kohtaan, joka on johtanut maata vuonna 1990 päättyneestä sisällissodasta lähtien.
Sunnien ja shiiojen sota
Irakin ja Libanonin mellakoita yhdistää se, että Iran-mieliset shiiat ovat keskeisessä roolissa kummankin maan hauraassa ja nyt säröilevässä rauhassa. Lähi-idän mannerlaatat liikkuvat kaaokseen johtaneen arabikevään jälkimainingeissa, kun shiiajohtoinen Iran ja sunnijohtoinen Saudi-Arabia vääntävät kättä alueella.
Väkivalta ja loppumaton sekasorto voivat jälleen kerran ajaa ihmiset massoittain liikkeelle. Tilanne on tosin toinen kuin vuonna 2015. Lähtijät tietävät nyt todennäköisesti jo lähtiessään, minne suunnata: neljä vuotta sitten Eurooppaan tuli yli puolitoista miljoonaa ihmistä ja paljolti juuri nykyisiltä kriisialueilta.
&nbsp;

Irakin ja Libanonin sekasorto enteilee taas kerran uutta pakolaisaaltoa

Suurimman oppositiopuolueen perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio pitää pääministeri Rinteen hallituksen uutta linjausta hakea Välimereltä laivalla pelastettuja siirtolaisia Suomeen vastuuttomana. 

Kyseessä on suunnanmuutos Suomen maahanmuuttopolitiikassa.
Hallitus tukee ihmissalakuljetusta
Ville Tavio pitää hallituksen linjausta ihmissalakuljetusta tukevana.
– Ihmiset hukkuvat Välimereen, koska heitä houkutellaan lähtemään Afrikasta kohti Eurooppaa. Rinteen hallituksen päätöksellä tätä kuviota lähdetään tukemaan sen sijaan, että siirtolaisten Välimeren ylitykset pyrittäisiin lopettamaan, Tavio toteaa.
– Käynnissä on ollut pitkään niin sanottu &#8221;EU:n meritaksipalvelu&#8221;, jossa Eurooppaan pyrkivät laittomat siirtolaiset noudetaan Libyan rannikolta valtioiden toimesta tai valtioiden rahoittamien järjestöjen toimesta. Tämä tukee tuntemattomien laittomien siirtolaisten tulvaa Eurooppaan.
Suomi vesittämässä Italian toimet
Tavion mukaan taustalla on auttamisen halu ja sinisilmäisyys siirtolaistulvia kohtaan.
– Italia on pyrkinyt toimillaan estämään meritaksipalvelua ja laittomien siirtolaisten lähtemistä merimatkalle. Nyt Suomen hallituksen linja pyrkii osaltaan vesittämään Italian toimet, Tavio analysoi.

siirtolaistulva

Eurovaaliehdokas Lauri Laitinen: “Tappaako hädänalainen päästäkseen Eurooppaan?”

Sisäministeri Mari Rantanen: EU:ssa on otettava uusi, jämäkkä ote maahanmuuttoon – ”Tarvitaan realismia ja uskallusta haastaa se todellisuus mitä näemme”

Eurovaaliehdokas Sebastian Tynkkynen: ”EU:n on ulkoistettava turvapaikanhaku”

Immonen: Siirtolaistulva Eurooppaan on pysäytettävä – ”Välimeren yli tullut 50 % enemmän siirtolaisia kuin vuonna 2021”

Pohjoismaiden vihervasemmisto haluaa pysyvät oleskeluluvat yksin tuleville alaikäisille

Irakin ja Libanonin sekasorto enteilee taas kerran uutta pakolaisaaltoa

Tavio: Hallituksen linja on täysin vastuuton – ”Ihmiset hukkuvat Välimereen, koska heitä houkutellaan lähtemään Afrikasta kohti Eurooppaa”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025