Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

siirtolaisvirrat

Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja, eurovaaliehdokas Simo Grönroos osallistui tänään Euroopan muuttoliikeverkoston seminaarissa käytyyn <a href="https://www.youtube.com/watch?v=M13GYg4cBos">paneelikeskusteluun</a>, jonka aiheena oli EU:n maahanmuuttopakti. Grönroos korosti paktin olevan lähinnä silmänkääntötemppu, jolla yritetään antaa kansalaisille kuva siitä, että siirtolaisvirtoihin jotenkin puututtaisiin.

Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa <a href="https://www.facebook.com/SimoGronroosPS/?locale=fi_FI">Facebookissa</a>, ettei maahanmuuttopakti todellisuudessa rajoita maahanmuuttoa Eurooppaan millään tavalla, mutta vie jäsenmailta toimivaltaa maahanmuuton saralla ja pakottaa nämä vastaanottamaan muihin maihin tulleita turvapaikanhakijoita tai osallistumaan näistä aiheutuviin kuluihin ns. &#8221;taakanjaon&#8221; nimissä.
&#8211; Paktissa mainostettu raflaavan kuuloinen &#8221;rajamenettely&#8221;, joka voidaan kohdistaa tiettyihin maahanmuuttajaryhmiin, joiden saamien positiivisten turvapaikkapäätösten määrä on matala, tarkoittaa käytännössä samoja turvapaikkamenettelyjä kuin muutenkin, mutta jotka vain tehdään rajan tuntumassa ja jotka pyritään suorittamaan nopeammassa aikataulussa, Grönroos kertoo.
Ei maahanmuuttopaktille
Paktissa otetaan lisäksi askelia EU:n laajuisen kiintiöpakolaisjärjestelmän luomiseksi.
&#8211; Ei maahanmuuttopaktille! Grönroos kirjoittaa ja jatkaa:
&#8211; Tilalle ns. Ruanda-suunnitelma, jossa Eurooppaan pyrkivät turvapaikanhakijat viedään Euroopan ulkopuolisiin yhteistyömaihin, joihin he myös jäävät, mikäli saavat positiivisen turvapaikkapäätöksen.
Tallenne Euroopan muuttoliikeverkoston <a href="https://www.youtube.com/watch?v=M13GYg4cBos">seminaarista</a> löytyy myös YouTubesta. Seminaarin paneeliosuus alkaa 39 minuutin kohdalla.
&nbsp;

Suomen Perustan toiminnanjohtaja EU:n maahanmuuttopaktista: ”Silmänkääntötemppu”

Tänään europarlamentin täysistunnossa Strasbourgissa keskusteltiin jälleen kerran maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta. Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen huomautti puheenvuorossaan, ettei turvapaikkahakemusten käsittelyn siirtäminen EU:n ulkopuolelle poista uhkaa satojen miljoonien ihmisten siirtolaisvyörystä Eurooppaan.

Europarlamentissa käydyn ajankohtaiskeskustelun aiheena oli turvapaikkahakemusten käsittelyn siirtäminen EU:n ulkopuolelle ja palautussopimusten täytäntöönpanon asettaminen kolmansille maille myönnettävän rahoituksen ehdoksi.
Kulkurilaumojen vastaanottaminen lopettava
Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen (ps./ECR) käytti puheenvuoron, jonka aluksi hän totesi turvapaikkahakemusten käsittelyn siirtämisen EU:n ulkopuolelle olevan yksi askel eteenpäin siirtolaisvirtojen rajoittamiseksi. Hän kuitenkin jatkoi, ettei se poista uhkaa kymmenien tai satojen miljoonien ihmisten vyörymisestä Eurooppaan:
&#8211; Ainoa ratkaisu on lopettaa kerta kaikkiaan kulkurilaumojen vastaanotto ja elättäminen. Tähän löytyy kyllä keinot. Yksinkertaisesti rajat kiinni. Eurooppa ja EU eivät voi olla koko maailman syöttökaukalo.
Kunkin kansakunnan itse ratkaistava ongelmansa
Mikäli hakemusten käsittely todella saataisiin siirrettyä EU:n rajojen ulkopuolelle, mikä taho vastaisi kustannuksista?
&#8211; Jos hakemusten käsittely siirretään esimerkiksi Libyaan, miksi EU:n tulisi rahoittaa tämäkin? Libyan tulee itsensä huolehtia, ettei kansainvaellusta saavu sen alueelle. On mentävä juurisyihin eli lähtömaiden asemaan. Kunkin kansakunnan on itse ratkaistava ongelmansa, Hakkarainen totesi puheenvuoronsa lopuksi.
&nbsp;

Hakkarainen EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta: ”EU ei voi olla koko maailman syöttökaukalo”

Haastattelussa PS-kansanedustajat Mari Rantanen, Jussi Halla-aho ja Tom Packalén.

Jos Venäjä päättää suunnata välineellistetyn, asemuotoisen väestöliikkeen Suomea vastaan, vastuullinen hallitus sulkisi rajan. Nykyinen hallitus kieltäytyy edes valmistelemasta rajan sulkemista vaan valmistelee mieluummin yksityisen omaisuuden pakko-ottoja siirtolaisvirran sujuvaksi käsittelemiseksi. Tämän ei pitäisi olla näin. Tämä ei saa olla näin.
Katso PS-kansanedustajien haastattelu:
<iframe loading="lazy" title="Halla-aho, Rantanen ja Packalen - Hallitus ei Suomea suojele, kun pakolaisase pauhaa" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/13voFlJIvG8?start=21&#038;feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Haastattelussa Mari Rantanen, Jussi Halla-aho ja Tom Packalén. Youtube, 14 min 29 sek.

Hallitus ei Suomea suojele, kun pakolaisase pauhaa – haastattelussa Halla-aho, Rantanen ja Packalen

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on ottanut Forum 24 -lehdessä julkaistussa tuoreessa kolumnissaan kantaa viime aikoina käytyyn keskusteluun turvallisuudesta ja erityisesti arjen turvallisuudesta. Immosen mukaan päättäjien ja viranomaisten vastuulla on varmistaa suomalaisten hyvä arjen turvallisuuden taso.

&#8211; Suomen kansallisen turvallisuuden politiikka perustuu pääosin ennaltaehkäisyyn. Tapaturmat, onnettomuudet ja häiriöt on pyrittävä estämään ennen kuin ne tapahtuvat, kirjoittaa kansanedustaja Olli Immonen.
Nyky-yhteiskunta on riippuvainen sähköisestä toimintaympäristöstä. Arjen turvallisuuteen kuuluu teknologiaan liittyvä luotettavuus.
&#8211; Teknologisiin järjestelmiin kohdistuva hyökkäys voi haitata elämää merkittävällä tavalla. Häiriöt voivat kohdistua vaikkapa sähkönjakeluun, viestintäverkkoihin tai maksuliikenteeseen. Nämä toiminnot on varmistettava kaikissa oloissa, Immonen muistuttaa.
Suomessa poliiseja vähiten Pohjoismaista
Immosen mielestä on elintärkeää, että ensihoidon sekä palo- ja pelastustoimen toimintavalmius turvataan.
&#8211; Hätätilanteessa hätäkeskuksen on vastattava ja pelastustoimi ja ensihoito saatava nopeasti paikalle. Näiden resurssit on varmistettava, ja henkilöstön osaaminen, kalusto ja lainsäädäntö pidettävä ajan tasalla.
Poliisin tehtävä on turvata yleinen järjestys ja turvallisuus. Poliisi estää ennalta rikoksia ja selvittää niitä.
&#8211; Tällä hetkellä Suomessa on väkilukuun suhteutettuna vähemmän poliiseja kuin muissa Pohjoismaissa. Poliisien määrä on saatava nostettua lähemmäs pohjoismaista tasoa.
Kyberhyökkäykset terveydenhuollon uhkana
Immosen mukaan Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen rooli korostuu nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa, jossa Suomeen kohdistuu lisääntyvää kyber- ja hybridivaikuttamista.
&#8211; Suomen on varauduttava esimerkiksi siirtolaisvirtojen välineellistämiseen ja ohjaamiseen perustuvaan hybridihyökkäykseen saattamalla valmiuslainsäädäntö ja toimintavalmiudet kuntoon.
Immonen varoittaa, että terveydenhuolto on yksi kriittisistä kyberhyökkäysten kohteista.
&#8211; Palvelunestohyökkäykset, tietovuodot ja tietojen urkinta ovat tyypillisiä terveydenhuollon potilasturvallisuuteen liittyviä riskejä.
&#8211; Sosiaali- ja terveyspalvelut ja potilastietojärjestelmät on pidettävä tasokkaana. Viranomaisille on saatava riittävät resurssit ja toimivaltuudet kyberhyökkäyksiin vastaamiseksi. Digitaaliset onnettomuudet on kyettävä estämään.
Eripurainen kansakunta on uhka turvallisuudelle
Immonen korostaa, että kansalaisten on hyvä osata tunnistaa kodin ja lähiympäristön turvallisuusriskejä sekä kyetä ehkäisemään niitä ja varautua niihin.
&#8211; Jokaisen on tärkeää huolehtia arjen turvallisuudesta, olipa sitten kyse tietoturvasta tai luottamuksen ilmapiirin vaalimisesta yhteiskunnassa. Sisäisesti eripurainen kansakunta on uhka arjen turvallisuudelle. Vastakkainasettelu luo otolliset olosuhteet ulkopuoliselle vaikuttajalle ja tarjoaa aukon hybridivaikuttamiselle.
&#8211; Uhkat monimutkaistuvat ja muuttuvat nopeasti. Nykymaailmassa arjen turvallisuus ulottuu kaikkialle. Turvallisen yhteiskunnan rakentamiseen tarvitaan mukaan meitä kaikkia, Immonen toteaa.
&nbsp;

Immonen: Päättäjillä on vastuu huolehtia arjen turvallisuudesta

Keskiviikkoisessa eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin perussuomalaisten ja muun opposition tekemää välikysymystä siirtolaiskriisin torjumisesta ja siihen varautumisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula tylytti hallituksen löperöä linjaa puheenvuoroissaan.

Vihreä sisäministeri Krista Mikkonen vakuutteli välikysymyskeskustelussa, että useita toimia on jo tehty ja ollaan tekemässä. Hallituksen vastauksesta kuitenkin selvisi, että jopa massiivisen invaasion sattuessa kohdalle rajoja ei voitaisi sulkea ja turvapaikanhakua keskeyttää, kuten välikysymyksessä vaadittiin.
&#8211; Tosiasia on se, ettei Suomi voi sallia uutta laittomien siirtolaisten aaltoa, vaan meidänkin lainsäädäntöömme tarvitaan mitä pikimmin hätätilapykälä massasiirtolaisuuden estämiseksi ja rajojen sulkemiseksi. Meillä on jo paljon konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, kun siirtolaisvirroista tulee hallitsemattomia. Tämä voi tulla vihervasemmistolle yllätyksenä, mutta kaikki siirtolaiset eivät tule rajojen yli hätää kärsivinä, hyvissä aikeissa ja vilpittömin mielin, Jenna Simula huomautti.
Sisäministeriön hanke suoranaista hölmöyttä
Samalla, kun siirtolaisvirtoja ohjautuu yhä enemmän Euroopan unionin ulkorajoille ja paine kasvaa, hallitus jatkaa maahanmuuttopolitiikan löysentämistä keskustan toimiessa hiljaisena yhtiömiehenä. Esimerkiksi pakolaiskiintiötä aiotaan nostaa ensi vuonna 1 500 henkilöön, jota hallituspuolue keskusta kansanedustaja Juha Pylvään suulla vielä syyskuussa vastusti, mutta joutui jälleen taipumaan. Samaan aikaan vihreiden annetaan äänestää valiokunnissa hallituksen linjaa vastaan ja keskusta seuraa kiltisti vieressä.
&#8211; Nyt sisäministeri Mikkosen ministeriössä valmistellaan virkamiestyönä keinoja, joiden päätarkoituksena on mahdollisuus antaa oleskelulupia 3 000:lle Suomessa olevalle ihmiselle ilman, että todellista hätää edes on. Siis näillä ihmisillä ei ole mitään laillista perustetta olla Suomessa, mutta sellainen halutaan luoda. Mitä muuta sekään on kuin suoranaista hölmöyttä? ihmetteli Simula täysistunnossa.
Ajaako kokoomus kaksilla rattailla?
Oppositiopuolue kokoomuskin on vastustanut laajasti ministeriön aikeita, mutta viime kauden lopulla silloinen sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) puuhasi Irakista passidelegaatiota Suomeen, jossa ajatus oli täsmälleen sama kuin sisäministeriöllä nyt.
&#8211; Kyseessä ovat joko kahdet rattaat tai sitten kokoomus on pikkuhiljaa siirtymässä perussuomalaisten linjoille, Jenna Simula arvelee.
&nbsp;

Pakolaiskiintiö nousee, laittomille siirtolaisille puuhataan oleskelulupia – Simula: ”Vihervasemmisto vie, keskusta vikisee”

Keskiviikkona eduskunnan välikysymyskeskustelussa hallitus vastasi opposition välikysymykseen Suomen varautumisesta siirtolaisvirtojen ohjaamiseen perustuvaan hybridivaikuttamiseen. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää käytti aiheesta kaksi puheenvuoroa, joissa korosti hätätilapykälien säätämisen tarpeellisuutta ja laittomasti Suomessa olevien henkilöiden tehokasta palauttamista kotimaihinsa.

Välikysymyskeskustelun syynä oli se, että Valko-Venäjän autoritaarinen johto alueen muiden epädemokraattisten toimijoiden tukemana organisoi kehittyvistä maista siirtolaisvirtaa EU:n itäisille rajoille.
&#8211; Me opposition jäsenet yritämme välikysymyksellä estää junan, tässä tapauksessa kansalaistemme turvallisuuden eli turvallisuuspolitiikan, suistumisen raiteilta. Odotamme ja edellytämme hallitukselta ja pääministeriltä hätätila- ja poikkeuspykälien pikaista saattamista lakiin, kansanedustaja Juha Mäenpää vaati ensimmäisessä puheessaan.
Hätätilapykälillä Mäenpää viittasi opposition tavoittelemiin lakimuutoksiin rajavartio- ja ulkomaalaislaissa, jolloin turvapaikkahakemusten vastaanotto voitaisiin väliaikaisesti keskeyttää. Näin Valko-Venäjän kaltaisten toimijoiden hybridivaikuttamisesta turvapaikanhakijoiden avulla tulisi tehotonta. Kansanedustajan mukaan välikysymys oli erittäin aiheellinen ja tarpeellinen. Hän myös korosti sen olevan normaalia demokratiaa ja opposition keino vaikuttaa hallitukseen.
Laittomasti maassa olevat lähetettävä kotiin
Toisen puheensa aikana Mäenpää joutui opettamaan hallitukselle perusasioista laista:
&#8211; Suomen perustuslain 9 § liikkumisvapaudesta toteaa: ”Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.” Painotan voimakkaasti sanaa ”laillisesti”. Laittomasti isänmaassamme oleskeleville muiden maiden kansalaisille tasavaltamme perustuslaki ei anna oikeutta vapaaseen liikkumiseen.
Mäenpää muistutti myös, että laittomalla oleskelulla maassa täytyy olla oikeita seurauksia.
&#8211; Siitä, että jonkun oleskelu maassa on todettu laittomaksi, loogisesti pitäisi seurata johtopäätös, että viranomaisten täytyy tavalla tai toisella poistaa laittomasti Suomessa oleskeleva henkilö maasta. Eihän valtiovalta voi edistää laittomuuksia, sillä valtion toiminta perustuu nimenomaan laillisuuteen.
Sisäministeriön uusi järjetön hanke
Mäenpää nosti keskusteluun samana päivänä tulleen tiedon sisäministeriön uudesta järjettömästä hankkeesta.
&#8211; Tänään saimme lukea lehdistä seuraavaa: ”Sisäministeriö kaavailee tuhansille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille oleskelulupaa.” Mielestäni laittomasti maassa oleskelu on todettava rikolliseksi menettelyksi ja siten palautettava henkilö kotimaahansa.
Odotukset hallituksen toimien suhteen eivät suuria
Mäenpää korosti puheensa lopulla, ettei ollut nähnyt hallitukselta kunnollisia toimenpiteitä välikysymyksessä käsiteltyjen asioiden suhteen.
&#8211; Hallituksen keinot laittomasti maassa olevien ihmisten poistamiseen ja sitä kautta hybridivaikuttamisen torjumiseen eivät tähän mennessä juurikaan vakuuta. Kysynkin välikysymyksemme sanoin: arvoisa sisäministeri, miten hallitus aikoo estää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden laittoman maahan jäännin?
&nbsp;

Mäenpää: Hallituksen keinot laittomasti maassa olevien ihmisten poistamiseen eivät tähän mennessä vakuuta

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri esitti välikysymyskeskustelussa Suomen varautumisesta siirtolaisvirtojen ohjaamiseen perustuvaan hybridivaikuttamiseen hallitukselle epäluottamusta, koska hallitus ei vastauksessaan kyennyt vaikuttavilla keinoilla takaamaan Suomen rajaturvallisuutta mahdolliselta hybridihyökkäykseltä.

Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti vaatineet, että korkean sosiaaliturvan vuoksi Suomeen kohdentuva turvapaikanhakeminen pitää taloudellisista, sosiaalisista ja moraalisista syistä lopettaa tekemällä Suomesta epähoukutteleva maa haitalliselle siirtolaisuudelle.
&#8211; Sopiva turvapaikanhakijoiden määrä on nolla. Muu Eurooppa on siirtymässä humanitaarista maahanmuuttoa koko ajan rajoittavampaan suuntaan. EU-maista vain Suomi &#8211; Sanna Marinin hallituksen johdolla &#8211; haluaa kasvattaa yhteiskunnalle haitallista muuttoliikettä, totesi kansanedustaja Leena Meri.
Ongelmat korostuvat kaikilla osa-alueilla
Tilastotiedot osoittavat, että esimerkiksi Lähi-idästä ja sen lähialueilta tullut maksaa vuodessa 16 000 euroa vähemmän veroja kuin saa tulonsiirtoja ja käyttää julkisia palveluita. Perinteisistä turvapaikanhakumaista saapuneet ovat yliedustettuja niin seksuaali- ja väkivaltarikollisuudessa kuin työttömyystilastoissakin.
&#8211; Kyse ei ole vain taloudellisista ongelmista. Kyse on väkivaltaisista katujengeistä, jotka ovat jo rantautuneet Helsinkiin. Kyse on asein tehdyistä väkivaltarikoksista, joissa Ruotsi johtaa koko Euroopan tilastoja. Suomen ei pidä tuoda Ruotsin monikulttuurista painajaista maahamme, Meri vaati.
Vihervasemmisto pelaa Valko-Venäjän pussiin
Hallituksesta on kerrottu, ettei turvapaikkahakemuksia voi missään tilanteessa jättää ottamatta vastaan, vaan aina on ainakin yksi raja-asema auki – oli kyse hybridihyökkäyksestä tai ei. Meren mielestä Valko-Venäjä haluaa juuri tätä, jotta se pystyisi luomaan siirtolaiskriisin Eurooppaan ja horjuttamaan järjestelmää. Vihervasemmisto pelaakin Valko-Venäjän pussiin.
&#8211; Oikeus turvapaikanhakuun perustuu alun perin vuoden 1951 Geneven sopimukseen. Se on tehty toisen maailmansodan jälkitunnelmissa aivan eri maailmassa kuin missä nyt elämme. Sitä ei ole tarkoitettu keinoksi valita tuleva asuinmaansa, eikä turvapaikkaa ole tarkoitettu kuin väliaikaiseksi ratkaisuksi, Meri huomautti.
Kansainvälinen oikeus antaa mahdollisuuden kansallisen hätätilalain luomiseen, jossa turvapaikanhakuoikeus voidaan väliaikaisesti evätä. Hätätilapykälää pitää voida käyttää myös muissa tilanteissa kuin ohjatun hybridihyökkäyksen tapauksessa. Ylipäätään taloudellisesti kestämätön ja turvallisuustilannetta heikentävä turvapaikanhakijatulva on voitava estää jo rajalla.
Perussuomalaisilta lukuisia esityksiä
Hätätilapykälän lisäksi Suomesta on tehtävä epähoukuttava maa sosiaaliturvaperusteiselle siirtolaisuudelle. Meri mainitsi perussuomalaisten ehdotuksia tilanteen parantamiseksi:
&#8211; Jos henkilö on saanut Suomesta kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan, luvan pitää olla aina väliaikainen. Lähtömaiden tilannetta pitää aktiivisesti seurata sen selvittämiseksi, täyttyvätkö suojelun edellytykset enää. Jos henkilö käy lomalla kotimaassaan, voidaan päätellä, ettei suojelun tarvetta enää ole. Pysyvää oleskelulupaa ei tule myöntää ennen kuin henkilö on asunut maassa vähintään 8 vuotta, oppinut suomen kielen, käy töissä eikä ole syyllistynyt rikoksiin.
Kansalaisuusvaatimukset ylös
Kansalaisuusvaatimuksiin kuuluva viiden, pakolaisten ja kansainvälistä suojelua saaneiden kohdalla neljän, vuoden asumisedellytys pitää perussuomalaisten mielestä nostaa kymmeneen vuoteen. Kansalaisuuden saantiin edellytettyä kielitaitovaatimusta tulee nostaa nykyisestä, ja nuhteettomuusvaatimuksen on oltava sellainen, että vakavaan rikokseen syyllistynyt ulkomaalainen ei koskaan saa Suomen kansalaisuutta.
&#8211; Perussuomalaisten tavoite on siirtyä nykyisestä asumisperusteisesta sosiaaliturvasta kansalaisuusperusteiseen sosiaaliturvaan. Sosiaaliturvaa ei tule heikentää Suomen kansalaisilta siksi, että tänne hyvän sosiaaliturvan perässä muuttavat henkilöt käyttävät järjestelmää hyväkseen, Meri sanoi.
Hallituksen suunnitelmista poiketen perheenyhdistämisen edellytyksiä on merkittävästi kiristettävä. Perheenyhdistäminen on suurimpia maahanmuuton kanavia, ja sitä kautta myönnetään vuosittain noin 9 000 oleskelulupaa.
Pakolaisia autettava pakolaisleireillä
Hybridivaikuttamisen tilanteessa henkilöt, jotka ovat jo päässeet rajojen sisäpuolelle, on perussuomalaisten mielestä otettava välittömästi säilöön ja palautettava lähtömaahansa.
&#8211; Pakolaisia on autettava lähialueiden pakolaisleireillä. Tällaista auttamista perussuomalaiset on valmis tukemaan. Näin pienemmillä summilla saadaan autettua suurempaa määrää ihmisiä, jos tavoitteena on aidosti ihmisten auttaminen.
&#8211; Koska hallitus ei vastauksessaan pysty vaikuttavilla keinoilla takaamaan Suomen rajaturvallisuutta mahdolliselta hybridihyökkäykseltä, esitän hallitukselle epäluottamusta, Meri totesi puheenvuoronsa päätteeksi.
&nbsp;

Hallitus ei pysty takaamaan rajaturvallisuutta – Leena Meri: ”Sopiva turvapaikanhakijoiden määrä on nolla”

Uusi vihreiden sisäministeri Krista Mikkonen aloitti pestinsä kertomalla ensimmäisessä tiedotustilaisuudessaan, kuinka opposition välikysymys on uhka kansalliselle turvallisuudelle. Hän perusteli mielipidettään sillä, että oppositio haluaa tuoda julkiseen keskusteluun asioita, jotka eivät sinne kuulu. Perussuomalaisten Sanna Antikainen ihmettelee Mikkosen lausuntoja, jotka ovat kuin suoraan Valko-Venäjän valtaapitävien ohjekirjasta.

Välikysymyksellä tarkoitetaan parlamentaarisessa hallitusjärjestelmässä käytettyä menettelyä, jonka avulla selvitetään, nauttiiko hallitus suorilla kansanvaaleilla valitun parlamentin luottamusta. Välikysymyksestä säädetään perustuslaissa, joten se on erittäin tärkeä osa demokraattista järjestelmää. Välikysymyksellä on mahdollista kaataa esimerkiksi laittomasti toimiva hallitus.
&#8211; Perussuomalaisten, kokoomuksen, kristillisten ja Liike Nytin välikysymys koskee Suomen varautumista siirtolaisvirtojen ohjaamiseen perustuvaan hybridivaikuttamiseen. Asia on ajankohtainen Puolan rajan tapahtumien vuoksi, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen.
Eikö rajaturvallisuudesta saisi julkisuudessa puhua?
Välikysymystekstissä kysytään esimerkiksi, mitä hallitus aikoo tehdä turvatakseen rajavalvonnan ja rajaturvallisuuden Suomen ulkorajoilla ja miten hallitus valmistautuu estämään hallitsemattoman laittoman maahantulon Suomeen. Antikainen ihmettelee, ovatko nämä Krista Mikkosen mielestä todellakin asioita, joista ei saisi julkisuudessa puhua.
&#8211; Uuden sisäministerin lausuntojen lukemisen jälkeen minun oli tarkistettava vielä kerran, että ne todella olivat Krista Mikkosen eivätkä Aljaksandr Lukashenkon tai Vladimir Putinin lausuntoja. Pelottavinta Mikkosen lausunnoissa onkin se, että ne ovat suoraan Venäjän ja Valko-Venäjän valtaapitävien ohjekirjasta, kuinka hiljentää ja tuhota kriitikot ja oppositio.
&#8211; Venäjällä ja Valko-Venäjällä oppositio koetaan valtaapitävien joukoissa niin suureksi uhaksi, että oppositio hiljennetään ja ne, jotka eivät suostu hiljenemään, heitetään vankilaan, tapetaan tai ainakin heidät yritetään tappaa esimerkiksi myrkyttämällä, Antikainen sanoo.
&nbsp;

Antikainen: Krista Mikkosen lausunnot ovat uhka koko demokraattiselle järjestelmälle

Ruotsin maahanmuuttovirasto rukkaa ylöspäin ennustettaan pakolaiseksi pyrkivien henkilöiden määrästä. Myös maan kansalaisuutta haetaan innokkaasti, johtuen vuoden 2015 pakolaisvyörystä. Uusia pakolaisuutta ja maahanmuuttoa säänteleviä lakeja odotetaan voimaan kesällä.

Pakolais- ja siirtolaisvirtojen ennustaminen on vaikeaa mutta maahanmuuttovirasto <a href="https://www.migrationsverket.se/download/18.2fa4056d1775f05c2039c/1612515567302/Migrationsverkets%20prognos%20februari%202021%20P1-21.pdf">arvioi</a>, että tilanne on taas kesän jälkeen palaamassa ”normaaliksi”. Viime vuonna turvapaikanhakijota oli 13 000 ja tänä vuonna ennuste on 16 000.
Laittomien maahanmuuttajien määrä kasvoi jo viime syksynä, erityisesti Kanariansaarilla. Myös Italiaan yritettiin ahkerammin kuin vuonna 2019. Ruotsin ja Suomen kannalta olennaisella itäisen Välimeren reitillä on sen sijaan ollut rauhallisempaa. Pandemia on osaltaan vaikuttanut asiaan.
Uusia lakeja odotellessa
Ruotsin valtiopäivien pitäisi hyväksyä uusi maahanmuuttolainsäädäntö 19. kesäkuuta mennessä. Toukokuulle odotetaan uutta lakia turvallisiksi katsotuista lähtömaista. Myös EU:lta odotetaan uusia säännöksiä pakolaisuuteen liittyen.
&#8211; Uskomme kesän mentyä turvapaikanhakijoiden määrän jonkin verran kasvavan, sanoo maahanmuuttoviraston suunnittelupäällikkö Henrik Holmer.
&#8211; Paljon riippuu tietysti myös siitä, millainen lainsäädäntö tuolloin on voimassa.
Hyvinvointivaltioon on tungosta
Ruotsin kansalaisuutta haetaan jatkuvasti suurin joukoin. Viime vuonna hakemuksia tuli Bulletin-verkkojulkaisun <a href="https://bulletin.nu/fler-asylsokande-till-sverige-vantas-i-ar">siteeraaman</a> uutistoimisto TT:n artikkelin mukaan 87 000. Kuluvana vuonna kansalaisuutta arvellaan hakevan 73 000 henkilöä.
&#8211; Syynä on turvapaikanhakijoiden suuri määrä vuonna 2015. Nyt on viisi vuotta kulunut ja turvapaikan saaneille on auennut mahdollisuus tulla Ruotsin kansalaisiksi.
Holmerin mukaan hakemukset tutkitaan tarkkaan, jottei kansalaisuutta myönnetä henkilöille, jotka eivät sitä ansaitse. Kansalaisuus voidaan evätä, jos henkilö on syyllistynyt rikokseen tai muodostaa turvallisuusuhan.
&nbsp;

siirtolaisvirrat

Suomen Perustan toiminnanjohtaja EU:n maahanmuuttopaktista: ”Silmänkääntötemppu”

Hakkarainen EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta: ”EU ei voi olla koko maailman syöttökaukalo”

Hallitus ei Suomea suojele, kun pakolaisase pauhaa – haastattelussa Halla-aho, Rantanen ja Packalen

Immonen: Päättäjillä on vastuu huolehtia arjen turvallisuudesta

Pakolaiskiintiö nousee, laittomille siirtolaisille puuhataan oleskelulupia – Simula: ”Vihervasemmisto vie, keskusta vikisee”

Mäenpää: Hallituksen keinot laittomasti maassa olevien ihmisten poistamiseen eivät tähän mennessä vakuuta

Hallitus ei pysty takaamaan rajaturvallisuutta – Leena Meri: ”Sopiva turvapaikanhakijoiden määrä on nolla”

Antikainen: Krista Mikkosen lausunnot ovat uhka koko demokraattiselle järjestelmälle

Nollalinjaan vielä matkaa: 16 000 hakee turvapaikkaa ja 73 000 Ruotsin kansalaisuutta vuonna 2021

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025