Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Silvia Modig

Perussuomalaisten slogan EU-vaaleissa on ”Päätetään itse”. Puolueen istuva Euroopan parlamentin jäsen Pirkko Ruohonen-Lerner painottaa, että kysymys ei ole ainoastaan kauniista sanoista, vaan konkreettisesta periaatteesta, jonka mukaan päätökset tulee tehdä mahdollisimman lähellä kansalaista.

– EU:ssa kiihtyvä keskustelu perussopimusten muuttamisesta haastaa Suomen kansallista päätösvaltaa omiin asioihinsa. Euroopan parlamentti äänesti viime marraskuussa kannastaan perussopimusten muuttamiseksi, jossa liittovaltiokehitystä pyrittiin kiiruhtamaan, varoittaa Euroopan parlamentin jäsenenä vuosina 2015-19 ja 2023-24 toiminut Pirkko Ruohonen-Lerner.
Ei yhtään enempää päätösvaltaa EU:lle
Täysistunnon hyväksymässä päätöslauselmassa mepit pyrkivät siirtämään ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden alat sekä ilmastonmuutoksesta käytävät neuvottelut EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Toisin sanoen jäsenmailla ei olisi jatkossa lainkaan itsenäistä toimivaltaa näillä aloilla.
Mepit halusivat EU:lle jaettua toimivaltaa seuraaville aloille, jotka tällä hetkellä kuuluvat jäsenvaltioiden yksinomaiseen päätösvaltaan: kansanterveys (erityisesti rajat ylittävät terveysuhat sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys), pelastuspalvelu, teollisuus ja koulutus. Lisäksi nykyistä jaettua toimivaltaa olisi edelleen kehitettävä energian, ulkoasioiden, ulkoisen turvallisuuden ja puolustuksen, ulkorajapolitiikan sekä rajat ylittävän infrastruktuurin aloilla.
– Päätösvaltaa ei tule siirtää yhtään enempää unionin tasolle. Itsenäiset jäsenmaat tuntevat parhaiten oman tilanteensa, eikä EU:n tule sotkea lonkeroitaan jokaiselle politiikan alalle, sanoo Ruohonen-Lerner.
Liittovaltiokehitys on mahdollista pysäyttää
Mepit vaativat myös määräenemmistöpäätöksiin siirtymistä monelta osin ja samalla luopumista yksimielisyysvaatimuksesta.
– Yksimielisyysvaatimuksesta luopuminen merkitsee Suomen kaltaisen pienen jäsenmaan tapauksessa käytännössä sitä, että luovutamme oman päätösvaltamme kokonaan muille, kommentoi Ruohonen-Lerner.
Ruohonen-Lerner kiinnittää huomiota siihen, että Euroopan parlamentin marraskuinen päätöslauselmateksti hyväksyttiin varsin täpärästi äänin 291 puolesta, 274 vastaan, 44 tyhjää.
– Tulevissa EU-vaaleissa on aito mahdollisuus pysäyttää EU:n liittovaltiokehitys, mutta tähän tarvitaan jokaisen ääntä. Omasta puolestani voin sanoa, että jokaista äänestyspäätöstäni ohjaa nimenomaan Suomen kansallinen etu, kommentoi Ruohonen-Lerner.
Moni suomalaismeppi liittovaltion kannalla
Suomalaismepeistä perussopimusten muuttamiseen kehottavan päätöslauselman puolesta äänestivät Sirpa Pietikäinen (kok.), Petri Sarvamaa (kok.), Henna Virkkunen (kok.), Alviina Alametsä (vihr.), Heidi Hautala (vihr.), Ville Niinistö (vihr.) ja Silvia Modig (vas.). Virkkunen äänesti alun perin tyhjää, mutta on korjannut pöytäkirjaan kannattaneensa esitystä.
Vastaan äänestivät Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.), Teuvo Hakkarainen (ps.), Elsi Katainen (kesk.), Mauri Pekkarinen (kesk.), Nils Torvalds (r.) ja Eero Heinäluoma (sd.).
Tyhjää äänesti Miapetra Kumpula-Natri (sd.).
&nbsp;

Vaaleissa on kysymys EU:n suunnasta – osa suomalaismepeistä kannatti huomattavaa kansallisen päätösvallan luovuttamista EU:lle

Euroopan parlamentti äänesti täysistunnossaan keskiviikkona 22. marraskuuta kiistellyistä muutoksista EU:n perussopimuksiin, jotka siirtäisivät merkittävän määrän kansallista toimivaltaa EU:lle. Tarkistetut ehdotukset perussopimusten muuttamiseksi menivät niukasti läpi äänin 305 puolesta, 276 vastaan ja 29 tyhjää. Äänestyksessä oli erikseen myös muutoksiin kehottava päätöslauselma, joka meni sekin läpi äänin 291 puolesta, 274 vastaan, 44 tyhjää.

Parlamentin perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta AFCO ehdotti täysistunnon käsittelyyn jättämässä mietinnössään laajoja toimivallan siirtoja kansalliselta tasolta EU:n päätettäväksi. Tarkemmin valiokunnan esityksestä <a href="https://eur03.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2Fwww.suomenuutiset.fi%2Feun-perussopimuksiin-kaavaillaan-suuria-muutoksia-pirkko-ruohonen-lerner-pyrkimys-on-luoda-eusta-supervalta-jossa-itsenaiset-jasenmaat-alistuisivat-eun-alueiksi%2F&amp;data=05%7C01%7C%7C2daba31f20864b1df14b08dbeb8e6ff6%7C852af8e638fc4d39b76c7d725c400bf4%7C0%7C0%7C638362769225606608%7CUnknown%7CTWFpbGZsb3d8eyJWIjoiMC4wLjAwMDAiLCJQIjoiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVCI6Mn0%3D%7C3000%7C%7C%7C&amp;sdata=hd8liFc80E8agvW3%2B5DGKkisMvuHPvRYujaLVFtzOOc%3D&amp;reserved=0">täällä</a>.
Täysistunnon hyväksymässä tekstissä mepit pyrkivät lisäämään EU:n yksinomaista toimivaltaa ympäristökysymyksissä. EU:lle halutaan jaettua toimivaltaa seuraaville aloille, jotka tällä hetkellä kuuluvat jäsenvaltioiden yksinomaiseen päätösvaltaan: kansanterveys (erityisesti rajat ylittävät terveysuhat sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys), väestönsuojelu, teollisuus ja koulutus.
Lisäksi nykyistä jaettua toimivaltaa olisi edelleen kehitettävä energian, ulkoasioiden, ulkoisen turvallisuuden ja puolustuksen, ulkorajapolitiikan sekä rajat ylittävän infrastruktuurin aloilla.
Mepit ehdottavat myös määräenemmistöpäätösten lisäämistä monilta osin ja samalla yksimielisyysvaatimuksesta luopumista. Parlamentille halutaan lisäksi täysimittainen lainsäädännön aloiteoikeus.
Mepit haluavat myös nimetä komissio uudelleen ”Euroopan toimeenpanoelimeksi”. Tämä enintään 15-jäseninen elin koottaisiin sen puheenjohtajan poliittisten mieltymysten mukaan. Nykyisellään jokaisella maalla on oikeus nimittää oma komissaarinsa.
Lopulliseen tekstiin jäi parlamentin esityksenä myös se, että eurosta tulisi koko EU-alueen yhteinen rahayksikkö. Ajatus EU-tason kansanäänestyksistä kaatui niukasti äänestyksessä.
Neuvostoa kehotetaan toimittamaan esitetyt muutokset ”välittömästi ja ilman keskustelua” Eurooppa-neuvostolle. Parlamentti odottaa, että Eurooppa-neuvosto kutsuu joulukuussa valmistelukunnan koolle perussopimusten muuttamista varten.
Suomalaismepeistä perussopimusten muuttamisten puolesta äänestivät Sirpa Pietikäinen (kok.), Alviina Alametsä (vihr.), Heidi Hautala (vihr.), Ville Niinistö (vihr.) ja Silvia Modig (vas.). Petri Sarvamaa (kok.) äänesti muutoksiin kehottavan päätöslauselman puolesta, mutta äänesti muutosesityksistä tyhjää.
Vastaan äänestivät Pirkko-Ruohonen-Lerner (ps.), Teuvo Hakkarainen (ps.), Elsi Katainen (kesk.), Mauri Pekkarinen (kesk.), Nils Torvalds (rkp) ja Eero Heinäluoma (sdp).
Tyhjää äänesti Henna Virkkunen (kok.). Miapetra Kumpula-Natri (sdp) äänesti perussopimusmuutoksiin kehottavan päätöslauselman kohdalla tyhjää, mutta itse muutosesityksiä vastaan.

Pirkko Ruohonen-Lerner varoittaa: ”Euroopan parlamentti puolsi kansallisen päätösvallan huomattavaa siirtoa EU:lle”, useat suomalaismepit äänestivät asian puolesta

Laura Huhtasaari oli sekä huojentunut että huolestunut, kun europarlamentti äänesti ydinvoiman ja maakaasun sisällyttämisestä kestävän rahoituksen luokitteluun.
 
Perussuomalaisten europarlamentaarikko on huojentunut siksi, että parlamentti ei tässä tapauksessa asettunut EU-komissiota vastaan ja että EU-parlamentti päätti tukea komission esitystä ydinvoiman ja maakaasun sisällyttämisestä kestävän rahoituksen luokitteluun eli taksonomiaan.
&#8211; On hienoa, että tämä parlamentissa puuhattu vastalause-esitys ei mennyt läpi. Se olisi ollut kohtalokasta suomalaiselle energiantuotannolle ja teollisuudelle, ehkä jopa kohtalokas isku. Kuten puheessani viittasin, vaihtoehtoja ydinvoimalle tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa on hyvin vähän, selostaa Laura Huhtasaari Strasbourgista parlamentin täysistuntoviikolta.
Nettomaksaja joutuu anelemaan
Huhtasaari esittää kuitenkin kriittisiä huomioita yleisellä tasolla, sillä hänen mielestään on erikoista, että nettomaksaja-Suomi joutuu anelemaan hattu kourassa ja neuvottelemaan muilta valtioilta ymmärrystä omalle energiantuotannolleen.
&#8211; EU-liittovaltiokehitys alkaa näyttää nyt todelliset karvansa. Jos vastalause olisi mennyt läpi, olisimme voineet havaita, että muut päättävät meille tärkeistä asioista, Huhtasaari sanoo.
&#8211; EU kuitenkin edellyttää, että ydinvoimalan luokitteleminen vihreäksi edellyttää suunnitelmaa ja rahoitusta ydinvoiman turvallisesta loppusijoittamisesta vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi lupa ydinvoimalan rakentamiselle tulee saada ennen vuotta 2045.
Äänestyskäyttäytyminen kummastuttaa
Myös muiden suomalaisten meppien äänestyskäyttäytyminen ihmetyttää Huhtasaarta.
&#8211; Saimme onneksi siirtymäaikaa ja hiukan lisää pelivaraa, joten sama taistelu lienee edessä myöhemmin. Minua myös kummastuttaa, että näin tärkeässä asiassa osa suomalaisista mepeistä eli Alviina Alametsä (vihr), Ville Niinistö (vihr), Heidi Hautala (vihr), Sirpa Pietikäinen (kok) ja Silvia Modig (vas) äänestivät vastalauseen puolesta ja siis Suomen etua vastaan.

Useat suomalaismepit äänestivät Suomen etua vastaan – ”EU-liittovaltiokehitys alkaa näyttää nyt todelliset karvansa”

Euroopan parlamentti keskusteli eilen ympäristötaksonomiasta eli ydinvoiman ja kaasun luokiteltavuudesta kestäväksi energiamuodoksi. Parlamentti äänestää asiasta tänään.

Europarlamentaarikko Laura Huhtasaari otti puheenvuorossaan voimakkaasti kantaa sen puolesta, että ydinvoima hyväksytään osaksi kestäviä energiamuotoja.
&#8211; Valtion perimmäinen tavoite on tarjota ihmisille turvallisuutta, johon kuuluu myös energian saanti.
&#8211; EU-parlamentilla ja yleisesti vihervasemmistolla on kummallinen tarve toimia kansalaistensa etua vastaan. Saksassa omakotitalon lämmityslasku voi nousta jopa 4 000 euroa vuodessa. Tosiasia on, että ydinvoima on tässä maailmantilanteessa varmin ja edullisin keino tuottaa energiaa. Saksa saa nyt maksaa vihreiden poliitikkojen hölmöydestä kun ydinvoimaa ei ole ja kaasua ei ehkä tule. Saksan on pakko ottaa käyttöön hiilivoimaa, ja sehän on &#8221;ympäristöystävällistä&#8221;, Huhtasaari huomautti.
Ydinvoima Suomelle erityisen tärkeä
Suomelle ydinvoiman hyväksyminen osaksi kestäviä energiamuotoja on Huhtasaaren mielestä erityisen tärkeää.
&#8211; Ei Suomi voi jatkossa kuulua klubiin, joka tekee idioottimaisia päätöksiä!
&#8211; Vastustan jyrkästi tämän vastalauseen hyväksymistä ja katson, että se tulee hylätä, Huhtasaari painotti.
Pelleilyyn ei ole varaa
Vasemmiston europarlamentaarikko Silvia Modig pyysi kommenttipuheenvuoron heti Huhtasaaren puheenvuoron perään, ja toi mielipiteenään esille, että mikäli käsittelyssä olevaa vastalausetta ei hyväksytä, on Suomen ja Viron jatkossa vaikeampaa päästä eroon venäläisestä maakaasusta.
Huhtasaari totesi Modigille asiassa olevan olemassa ristiriitaa, mutta korosti ydinvoiman olevan Suomelle niin tärkeä asia, että Suomi ei voi ottaa sitä riskiä, ettei ydinvoima saisi &#8221;vihreää rahaa&#8221;.
Huhtasaari myös pahoitteli ja paheksui Saksan päätöstä luopua jäljellä olevista ydinvoimaloistaan.
&#8211; Meille on tulossa energiakriisi, ruokakriisi ja sitä kautta monet muut kriisit. Siksi meillä ei ole varaa lähetä tässä asiassa pelleilemään.
&nbsp;

Huhtasaari: Suomi ei voi kuulua klubiin, joka tekee idioottimaisia päätöksiä

Euroopan parlamentti hyväksyi tammikuun täysistunnossa kantansa kiistanalaiseen digipalvelusäädökseen. Jatkoneuvottelut käydään kevään mittaan parlamentin neuvottelijan ja jäsenmaita edustavan neuvoston kesken. Esitystä vastustava europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen (ps./ID-ryhmä) muistuttaa, että nettisensuuri voi äkkiä kääntyä myös sen puolestapuhujia vastaan.

Kunnianhimoinen säädösesitys pyrkii laittomien tuotteiden, palvelujen ja muun verkkosisällön torjuntaan sekä säätelemään muun muassa sisällön poistamista, mainonnan kohdistamista ja algoritmien avoimuutta digitaalisessa ympäristössä.
Verkkoalustojen moderointivaatimus on hiipinyt EU-lainsäädäntöön pikkuhiljaa esimerkiksi terrorismin torjunnan kautta. Nyt puhutaan kuitenkin islamistien sijaan disinformaatiosta, vihapuheesta ja loukkaavista tai ”haitallisista” sisällöistä, joiden ei tarvitse edes olla laittomia tullakseen poistetuiksi.
&#8211; Ainahan netistä joku kaikesta loukkaantuja löytyy! esitystä vastustanut perussuomalaisten meppi Teuvo Hakkarainen puuskahtaa.
Mediasektori hätääntyi viime hetkellä
Ennakkosensuurin tuominen usean miljardin kuukausittaisen käyttäjän keskustelualustoille ei ole herättänyt suurta vastarintaa Brysselissä.
&#8211; Viime metreillä mediasektori tosin hätääntyi, kun tajusivat nettisensuurin koskevan sitten heidänkin julkaisujaan, Hakkarainen hymähtää.
&#8211; Suvaitsevaistonkin kannattaisi muistaa, että eri päättäjien ollessa vallassa sensuuri iskee äkkiä heihinkin.
Mielipiteet sensuroidaan usein juuri vaalien alla
Digipalvelusäädös pyrkii myös lisäämään verkkoalustojen läpinäkyvyyttä ja käyttäjien valinnanvapautta niillä navigoidessaan.
&#8211; Näitä tavoitteita mekin kannatamme. Esimerkiksi some-alustojen ei ole tähän asti edes tarvinnut perustella, miksi jotkut mielipiteet sensuroidaan ja osa käyttäjistä ”varjobannataan” eli estetään levittämästä kantojaan &#8211; usein juuri vaalien alla, Hakkarainen kuvailee sosiaalisen median jättien toimintaa.
&#8211; Lopulliseen säädöstekstiin pitää ehdottomasti saada vaatimus some-alustojen käyttöehtojen oikeudenmukaisuudesta, eli niillä ei saa estää demokratian toteutumista ja jopa USA:n presidentin kaltaisten instituutioiden some-tilien sulkemista.
Parlamentti hyväksyi tekstin äänin 530 puolesta, 78 vastaan ja 80 tyhjää. Molemmat perussuomalaiset mepit sekä vasemmiston Silvia Modig (GUE-ryhmä) äänestivät parlamentin kantaa vastaan muiden Suomen meppien äänestäessä sen puolesta.
&nbsp;

Kansalaisten sananvapauden vaarantava EU:n digipalvelusäädös marssii eteenpäin – ”Suvaitsevaiston kannattaisi muistaa, että sensuuri iskee äkkiä heihinkin”

Kansanedustaja Suldaan Said Ahmed on lokakuussa saanut Helsingin käräjäoikeudessa kaksi uutta velkomustuomiota. Tuomioistuimen kautta saataviaan joutuivat tällä kertaa perimään luottokorttiyhtiö American Express sekä Danske Bank, joille molemmille Said Ahmed velvoitettiin maksamaan velkapääomat korkoineen.

American Expressin velkomusasiassa oli kyse 962 euron maksukorttilaskusta, jota kansanedustaja Suldaan Said Ahmed (vas) ei viitsinyt hoitaa ajallaan. Olisi ehkä kannattanut, sillä käräjäoikeuden käsittelyssä velkapääoman päälle maksettavaksi tulivat korkojen lisäksi myös oikeudenkäyntikulut, kaikki yhteensä 283 euroa.
Danske Bankille Said Ahmed on velkaa suuremman summan, yhteensä 8 265 euroa. Käräjäoikeuden tuomiosta ilmenee, että kyse on MasterCard-kortin vinguttamisella kertyneistä rästeistä. Tässäkin tapauksessa välinpitämättömyydelle tuli ylimääräistä hintaa käräjillä, koska tuomiossa Said Ahmed velvoitetaan maksamaan velan lisäksi korkoja, perintäkuluja sekä oikeudenkäyntikuluja yhteensä 402 euron edestä.
Said Ahmedin <a href="https://stage.sudev.fi/vasemmistoliiton-kansanedustaja-suldaan-said-ahmed-kehottaa-kannattajiaan-matkustamaan-pummilla-ei-ihme-etta-jatti-omatkin-kulutusluottonsa-maksamatta/">velkasotkuja</a> on käsitelty aiemminkin tuomioistuimessa.
Ulosottorekisterissä kuusi merkintää
Said Ahmedilta peritään velkoja myös ulosotossa. Kansanedustajalla on ulosottorekisterissä kuusi merkintää. Ulosoton kautta saataviaan perivät Collector Bank AB, Svea Perintä Oy, Bank Norwegian sekä American Express, jonka saatavien perintä siirtyi nopeasti ulosottoon velkomustuomion langettamisen jälkeen.
Ulosottorekisterin joulukuun 6. päivän tietojen mukaan Said Ahmedilla on maksettavaa yhteensä 3 665 euroa.
Said Ahmed on pyrkinyt lyhentämään ulosottovelkojaan, ja onkin onnistunut maksamaan takaisin yhteensä 8 588 euroa. Myös ulosottovelka on hieman vähentynyt, sillä vielä syyskuun alussa kansanedustajalla oli ulosotossa 6 545 euron rästit.
Leväperäisestä taloudenpidosta kielii kuitenkin se, että kansanedustaja ei ole vieläkään korjannut tapojaan, vaan hän jättää edelleen laskuja maksamatta ja antaa niiden mennä ensin käräjäoikeuteen ja sitten ulosottoon. Ulosottorekisterin merkinnöistä ei myöskään pääse heti eroon siinäkään tapauksessa, että velka on maksettu.
Said Ahmedin velanmaksukyvyn ei luulisi olevan rahasta kiinni, sillä kansanedustajan palkkio on vaalikauden 2019–2022 alusta lukien 6 614 euroa. Päälle tulevat palkkiot muista luottamustoimista.
Ristiriitainen poliitikko
Said Ahmed nousi eduskuntaan syksyllä varasijalta Paavo Arhinmäen siirryttyä Helsingin apulaispormestarin tehtävään ja koska ensimmäisellä varasijalla ollut Silvia Modig teki päätöksen jäädä EU-parlamenttiin.
Poliitikkotyyppinä Said Ahmedia voinee kuvata ristiriitaiseksi, sillä hän sanoo olevansa ”yrittäjämyönteinen sosialisti”, mitä ihmettä se sitten tarkoittaakin. Velkojen laiminlyönti on kuitenkin linjassa sen kanssa, että Said Ahmed sanoo kannattavansa myös <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e5b12ed9-639d-45ee-a430-8e3327d11b3f">kansalaistottelemattomuutta</a>.
Said Ahmed on myös Helsingin kaupunginvaltuutettu ja hänet valittiin jatkokaudelle Helsingin valtuustoon viime kesänä. Said Ahmedilta löytyy ymmärrystä pummilla matkustamiselle, sillä hän suosittelee julkisesti omia kannattajiaan käyttämään ratikkaa tai metroa, vaikka lippu ei olisikaan ostettu.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Suldaan Said Ahmed jätti taas laskuja maksamatta, joutui käräjille – ulosottomies kintereillä

Ylen A-Talkissa nähtiin ja kuultiin tuttuun tapaan päällepäsmäröintiä, puheenvuorojen keskeyttämistä ja hämmentäviä ideologisia linjauksia, kun keskusteluaiheina olivat Puola, EU, oikeusvaltioperiaate ja rahastoiksi kutsutut EU-tulonsiirrot.

EU on usein napit vastakkain jonkun jäsenvaltionsa kanssa milloin mistäkin, nyt Puolan, jonka perustuslakituomioistuin linjasi äskettäin, ettei EU-oikeus voi olla ensisijainen oikeuslähde Puolan perustuslakiin nähden.
Ylen A-Talkin vieraina nähtiin europarlamentaarikot Laura Huhtasaari, Petri Sarvamaa (kok), Ville Niinistö (vihr) ja Silvia Modig (vas).
Kokoomuksen Sarvamaan mielestä Puolan linjaus olisi EU:n perusarvojen uhmaamista, joka samalla kyseenalaistaa sen, aikooko Puola jatkossa olla EU:n jäsenvaltio.
&#8211; Kaikki ratkeaa lopulta vaaleissa, mutta kyllä tämä on paha paikka, Sarvamaa hätäili.
Voiko EU kävellä perustuslakien yli?
Huhtasaari sanoi, että Puolalla on pointti. Huhtasaari muistutti, että EU-oikeuden ensisijaisuutta ei ole vahvistettu EU:n perussopimuksissa.
Huhtasaari myös viittasi Politico-lehden artikkeliin, jossa annettiin tukea Puolan näkemykselle kansallisen perustuslain ensisijaisuudesta.
&#8211; Lissabonin sopimuksessa ei ole mainintaa EU-oikeuden ensisijaisuudesta. Politicon artikkelissa myös todettiin, että ei ole itsestään selvää, että EU voisi kävellä suvereenin valtion perustuslain yli. Täytyy sanoa, että olen myös itse vähän huolestunut: käveleekö EU myös Suomen perustuslain yli, mehän tiedämme, että EU väliin tulkitsee perussopimustensa artikloja miten sattuu.
Vasemmiston Modigin mielestä kyse ei olisi kansallisten perustuslakien yli kävelemisestä vaan sen takaamisesta, että ympäri Eurooppaa ”oikeus on sama kaikille”.
Rikollisjärjestöt kaapanneet valtaa EU:ssa
Uusien EU-sääntöjen mukaan EU:lla on oikeus katkaista rahoitus jäsenmailta, jotka rikkovat oikeusvaltioperiaatetta.
Oikeusvaltioperiaate on laaja juridinen käsite, jonka ytimeen kuuluu se, että valtion toiminta on järjestetty oikeussäännöin ja että valtioelimet ja viranomaiset noudattavat toiminnassaan sääntöjä. Oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluvat myös esimerkiksi tuomioistuimien riippumattomuus sekä yksilön asemaa turvaavat perusoikeussäännökset.
Oikeusvaltioperiaatteen tarkoituksena on estää mielivaltainen ja ennakoimaton hallinto ja lainkäyttö.
A-Talkin juontaja kysyi Huhtasaarelta, pitäisikö Puola ”laittaa kovemmalle”. Huhtasaari huomautti, että oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa on ongelmia laajasti EU:ssa, vaikka vain Puolaa on pidetty esimerkkinä periaatteen rikkomisesta.
&#8211; On valikoivaa puhua yksinomaan Puolasta ikään kuin missään muussa EU-maassa ei olisi ongelmia. Julkisia rahoja kuitenkin käytetään paljolti väärin EU:ssa. On huonoja poliitikkoja, paljon korruptiota ja hitaita oikeuslaitoksia. Seurauksena rikollisjärjestöt ovat kaapanneet valtaa, kuten esimerkiksi Italiassa ja Romaniassa, Huhtasaari sanoi ja viittasi myös Italian mafiaan.
Italian viranomaiset ovatkin jo varoittaneet mafian laativan <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/725ae080-eaa2-44b8-abd5-65a90c635e97">strategioita</a> päästäkseen käsiksi EU:n elvytyspaketin miljardeihin.
Vain Puolan ongelmista saisi puhua
Ylen juontaja närkästyi, kun Huhtasaari otti esille Italian ja Romanian korruption, koska juontaja halusi keskittyä vain Puolan tilanteeseen.
&#8211; Puhutaan tässä keskustelussa, tällä kertaa, nimenomaan Puolasta, juontaja sanoi.
Modigin mielestä ”puurot ja vellit” menivät sekaisin.
&#8211; Ei mene, samat säännöt pitäisi olla kaikille, Huhtasaari vastasi.
Hän jatkoi, että perussuomalaiset haluaa sulkea EU-rahahanat.
&#8211; Mielestämme kauppaliitto ei tarvitse tulonsiirtoja. Mielestämme myös muidenkin maiden kuin vain Puolan ongelmista täytyy voida puhua.
Huhtasaari nosti esille myös Katalonian entisen aluejohtajan Carles Puigdemontin <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/b8c751ef-6dcf-45d6-ba76-4496da596e5e">tilanteen</a>. Euroopan parlamentti poisti Puigdemontin syytesuojan, jonka seurauksena häntä saattaa odottaa luovutus Espanjaan, missä hän joutuisi oikeudessa vastaamaan osallisuudestaan Katalonian vuoden 2017 itsenäisyysäänestykseen.
Kauppoja voi tehdä, vaikkei EU jakaisi rahaa
Perussuomalaiset pyrki keväällä eduskunnassa estämään EU-elvytyspaketin, joka kuitenkin vietiin läpi hallituspuolueiden äänillä. Kokoomusmeppi Sarvamaa haastoi A-Talkissa Huhtasaarta tulonsiirtomekanismien vastustamisesta.
&#8211; Eikö tuo tarkoita sitä, että Suomen pitäisi lähteä EU:sta, eikö se ole sama asia? Sarvamaa kysyi.
Huhtasaari toisti näkemyksen siitä, että EU:n pitäisi olla itsenäisten valtioiden kauppaliitto.
&#8211; Haluamme vapaata kauppaa ja yhteistyötä, mutta emme halua tulonsiirtoja.
Suomi on vuodesta toiseen EU:n <a href="https://valtioneuvosto.fi/-/10623/eu-jasenyys-maksoi-viime-vuonna-suomelle-141-euroa-asukasta-kohden">nettomaksaja</a>, eli maksaa yhteiseen kassaan enemmän kuin saa takaisin. Vihreiden Niinistön mielestä rahahanojen kiinni laittaminen tarkoittaisi kuitenkin sitä, että ”Suomi saa paljon vähemmän”.
&#8211; Jos rahahanat pannaan kiinni, meidän yritykset saa vähemmän vientiä, puhutaan vain siitä rahasta, jonka EU jakaa mutta ei siitä valtavasta taloudellisesta hyödystä, jonka EU meille tuo, Niinistö väitti.
&#8211; Eikö suomalaiset yritykset tarvitse EU:n sisämarkkinoita, Suomi jää plussalle sisämarkkinoiden kautta, Modig sanoi.
&#8211; Väitättekö, että emme voi tehdä vapaata kauppaa ilman, että siirrämme Puolalle rahaa? Se, että me sovimme yhteisistä standardeista, poistamme tulleja ja teemme kauppaa ei vaadi tulonsiirtounionia, Huhtasaari vastasi.
Komissio kahmii lisää valtaa ilmastorahastolla
Huhtasaari kysyi vihreiden Niinistöltä, tietääkö tämä, kuinka monta kymmentä miljardia Suomen eurotukipakettivastuut ovat
&#8211; Me emme ole tienanneet tällä.
Niinistön mukaan vastuut olisivat pienempiä kuin Suomen saama taloushyöty, eikä vastuusta muutenkaan kannattaisi murehtia.
&#8211; Vastuut eivät välttämättä realisoidu, Niinistö heitti.
EU-elvytyspaketin jälkeen komissio esittää seuraavaksi EU:n yhteistä, niin sanottua sosiaalista ilmastorahastoa, jossa Suomi olisi jälleen nettomaksaja lähes miljardin euron maksuosuudella.
Vihreiden Niinistö ilmoitti kantansa rahastoon epäsuorasti, mutta ei tyrmännyt Suomen osallistumista rahastoon. Muut Ylen A-Talkin vieraina olleet mepit eivät kuitenkaan innostuneet ajatuksesta. Modigin mukaan rahasto olisi vain uusi himmeli entisten päälle. Sarvamaan mukaan rahasto menisi jo liikaa suunnitelmatalouden puolelle.
Huhtasaari huomautti, että rahasto on ristiriitainen paketti.
- Byrokratia lisääntyy, kaikki hinnat nousevat, kun energian hinta nousee. EU:ssa muutenkin jokainen reformi ja uudistus johtaa siihen, että rahaa ja valtaa siirtyy taas komissiolle. Nyt näin olisi taas käymässä, eli EU ottaa tässä härskisti sosiaalipolitiikan haltuunsa.

Vihreiden Niinistö puolusteli EU-tukipaketteja ja Suomen nettomaksuja: ”Suomelle valtava taloudellinen hyöty” – Huhtasaari tyrmäsi: ”Kaupankäynti ei vaadi tulonsiirtoja”

Ulosottomies karhuaa eduskuntaan nousseelta vasemmistoliiton uudelta kansanedustajalta yhteensä 6 545 euron rästejä.

Helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed aloittaa ensi viikolla vasemmistoliiton uutena kansanedustajana. Kansanedustajan paikka aukesi varasijalta, kun Paavo Arhinmäestä tulee Helsingin apulaispormestari ja ensimmäisellä varasijalla ollut Silvia Modig teki päätöksen jäädä EU-parlamenttiin.
Kansanedustajan palkkio on vaalikauden 2019–2022 alusta lukien 6 614 euroa. Said Ahmedille rahat tulevat tarpeeseen, sillä hän on jo viime syksystä saakka ollut ulosoton asiakas. 3. syyskuuta 2021 päivätyn ulosottorekisteritodistuksen mukaan ulosottomies karhuaa eduskuntaan nousevalta Said Ahmedilta yhteensä 6 545 euron rästejä.
Perintä- ja oikeudenkäyntikulutkin maksettavaksi
Said Ahmedin ulosottorästit ovat aikanaan maksamatta jääneitä kulutusluottoja. Ulosoton kautta saataviaan perivät Svea Perintä Oy, Collector Bank AB sekä Bank Norwegian, jolla on rahamääräisesti suurimmat saatavat Said Ahmedilta, yhteensä 5 137 euroa.
Bank Norwegianin ulosottoasian taustalla on Helsingin käräjäoikeuden viime vuoden joulukuun 9. päivänä langettama velkomustuomio, jonka mukaan Said Ahmed tuomittiin maksamaan kulutusluottoja tarjoavalle Bank Norwegianille yhteensä 7 290 euron velkapääoma korkoineen. Lisäksi tuomion mukaan maksettavaksi tulivat perintäkulut ja oikeudenkäyntikulut. Velkomusjuttu oli tullut vireille lokakuussa 2020.
Bank Norwegianin saatava on päätynyt ulosottoon melko nopeasti tuomion jälkeen eli 14. joulukuuta viime vuonna. Collector Bankin ja Svea perinnän saatavat ovat hieman vanhempia, mutta ne ovat myös viime vuoden loppupuolelta.
Ulosottorästejään Said Ahmed on toistaiseksi lyhentänyt 4 443 euron edestä.
Ulosottomies jahtaa Mustaa Leijonaa
Suldaan Said Ahmed on myös Helsingin kaupunginvaltuutettu ja hänet valittiin jatkokaudelle Helsingin valtuustoon viime kesänä. Eduskunnassa hänestä tulee ensimmäinen somalitaustainen kansanedustaja.
Said Ahmed tunnetaan myös nimellä Musta Leijona, joksi hän on itseään kutsunut vaalikampanjoissaan.
Said Ahmed tunnetaan Helsingin valtuustossa sitkeänä maksuttoman joukkoliikenteen kannattajana. Said Ahmedilta löytyy ymmärrystä liputta matkustamiseen jo etuajassa, sillä hän suosittelee julkisesti vähävaraisia kannattajiaan hyppäämään ratikkaan tai metroon ilman lippua.
&#8211; Suosittelen pummilla matkustamista jos ei ole varaa ostaa lippua! Nimimerkki kaupunginvaltuutettu joka haluaa maksuttoman joukkoliikenteen vähävaraisille, Said Ahmed kirjoittaa Twitterissä.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Suosittelen pummilla matkustamista jos ei ole varaa ostaa lippua! Nimimerkki kaupunginvaltuutettu joka haluaa maksuttoman joukkoliikenteen vähävaraisille. Kohti maksutonta joukkoliikennettä!<a href="https://twitter.com/hashtag/Maksutonjoukkoliikenne?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#Maksutonjoukkoliikenne</a> <a href="https://t.co/LCtKn0oRgS">https://t.co/LCtKn0oRgS</a>
&mdash; Suldaan Said Ahmed (@suldaansaid) <a href="https://twitter.com/suldaansaid/status/1034318920054988801?ref_src=twsrc%5Etfw">August 28, 2018</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Said Ahmed ei paheksu joukkoliikennepummien vertaisapuun perustuvan ryhmän toimintaa.
&#8211; Moni nuori menettää luottotietonsa tarkastusmaksujen takia. Ihmiset ovat solidaarisia toisilleen ja musta se on <a href="https://liberolehti.fi/helsinkilainen-vasemmistopoliitikko-vahavaraisille-matkustakaa-pummilla/">hyvä</a>, Said Ahmed sanoo kulttuurilehti Liberon haastattelussa.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Suldaan Said Ahmed kehottaa kannattajiaan matkustamaan pummilla – ei ihme, että jätti omatkin kulutusluottonsa maksamatta

Hallituksen EU-tukipakettia puoltavat argumentit ovat olleet huteria. SDP:n riveistä selitellään, ettei EU-velasta tarvitse huolehtia, koska talouskasvu hoitaa velan. Vasemmistoliitto pitää pakettia hyvänä, koska tällöin jäsenmaiden tarvitse velkaantua niin paljoa. Keskustasta uumoillaan, että ilman apupakettia Suomen vienti Italiaan putoaisi nollaan. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin lyttää höpinät. 

Matti Virén kirjoittaa aiheesta <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/meeviren/kertaus-on-opintojen-aiti/">Puheenvuoron blogissaan</a>. Hän kertoo, että 750 miljardin euron apupaketin koko on vain noin 5 prosenttia koko EU:n bruttokansantuotteesta. Kaiken lisäksi rahat on jyvitetty usealle vuodelle. Suomelle paketista on tullut kallis, sillä kaikille osallistujille piti jakaa jotain.
Tehoton elvytys
Finanssikriisin jälkeen länsimaiset keskuspankit ovat ottaneet tähtäimeensä talouden elpymisen. Taloutta on tuettu tuhansilla miljardeilla dollareilla ja euroilla. Valtiot ovat nostaneet lisää velkaa kaksin käsin elvytyksen nimissä. Merkittävää kasvua se ei ole synnyttänyt, ellei mukaan lasketa pörssivarallisuuden kasvua.
– Jos elvytys julkisten menojen kasvun kautta olisi kovin tehokasta, Suomessa ja koko Euroopassa ei olisi pitänyt olla lamaa 2010-luvulla. Finanssikriisin jälkeisen elvytyspolitiikan tehoa [on syytä] muutenkin epäillä; näyttää siltä, että likviditeetin kasvu on mennyt lähinnä varallisuushintoihin eikä suinkaan tuotannollisten investointien kasvuun, Virén toteaa.
Piilohaitta Euroopan taloudelle
Italian ja Espanjan tukipaketti ei kärsi pelkästään tehottomuudesta. Virénin mielestä paketti jopa pahentaa Suomen ja muun Euroopan taloustilannetta. Eurooppa ei kärsi niinkään kysynnän hiipumisesta, vaan heikosta kilpailukyvystä ja tarjonnan kasvun hiipumisesta.
Suomen viennin osuus on maailmanmarkkinoilla puolittunut vuoden 1998 luvuista 0,8 prosentista 0,4 prosenttiin. Tämä on merkki suhteellisen kilpailukyvyn heikkenemisestä.
Elpymispaketin myötä jäsenmaiden halu toteuttaa kilpailukykyä kohentavia toimia ja uudistuksia vähenee entisestään. Lisäksi julkinen menolisäys vain pahentaa tilannetta.
– Pakettiin väistämättä sisältyvä julkisten menojen kasvu on myrkkyä kustannuskehitykselle ja kilpailukyvylle: asia joka ei millään tahdo mennä jakeluun poliitikkojen keskuudessa, Virén lataa.
Tukiraha ei putoa taivaalta. Tuleva sukupolvi maksaa sen takaisin tuoden lisäpainetta verotuksen kiristykseen. Virén epäilee, ettei veroasteen kasvu ainakaan lisää innokkuutta investoida Suomeen.
Valotta usvayöhön
Virén harmittelee, ettei paketista ole tehty selvityksiä ja tutkimuksia. Kansalaismielipide on niin ikään sysätty syrjään. Hallituspuolueiden välitön kannatus esityksen musteen ollessa vielä märkää vihjaa, että ideologinen palo ohittaa tieteellisen tutkimuksen. Suomi menee muun Euroopan mukaan ikään kuin ilman ajovaloja usvaiseen syysyöhön.
Pakettia puoltavat argumentit ovat olleet huteria. Suomen viennin turvaaminen hylättiin, sillä kuuden suuren avunsaajamaan vientiosuutemme hipoo seitsemää prosenttia. Tämän jälkeen perustelut muuttuivat epämääräisiksi. Eurooppa mystisesti elpyy paketin myötä ja Euroopan mystinen elpyminen tuo taianomaista elpymistä myös Suomeen.
Omituisia puoltoja
Virén nostaa esille muutamia häntä askarruttaneita perusteluja paketin puolesta. Kansanedustaja Johannes Koskinen (sd.) kertoi, ettei EU-velasta tarvitse huolehtia, koska talouskasvu hoitaa velan.
On totta, että jos tukipaketin kaltainen julkinen investointi luo kasvua velkamäärää enemmän, se on kannattava. Italian bruttokansantuote on tällä haavaa vuoden 2006 tasolla. Samalla aikavälillä maan velan suhde bruttokansantuotteeseen on kasvanut noin 100 prosentista 135 prosenttiin. Ainakaan Italiassa tällä lisävelkaantumisella ei ole saatu aikaiseksi talouskasvua.
Europarlamentaarikko Silvia Modig (vas.) puolestaan pitää pakettia hyvänä, ettei jäsenmaiden tarvitse velkaantua niin paljoa. Virén huomauttaa, että itse asiassa EU-velka on yhtä lailla maksettava takaisin kuin Valtiokonttorin kautta nostettu lisävelka. Ero on siinä, että nyt Suomi maksaa osan muidenkin velasta omansa lisäksi.
Keskustapuolueen puheenjohtaja Annika Saarikko antoi haastattelussaan Virénille mielikuvan, että ilman apupakettia Suomen vienti Italiaan putoaisi nollaan.

Talousprofessori Matti Virén lyttää EU-elpymispaketin: ”Julkisten menojen kasvu myrkkyä kustannuskehitykselle ja kilpailukyvylle – ei tahdo millään mennä jakeluun poliitikkojen keskuudessa”

Perussuomalaisten, vihreiden ja vasemmistoliiton linjaerot EU-elvytyksestä ja liittovaltiokehityksestä tulivat selvästi esille keskiviikkona AlfaTV:llä. Europarlamentaarikkojen Ville Niinistön (vihr) ja Silvia Modigin (vas) mielestä EU-maiden yhteinen velanotto on järkevää ja se vahvistaisi Suomen taloutta. Perussuomalaisten meppi Laura Huhtasaari joutui huomauttamaan, että EU rikkoo jatkuvasti omia sääntöjään mielivaltaisilla tulkinnoilla, minkä vuoksi unionin uskottavuus on jo heikentynyt kansalaisten silmissä.

EU on jälleen ajautunut kriisiin. Unkari ja Puola torjuivat maanantaina EU:n budjetin ja samalla niin sanotun elpymispaketin hyväksymisen oikeusvaltioperiaatteesta syntyneen kiistan takia.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari arvioi, että Unkarin ja Puolan vastustuksesta huolimatta 750 miljardin elpymispakettia yritetään EU:ssa hivuttaa läpi, tavalla tai toisella.
Oikeusvaltioperiaate viittaa valtion toiminnan sitomista oikeussäännöksiin ja että valtion toimielimet noudattavat oikeussäännöksiä toiminnassaan. Oikeusvaltioperiaate pitää sisällään myös tuomioistuimien riippumattomuuden.
Huhtasaari sanoo, että vaikka oikeusvaltioperiaate on tärkeä, EU on itsekin laittomuuden tilassa.
&#8211; Jo 2011 EU rikkoi ensimmäisen kerran no bailout -sääntöä Kreikka-paketissa, jolloin sanottiin, että järjestely olisi ainutkertainen joka ei toistu. No se toistui ja nyt jatkamme tällä tiellä, Huhtasaari sanoi keskiviikkona AlfaTV:n Sanna Ukkola Live -ajankohtaisohjelmassa.
Huhtasaari huomautti, että jos elpymispakettia ei kuitenkaan tule, kaikki EU-maat voivat edelleen ottaa itsenäisesti lainaa markkinoilta.
&#8211; Esimerkiksi Italia saa myös lainaa vapailta markkinoilta, Sehän olisi oikea ratkaisu ja parempi.
Elpymispaketin kaatuminen on Suomen etu
Huhtasaari painottaa, että elpymispaketin kaatuminen olisi Suomen etu.
&#8211; Minä toivon, että se kaatuu. Nimenomaan Suomen olisi kannattanut sitä vastustaa, koska sehän ei ole nettomaksajien etu.
Huhtasaaren viittaus elpymispaketin laittomuuteen johtuu siitä, että EU-perussopimusten no bailout -säännön mukaan jokaisen euromaan on huolehdittava itse omista taloudellisista velvollisuuksistaan eikä velkoja saa siirtää muiden maksettavaksi.
EU-talouden kriisitilanteesta olivat AlfaTV:llä keskustelemassa myös europarlamentaarikot Ville Niinistö (vihr) ja Silvia Modig (vas).
Modigin mielestä elpymispaketti olisi sinänsä laillinen huolimatta no bailout -säännöstä, koska elpymispakettia varten otettu laina ei olisi osa EU-budjettia. Modig kannattaa yhteistä EU-elvytystä.
&#8211; Meillä on nyt myös ilmastokriisi käsillä. Nyt on aika hyvät periaatteet, miten me voidaan huolehtia siitä, että se, mikä koronassa on menetetty, niin me voidaan huolehtia siitä, että koronan jälkeen me vauhditetaan siirtymää kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, Modig sanoi.
Tulonsiirrot kasvavat pohjoisesta etelään
Elpymispakettia on kritisoitu myös siitä, että kyseessä on instrumentti, jonka rahanjakokriteerit eivät oikeastaan edes liity siihen, miten pahasti EU-jäsenvaltiot ovat kärsineet koronasta.
Huhtasaari huomautti, että komission vaatimusten mukaisesti elpymispaketista jaettavia rahoja tulee käyttää ilmastotoimiin.
&#8211; Rahoituksessa on kyse ilmastopainotteisesta politiikasta. Olen toki itsekin sitä mieltä, että tutkimukseen ja kehitykseen kannattaa laittaa rahaa, varsinkin energian varastoinnin teknologiaan.
Elpymispaketin on väitetty olevan kertaluontoinen, mutta jo nyt monet uskovat, että kyseessä olisikin pysyvä mekanismi, jota kerran sovellettuaan käytettäisiin myös jatkossa. Monet tahot myös haluaisivat sitä. Huhtasaari pelkää, että ratkaisusta tulee pysyvä.
&#8211; Tietenkään ratkaisu ei ole kertaluontoinen. EU on tulonsiirtounioni ja jatkossa tulonsiirrot vain kasvavat pohjoisesta etelään. Tällä elpymispaketilla nyt vain lahjotaan Italiaa. Oikeasti kauppaliitto ei tarvitsisi minkäänlaista tulonsiirtounionia.
Niinistö esitti monimutkaisesti, että elpymispaketti tulisi olemaan ”selkeästi kertaluonteinen”, mutta että osa ratkaisuista voisi olla ”pysyvästi EU:lle edullisia”.
Esimerkkinä mielestään pysyvästi edullisesta ratkaisusta Niinistö nosti esille EU-verotuksen, erityisesti ympäristöverot.
&#8211; Lentopolttoaineveroa olisi järkevää verottaa EU-tasolla, siitä saataisiin EU-budjettiin omia tuloja, Niinistö esitti.
EU-elvytys ei edes riittäisi tarkoituksiinsa
Niinistö väitti, että Suomen hyöty talouskasvussa laskettaisiin miljardeissa elpymispaketin vuoksi.
&#8211; Meidän vienti hyötyy valtavasti sisämarkkinoista. Italian romahtaminen ei ole meidän etu, joten on järkevää investoida Italian uudistukseen. Me (Suomi) hyödymme tästä lisää, Niinistö väitti.
Niinistö ei osannut sanoa, miksi kukin EU-maa ei voi elvyttää itsenäisesti omaa talouttaan. Niinistö ei liioin maininnut sitä, että Italia on EU:n johtava veronkiertomaa.
Huhtasaari huomautti, että jo laskelmien perusteella 750 miljardin EU elvytys ei tule riittämään tarkoituksiinsa. Perussuomalaisten europarlamentaarikko myös varoitti nollakorkoisesta tai jopa miinuskorkoisesta lainasta.
&#8211; Tilanne ei ole ollut pitkään aikaan terve. Velkaa on nyt enemmän kuin koskaan. Millainen talousmaailma meillä on, jos voi lainata sata euroa ja maksaa takaisin 99 euroa. Pelkään, että isompi romahdus on edessä, Huhtasaari sanoi.
Hän jatkoi, että Unkarin ja Puolan nostaminen ”tikun nokkaan” EU:ssa johtuu pitkälti siitä, että Unkari ja puola eivät halua islamilaista maahanmuuttoa.
&#8211; Heillä rajat ovat kiinni. Vastaavasti siellä ei sitten ole myöskään nähty pään katkaisuja, terrori-iskuja tai muitakaan lieveilmiöitä mitä esimerkiksi Ruotsissa on ollut, Huhtasaari sanoi.
EU:n uskottavuus heikentynyt
Niinistön mukaan Puolassa oltaisiin viemässä kansalaisten perusoikeuksia ”julmalla politiikalla”. Huhtasaari vastasi, että Puolassa toki on ongelmia.
&#8211; Kukaan ei kiistä, etteikö ongelmia olisi. Kuitenkin myös muissa maissa on ongelmia. Unkari ja Puola vain eivät halua islamilaista maahanmuuttoa, ja siksi joutuvat muita maita enemmän EU:n hampaisiin.
Huhtasaari huomautti myös, että perussopimuksien venyttämisen ja mielivaltaisten tulkintojen vuoksi EU:n uskottavuus on heikentynyt kansalaisten silmissä. Aiemmin myös presidentti Sauli Niinistö on varoittanut samasta asiasta.
Huhtasaari myös nosti esille, että EU:ssa halutaan jatkuvasti lisätä määräenemmistöpäätöksiä, jotka väistämättä kaventavat pienempien EU-maiden, kuten Suomen vaikutusvaltaa asioihinsa.
&#8211; EU on juuri tällainen, että se kerätä haluaa kaiken vallan.

Silvia Modig

Vaaleissa on kysymys EU:n suunnasta – osa suomalaismepeistä kannatti huomattavaa kansallisen päätösvallan luovuttamista EU:lle

Pirkko Ruohonen-Lerner varoittaa: ”Euroopan parlamentti puolsi kansallisen päätösvallan huomattavaa siirtoa EU:lle”, useat suomalaismepit äänestivät asian puolesta

Useat suomalaismepit äänestivät Suomen etua vastaan – ”EU-liittovaltiokehitys alkaa näyttää nyt todelliset karvansa”

Huhtasaari: Suomi ei voi kuulua klubiin, joka tekee idioottimaisia päätöksiä

Kansalaisten sananvapauden vaarantava EU:n digipalvelusäädös marssii eteenpäin – ”Suvaitsevaiston kannattaisi muistaa, että sensuuri iskee äkkiä heihinkin”

Vasemmistoliiton kansanedustaja Suldaan Said Ahmed jätti taas laskuja maksamatta, joutui käräjille – ulosottomies kintereillä

Vihreiden Niinistö puolusteli EU-tukipaketteja ja Suomen nettomaksuja: ”Suomelle valtava taloudellinen hyöty” – Huhtasaari tyrmäsi: ”Kaupankäynti ei vaadi tulonsiirtoja”

Vasemmistoliiton kansanedustaja Suldaan Said Ahmed kehottaa kannattajiaan matkustamaan pummilla – ei ihme, että jätti omatkin kulutusluottonsa maksamatta

Talousprofessori Matti Virén lyttää EU-elpymispaketin: ”Julkisten menojen kasvu myrkkyä kustannuskehitykselle ja kilpailukyvylle – ei tahdo millään mennä jakeluun poliitikkojen keskuudessa”

Vihreät kannattaa EU-verotusta ja Italian talouden tukemista – Huhtasaari: ”EU on laittomuuden tilassa”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025