Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

SIsäilmasairaudet

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjettiin tulee sisältymään niin sanottu oikeudenmukaisuuspaketti. Se ottaa kantaa muun muassa heidän asemaansa, jotka eivät saa yhteiskunnalta oikeutta ja jotka ovat eri sektoreiden väliinputoajia.

&#8211; Talousarviossa ja yhteiskunnan toiminnassa on useita osa-alueita, joissa kohtuullisuus ja oikeudenmukaisuus eivät toteudu. Oikeudenmukaisuuspaketissamme haluamme korjata muutaman räikeimmistä epäkohdista ja varmistaa kansalaisten oikeusturvan toteutumisen, eduskuntaryhmän pj Leena Meri toteaa.
Paketin sisältöä:
<h4>Sisäilmasairaille apua ja rakennukset kuntoon</h4>
Työterveyslaitoksen laskelmien mukaan Suomessa on jopa 800 000 ihmistä, jotka päivittäin altistuvat sisäilman ongelmille niin kodeissa kuin työpaikoillakin. Perussuomalaiset esittävät toimenpidepakettia sisäilmaongelmien ja jo sairastuneiden tilanteiden parantamiseksi.
&#8211; Ensinnäkin jo sairastuneet tulee siirtää turvaan kelvollisiin asuin- ja työtiloihin mahdollisimman nopeasti ennen kuin sairaus pahenee työkyvyttömyyttä aiheuttavaksi. Toiseksi jo sairastuneille pitää tarjota mahdollisimman tehokas kuntoutus, eduskuntaryhmä luettelee.
<h4>Potilaiden kuppaaminen kuriin – vakuutuslääkäreille vastuu</h4>
Vakuutuslääkärijärjestelmä koskettaa suoraan tai välillisesti jopa puolta miljoonaa suomalaista. On äärimmäisen tärkeää, että saisimme nykyjärjestelmän muutettua oikeudenmukaisemmaksi. Oikeustajun vastainen käytäntö, jossa vakuutusoikeus voi tehdä arvion potilaan terveydentilasta ilman tämän tutkimista ja lisäksi vailla velvollisuutta pysyä totuudessa, joutaa historiaan.
&#8211; Perussuomalaiset ehdottaakin, että vakuutusoikeuden tulee jatkossa osoittaa hoitavan lääkärin lääketieteellinen arvio vääräksi. Toiseksi, kun vakuutuslaitoksen lääkäri osallistuu korvausasian käsittelyyn, olisi tämän vahvistettaessa arvionsa sanoilla ”minkä kunniani ja omantuntoni kautta vakuutan”, ryhmä täsmentää.
<h4>Puoluetuet leikkuriin</h4>
Poliittista toimintaa tuetaan Suomessa avokätisesti ja monesta eri pussista. Takavuosien vaalirahaskandaalit ovat kuitenkin osoittaneet, ettei monilla puolueilla ole puutetta niinkään rahasta, vaan moraalista ja lainkuuliaisuudesta. Kun tavallisilta kansalaisilta on leikattu, tulee myös puolueet ottaa mukaan säästötalkoisiin.
&#8211; Perussuomalaiset ehdottavat puoluetukeen 15 prosentin leikkausta. Perussuomalaiset ovat valmiita laskemaan puoluetukia, vaikka emme saa merkittävää osaa rahoituksestaan etujärjestöiltä tai säätiöiltä &#8211; toisin kuin monet muut. Vastaava leikkaus tulee tehdä poliittisten nuorisojärjestöjen tukeen.
<h4>Ruoka-apu takaisin budjettiin</h4>
Vaikka työllisyysaste on kääntynyt hitaaseen nousuun, eivät kaikki suomalaiset ole päässeet nauttimaan talouskasvun hedelmistä. Osa kansalaisista joutuu edelleen elämään varsin matalien tulojen turvin. Erilaisten selvitysten mukaan arviolta noin 20 000—25 000 ihmistä hankkii viikoittain ruokansa leipäjonojen kautta.
&#8211; Kun perussuomalaiset olivat vielä hallituksessa, valtiovarainvaliokunta myönsi niin sanotuista joululahjarahoista ruoka-apua perussuomalaisten aloitteesta. Sitten hallituksen arvopohja muuttui, perussuomalaiset potkittiin hallituksesta ja ruoka-apua ei sen koommin jaettu. Sellainen on hallituksen arvopohja.
<h4>Eläinsuojelujärjestöille tukea</h4>
Suomessa lemmikkieläimiä otetaan yhä enemmän, mutta samaan aikaan yhä useampi lemmikki jätetään heitteille.
Useissa Suomen kunnissa toimii eläinsuojeluyhdistyksiä, jotka ylläpitävät löytöeläinkoteja. Nämä yhdistykset tekevät tärkeää eläinsuojelutyötä, useimmiten enimmäkseen vapaaehtoispohjalta varsin vaatimattoman rahoituksen turvin.
&#8211; Perussuomalaiset katsovat, että tätä järjestöjen tekemää eläinten hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä työtä voitaisiin rahoittaa jatkossa veikkausvoittovaroista. Esitämme, että uudeksi rahapelitoiminnan tuottojen käyttötarkoitukseksi lisätään eläinsuojelutyön tukeminen.
&nbsp;

PS:n oikeudenmukaisuuspaketti julki – sisäilmasairaille apua, vakuutuslääkärit vastuuseen, puoluetukea alas, ruoka-apuun ja eläinsuojeluun parannuksia

Torstain Tuumaustunti klo 11.00 alkaen: Puheenjohtaja Jussi Halla-aho avaa perussuomalaisten ilmastopoliittisia näkemyksiä ja kommentoi ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri kertoo toimenpiteistä, joilla rakennetusta ympäristöstä sairastuneet palautetaan sosiaaliturvan piiriin. Kansanedustaja Arja Juvonen kertoo perussuomalaisesta vanhuspolitiikasta ja ikääntyneiden aseman parantamisesta. 

Tilaisuutta voi seurata suorana Youtube-lähetyksenä. Lähetys käynnistyy 11.00.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 11.10.2018 - Halla-aho, Meri ja Juvonen" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/c3rvOQOA9yw?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Tilaisuus lähetetään ensimmäistä kertaa nyt myös <a href="https://www.facebook.com/881002288597529/videos/175530793324929/">Facebook-livelähetyksenä</a>.
Tilaisuutta isännöi työmies Matti Putkonen.
Tervetuloa mukaan.

Torstain Tuumaustunnilla ilmastopolitiikasta, sisäilmasairauksista ja vanhusten asemasta puhumassa Jussi Halla-aho, Leena Meri ja Arja Juvonen

Eläkkeellä oleva biokemisti Pekka Nikkola Kankaanpäästä sairastui nuorena miehenä kosteusvaurion aiheuttamaan keuhkosairauteen. 2000-luvun alkupuolella hän joutui Työterveyslaitoksen keuhkoputkialtistuskokeisiin ammattitaudin selvittämiseksi. Nikkola ja muut sisäilmasta sairastuneet kertoivat tarinansa lauantaina pidetyssä suurseminaarissa.

Nikkolan mukaan Työterveyslaitoksen vuosien 1995-2010 aikana harjoittamat keuhkoputkialtistuskokeet, joilla tutkittiin kosteusvaurion yhteyttä astmaan ja allergiseen alveoliittiin, olivat täyttä huijausta ja sairastuneiden tarpeetonta pahoinpitelyä, sillä todellisuudessa kosteusvaurion syy-yhteys mainittuihin tauteihin on tiedetty jo pitkään.
&#8211; Minut altistettiin kaksi kertaa allergeeniuutteelle, jossa oli mukana beetaglukaania. Se aiheutti keuhkoihini massiivisen tulehduksen, jonka perusteella sain diagnoosin ammattitaudista, allergisesta alveoliitista. Altistuskoe aiheutti minulle veriset keuhkot, vaikka keuhkoni olivat varmasti aivan verettömät ennen noita kokeita. Satoja ihmisiä pahoinpideltiin ja kiusattiin turhilla hometesteillä Työterveyslaitoksen toimesta, Nikkola kertoi.
 ”Meitä pidettiin Münchausen-tapauksina”
Yrittäjä Tiina Jääskeläinen sairastui muutama vuosi sitten silloin vielä alaikäisen tyttärensä kanssa sisäilmasairauksiin asuttuaan viisi vuotta homeongelmaisessa asunnossa. Vuonna 2011 he joutuivat homepakolaisiksi omasta kodistaan, kodittomiksi.
<iframe loading="lazy" title="Lasten asema ja oikeudet sisäilma- ongelmissa" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/c4XmspSsyF4?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Mitään yhteiskunnan tukia he eivät saaneet, vaikka mukana oli alaikäinen erittäin vaikeasti sairastunut lapsi. Kun he lopulta pääsivät allergiatutkimuksiin vuonna 2013, oli Jääskeläisen tytär ollut jo vuoden vuodepotilaana.
&#8211; Meitä pidettiin mahdollisina Münchausen-tapauksina. Lastensairaalassa emme saaneet mitään diagnooseja, sen sijaan saimme lastensuojeluilmoituksen, jonka tarkoituksena oli saada tyttäreni toimitettua tahdonvastaiseen psykiatriseen hoitoon suljetulle osastolle. Sossut ja lääkärit sain perääntymään vasta, kun laitoin lastensuojeluilmoituksen nettiin.
&#8211; Nyt tyttäreni on ollut vuodepotilaana jo kuusi vuotta. Vaikka meillä on useampikin lääkärinlausunto, mitään tukea emme saa, vaan Kela pitää tytärtäni edelleenkin normaalisti työkykyisenä, Jääskeläinen kertoi.
Meillä muhii kansanterveydellinen ongelma
Lastentautien erikoislääkäri Tiina Tuomela on työssään usein törmännyt vastaavanlaisiin tapauksiin, kun sisäilmasairastuneita ei uskota vaan heitä pidetään mieleltään sairaina. Münchausenin oireyhtymässä on kyse siitä, että vanhempi sairastuttaa lapsen henkisesti keksimällä tälle oireita.
Kyseessä on vakava, vanhemmuutta loukkaava syytös, mutta valitettavasti siihen törmää.
&#8211; Meillä muhii kansanterveydellinen ongelma. Jos lapsi altistuu homeelle jo päiväkodissa tai koulussa, ennemmin tai myöhemmin oireet puhkeavat, esimerkiksi työpaikalla. Sairastuneet lapset saattavat syrjäytyä sosiaalisesti, heidän itsetuntonsa heikkenee, sosiaalinen kehitys häiriintyy ja he saattavat joutua koulukiusatuiksi.
&#8211; Kehittää pitäisi väistötiloja, hoitopolut on saatava kuntoon, sairastuneiden kohtelussa ja kohtaamisessa on ongelmia, koulutusta tulisi kehittää ja sosiaaliturva on saatava kuntoon, Tuomela sanoi perussuomalaisten organisoimassa seminaarissa.
&nbsp;

Eläkkeellä oleva biokemisti: ”Työterveyslaitoksen turhat hometestit olivat huijausta ja sairastuneiden turhaa pahoinpitelyä”

Rakennetun ympäristön aiheuttamat sairaudet ja sosiaaliturvan puute -suurseminaari Helsingissä käynnistyi dramaattisesti sisäilmakatastrofin uhriksi joutuneen perheen isän epätoivoisella avunpyynnöllä ja äidin traagisella kirjeellä.

Tämän perheen kohdalla viranomaisten välinpitämättömyys ja yhteiskunnallisen tuen puute johti lopulta tragedioista pahimpaan – oman lapsen kuolemaan. Isän vetoomus oli kirjoitettu ennen aivan äskettäin tapahtunutta menetystä.
&#8211; Vaimoni ajaa autolla vain harvoin, netin käyttö on hankalaa ja kaupassa käyminenkin tuskallista. Kuitenkin meille on tarjottu lähinnä vain psykologista tukea. Perheemme hajoaa palasiksi, ellemme saa apua. Auttakaa meitä, kirjoitti isä vetoomuksessaan, jonka perussuomalaisten työmies Matti Putkonen luki lauantaina seminaariyleisölle.
<iframe loading="lazy" title="RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIHEUTTAMAT SAIRAUDET JA SOSIAALITURVAN PUUTE - seminaari" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/T3QZAabKdLM?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
”Eilen havahduin suureen ikävään”
Juuri seminaaria edeltävänä päivänä oli Suomen Hajuste- ja Kemikaaliyliherkät ry:tä edustava Reetta Lappalainen saanut saman perheen äidiltä koskettavan kirjeen, jonka sisältö veti seminaariyleisön hiljaiseksi.
&#8211; Hyvä seminaariväki. En haluaisi kirjoittaa tällaista kirjettä. Haluaisin herättää lapseni aamulla kouluun ja saada elää tavallista elämää. Eilen havahduin suureen ikävään, Lappalainen luki liikuttuneena.
&#8211; Sisäilmakatastrofin uhriksi joutuminen ei kiinnosta viranomaisia Suomessa. Emme ole saaneet sinnikkäästä yrittämisestä huolimatta apua, vain koska olemme sairastuneet vääränlaiseen sairauteen. Nyt toinen lapsistani ei ole enää täällä. Pitääkö lapsen kuolla ennen kuin saamme edes osan tarvitsemastamme tuesta? Lapseni kuoli sisäilmasairauden ja hoitovirheiden muodostamaan ketjuun.
Oulun poliisin astmaepidemia
Työsuojeluvaltuutettu Tero Väyrynen Oulun poliisilaitokselta puhui sisäilmaseminaarissa Oulun poliisin sisäilmaongelmista. Oulun poliisilaitos on vuonna 1989 käyttöönotettu tyypillinen sandwich-tyyppinen virastotalo, joka on kärsinyt sisäilmaongelmista ainakin vuodesta 2009 lähtien.
Henkilöstön valituksiin ja heidän kokemiinsa oireisiin ei uskottu, eikä kattavaa kuntotutkimusta haluttu tehdä ennen kuin vasta vuonna 2016. Samana vuonna aloitettiin suurempi peruskorjaus.
&#8211; Kiinteistönomistaja ei katsonut väistötiloja tarpeellisiksi, joten työskentelimme rakennustyömaalla, kunnes rakennusvalvonta keskeytti työt puutteellisen rakennuslupahakemuksen vuoksi. Nyt työskentelemme väistötiloissa, joista tuli käytännössä väliaikaistilat.
&#8211; Ymmärrämme ammatin riskit, mutta sitä on vaikea ymmärtää, että työpaikka on se, mistä sairastutaan. Poliisilaitoksen 270 työntekijästä 150 on sairastunut erilaisiin oireisiin, joten jos sisäilmaongelmat ovat pelkkiä mielenterveysongelmia, olisin vielä enemmän huolissani, Väyrynen ihmetteli.
18 astmadiagnoosia yhden kevään aikana
Poliisilaitoksen remontin aikana 138 työntekijää oli yhteydessä työterveyshuoltoon muun muassa silmä- ja hengitysoireiden, ihottumien, hengenahdistuksen sekä rytmihäiriöiden takia. Joulukuussa 2016 aloitettu vankilaosaston remontti vaikeutti oireita merkittävästi.
Ensimmäinen astmadiagnoosi tehtiin tammikuulla 2017. Kevään 2017 aikana astmadiagnooseja tehtiin jo 18. Sairastuneet siirrettiin välittömästi muihin tiloihin.
&#8211; Suomalaisessa hoitosuosituksessa sisäilmaongelmien ja sairastumisten syy-yhteyttä ei voida todeta, jos ei pystytä osoittamaan, mistä tekijöistä ja millä mekanismeilla oireet syntyvät. Sitä vastoin esimerkiksi saksalaisessa hoitosuosituksessa kosteusvaurio on aina terveysriski.
&#8211; Jatkoselvityksiä asiassa on tehty, joiden mukaan toksisten olosuhteiden ei aukottomasti voida osoittaa aiheuttaneen henkilökunnan sairastumisia, mutta sitä pidetään todennäköisenä, sanoi Väyrynen.
Kätilön unelma mureni
Kokkolalainen Tarja Kovalainen tiesi jo pikkutyttönä, että isona hänestä tulee kätilö. Haave toteutui, ja Keski-Pohjanmaan keskussairaalan synnytysosastolla työskennellyt Kovalainen toivoi saavansa jatkaa unelma-ammatissaan eläkeikään saakka.
Unelma kuitenkin mureni synnytysosaston homeongelmiin, jotka veivät Kovalaiselta ja kolmelta kollegalta työkyvyn hänen ollessaan vasta nelikymppinen. Nyt Kovalainen joutuu jättämään eläkepaperit, vasta 56-vuotiaana.
&#8211; Minulta meni työ, terveys ja toimeentulo. Matkakorvauksia lääkärikäynteihin ei saanut, Tehy ei maksanut ansiosidonnaista. Olimme vajaakuntoisia työntekijöitä ja mukana useissa työkokeiluissa. Yli vuoden pyysin, että minut irtisanottaisiin. Vuonna 2018 näin viimein tapahtui.
&#8211; Mietin kuitenkin, miksi Suomessa pitää aina mennä vaikeimman kautta. En koskaan uskonut sanontaa, että jyvät erottuvat akanoista, valitettavasti se on totta. Se illuusio minulta on mennyt, että Suomi olisi oikeusvaltio, Kovalainen kertoi suurseminaarissa.
&#8221;Olen menettänyt luottamukseni yhteiskuntaan&#8221;
Marjut Vesala Suomen Hajuste- ja Kemikaaliyliherkät ry:stä on joutunut karvaasti kokemaan, että monikemikaaliyliherkkyyteen sairastumisen jälkeen ei ole elämää eikä yhtään normaalia arkea. Monelta tautiin sairastuneelta viedään kaikki – terveys, koti, työ ja perhe, ulkonäköä ja itsetuntoa myöten.
Huonosti tunnetun sairauden taustalla on usein homealtistus. Monikemikaaliyliherkkyys ei ilmoittele etukäteen, se iskee yhtäkkiä ja varoittamatta kuin auto-onnettomuus – ja sitten joutuu äkkiä lähtemään kotoaan pois.
&#8211; Olen ollut koditon kohta kolme vuotta. Vuonna 2015 pystyin vielä käymään kaupassa ilman hengityssuojaa, nyt tarvitsen kaksi suusuojaa kauppareissua kohti. Olen jo siinä tilanteessa, että jos otan suusuojan pois, minulta saattaa mennä taju.
&#8211; Kun yhdellä verikokeella ei löydy mitään poikkeavaa, eivät läheisetkään usko, vaan päivittäin joudun selittelemään sairauttani ja oireitani ihmisille. Ja koska diagnoosia ei saa, ei myöskään Kelalta saa mitään tukia. Olen menettänyt luottamukseni tähän yhteiskuntaan, nyt toivon, että yhteiskunta todistaisi minulle olevansa vielä luottamukseni arvoinen, Vesala kuvasi seminaariyleisölle ahdinkoaan.
Lääkärit vakuuttuneita &#8211; homeongelma on todellinen
35 vuotta työterveyslääkärinä toiminut Kyösti Rinne havaitsi jo varhain, että suurimmalla osalla toistuvista poskiontelotulehduksista kärsivillä oli myös homeongelmaa joko kotona tai työpaikalla. Rinne toimi vuosikymmeniä kauhajokelaisen homekoulun työterveyslääkärinä.
Tänä päivänä koulu ei enää ole käytössä, mutta 18 koulun kolmestakymmenestä opettajasta on jossain vaiheessa sairastunut melko vakaviin sairauksiin.
&#8211; Homeongelmat aiheuttavat muutakin kuin vain limakalvo- ja hengitystieoireita. Sairastuneiden joukossa on ollut esimerkiksi todella harvinaisia autoimmuunisairauksia, rintasyöpiä ja keuhkosyöpä tupakoimattomalla naisella. Yhden nuoren syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa.
&#8211; Koulun rakentaminen maksoi Kauhajoella 8,5 miljoonaa euroa, eli jos kahdeksan oppilaan tulevaisuus muuttuu homeettoman koulun ansiosta normaaliksi, on se kannattava satsaus jo taloudellisestikin, Rinne kertoi.
Kenen korvien välissä on vikaa?
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Christer Häggvist kertoi seminaariyleisölle, että tänä päivänä käydään tietyissä piireissä lääkärien keskuudessa kiivasta keskustelua siitä, ovatko homeongelmat pelkästään mielen tuotteita. Koska sisäilmaongelmista sairastuneet raportoivat lääkäreille hyvin monenlaisia oireita, taudinkuvaa on vaikea saada yhden diagnoosin alle.
Koska harhaluuloisuushäiriön oireisiin liittyy myös kokemus tai pelko fyysisestä sairaudesta, tulee monelle lääkärille kiusaus ajatella ongelman olevan korvien välissä.
&#8211; Tänä päivänä tiedetään, että neuroinflammaatio eli aivojen tulehdusreaktio on keskeinen tekijä monen psykiatrisen ja neurologisen sairauden taustalla, kuten skitsofreniassa, masennuksessa, kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä, lihasrappeumataudissa ja Alzheimerissa.
&#8211; On valitettavaa, että tietyt julkisilla varoilla ylläpidetyt erikoislääkäreiksikin kutsutut tahot harjoittavat edelleen hoitomuotoja, joiden tehosta ei ole mitään näyttöä. Kenen korvien välit ovat tässä päässeet tulehtumaan? Häggvist kysyi.

Yhteiskunnan tuen puute johti sisäilmasairastuneen lapsen kuolemaan – isän vetoomus: ”Auttakaa meitä”

KOLUMNI Koulut ja päiväkodit homehtuvat. Kuntaliiton laskelmien mukaan Suomessa noin tuhat koulua kärsii jonkinasteisista homeongelmista. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan merkittävien kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamat kertaluonteiset korjauskustannukset ovat 1,2–1,6 miljardia euroa. Korjauskulujen päälle tulevat vielä sairauksien aiheuttamat kulut.

Asian hoitaminen ei ole rahasta kiinni. On kyse arvovalinnoista. Kyse on siitä, mihin rahat ohjataan. Vertailun vuoksi pahasti korruptoituneen tuulivoimatuotannon tukea ollaan lisäämässä niin, että se nousee lähivuosina noin 600 miljoonaan euroon vuodessa. Yksin tuulivoimatukiaisiin käytettäsiin yhden vaalikauden aikana 2,4 miljardia euroa.
Korruptoituneen tuulivoiman tukiaisista luopumalla voitaisiin rahoittaa sisäilmasta saraistuneiden sosiaaliturva. Tuulivoimatukiaisvarat riittäisivät myös sairastuneiden evakkoasuntoihin sekä homekoulujen ja -päiväkotien kertaluontoisiin korjauskustannuksiin.
Sisäilmaongelmat ja rakennusten kosteusvauriot ovat päivittäin otsikoissa. Sisäilmaongelmien pysyvästi sairastuttamat ihmiset on jätetty heitteille. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä sen alaisuudessa kansalaisten terveydestä vastaavien organisaatioiden, Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) sekä Työterveyslaitoksen (TTL) tutkijat samoin kuin vakuutuslaitokset syyllistävät homeesta sairastuneita edelleen luulotautisiksi. Ohittavatko bisnesintressit ihmisten terveyden? Kun Kela ja vakuutusyhtiöt eväävät korvaukset 5 000 sairastuneelta, ne säästävät joka vuosi satoja miljoonia euroja, joidenkin laskelmien mukaan jopa yli miljardin verran joka ikinen vuosi.
On ainakin satoja, ellei jopa tuhansia tapauksia, joissa on todettu sairastumisen johtuneen työpaikan olosuhteista, mutta vakuutusyhtiöt ovat evänneet korvaukset. Näin on menetelty, vaikka syy-yhteys on selvästi pystytty osoittamaan. Lain mukaan sairaus voidaan korvata ammattitautina, jos sairauden syy-yhteys työn sisältämään laissa määriteltyyn altistavaan tekijään on osoitettavissa riittävällä todennäköisyydellä.
Ammattitauti on sairaus, joka on todennäköisesti aiheutunut työssä esiintyvästä fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä. Malliesimerkkejä ovat sekä Kokkolan että HUS:n kätilöiden tapaukset. Kaikki oikeusasteet totesivat Kokkolan tapauksessa, että työkyvyttömyyteen johtaneet sairaudet ovat johtuneet työpaikan olosuhteista. Hovioikeus ratkaisi asian kätilöiden eduksi, mutta Korkein oikeus eväsi korvaukset ilman suullista kuulemista. Korkeimman oikeuden menettelyä voidaan oikeutetusti pitää oikeusmurhana.
Kun suomalainen oikeuslaitos menettelee näin härskisti Suomen kansalaisia kohtaan, niin millä oikeutuksella Suomen valtio kuvittelee olevansa oikea taho opastamaan muita maita oikeusvaltioperiaatteisiin. Puheoikeus on ansaittava. Ja se ansaitaan ainoastaan laittamalla kuntoon ensin oma piha.
Matti Putkonen 
työmies (ps.)

Putkonen: Voiko oikeusvaltio jättää sairastuneet heitteille?

Ei voi olla niin, että vain pari valtion organisaatiota määrittelee sen, onko tuhansien ihmisten sairastumisissa ja työkyvyttömyydessä kysymys sairaudesta vai ”luulotaudista”, ärähtää kansanedustaja Leena Meri.
 
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Meri osallistui valtioneuvoston kanslian järjestämään Terveet tilat -seminaariin 5.6.2018. Seminaariin osallistuivat mm. eduskuntaryhmien puheenjohtajat sekä ministerit Kimmo Tiilikainen (kesk.) ja Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
Päättäjät tulevat jälkijunassa
Omassa puheenvuorossaan Meri korosti sitä, että julkisen vallan on huolehdittava ihmisten terveydestä, turvallisesta ympäristöstä ja sosiaaliturvasta.
&#8211; Nämä kuuluvat perustuslaissa oleviin ihmisten perusoikeuksiin. Siksi sisäilmaongelmille on pakko tehdä jotain, vaikka päättäjät tässä nyt jälkijunassa tulevatkin. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä nostikin viime kesänä sisäilmaongelmat, niiden torjunnan ja sairastuneiden oikeudet yhdeksi kärkihankkeekseen, johon panostetaan.
Sairastuneille oikea diagnoosi
Meri toi kentältä viestiä ja sanoi, että ongelmistaan kertovat ihmiset ovat viestittäneet luottamuspulasta. Sairastuneiden ihmisten ääni ei näytä valmistelussa kuuluvan päätöksentekijöille.
&#8211; Erityisongelmana on se, etteivät sairastuneet saa kunnollista diagnoosia. Diagnoosi takaisi heille oikeudenmukaisen työkyvyttömyyseläkkeen tai sosiaaliturvan. Koska asianmukaista diagnoosia ei saa, moni hakee lääkäreiltä mielenterveyslausuntoa, Meri kertoo.
Luottamuspulaan on Meren mielestä ratkaisuna moniäänisyys, erilaisten osaajien kuuleminen.
Tutkimusta ja sisäilmaklinikoita
&nbsp;
Meri kuuluu eduskunnan sisäilmaryhmään, joka on laatinut parikymmenkohtaisen toimenpideohjelman ympäristöministeriölle. Tuo toimenpideohjelma on melko kattava, mutta hänen mukaansa siihen pitäisi lisätä kaksi kohtaa.
&#8211; Tarvitsemme ehdottomasti Suomeen tutkimusta ja hoitoa antavia sisäilmaklinikoita. Tarvitsemme myös ns. väistöasuntoja, joissa sisäilmasta sairastuneet voivat asua siihen saakka, kunnes vaikkapa oma koti on remontoitu asumiskuntoon, Meri totesi.

Meri: Sisäilmasairaille perustuslain mukaiset oikeudet

Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti järjestöille lausuntopyynnön koskien luonnostaan &#8221;toiminnallisten häiriöiden&#8221; kriteerejä ja hoitoa. Perussuomalaiset totesivat lausunnossaan STM:n työryhmän esittävän omassa raportissaan hyvin yksipuolista näkemystä kroonisista sairauksista.

Hoitoa ja kuntoutusta kehitettävä
Perussuomalaiset pitävät tervetulleena sitä, että tulevaisuudessa halutaan kiinnittää enemmän huomiota vaikeiden kroonisten sairauksien diagnostiikkaan sekä hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseen. Hoitojärjestelmän kehitys ja vastuiden jako sairaanhoitopiireittäin ja osaamiskeskuksien perustaminen vaatii myös lisää resursointia.
&#8211; Haluamme kuitenkin tuoda esille huolemme siitä, että työryhmä esittää hyvin yksipuolista näkemystä kroonisista sairauksista. Työryhmässä on paljon mm. vakuutusjärjestelmän eri edustajia, joiden taustaintressit vaikuttanevat näkemyksiin asiassa, jossa kuitenkin nimenomaan intressipiireistä riippumaton, puolueeton näkemys on välttämätöntä.
&#8211; Työryhmä on niputtanut yhteen kirjavan joukon erilaisia sairauksia ja oireyhtymiä ja on päättänyt nimittää niitä toiminnallisiksi häiriöiksi. Monille esitetyille oiretiloille löytyy kuitenkin selittävä tekijä, eli oireet eivät ole lääketieteellisesti selittämättömiä oireita, kuten työryhmä väittää, todetaan perussuomalaisten ministeriölle jättämässä lausunnossa.
Ympäristöherkkyyspotilaille sosiaaliturva
Perussuomalaiset haluavat erityisesti nostaa esille ympäristöherkkyyssairaudet ja sairastuneiden tilanteen.
&#8211; Ihmettelemme suuresti, miksi tälle kasvavalle potilasryhmälle ei edelleenkään myönnetä sosiaaliturvaa. Tämä käytäntö on räikeässä ristiriidassa perustuslain kanssa ja se tulee korjata välittömästi.
Ympäristöherkkyyssairauksiin kuuluvat kosteus- ja homesairaus, monikemikaaliyliherkkyys, sähköyliherkkyys ja valoyliherkkyys sekä infraäänen aiheuttama oireyhtymä.
&#8211; Esitetyssä dokumentissa on liikaa korostettu, että oireilu johtuu potilaiden pelosta ja huolestuneisuudesta. Tämä tulkinta edustaa vakuutusyhtiöiden linjaa. On myös väärin ajatella, että hoitojen painopisteenä on oltava monenlaiset psykologiset hoidot ja potilaiden rauhoittelu, perussuomalaisten lausunnossa painotetaan.
&#8211; On useita tapauksia, joissa on todettu sairastumisen johtuneen työpaikan olosuhteista, mutta vakuutusyhtiöt ovat evänneet korvaukset. Näin on menetelty, vaikka syy-yhteys on selvästi pystytty osoittamaan.
Kokkolan työkyvyttömyysriidan ristiriitainen päätös
Lain mukaan sairaus voidaan korvata ammattitautina, jos sairauden syy-yhteys työn sisältämään laissa määriteltyyn altistavaan tekijään on osoitettavissa riittävällä todennäköisyydellä.
&#8211; Ammattitauti on sairaus, joka on todennäköisesti aiheutunut työssä esiintyvästä fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä. Tästä on malliesimerkkinä Kokkolan ja HUS:n kätilöiden tapaukset. Kaikki oikeusasteetkin totesivat Kokkolan tapauksessa, että työkyvyttömyyteen johtaneet sairaudet ovat johtuneet työpaikan olosuhteista. Siitä huolimatta korkein oikeus eväsi korvaukset vakuutusyhtiön perustelujen pohjalta kuulematta kätilöitä, perussuomalaiset toteavat.
Kosteus- ja homeongelmat vakava tekijä
Puolue muistuttaa lausunnossaa, että altistuminen kosteus- ja homemikrobistolle on hyvin tärkeä tekijä monien ns. toiminnallisten häiriöiden kehittymisessä.
&#8211; Dokumentissa oireet on ripoteltu eri lääketieteen alojen välille. Todellisuudessa nämä oireet, joita työryhmä kutsuu toiminnallisiksi häiriöiksi, ovat monesti kosteus- ja homesairauden ilmentymä.
&#8211; Ympäristösairaudet, toisin kuin työryhmä väittää, ovat hankittuja sairauksia, jotka kehittyvät, kun elimistö altistuu pitkäaikaisesti tai voimakkaasti home- ja kosteusvaurion seurauksena muodostuvalle mikrobistolle. Siten on väärin väittää, ettei löydy selittäviä tekijöitä tai että oireet ovat lääketieteellisesti selittämättömiä.
Läpinäkyvyyttä seurauksien käsittelyyn
Perussuomalaiset ihmettelevät työryhmän esittämää referenssilistaa ja tarkoituksenhakuisuutta erottaa ympäristötekijät potilaiden kokemista oireista. Tämä menettely poistaa viranomaisilta vastuun tarjota lainmukainen terveellinen asuin- ja työympäristö.
Perussuomalaisten mielestä painopiste ongelmien ratkaisussa tulee olla:
1. Terveiden kiinteistöjen rakentaminen, oikeaoppinen kiinteistöjen huolto ja valvonta. 
2. Pitää kehittää puolueetonta tutkimusta, jossa selvitetään sairastumisen mekanismeja. 
3. Pitää panostaa lääkäreiden koulutukseen, tehdä poikkilääketieteellistä tutkimustyötä ja hoitaa poti-lasta holististen periaatteiden mukaisesti. 
4. Lisätä läpinäkyvyyttä, objektiivisuutta ja avoimuutta mm. kosteus- ja homesairauden syiden ja seurauksien käsittelyssä. 
5. Tarjota sisäilmasta sairastuneille potilaille sosiaaliturvaa, koska turvattomuus lisää heidän stressiä ja näin ollen ylläpitää oireistoa.
&#8211; Yhteenvedoksi toteamme, että ympäristöherkkyyssairauksia ei ole käsitelty dokumenttiluonnoksessa riittävällä kliinisellä asiantuntemuksella. Tämän potilasryhmän osalta Suomi rikkoo oikeusvaltiolta vaadittavia normeja. Sosiaaliturva ja lääketieteellisiin tosiasioihin perustuvat tutkimukset ja hoidot tulee korjata välittömästi, perussuomalaiset vaativat.

Perussuomalaiset jättivät lausuntonsa STM:lle: Sisäilmasta sairastuneille potilaille sosiaaliturvaa

Kirjoitus on poistettu asianosaisen pyynnöstä 23.4.2019.

Kahden sisäilmasairaan lapsen äiti kertoo taistelustaan lastensa opetuksen puolesta – ”koko kahdeksannen ja yhdeksännen luokan kotona ilman perusopetusta”

Perussuomalainen kansanedustaja Jari Ronkainen on tänään jättänyt kirjallisen kysymyksen sisäilmasairastuneiden akuuttiavusta. Ronkainen on saanut runsaasti viestejä sairastuneilta, jotka ovat kokeneet jääneensä sairautensa akuuttivaiheessa ilman lakisääteistä turvaa.

&#8211; Olen lukenut järkyttäviä kertomuksia, jossa sairastuneet ovat joutuneet muuttamaan omasta kodistaan ja asumaan teltassa tai autossa. Yhteiskunnalla pitää olla edellytykset tukea näitä ihmisiä, Ronkainen toteaa.
&#8221;Jos sairastut homeeseen, niin lykkyä tykö&#8221;
Ronkainen ihmettelee kysymyksessään, miten SPR:llä voi olla telttamajoitusmahdollisuus jopa 10 000 ihmiselle, mutta sisäilmasairastuneiden auttamiseksi hätämajoitusta ei ole.
&#8211; Miten on mahdollista, että kun 2015 Suomeen tuli turvapaikanhakijoiden tulva, niin jokainen saatiin majoitettua, jos ei muuten niin lämmitettyihin telttoihin? Mutta jos tänään sairastut kotonasi homeeseen, niin lykkyä tykö, Ronkainen puuskahtaa.
Sairastuneet ovat väliinputoajia
Ronkainen ottaa kantaa myös kohua herättäneeseen ja sairaita kurittavaan aktiivimalliin.
Taloussanomat uutisoi eilen, kuinka lääkäriin työkyvyttömäksi todennut henkilö voi joutua työttömien aktiivimallin piiriin ja tukien leikkauksen kohteeksi, jos eläkeyhtiö on hylännyt hänen hakemuksensa. Ronkainen on aiemmin tehnyt lakialoitteen ja kirjallisia kysymyksiä koskien vakuutusyhtiöiden toimintaa.
&#8211; Nämä ihmiset ovat väliinputoajia, joita tulisi auttaa rankaisemisen sijasta. Oikea-aikainen kuntoutus jäljellä olevan työkyvyn säilyttämiseksi tai työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen säästäisi yhteiskunnalle pitkän pennin. Harkitsen lisätoimia sen suhteen, mitä aktiivimalli tarkoittaa vakuutusprosessin kiemuroissa oleville, ilmoittaa Ronkainen.

Ronkainen: Turvapaikanhakijoille löytyy hätämajoitus, mutta sisäilmasairastuneille ei

Huonon rakentamisen aiheuttamat kosteusvauriot johtavat ensin homeoireisiin, jotka joka toisella yleistyvät monikemikaaliherkkyydeksi ja jopa sähköyliherkkyydeksi. Näihin ympäristöherkkyyksiin ei ole hyvin tepsivää hoitoa, ja niihin sairastuneet jäävät vaille sosiaaliturvaa, ilmiöön perehtynyt lääketieteen professori sanoo.

Tiedetään, että home-, monikemikaali- ja sähköyliherkkyys liittyvät toisiinsa voimakkaasti. Lähes poikkeuksetta ensiksi tulee homesairaus, sitten jonkun vuoden kuluttua monikemikaaliyliherkkyys ja siitä taas jonkun vuoden kuluttua osalle sähköyliherkkyys. Hyvin tepsivää hoitoa ei ole keksitty.
Hyvin harvoin löytyy sähköyliherkkää henkilöä ilman että hänellä olisi home- ja monikemikaaliherkkyyttä, sanoi professori Ville Valtonen <a href="https://stage.sudev.fi/tuumaustunnilla-torstaina-sisailmasairastuneet-jatetty-suomessa-heitteille-miksi-ongelmaa-ei-oteta-vakavasti/">Työmiehen tuumaustunnilla</a>.
Tällä hetkellä homesairaan on lähes mahdotonta saada sairauslomia tai -eläkettä, vaikka olisi ihan selvästi työkyvytön, Valtonen väittää.
&#8211; Tiedän lukuisia opettajia ja sairaanhoitajia ja vastaavia, jotka on menettänyt vakinaisen virkansa, kun he eivät yksinkertaisesti pysty siinä työpaikassa oleskelemaan, ja heitä ei uskota.
Valtosen mukaan osa homesairaista joutuu jättämään kotinsa, jos siinä on ollut kosteusvaurio, jonka korjaaminen on erittäin vaikeaa ja kallista.
&#8211; Ja sitten se lopulta johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen, kun omaiset ja sukulaisetkaan ei tahdo uskoa potilaan kertomuksia.
<h4>Masennuksella eläkkeelle helpommin</h4>
Valtosen mielestä homesairauksiin sairastuneiden sosiaaliturvaa pitäisi nopeasti kehittää. Kyse on suurimmasta potilasryhmästä, joka tällä hetkellä on hyvinvointivaltion turvan ulkopuolella, ja heitä on paljon.
He pääsevät kuitenkin joskus sosiaaliturvaan kiinni väärillä diagnooseilla, Valtonen sanoo.
&#8211; Yleisin väärä diagnoosi on masennus, koska sillä pääsee paljon helpommin sairauseläkkeelle.
Valtosen mielestä on laiton tilanne, että Kela ja vakuutusyhtiöt eivät hyväksy ympäristöyliherkkyyttä sairausdiagnoosinaa työkyvyttämyyden syyksi.
&#8211; Laissa nimenomaan korostetaan, että työkyvyttömyys on kokonaisarvio, jossa otetaan huomioon hyvin monet asiat, tärkeintä on tietenkin potilaan ikä, aikaisempi koulutus, aikaisempi työhistoria ja ennen kaikkea kyky tehdä työtä siinä tilassa missä hän on, millä hän elättäisi itsensä, Valtonen sanoo.
&#8211; On ihan selvää, että konttoristin työkyvyttömyyskriteerit on vähän erilaiset kun jonkun metsätyömiehen &#8211; mutta se on kokonaisarvio. Useimmat lääkärit ja tavallinen maallikkokin näkee hyvin äkkiä, että tuo on työkyvytön.
<h4>Päätöksiä potilasta näkemättä</h4>
Valtosen mielestä on erityisen epäoikeudenmukaista, että Kela ja vakuutusyhtiöt voivat näkemättä potilasta noin vain sanoa, että potilas on työkykyinen. Valitusrumba voi kestää jopa viidestä kahdeksaan vuotta.
&#8211; Ja sinä aikana ne on usein ihan ystävien ja sukulaisten hyväntahtoisuuden varassa nää henkilöt.
Valtosen mielestä pitäisi korostetusti tuoda esiin, että ei mikään laki sano, että ympäristöyliherkkyys ei aiheuttaisi työkyvyttömyyttä.
Kela ja vakuutusyhtiöt perustelevat asian niin, että kun ei ole olemassa mitään diagnostista testiä, niin päinvastaisen näytön puuttuessa voidaan aina potilasta pitää työkykyisenä.
&#8211; Vaikka sen ihan päivänselväksi näkee ja vaikka olisi kymmenen erikoislääkärin lausunnot, siitä huolimatta Kela hylkää, Valtonen hämmästelee.
Valtosen mielestä tulkinta on laiton.
&#8211; Mutta niillä on valitettavasti valta tällä hetkellä, Kelalla ja vakuutusyhtiöillä tässä asiassa.
&nbsp;

Homesairauksista kärsivät putoavat sosiaaliturvan ulkopuolelle – professori pitää tilannetta laittomana

Monta tuhatta ihmistä saa Suomessa päivittäin vakavia oireita huonosta sisäilmasta, sanoi homesairauksiin erikoistunut lääketieteen professori Ville Valtonen <a href="https://stage.sudev.fi/tuumaustunnilla-torstaina-sisailmasairastuneet-jatetty-suomessa-heitteille-miksi-ongelmaa-ei-oteta-vakavasti/">Työmiehen tuumaustunnilla</a> keskiviikkona. Valtosen mukaan kustannukset kaatuvat aikanaan ongelman kieltävien vakuutusyhtiöiden ja Kelan niskaan.

Suomessa ei Valtosen mukaan ole tehty yhtään kunnollista epidemiologista tutkimusta, jonka perusteella voisi sanoa, kuinka paljon potilaita sairastuu huonon sisäilman aiheuttamiin homesairauksiin.
&#8211; Arvion mukaan voidaan sanoa että noin 800 000 suomalaista altistuu homeelle ja kosteusvaurioille päivittäin joko työpaikallaan tai omassa kodissa tai jossain julkisessa rakennuksessa, Valtonen sanoi.
Näistä useita kymmeniä tuhansia saa oireita päivittäin, mutta oireet on onneksi valtaosassa aika lieviä, tulee päänsärkyä, nenä menee tukkoon, yskittää tai silmiä kirvelee.
&#8211; Mutta vakavia oireitakin saa päivittäin useita tuhansia henkilöitä. Valitettavasti tarkkaa lukua, kuinka paljon tämä aiheuttaa työkyvyttömyyttä ja kuinka paljon ennenaikaista kuolemaa &#8211; tästä ei valitettavasti ole tarkkaa tietoa, Valtonen harmitteli.
<h4>Vakuutusyhtiöille tulossa miljardilasku</h4>
Pahiten kärsivät ihmiset saavat kuitenkin vain harvoin esimerkiksi päätöstä työkyvyttömyyseläkkeestä, vaikka oireet käytännössä estäisivätkin oman ammatin harjoittamisen.
&#8211; Vakuutusyhtiöt ja Kela on varmasti jo ymmärtäneet, että tässä on miljardiluokan lasku niille tulossa. Ja heitä mä ymmärrän siihen asti, että jos ne viimeiseen asti taistelee, ne säästää miljardeja pitkässä juoksussa, Valtonen totesi.
&#8211; Mutta sitten kun ne romahtaa, niin sitten voi käydä hyvin huonosti koko Suomelle, koska jos vakuutusyhtiöt menee nurin ja muuta, niin ei sekään ole ihan helppoa.
Valtosen mukaan totuus yleensä tulee lopulta esiin.
&#8211; Se voi kestää sata vuotta, tässä tapauksessa ei ehkä nyt sataa vuotta. Kyllä kannattaisi haistella ilmapiiriä ja pyrkiä voittajien joukkoon.
<h4>Enää ei osata rakentaa</h4>
Perimmäinen syy ongelmiin on Valtosen mukaan se, että Suomessa ei enää osata rakentaa.
&#8211; Tämä on ihan selvää. Uusissakin taloissa vuoden kahden kuluttua katto vuotaa, jolloin se on lopullisesti pilalla.
Valtosen mukaan monet koulut on Suur-Helsingin alueella pilattu sillä, että on hankkeella niin kireät aikataulut.
&#8211; Pannaan märän betonin päälle muovimatto liimakerroksella, josta tietää varmuudella että siitä tulee susi koko loppuajan siitä rakennuksesta. Valtavia summia tuhlataan tämmöisiin.

Professori: sisäilmaongelmista on tulossa miljardien eurojen lasku yhteiskunnalle

Miten turvata sisäilmasairastuneiden ihmisarvoinen elämä? Miten sairastuneet saataisiin avun piiriin? Asiaa puivat keskiviikkona 17.1.2017 klo 11 alkaen professori Ville Valtonen, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Tamara Tuuminen ja kätilö Annika Rönneberg. Tilaisuutta isännöi työmies Matti Putkonen.

Homekoulujen, lastentarhojen ja laitostilojen määrä Suomessa on hälyttävän suuri. Riskiryhmään arvioidaan kuuluvan yli 40% kouluista, 20% asunnoista ja 5% toimistoista. Arvioiden mukaan jopa 800 000 suomalaista on jo altistunut.
Nyt on viimeinen hetki pysäyttää tämä kehitys. Vaikutukset kansanterveyden ja kansantalouden kannalta ovat todella merkittäviä. Sisäilmastasairastuneiden oikeudet on turvattava ja lisäsairastumiset estettävä. Mistä on kysymys? Mikä on vakuutuslaitosten rooli sairastuneiden vähättelyssä? Ohittaako raaka bisnes jälleen kerran ihmisten terveyden? Miksi sairastuneet jäävät sosiaaliturvan ulkopuolelle. Näistä aiheista enemmän tuumaustunnilla.
Tilaisuus on päättynyt. Lähetyksen jälkitallenne:
<iframe loading="lazy" src="https://www.youtube.com/embed/f19RyuGJcNI" width="460" height="255" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>
Professori Ville Valtonen käy tuumaustunnilla läpi sisäilmasairauksia ja -sairastumista. Lisäksi Valtonen puuttuu keskeiseen epäkohtaan – miksi sairastuneet jäävät usein kokonaan sosiaaliturvan ulkopuolelle. Miksi lääkärin kokonaisarvio ei riitä sosiaaliturvaan?
Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, lääketieteellisen mikrobiologian dosentti Tamara Tuuminen käy läpi lääkärien koulutuksen uudistustarpeet ja kertoo, minkälaisiin tutkimuksiin yhteiskunnan tulisi jatkossa panostaa.
Kätilö Annika Rönneberg kertoo, miksi hänen ja satojen muiden Kätilöopistolla sairastunutta kollegaansa eivät saaneet todellista apua tilanteeseensa. Mikä on työnantajan vastuu?
Tervetuloa katsomaan lähetystä.

Tuumaustunnilla keskiviikkona: Sisäilmasairastuneet jätetty Suomessa heitteille, miksi ongelmaa ei oteta vakavasti?

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esitti 36 000 000 euron rahoitusta home- ja kosteusvauriosairauden tutkimukseen, diagnostiikkaan, hoitoon ja kuntoutukseen. Esitys kaatui tiistaina 19.12. äänestyksessä äänin 146-48.

&#8211; Esitimme konkreettisia toimenpiteitä sisäilmasairaiden auttamiseksi. Sairastuneet tulee siirtää kelvollisiin asuintiloihin mahdollisimman nopeasti ennen kuin sairaus pahenee työkyvyttömyyttä aiheuttavaksi, eduskuntaryhmä toteaa.
Lisäksi eduskuntaryhmä esitti, että sote-uudistuksen yhteydessä perustetaan 18 sisäilmapoliklinikkaa, vähintään yksi jokaiseen maakuntaan.
Hallitus säästää väärästä päästä
Asiantuntijoiden mukaan pitkäaikaisesta sisäilmaongelmille altistumisesta voi koitua elinikäisiä sairauksia, kuten astmaa, reumaa sekä allergioita. Suomessa terveydelle haitalliselle sisäilmalle altistuu jopa 800 000 ihmistä.
&#8211; Hallitus säästää väärästä päästä – jälleen kerran. Sisäilmasairaudet aiheuttavat valtavia kustannuksia vuosittain sairauksien ja työkyvyttömyyden myötä. Olisi ennen kaikkea myös inhimillistä auttaa ihmisiä ja estää sairauksia.
&#8211; Olemme kyllä huomanneet, että inhimillisyydellä hallitukselle ei kannata perustella mitään. Se nähtiin, kun hallitus vähensi ruoka-apua suomalaisilta ja toisaalta antoi rahaa laittomasti maassa oleville. Mutta luulisi, että heitä kiinnostaisi edes taloudellinen säästö, jonka ennaltaehkäisy sekä asianmukainen hoito ja tutkimus toisi, eduskuntaryhmä huomauttaa.

Hallitus ei lisää resursseja sisäilmasairaiden hoitoon

VIDEO | Sisäilmasairaus alkaa usein ärsytysoireilla kuten nuhalla, yskällä ja silmien punoituksella. Lopuksi voidaan olla tilanteessa, jossa edessä ovat neurologiset ja reumaattiset oireet sekä astma. Tänäkin päivänä sisäilman aiheuttamat oireet tulkitaan helposti psykosomaattisiksi. Asialle on tehtävä jotakin. Tätä mieltä olivat niin puhujat kuin yleisökin kansanedustaja Lea Mäkipään emännöimässä tilaisuudessa Eduskunnan kansalaisinfossa.

Tilaisuuden nimenä oli kattavasti “Sisäilmasairauksien aiheuttajat, ehkäisy ja hoito &#8211; ratkaisuja kasvavaan ongelmaan.” Aihe koskettaa selvästi monia, sillä kansalaisinfon tilat olivat turvoksiin asti täynnä ja kansa korvat hörössä koko parituntisen tilaisuuden ajan.
Pikkuparlamentissa kuultiinkin asiantuntijoiden puheenvuoroja kasvavan ongelman todellisista aiheuttajista, sairauden ehkäisystä ja diagnostiikasta sekä mittausmenetelmistä ja sisäilman puhdistamisesta. Aivan kädettömiä ei oltu käytännön ratkaisujenkaan suhteen, sillä tilaisuuden lopuksi kuultiin niin sanotusti hevosen suusta miten sisäilman myrkyistä on mahdollista päästä eroon titaanioksidin avulla.
Ohjelman aluksi kansanedustaja Lea Mäkipää kertoi työstä, jota perussuomalaiset jo ovat tehneet eduskunnan vallan saleissa sisäilma- ja homeongelman ratkaisemiseksi. Hän muistutti myös siitä, että Työterveyslaitoksen laskelmien mukaan Suomessa on 800 000 ihmistä, jotka päivittäin altistuvat sisäilman ongelmille niin kodeissa kuin työpaikoillakin. Mäkipää totesi sairastuneiden jääneen aivan liian vähälle huomiolle.
<iframe loading="lazy" frameBorder="0" width="460" height="259" allowfullscreen webkitallowfullscreen mozallowfullscreen src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/27zari99"></iframe> 
Sisäilmasairaudet &#8211; Lea Mäkipää. 5 min 40 sek.
-Sairastuneet tarvitsevat uudet diagnoosinumerot saadakseen tukea toimenpiteisiin ehkäisemään lisäsairastumista, tukea kuntoutumiseen ja työllistymiseen, sairastuneille soveltuvien asuntojen hankintaan ja yhdenvertaiseen sosiaaliturvaan.
<h4>Lindström haluaa teknikot takaisin rakennuksille</h4>
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström oli hänkin hankkiutunut väentungokseen kiireisestä ministeriaikataulustaan huolimatta, ovathan sisäilmasairausten helpottaminen ja ratkaisujen löytäminen perussuomalaisten sydämenasia.
&#8211; Hallitus on hyväksynyt jo hallitusohjelmassaan kärkihankkeena terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen. Yksi projekteista on Terveellisten talojen Suomi.
<iframe loading="lazy" frameBorder="0" width="460" height="259" allowfullscreen webkitallowfullscreen mozallowfullscreen src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/4miw78s3"></iframe> 
Jari Lindström
Vastatessaan yleisön kysymyksiin Lindström pohti myös sitä, onko rakentamisessa ja sen tehokkuuden tavoittelussa menty jo liian pitkälle. Hänen mukaansa voisi ehkä miettiä, pitäisikö teknikkotaso palauttaa rakennustyömaille. Näin toimien pystyttäisiin yhdistämään paras teoreettinen tieto ja käytännön osaaminen ja siten ehkäisemään ongelmia jo ennakolta.
Biokemisti Pekka Nikkola puhui sisäilman ongelmien takia sairastuneen näkökulmasta ja käsillä olevan ongelman hoidosta. Hän esitti näkemystensä tueksi visuaalista näyttöä ja puhui ikäänkuin tiedemiehen suulla. Hän puuttui myös siihen, että valitusvirkamiehet Suomessa suojelevat enemmänkin toisiaan ja muita virkamiehiä kuin kansaa. Hyviä uutisia on hänen mukaansa kuitenkin tiedossa.
<iframe loading="lazy" frameBorder="0" width="460" height="259" allowfullscreen webkitallowfullscreen mozallowfullscreen src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/orwvh0yz"></iframe> 
Sisäilmasairaudet &#8211; Pekka Nikkola. 19 min 35 sek. 
Turun yliopiston dosentti Esa-Matti Lilius valisti seikkaperäisesti kosteusvauriodiagnostiikasta ja mittausmenetelmistä. Hän muistutti yleisöä Toxtest-tutkimushankkeesta vuodelta 2010-2012. Lopputoksena oli tieteellinen sekaannus eikä kiistatonta selvyyttä asiasta ole vieläkään.
Asia on suomalaisessa tiedeyhteisössä selvästi hankala ja suuria tunteita herättävä.
<iframe loading="lazy" frameBorder="0" width="460" height="259" allowfullscreen webkitallowfullscreen mozallowfullscreen src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/elu4z7dk"></iframe> 
Sisäilmasairaudet &#8211; Esa-Matti Lilius Turun yliopistosta. 24 min 6 sek. 
Lilius esitteli tilaisuudessa myös biomonitorointimallia.
Tekninen johtaja Kari Enroth oli paikalla kertomassa edustamansa yrityksen fotokatalyysiä hyödyntävästä ratkaisusta sisäilmasairauksien ehkäisemiseksi.
<iframe loading="lazy" frameBorder="0" width="460" height="259" allowfullscreen webkitallowfullscreen mozallowfullscreen src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/s9ueww6f"></iframe> 
Sisäilmasairaudet &#8211; Kari Enroth. 18 min 58 sek.
&#8211; Heti alkuun korostan, että kyseessä ei ole remonttimenetelmä, eikä tällä voi eikä saa korvata kunnolla tehtyä kosteusvauriokorjausta.
Enroth käytti esimerkkinään Äänekoskella tehtyä kouluremonttia, jossa käytettiin fotokatalyysiä. Remontti mahdollisti Enrothin mukaan koulunkäynnin väliaikaisen jatkamisen toivottomiksi tuomituissa tiloissa.

SIsäilmasairaudet

PS:n oikeudenmukaisuuspaketti julki – sisäilmasairaille apua, vakuutuslääkärit vastuuseen, puoluetukea alas, ruoka-apuun ja eläinsuojeluun parannuksia

Torstain Tuumaustunnilla ilmastopolitiikasta, sisäilmasairauksista ja vanhusten asemasta puhumassa Jussi Halla-aho, Leena Meri ja Arja Juvonen

Eläkkeellä oleva biokemisti: ”Työterveyslaitoksen turhat hometestit olivat huijausta ja sairastuneiden turhaa pahoinpitelyä”

Yhteiskunnan tuen puute johti sisäilmasairastuneen lapsen kuolemaan – isän vetoomus: ”Auttakaa meitä”

Putkonen: Voiko oikeusvaltio jättää sairastuneet heitteille?

Meri: Sisäilmasairaille perustuslain mukaiset oikeudet

Perussuomalaiset jättivät lausuntonsa STM:lle: Sisäilmasta sairastuneille potilaille sosiaaliturvaa

Kahden sisäilmasairaan lapsen äiti kertoo taistelustaan lastensa opetuksen puolesta – ”koko kahdeksannen ja yhdeksännen luokan kotona ilman perusopetusta”

Ronkainen: Turvapaikanhakijoille löytyy hätämajoitus, mutta sisäilmasairastuneille ei

Homesairauksista kärsivät putoavat sosiaaliturvan ulkopuolelle – professori pitää tilannetta laittomana

Professori: sisäilmaongelmista on tulossa miljardien eurojen lasku yhteiskunnalle

Tuumaustunnilla keskiviikkona: Sisäilmasairastuneet jätetty Suomessa heitteille, miksi ongelmaa ei oteta vakavasti?

Hallitus ei lisää resursseja sisäilmasairaiden hoitoon

Sisäilmasairaudet ovat kansantauti

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025