Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

sisäisen turvallisuuden selonteko

Sisäministeri Rantanen sisäisen turvallisuuden selonteosta: ”Ensivasteen uhkiin antavat sisäisen turvallisuuden viranomaiset”

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri nosti esiin eduskunnassa &#8211; sisäisen turvallisuuden selonteon pohjalta käydyssä keskustelussa &#8211; turvallisuusviranomaisten puutteelliset resurssit. Lakivaliokunnan kuulemisissa saadun selvityksen mukaan oikeudenhoidon resurssit ovat jo pitkään olleet alimitoitettuja.

&#8211; Lakivaliokunta painotti lausunnossaan koko rikosprosessiketjun merkitystä oikeusvaltiolle ja sisäiselle turvallisuudelle. Poliisi, syyttäjä, tuomioistuin, oikeusapu ja rikosseuraamuslaitos, niillä kaikilla on resurssivajeesta johtuvia ongelmia tehtävien hoitamisessa. Pahimmillaan tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vakavien rikosten uhrit odottavat tuomiota vuosikausia, joka on kohtuutonta uhrin oikeusturvan kannalta. Toimiva oikeudenhoito on keskeinen yhteiskuntarauhan ylläpitäjä, Leena Meri painottaa.
&#8211; Osassa hallintotuomioistuimista maahanmuuttoon liittyvät kysymykset vievät resursseista leijonanosan. Mikään ei tällä hetkellä estä jo kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta laittomasti maassa olevaa tekemästä uutta hakemusta. Mitä järkeä siinä on, että kielteisen päätöksen saaneet henkilöt tehtailevat hakemusta hakemuksen perään? Uusintahakemuksen sijasta heidän kuuluisi olla jo käännytettyinä kotimatkalla.
Supo priorisoinut valvontatoimiaan
Meri kiinnitti huomiota myös suojelupoliisin resursseihin. Suojelupoliisi, joka vastaa terrorismitorjunnan kohdehenkilöiden seurannasta, on lakivaliokunnalle syyskuussa 2021 antamassaan lausunnossaan kertonut valvontatoimien priorisoimisesta. Puutteellisten resurssien vuoksi valvonta kohdistetaan konkreettisimman ja vakavimman terrorismin uhkan muodostaviin henkilöihin.
&#8211; Suojelupoliisin seurannassa on noin 390 kohdehenkilöä, joista valtaosa kytkeytyy radikaali- islamistiseen toimintaan. Kohdehenkilöiden määrä on viime vuosien aikana lisääntynyt, ja sidokset terroristiseen toimintaan ovat yhä suorempia ja vakavampia. Jos suojelupoliisi joutuu näiden uhkien kohdalla resurssejaan kohdentamaan ja pohtimaan, mihin kannattaa paukut laittaa, niin meillä on aika vakava ongelma.
Oleskelulupa pois ja maahantulokielto
Perussuomalaiset ovat jo pitkään vaatineet tiukennuksia terrorismiin liittyviin lakeihin.
&#8211; Suojelupoliisin valvonnassa olevien ihmisten toimintaan pitää pystyä puuttumaan tehokkaammin. Yksi keino olisi kaksoiskansalaisilta kansalaisuuden poistaminen, mikäli he matkustavat terroristialueille tai mitenkään tukevat terroristista toimintaa. Toinen asia jota me lakivaliokunnan perussuomalaiset olemme esittäneet, on oleskeluluvan peruuttaminen ja maahantulokiellon määrääminen niille, jotka matkustavat ulkomaille.
&#8211; Ainuttakaan tänne palannutta vierastaistelijaa tai Isis-vaimoa ei ole saatu näytön puutteen ja lepsun lainsäädännön vuoksi tuomittua. Suojelupoliisi tarvitsee lisäresurssien ohella lisää työvälineitä sisäisen turvallisuuden varmistamiseen, ja tässä olisi siihen pari keinoa, Meri sanoo.

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Meri sisäisestä turvallisuudesta: Oikeusturvan toteutuminen ja turvallisuus vaativat resursseja

Eduskunta kävi tänään keskustelun sisäisen turvallisuuden selonteosta. Hallintovaliokunta käsitteli selontekoa ja antoi myös kritiikkiä selonteon puutteista.

Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Riikka Purra huomautti puheessaan, että globaalin turvallisuusympäristön muuttuessa perinteiset uhat pysyvät, mutta muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi, kun samaan aikaan kokonaan uudet uhat haastavat viranomaistoimintaa. Resurssien onkin Purran mukaan kohdistuttava oikeisiin asioihin ja henkilöstön osaaminen, kalusto ja lainsäädäntö on pidettävä ajan tasalla.
&#8211; Nyt näin ei ole, ja valiokunta nostaa esille useita epäkohtia ja korjaustarpeita.
&#8211; Hallintovaliokunta on toistuvasti kiinnittänyt vakavaa huomiota sisäministeriön hallinnonalan eri sektorien rahoitusvajeeseen. Suomen pysyminen turvallisena maana edellyttää merkittävää panostusta sisäisen turvallisuuden palveluihin ja henkilöstöön, rajalla, poliisissa, hätäkeskuksessa, pelastustoimessa ja muualla, Purra lisäsi.
Muuttoliikettä käytetään välineenä
Hallintovaliokunnan mietintö on valmistunut 10. joulukuuta. Nyt tilanne on entistä akuutimpi ja monet valiokunnan esiin nostamat ongelmat avautuvat huomattavasti konkreettisemmin.
Valiokunta korostaa muun muassa, että hybridivaikuttamiseen on monilla tavoin varauduttava. Hybridioperaatiot on havaittava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta ne voidaan tehokkaasti estää. Ne pitää tunnistaa nimenomaan hybridioperaatioiksi.
&#8211; Muuttoliikettä ja turvapaikanhakijoita voidaan käyttää valtiollisen hybridivaikuttamisen välineenä. Tällaisesta on valitettavasti kokemusta myös Suomessa, ja uhat ovat kasvaneet, Purra huomautti.
Lisäksi Purran mukaan sellaiset kiinteistö- tai yritysostot, joilla ei ole liiketaloudellista tai kiinteistön tavanomaiseen käyttöön liittyvää logiikkaa, on kyettävä estämään, sillä vihamieliset toimijat kartoittavat kybertoimintaympäristössä kriittisiä toimintoja ohjaavia järjestelmiä haavoittuvien kohteiden tunnistamiseksi.
Toimivaltuudet ja resurssit turvattava
Siitä huolimatta, että valmiuslain uudistamistyö on käynnistetty, on tärkeää, että viranomaisilla on riittävät toimivaltuudet ja resurssit hybridivaikuttamiseen vastaamiseksi normaalioloissa. Nyt näin ei Purran mukaan ole.
&#8211; Kyberrikollisuus aiheuttaa tulevaisuudessa lähes yhtä merkittävän uhan sisäiselle turvallisuudelle kuin perinteinen rikollisuus, joka myös siirtyy kasvavassa määrin verkkoon. Poliisin tosiasialliset mahdollisuudet kyberrikollisuuden torjuntaan on turvattava. Myös kansainvälistä yhteistyötä on edelleen tehostettava.
Katujengi-ilmiötä ei ole käsitelty
Hallintovaliokunta pitää välttämättömänä, että vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan panostetaan nykyistä voimakkaammin.
Hallintovaliokunta pitääkin selonteon merkittävänä puutteena, ettei siinä juurikaan käsitelty Suomessakin esiin noussutta katujengi-ilmiötä eli samankaltaista toimintaa kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin erityisen huolestuttavana ilmiönä ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajataustaisten rikollisten jengiytyminen.
&#8211; Polarisaatio ja segregaatiokehitys ruokkivat yhteiskunnallista levottomuutta, joka vahvistaa jengiytymistä, väkivaltaisten ääriliikkeiden houkuttelevuutta ja terrorismin uhkaa. Valiokunta toteaa, että osalle siirtyminen laillisen yhteiskunnan ulkopuolelle voi olla tietoinen valinta, Purra totesi.
Suomessa olevien terrorismikytkökset kasvussa
Valiokunnan mielestä selonteoissa on syytä kiinnittää enemmän huomiota terrorismiin kytkeytyvän liikehdinnän Suomeen ja sen lähialueille aiheuttamaan turvallisuusuhkaan.
&#8211; Terrorismin torjunnassa onnistuminen edellyttää toimivaa ja ajantasaista lainsäädäntöä. Kykyä torjua uhkia tulee ylläpitää aktiivisesti sekä kansallisin että kansainvälisin toimin. Suomen terrorismirikossääntelyn ei pidä poiketa esimerkiksi muiden Pohjoismaiden sääntelystä.
Suojelupoliisin terrorismintorjunnan kohdehenkilöitä on tällä hetkellä noin 390. Valtaosa kohdehenkilöistä kytkeytyy radikaali-islamistiseen ideologiaan. Mietinnössä kuvataan, että radikaali-islamistinen terrorismi muodostaa myös globaalisti merkittävimmän terrorismin uhan. Suomen kohdehenkilöistä yhä suurempi osa kytkeytyy entistä suoremmin kansainväliseen terrorismiin ja on osallistunut esimerkiksi aseelliseen konfliktiin tai saanut terroristista koulutusta.
Valiokunta on jo aiemmin todennut, että Suojelupoliisin arvion mukaan Syyrian ja Irakin konfliktialueelta Suomeen palaavat todennäköisesti jatkavat toimintaansa radikaali-islamistisissa verkostoissa, sukupuoleen katsomatta.
Turvapaikkajärjestelmä kuntoon
Maahanmuuttajien puutteellinen kotoutuminen voi johtaa jopa varjoyhteiskuntien syntymiseen, mikä heikentää sisäistä turvallisuutta monella tapaa.
Purra totesikin, että Suomessa pitää lisätä kotouttamistoimenpiteiden velvoittavuutta ja maahanmuuttajilta edellyttää suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen, sääntöjen sekä arvojen tuntemusta.
&#8211; Toimivalla turvapaikkajärjestelmällä voidaan estää väärinkäytökset ja varmistaa kielteisen päätöksen saaneiden tehokas palauttaminen. Palautusjärjestelmä ei tällä hetkellä toimi asianmukaisesti, mikä heikentää koko turvapaikkajärjestelmän legitimiteettiä.

Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Purra: Turvallisuusuhat muuttuvat monimutkaisemmiksi – hybridivaikuttamiseen on varauduttava

Perussuomalaiset sivistysvaliokunnan jäsenet ovat jättäneet eriävän mielipiteen sisäisen turvallisuuden selontekoon. Perussuomalaisten mukaan keskeisiä sisäiseen turvallisuuteen liittyviä teemoja ei ole hahmotettu ja ennen kaikkea selonteko ummistaa silmänsä maahanmuuton aiheuttamilta ongelmilta.

&#8211; Selonteon mukaan maahanmuutto ei itsessään ole sisäisen turvallisuuden kysymys, mutta sääntelemättömänä muuttoliike voi aiheuttaa epävakautta valtioiden sisällä ja välillä. Rajoittamaton humanitäärinen maahanmuutto on yksi keskeisimpiä sisäiseen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, kuten rikostilastot tai maahanmuuttajanuorten kasvava jengirikollisuus osoittavat, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen huomauttaa.
Jengiväkivalta lisääntyy
Maahanmuuttajanuorten jengirikollisuus on kasvava ongelma Suomessa, jonka myös poliisi on tuonut sisäisen turvallisuuden asiantuntijatahona esille. Perussuomalaiset arvostelee, ettei lausunnossa oteta tätä merkittävää sisäisen turvallisuuden uhkaa vakavasti huomioon.
&#8211; Mikäli maahanmuuttoon liittyvät vaikutusarviot jätetään tekemättä eikä asiantuntijoita &#8211; kuten poliisia &#8211; kuunnella, seurauksena voi olla Suomen kannalta tuhoisia päätöksiä niin sisäisen turvallisuuden kannalta kuin taloudellisestikin. Tämä vie pohjaa pois myös keskeisiltä ennaltaehkäiseviltä toimilta, perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen toteaa.
Kotoutuminen omasta tahdosta kiinni
Sivistysvaliokunta korostaa lausunnossaan keskinäistä luottamusta sisäistä turvallisuutta parantavana tekijänä. Asiantuntijalausunnossa kerrotaan, ettei osa maahanmuuttajataustaisten nuorten vanhemmista luota viranomaisiin, jolloin viranomaisten kohtaaminen avun hakemiseksi tai vastaanottamiseksi voi olla vaikeaa.
&#8211; Väestöryhmien väliset kulttuurilliset erot on syytä tunnistaa ja tiedostaa, mutta heikkoihin asenteisiin voidaan myös vaikuttaa sivistämällä, ja aivan ensimmäisenä tulee oppia suomen kieltä – se lienee suurin askel kotoutumiselle.
&#8211; Lopulta turvallisuuden kannalta keskeistä on kuitenkin maahanmuuttajien oma halu ja motivaatio kotoutua osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Jos sitä ei ole, niin sanottu kotouttaminen ei toimi – ja tämän näkee tilastoista.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Sisäisen turvallisuuden selonteko ei tunnusta haitallisen maahanmuuton ongelmia

&#8221;Selonteko sisäisestä turvallisuudesta suorastaan huokuu lähinnä vihervasemmistolaista ideologiaa uuskielineen päivineen. Suomen turvallisuuden suurimpina uhkina pidetään muun muassa syrjäytymistä, ilmastonmuutosta, syrjintää, ihmiskauppaa ja viharikoksia. Selonteko vilisee vihervasemmistolaista termistöä paperittomista maalittamiseen&#8221;. Kansanedustaja Mari Rantanen (ps.) moittii rajusti sisäministeri Maria Ohisaloa (vihr.).

Eduskunta käsitteli tänään järjestyksessään toista sisäisen turvallisuuden selontekoa. Ensimmäinen selonteko käsiteltiin eduskunnassa perusteellisesti, ja eduskunta hyväksyi vuonna 2017 yksimielisesti hallintovaliokunnan mietinnön, joka asetti selkeät ohjeet seuraavan selonteon valmisteluun. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa pitänyt kansanedustaja Mari Rantanen pitää valitettavana, että näköjään eduskunnan tahtotila ei välittynyt Marinin hallitukselle ja valmistelusta vastaavalle ministeri Ohisalolle.
Maahanmuutto turvallisuuskysymyksenä jopa kiistetään
Sellaiset turvallisuusuhat kuin esimerkiksi terrorismi, katujengit, huumausainerikollisuus, seksuaalirikokset, järjestäytynyt rikollisuus ja maahanmuutto ovat jääneet selonteossa varsin vähälle huomiolle siitäkin huolimatta, että viranomaiset ovat näistä huolissaan.
&#8211; Kehdataanpa selonteossa jopa suoraan väittää, ettei maahanmuutto itsessään ole sisäisen turvallisuuden kysymys. Sisäisen turvallisuuden selonteko itse asiassa kertoo muun muassa, että maahanmuutolla edistetään suomalaisen yhteiskunnan elinvoimaisuutta ja Suomi houkuttelee osaajia, Rantanen puuskahti.
Kenen etua palvelee totuuden vääristely?
Rantanen ihmetteli, että jos kerran näin on, niin miksi sitten vieraskielisten osuus sosiaaliturvan käytössä sen kuin kasvaa. Esimerkiksi Helsingissä vieraskielisille maksetaan jo yli 50 prosenttia toimeentulotuista. Osaajien eli erityisasiantuntijastatuksella oleskelulupaa hakeneiden osuus vuosittaisista hakemuksista on vain murto-osa. Rantanen kysyi, kenen etua palvelee tällainen vääristely, joka itse asiassa selonteossa mainitaan yhdeksi informaatiovaikuttamisen uhkakuvaksi.
&#8211; Valitettavasti on niin, että jos tosiasioita ei tunnusteta, ei ole ratkaisujakaan. Ja näin kävi myös nyt sisäisen turvallisuuden selonteossa. Ideologisesti epämiellyttävät faktat suljetaan pois, ei esitetä ratkaisuja ja kuvitellaan, että kukaan ei huomaa, mitä ympärillä tapahtuu.
”Palvelut turvataan, jos rahaa on”
Selonteon ansioksi voidaan Rantasen mielestä lukea se, että tällä kertaa koko rikosketju poliisista rikosseuraamusvirastoon on mainittuna. Lisäksi selonteossa tunnustetaan, että laadukkaat palvelut edellyttävät riittäviä voimavaroja. Selonteko myös listaa viranomaisten tunnistamia kehittämiskohteita.
&#8211; Heti näiden jälkeen selonteossa kuitenkin todetaan, että riittävät palvelut turvataan, jos valtiontaloudelliset edellytykset sen sallivat. Kuten hyvin tiedämme, julkisen talouden suunnitelmasta ja ensi vuoden budjetista, Marinin hallitus ei suinkaan ole kohentamassa sisäisen turvallisuuden tilaa, Rantanen sanoi.
Turvallisuudesta ei tule tinkiä
Rantanen pitää sisäisen turvallisuuden ylläpitämistä yhtenä tärkeimmistä valtion tehtävistä. Suomessa tarvitaan jokaista sisäisen turvallisuuden viranomaista. Suomi tarvitsee palveluja niin kaupungeissa kuin myös haja-asutusalueilla. Ampuma-aseen kanssa riehuja, tulipalo tai huumeongelmat ovat aivan yhtä vaarallisia maalla kuin kaupungissa.
&#8211; Se, mihin valtion varat käytetään, on arvokysymys. Sisäministeriön ja oikeusministeriön hallinnonalojen rahoitus on vuosittain noin 2,5 miljardia, joka ei ole riittävä tässä ajassa ja toimintaympäristössä. Suomi syytää 3,5 miljoonaa euroa päivässä kehitysapuun. Vain 20 päivän kehitysapu riittäisi kattamaan sisäministeriön ja oikeusministeriön rahoitustarpeet, Rantanen pohti.
&#8211; Rahaa siis olisi, mutta hallitus ei selvästikään ole halukas käyttämään sitä suomalaisten turvallisuuden hyväksi, vaan se keskittyy paljon mieluummin lempihankkeeseensa eli maailman parantamiseen.
Seurantaryhmä oli ajanhukkaa
Näin ollen Rantanen ihmetteli, mihin selonteon parlamentaarista seurantaryhmää ylipäätään tarvittiin, kun selonteko kuitenkin laadittiin heijastamaan hallituksen omia ideologisia lähtökohtia. Perussuomalaiset jättivät eriävän mielipiteen seurantaryhmän työhön. Perussuomalaiset eivät voi allekirjoittaa selontekoa, sillä se ei edusta parlamentaarista näkemystä tai tilannekuvaa eikä ota huomioon riittävällä tavalla eduskunnan yksimielistä tehtävänantoa ja ohjetta vuodelta 2017.
&#8211; Mielestämme paitsi selontekojen määrää, myös prosessia olisi syytä pohtia. Emme näe kovin mielekkääksi järjestää selonteon seurantaryhmiä, jos näkemyksiä ei ole tarkoituskaan sovittaa yhteen. Esitämme vilpittömänä toiveena, että jatkossa selonteot tehdään joko kokonaisuudessaan hallituksen voimin tai vaihtoehtoisesti pyritään löytämään tapa, jossa haetaan puolueiden kesken ihan oikea yhteisymmärrys virkamiesvalmistelun pohjalta, Rantanen kertoi.
Maailman parantaminen ei voi olla näin pienen kansan tehtävä
Puheenvuoronsa lopuksi Rantanen lainasi entisen puolustusvoimain komentajan Gustav Hägglundin vuonna 2015 antamaa haastattelua Helsingin Sanomille, jossa hän pohti muun muassa sitä, ovatko suomalaiset hukanneet kykynsä tarkastella maailmaa realistisesti. Hägglund totesi haastattelussa seuraavasti:
&#8211; Maailman parantaminen ei voi olla näin pienen kansan tehtävä. Meidän vaikutuksemme maailman menoon on promillen luokkaa. Sekin on hieman yläkanttiin laskettu. Meidän tärkein tehtävämme on huolehtia tästä maasta, suomalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Kukaan muu ei sitä tee.
&#8211; Edellä Hägglundin esittämän viisaan ajatuksen tulisi palata jokaisen päättäjän punaiseksi langaksi, ja sitä tulisi alkaa seurata jo nyt tämän selonteon käsittelyssä, Rantanen totesi.

Perussuomalaiset: Vihervasemmistolainen ideologia on turmellut sisäisen turvallisuuden selonteon

Eduskunnassa on käyty keskustelua sisäisen turvallisuuden selonteosta. Selonteon esitteli sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.). Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri ihmettelee sisäministerin tarkoitushakuisen ristiriitaisia puheita, joissa maahanmuuttovirrat toisaalta nähdään uhkakuvana, toisaalta ei.

&#8211; Ministeri Ohisalo kertoo, ettei maahanmuutto ole sisäiseen turvallisuuteen varsinaisesti liittyvä asia. Samalla hän sanoo uhkana olevan ilmastonmuutoksen aiheuttamat muuttoliikkeet. Eli ovatko maahanmuuttovirrat uhka vai ei? Ristiriita puheissa on merkittävä ja mielestäni tarkoitushakuinen, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri huomauttaa.
&#8211; Maahanmuuton ongelmia halutaan vähätellä, mutta samalla ilmastonmuutoksen nimissä maahanmuuttoon vaikuttaminen nähdään asiana, johon pitää vaikuttaa &#8211; pääasiassa kuitenkin verottamalla ja syyllistämällä suomalaisia.
Vakava rikollisuus ja terrorismi eivät jutustelemalla poistu
Hallituksen mukaan turvallisuudelle suurimpia uhkia ovat syrjäytyminen, sosiaalinen pahoinvointi ja moniongelmaisuus.
&#8211; Syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn pitää hallituksen mukaan panostaa. Tämä on totta, mutta vakava rikollisuus, kuten järjestäytynyt kansainvälinen rikollisuus, hallitsematon turvapaikkaturismi ja terrorismi, eivät pehmeällä sosiaalitoimen auttamisella ja jutustelulla poistu, Meri jatkaa.
Ulkomaille valuvat miljardit suomalaisten hyväksi
Lakivaliokunnan puheenjohtaja Meri muistuttaa myös, että turvallisuuden ennaltaehkäisyä olisi puuttua ongelmien juurisyihin. Meri mainitsee keinoiksi panostamisen rajavalvontaan ja haitallisen maahanmuuton estämiseen sekä riittävien resurssien antamisen poliisille, oikeudenhoitoon ja vankeinhoitoon.
Lisäksi Meri huomauttaa, että rikoksista pitää seurata riittävän kovat rangaistukset ja maastakarkoittamiset, mikäli kyse on ulkomaalaistaustaisista rikoksentekijöistä.
&#8211; Rahaa kyllä löytyy EU:n elpymispakettiin ja kehitysapuun. Miljardit ovat silloin pikkurahoja. Tärkeimmät asiat ensiksi ja panostukset Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen, Meri vaatii.

Eduskunnassa keskusteltiin sisäisestä turvallisuudesta – Leena Meri: Terrorismi ja muu vakava rikollisuus eivät jutustelemalla poistu

Tänään eduskunnan täysistunnossa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Juha Mäenpää kertoi perussuomalaisten olevan vahvasti puolustuspoliittisessa selonteossa kulmakiveksi nostetun yleisen asevelvollisuuden kannalla, joka on ainoa tapa turvata riittävän laaja ja osaava reservi uskottavan puolustuksen tarpeisiin. 

Kansanedustaja Juha Mäenpää muistutti eduskunnan täysistunnossa kansanedustajia kahdesta viisaudesta, jotka kaikkien suomalaisten on syytä muistaa: jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan, ja jos maalla ei ole omaa armeijaa, on siellä jonkun muun armeija.
&#8211; Näihin nojaten perussuomalaiset kannattaa vahvasti puolustuspoliittisessa selonteossa kulmakiveksi nostettua yleistä asevelvollisuutta. Valmius koko maan puolustamiseen on säilytettävä, kuten selonteossa todetaan, Mäenpää totesi.
Ennakointi on maanpuolustuksen kulmakivi
Vaikka maailma ja sotilaalliset kriisit muuttuvat, on Suomessa maanpuolustustahto korkealla tasolla ja itsenäisyyttä ollaan valmiita varjelemaan – viime kädessä vaikka asein. Puolustuspoliittisen selonteon tarkoitus on varmistaa, että Suomi pysyy sodan kuvan muutoksessa mukana. Selonteko tuo realistisen kuvan toimintaympäristöstä ja uhkista sekä kehitystarpeista ja -mahdollisuuksista.
&#8211; Puolustusselontekoa ei ole politisoitu vihervasemmistolaisella ideologialla, kuten valitettavasti kävi sisäisen turvallisuuden selonteolle, Mäenpää totesi tyytyväisenä.
&#8211; Ennakointi on sotilaallisen maanpuolustuksen kulmakivi. Puolustuskyvyn pitää aina olla sellaisella tasolla, että maailmanpoliittisessa myllerryksessäkin Suomi nähdään uskottavana vastuksena, joka kykenee tehokkaasti puolustamaan maataan. Varautumisella ja valmiudella pyritään estämään konfliktin syntyminen. Suomea ei voi niin sanotusti yllättää housut kintuissa. Ole valmis, luki partiolaisen vyössäkin.
Muuttuviin tilanteisiin reagoitava nopeasti
Kuten jokainen aikaansa seuraava on huomannut, sotilaalliset konfliktit muuttavat jatkuvasti muotoaan. Ei ole rintamalinjoja eikä välttämättä tunnuksiakaan. Yhteiskuntiin vaikutetaan uusilla tavoilla ja tilanteet ovat hyvin sekavia. Ei puhuta enää täysimittaisista sodista vaan konflikteista siellä ja täällä.
Tällaisessa muuttuvassa ja jännitteisessä ympäristössä ei ole helppo toimia. Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta vaikuttamiskeinot ovat alati laajenevia ja tilanteet muuttuvat nopeasti. Kuukausia kestävät liikekannallepanot voidaan unohtaa, kun kriisiin pitää voida reagoida sotilaallisesti jopa päivien varoitusajalla.
&#8211; Suomen kokonaisvaltainen puolustaminen on monen tekijän summa. Se on viranomaisyhteistyötä ja huoltovarmuuden varmistamista. Se on kyberturvallisuutta ja sissitoimintaa – ja kaikkea näiden väliltä. Jokainen yhteiskunnan ala on osa kokonaisturvallisuutta. Tällainen varautuminen on parasta ennaltaehkäisyä, Mäenpää kertoi.
Osaava reservi tunnistettava ja tunnustettava
Selonteko tuo sotilaalliseen puolustukseen rakenteellisia ja tarpeellisia muutoksia. Muutoksilla vastataan edellä mainittuihin haasteisiin, kuten nopeasti muuttuviin ja epäselviin tilanteisiin. Jatkossa puolustusvoimien sodan ajan joukot jaetaankin operatiivisiin joukkoihin ja paikallisjoukkoihin.
&#8211; Paikallisjoukot vastaavat alueellisesta paikallispuolustuksesta nopeasti ja suorituskykyisesti. Tehtäväkokonaisuus tulee olemaan laaja ja nykyisten tarpeiden mukainen. Paikallisjoukot tulevat vastaamaan niin joukkojen perustamisesta kuin taistelutehtävistä, tärkeiden kohteiden suojauksesta ja ylipäätään yhteiskunnan kannalta kriittisten toimintojen turvaamisesta koko Suomessa alue kerrallaan. Sotilaallisia kriisejä kun ei hoideta enää vain joillain kaukaisilla rintamilla metsien keskellä.
&#8211; Paikallisjoukoissa aktiivisten ja osaavien reserviläisten, kuten esimerkiksi maakuntajoukkojen, rooli korostuu. Paikallisten reserviläisten korvaamaton paikallistuntemus ja osaaminen ovat jääneet osin tunnistamatta tai tunnustamatta. On hienoa, että nyt tätä osaamista aletaan hyödyntämään, sillä maakunnat ovat täynnä vapaaehtoista puolustusosaamista. Reserviläistoiminta on osa ennaltaehkäisevää sotilaallista puolustuskykyämme, Mäenpää sanoi.
Hornet-kaluston suorituskyky korvattava täysimääräisesti
Mäenpää mainitsi vielä lopuksi, että kuten selonteko huomauttaa, edellyttää uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen Hornet-kaluston täysimääräistä korvaamista suorituskykyisillä monitoimihävittäjillä. Perussuomalaiset tukevat täysin tätä linjausta. Suorituskyky pitää korvata täysimääräisesti, ja ilmapuolustusta on kehitettävä kokonaisuutena nykyaikaisella kalustolla.
&#8211; Koko Suomi on puolustamisen arvoinen, ja sitä myös halutaan puolustaa. Puolustusselonteko antaa tähän hyvät eväät. Puolustuskykymme turvaaminen vaatii pitkäjänteistä ylläpitoa ja kehittämistä, eikä Ottawan sopimukseen liittymisen kaltaisiin virheisiin pienellä maalla ole varaa, Mäenpää varoitti.
&nbsp;

Puolustuspolitiikka perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan osaavaan reserviin – ”Onneksi vihervasemmisto ei ole onnistunut politisoimaan puolustuskyvyn ylläpitoa”

Perussuomalaiset hiillostivat tänään kyselytunnilla hallitusta sen haluttomuudesta puuttua maahanmuuttajarikollisuuden aiheuttamiin turvallisuusuhkiin.

Perussuomalaiset viittasivat muun muassa maaliskuiseen nuorten maahanmuuttajien jengitappeluun Helsingin rautatieasemalla, jossa yksi menetti henkensä. Maaliskuussa Pikku-Huopalahdessa mailoin ja veitsin varustautunut maahanmuuttajajengi ryösti ja pahoinpiteli törkeästi. Itä-Uudenmaan poliisi on jo aikaisemmin varoittanut järjestäytyneen rikollisuuden tunnusmerkit täyttävistä katujengeistä.
&#8211; Hiljaiseksi vetää, mitä tälle maalle tapahtuu. Suomi toistaa nopeutetussa tahdissa kaikki Ruotsin maahanmuuttopolitiikan virheet. Tästä seuraa samaa kehitystä kuin Ruotsissa: katuväkivaltaa, huumerikollisuutta, jengiytymistä – lista on loputon, perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen luetteli.
&#8211; Me perussuomalaiset haluamme turvallisen Suomen. Miten aiotte puuttua tähän tilanteeseen? Ronkainen kysyi.
Jengien riehuminen pantiin koronan piikkiin
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) totesi, että koronavuosi on vaikeuttanut niiden asemaa, jotka olivat elämänhallinnan kanssa vaikeuksissa jo ennestään. Se on aiheuttanut nuorten oireilua ja pahimmillaan vakavia rikoksia. Ohisalo totesi, että näitä ongelmia nostetaan juuri julkaistussa sisäisen turvallisuuden selonteossa esille.
Ronkainen mainitsikin kyseisen selonteon todeten, että selonteon johtopäätökset eivät vastaa todellisuutta.
&#8211; Sisäisen turvallisuuden selonteossa annetaan ymmärtää, että Suomessa katujen turvallisuus vuosi vuodelta paranee. Tämä on kaukana todellisuudesta, sillä viime vuonna henkirikollisuus kasvoi vuodessa jopa neljänneksen! Selonteossa maahanmuuttajien aiheuttama rikollisuus sivutetaan täysin, Ronkainen totesi.
Afrikka ja Lähi-itä korostuvat väkivaltarikostilastoissa
Ronkainen huomautti, että erityisesti Afrikasta ja Lähi-idästä tulleet korostuvat väkivaltarikostilastoissa.
&#8211; Te olette tarjonneet maahanmuuttajien aiheuttamiin turvallisuusuhkiin ymmärrystä – hyysäämistä. Me haluamme tarttua juurisyihin olemalla jakamatta oleskelulupia kuin liukuhihnalta ja poistamalla rikolliset maasta.
&#8211; Aiotteko puuttua maahanmuuttajien aiheuttamaan turvallisuusuhkaan nykyistä ankarammin ja miten? Ronkainen tivasi.
Ohisalo ei vastannut kysymykseen
Ohisalo väisti kysymyksen täysin ja alkoi puhumaan viranomaisresursseista syyttäen kokoomusta halusta leikata niitä.
&#8211; Voin pahoin, kun kuuntelen välttelevää puhettanne. Me puhumme maahanmuuttajien rikollisuudesta ja jengeistä. Te vastaatte koronalla ja kokoomuksella, kansanedustaja Riikka Purra kuittasi Ohisalon välttelyyn.

Hallitus haluton puhumaan maahanmuuttajien aiheuttamasta turvallisuusuhasta – PS: ”Me puhumme maahanmuuttajien rikollisuudesta ja jengeistä, te vastaatte koronalla ja kokoomuksella”

Perussuomalaiset sisäisen turvallisuuden parlamentaarisen seurantaryhmän jäsenet Mauri Peltokangas ja Mari Rantanen eivät ole tyytyväisiä Marinin hallituksen tänään antamaan sisäisen turvallisuuden selontekoon, jota sisäministeriö on kuukausia valmistellut.

Perussuomalaisten mukaan selonteko ei huomioi tarpeeksi oikeita turvallisuusuhkia vaan suorastaan välttelee niitä ja nostaa jalustalle niin sanotun vihervasemmiston lempilapsia ilmastonmuutoksesta lähtien. Tästä syystä perussuomalaiset jättivät eriävän mielipiteen työhön, mutta sitä ei suostuttu kirjaamaan itse selontekoon, vaan se jäi seurantaryhmän pöytäkirjamerkinnäksi. Perussuomalaiset eivät voi allekirjoittaa selontekoa, sillä se ei edusta parlamentaarista näkemystä eikä todellisuutta.
&#8211; Selontekoa on seurattu ja yritetty kommentoida parlamentaarisesti eli kaikkien eduskuntapuolueiden yhteistyössä. Ihmettelemme, mihin seurantaryhmää tarvittiin, kun lopulta hallitus teki ohjelman omista ideologisista lähtökohdistaan, kommentoi kansanedustaja Mari Rantanen.
Punavihreäksi maalattua höttöä
&#8211; Jos jotain, niin sisäistä turvallisuutta tulisi käsitellä täysin objektiivisesti. Nyt työ on punavihreäksi maalattua höttöä, toteaa kansanedustaja Mauri Peltokangas.
&#8211; Eduskunta on antanut tarkat ohjeet selonteon luomiseen yksimielisesti hyväksytyssä hallintovaliokunnan jo vuonna 2017 tekemässä mietinnössä. Hallintovaliokunta huomautti tuolloin muun muassa hallitsemattoman maahantulon uhista ja nosti voimakkaasti esille ääri-islamin aiheuttaman terroriuhan. Nämä sekä pinnalle noussut jengiytyminen ovat jääneet selonteosta lähes kokonaan huomiotta.
Hallitus sanelee työn tuloksen
Perussuomalaiset edustajat korostavat, että he arvostavat mahdollisuutta parlamentaariseen valmisteluun, mutta tällöin yhteistyön pitää sovittaa eri puolueiden näkemykset yhteen.
&#8211; Ei voi olla niin, että työ on vain näennäisesti parlamentaarinen, jotta se näyttäisi hyvältä ja kaikkien puolueiden hyväksymältä, mutta todellisuudessa hallitus sanelee työn tuloksen, Rantanen toteaa.
Seuraavaksi eduskunta ryhtyy käsittelemään selontekoa ja antaa siitä lausuntonsa.
&nbsp;

sisäisen turvallisuuden selonteko

Sisäministeri Rantanen sisäisen turvallisuuden selonteosta: ”Ensivasteen uhkiin antavat sisäisen turvallisuuden viranomaiset”

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Meri sisäisestä turvallisuudesta: Oikeusturvan toteutuminen ja turvallisuus vaativat resursseja

Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Purra: Turvallisuusuhat muuttuvat monimutkaisemmiksi – hybridivaikuttamiseen on varauduttava

Perussuomalaiset: Sisäisen turvallisuuden selonteko ei tunnusta haitallisen maahanmuuton ongelmia

Perussuomalaiset: Vihervasemmistolainen ideologia on turmellut sisäisen turvallisuuden selonteon

Eduskunnassa keskusteltiin sisäisestä turvallisuudesta – Leena Meri: Terrorismi ja muu vakava rikollisuus eivät jutustelemalla poistu

Puolustuspolitiikka perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan osaavaan reserviin – ”Onneksi vihervasemmisto ei ole onnistunut politisoimaan puolustuskyvyn ylläpitoa”

Hallitus haluton puhumaan maahanmuuttajien aiheuttamasta turvallisuusuhasta – PS: ”Me puhumme maahanmuuttajien rikollisuudesta ja jengeistä, te vastaatte koronalla ja kokoomuksella”

Perussuomalaiset tyytymättömiä sisäisen turvallisuuden selontekoon: ”Vihervasemmiston ideologiahumppaa”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025