Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Sisämarkkinat

Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan maahanmuutto on aikamme kohtalonkysymys, joka uhkaa nykyisissä mittasuhteissaan koko eurooppalaista sivilisaatiota.

– Kyse ei ole enää siitä, että pieni joukko huonosti integroituneita tulijoita aiheuttaisi epäjärjestystä ja taloudellista taakkaa, vaan kyse on siitä, että Afrikasta ja Aasiasta tulevien miljoonien vuosittaisten tulijoiden virrat luovat yhteiskuntia yhteiskuntien sisään ja kantaväestöt jäävät alue alueelta vähemmistöiksi omissa maissaan, Simo Grönroos kertoo.
Tämä kehitys on nähtävissä jo monissa Euroopan suurkaupungeissa sekä myös Suomessa, jossa esimerkiksi Espoossa ja Vantaalla maahanmuuttajataustaista on jo noin 25 prosenttia väestöstä ja Helsingissä kohta 20 prosenttia.
– Turvapaikkamaahanmuutto on yksi haastavimmista maahanmuuton muodoista. Se tuo eniten huonosti integroituvaa maahanmuuttajaväestöä, ja mikä ironisinta, vaikka sen näennäinen tarkoitus on auttaa hädänalaisia ihmisiä, niin se on äärimmäisen tehoton tapa auttaa ketään, sillä tulijat ovat valtaosaltaan tosiasiallisesti elintasosiirtolaisia, Grönroos toteaa.
Turvapaikkaprosessi Euroopan ulkopuolelle
Hänestä humanitaarinen auttaminen on tehokkainta tehdä paikan päällä pakolaisleireillä, jolloin yhden Suomeen otettavan pakolaisen aiheuttamilla kuluilla pystyttäisiin auttamaan moninkertaista ihmismäärää hankkimalla hädän alla oleville ihmisille lääkkeitä, koulukirjoja, parempaa ravintoa ja parempia asuinoloja.
– Humanitaarinen maahanmuutto Eurooppaan tulisi siis lopettaa kokonaan ja humanitaarisen auttamisen pitäisi tapahtua paikan päällä pakolaisleireillä, Grönroos sanoo.
Tämä onnistuu hänen mukaansa niin sanotulla Ruanda-mallilla, jossa Euroopan ulkopuolisten valtioiden kanssa tehdään sopimuksia siitä, että nämä ottavat vastaan Suomeen pyrkivät turvapaikanhakijat ja tarjoavat positiivisen turvapaikkapäätöksen saaneille hakijoille kansainvälisen suojelun kyseisissä maissa.
– Koska turvapaikkamaahanmuutto Eurooppaan on käytännössä elintasosiirtolaisuutta, niin tulijavirta loppuisi nopeasti, sillä harva haluaa maksaa tuhansia euroja matkasta Eurooppaan, jos tietää tulijoiden päätyvän ilman poikkeuksia Ruandan kaltaiseen maahan, jonka elintaso ei houkuttele onnenonkijoita, Grönroos katsoo.
Halpatyövoimalle stoppi
Grönroosin mukaan EU on lisäämässä myös halpatyövoiman maahanmuuttoa muun muassa eräänlaisella kohdemaamallilla, jossa joukkoon väestöräjähdyksestä kärsiviä kehitysmaita, kuten Egyptiin ja Tunisiaan, luodaan työperäisen maahanmuuton pikaväyliä.
– Myös tälle täytyy laittaa loppu, kuten myös kehitysmaista tulevalle opiskelumaahanmuutolle, josta on myös muodostunut helppo sisääntuloväylä eurooppalaisen elintason äärelle. Maahanmuuttoa tulee siis kiristää kaikilla sektoreilla, Grönroos vaatii.
Grönroosin mielestä periaatteena pitäisi olla se, että EU voisi vapaan sisäisen liikkuvuuden alueena asettaa jäsenmaille korkeintaan kriteerejä, jotka määrittelevät, kuinka tiukka kansallisen maahanmuuttopolitiikan tulee vähintään olla, mutta EU ei saisi asettaa ylärajaa sille, kuinka tarkkaan jäsenvaltio voi kontrolloida unionin ulkopuolelta tulevaa muuttoliikettä.
Suomalaisten etua ajamaan
Koulutukseltaan Grönroos on filosofian tohtori historian alalta. Hän on perussuomalaisten eurovaaliehdokas ja pitää suomalaisen mepin tärkeimpänä tehtävänä suomalaisten edun ajamista.
– Olen ehdolla eurovaaleissa, koska europarlamentti on tärkeä paikka torpata komissiosta tulevia suomalaisten etuja heikentäviä esityksiä, oli kyseessä sitten Suomen metsiin kohdistuva ylisääntely, suomalaisille kalliiksi tulevat tukipaketit tai maahanmuuttovirtoja lisäävät esitykset, Grönroos selvittää.
Suomen Perusta -ajatuspajaa johtaessaan Grönroos on saanut kerättyä varsin paljon tietoa monenlaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä sekä luotua monia kontakteja eri aloilla vaikuttaviin tiedemiehiin ja asiantuntijoihin. Miehellä on myös vankka kokemus kuntapolitiikasta ja puolueen erilaisissa tehtävissä toimimisesta.
Liittovaltiokehitystä muutettava
Grönroosin mielestä EU:ssa tarvittaisiin täyskäännös sekä liittovaltiokehitykseen että avointen rajojen maahanmuuttopolitiikkaan.
– Euroopan unionia kaupataan Suomen kaltaisille pienille maille sisämarkkina-alueena, mutta todellisuudessa unionissa on viime vuosikymmenet keskitytty poliittisen unionin luomiseen, hän katsoo.
Koko Eurooppa pyritään Grönroosin mukaan sulauttamaan jonkinlaiseksi yhtenäisvaltioksi, joka puuttuu niin pullonkorkkeihin kuin metsänhoitoon, vaikka kummatkaan asiat eivät liity millään tavalla maiden välisen kaupankäynnin esteiden purkamiseen.
– Ylisääntelyn lisäksi EU on jo vuosia harjoittanut huonosti taloutensa hoitavien jäsenmaiden pelastusoperaatioita erilaisten tukipakettien muodossa, joissa Suomi on ollut maksumiehenä. Tukipaketit ovat EU:n omien sääntöjen vastaisia, mutta silti ne on ajettu läpi poliittisista syistä, Grönroos sanoo.
Eurooppa vaarassa näivettyä
Hänen mielestään kaikkein tuhoisimpaan vaiheeseen ollaan siirrytty, kun Euroopan unioni on alkanut harjoittaa omaa rajat auki -maahanmuuttopolitiikkansa, jossa se pyrkii kahlitsemaan jäsenvaltioiden mahdollisuutta puolustaa ulkorajojaan ja pakollisen turvapaikanhakijoiden taakanjaon avulla pyrkii pakkomonikulttuuristamaan kaikki EU-maat.
– Suomen pitäisi keskittyä purkamaan EU:ta liittovaltiosta kauppaliitoksi, tai jos tämä ei onnistu, niin sitten pyrkimään luomaan yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa parempi kauppaliitto, johon maat voisivat siirtyä.
– Sisämarkkinoille pääsyn lisäksi turvallisuuspolitiikalla on suuri merkitys Suomen liittyessä EU:n jäseneksi 1990-luvulla. Suomi on nyt Naton jäsen ja meillä on iskukykyinen oma armeija, joten emme tarvitse EU:ta turvallisuuspolitiikan takia, Grönroos arvioi.
Euroopan elinvoimaisuus on perustunut historiassa vallan hajauttamiseen ja siihen, että kymmenet erilaiset valtiot ovat kilpailleet keskenään kaupan alalla ja sitä kautta joutuneet kehittämään hallintojaan ja toimintatapojaan.
– Se, että Eurooppaa johdetaan kiihtyvään tahtiin tulevilla säädöksillä, jotka pakottavat koko maanosan Portugalista Suomeen samaan muottiin, tappaa tämän dynamiikan ja näivettää Euroopan, joka alkaa muistuttaa keskusjohtoista suunnitelmataloutta, Grönroos toteaa.
&nbsp;

Eurovaaliehdokas Simo Grönroos: ”Humanitaarinen maahanmuutto Eurooppaan on lopetettava”

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposen mukaan EU:ssa on paljon korjattavaa ja se puuttuu asioihin, jotka eivät sille kuulu.

– Liittovaltiokehitys on saatava lopetettua, eikä meidän kuulu maksaa muiden maiden velkoja tai taloremontteja. EU:n tulee pitää näppinsä irti meidän metsistämme sekä lastemme koulutuksesta, Ari Koponen suomii.
Koponen on yksi perussuomalaisten europarlamenttivaaliehdokkaista. Suomalaisena hän nostaa oman maamme edut aina ykköseksi, mutta hän kannattaa myös yhteistyön tekemistä Suomea hyödyttävissä asioissa.
– Nostaisin muun muassa liikkumattomuuden esiin yhteisenä ongelmana, joka vaikuttaa ihan kaikkeen, työelämästä kriisinkestävyyteen. Suurpetojen metsästykseen tulee saada tolkku, yksikään lammas tai koira ei saa enää joutua susien raatelemaksi, Koponen selvittää.
Suomi on ollut EU:n sylikoira
Koposen mielestä Suomi on ollut EU:ssa kuin sylikoira, joka on tehnyt kaiken, mitä Brysselin herrat käskevät.
– Yleensä vielä varmuuden vuoksi hieman enemmän, jotta saadaan kerättyä jotain mystistä luottamuspääomaa, josta ei ole ollut Suomelle mitään hyötyä, Koponen toteaa.
Hänestä Orpon-Purran hallitus on tehnyt suunnanmuutoksen EU-politiikkaan ja nimenomaan oikeaan suuntaan.
– Suomi on toki edelleen pieni maa, jonka vaikutus isossa mittakaavassa ei ole valtava. Määräenemmistöpäätösten kasvattaminen kaikkiin päätöksiin olisi pienelle Suomelle katastrofi. EU:n tulisi palata juurilleen ja keskittyä toimiviin sisämarkkinoihin sekä säännellä vähemmän ja viisaammin, Koponen katsoo.
Oikea-aikainen vaikuttaminen tärkeää
42-vuotias Koponen on toisen kauden kansanedustaja ja kahden lapsen isä. Hän lupaa lahjoittaa palkkiostaan tuhat euroa kuukausittain kotimaisten järjestöjen kautta hyväntekeväisyyteen koko viisivuotisen vaalikauden ajan.
– Haluan olla mukana talkoissa suomalaisten ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi konkreettisin teoin, en vain puheissa, Koponen sanoo.
Hänen mielestään Eurooppaan tarvitaan Suomen ja suomalaisten etuja ajavia meppejä.
– Suuri osa kotimaan lainsäädännöstä tulee jo EU:sta, joten oikea-aikainen vaikuttaminen on ensiarvoisen tärkeää. Suomalaisen mepin tärkein tehtävä on edistää Suomen ja suomalaisten etua, Koponen katsoo.
Tiukka ei yhteisvelkapaketeille
Koposen mielestä EU:ssa tulisi saada takaisin valtiontukipolitiikkaan liittyvät säännöt. Hänestä Suomella ei ole mahdollisuuksia kilpailla Saksan ja Ranskan kanssa valtiontuissa.
– Minkäänlaiset yhteisvelkapaketit eivät saa tulla kuulonkaan. Puolustusvälineteollisuus tulee saada nousuun, ja puolustusvälineiden osalta jonkinlaiset keskitetyt hankinnat voisivat olla viisaita. Erillistä EU-armeijaa ei tarvita, olemme Natossa, Koponen sanoo.
EU:n maahanmuuttopolitiikassa hän haluaa saada tukittua turvapaikkaturistien tulon tiukalla rajapolitiikalla.
– Ulkorajat tulee laittaa kiinni ja Ruanda-malli ottaa käyttöön. Siinä turvapaikanhaku ulkoistetaan turvalliseen kolmanteen maahan, ja mikäli hakija saa turvapaikan, jää hän sinne eikä tule EU-maahan. Emme tarvitse enää yhtään sosiaaliturvalle rakentuvaa haittamaahanmuuttoa, Koponen summaa.

Eurovaaliehdokas Ari Koponen: ”Meidän ei kuulu maksaa muiden maiden velkoja tai taloremontteja”

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposen mukaan EU:ssa on paljon korjattavaa ja se puuttuu asioihin, jotka eivät sille kuulu.

– Liittovaltiokehitys on saatava lopetettua, eikä meidän kuulu maksaa muiden maiden velkoja tai taloremontteja. EU:n tulee pitää näppinsä irti meidän metsistämme sekä lastemme koulutuksesta, Ari Koponen suomii.
Koponen on yksi perussuomalaisten europarlamenttivaaliehdokkaista. Suomalaisena hän nostaa oman maamme edut aina ykköseksi, mutta hän kannattaa myös yhteistyön tekemistä Suomea hyödyttävissä asioissa.
– Nostaisin muun muassa liikkumattomuuden esiin yhteisenä ongelmana, joka vaikuttaa ihan kaikkeen, työelämästä kriisinkestävyyteen. Suurpetojen metsästykseen tulee saada tolkku, yksikään lammas tai koira ei saa enää joutua susien raatelemaksi, Koponen selvittää.
Irti sylikoiraleimasta
Koposen mielestä Suomi on ollut EU:ssa kuin sylikoira, joka on tehnyt kaiken, mitä Brysselin herrat käskevät.
– Yleensä vielä varmuuden vuoksi hieman enemmän, jotta saadaan kerättyä jotain mystistä luottamuspääomaa, josta ei ole ollut Suomelle mitään hyötyä, Koponen toteaa.
Hänestä Orpon-Purran hallitus on tehnyt suunnanmuutoksen EU-politiikkaan ja nimenomaan oikeaan suuntaan.
– Suomi on toki edelleen pieni maa, jonka vaikutus isossa mittakaavassa ei ole valtava. Määräenemmistöpäätösten kasvattaminen kaikkiin päätöksiin olisi pienelle Suomelle katastrofi. EU:n tulisi palata juurilleen ja keskittyä toimiviin sisämarkkinoihin sekä säännellä vähemmän ja viisaammin, Koponen katsoo.
Lahjoittaisi rahaa
42-vuotias Koponen on toisen kauden kansanedustaja ja kahden lapsen isä. Hän lupaa lahjoittaa palkkiostaan tuhat euroa kuukausittain kotimaisten järjestöjen kautta hyväntekeväisyyteen koko viisivuotisen vaalikauden ajan.
– Haluan olla mukana talkoissa suomalaisten ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi konkreettisin teoin, en vain puheissa, Koponen sanoo.
Hänen mielestään Eurooppaan tarvitaan Suomen ja suomalaisten etuja ajavia meppejä.
– Suuri osa kotimaan lainsäädännöstä tulee jo EU:sta, joten oikea-aikainen vaikuttaminen on ensiarvoisen tärkeää. Suomalaisen mepin tärkein tehtävä on edistää Suomen ja suomalaisten etua, Koponen katsoo.
Ei mitään yhteisvelkaa
Koposen mielestä EU:ssa tulisi saada takaisin valtiontukipolitiikkaan liittyvät säännöt. Hänestä Suomella ei ole mahdollisuuksia kilpailla Saksan ja Ranskan kanssa valtiontuissa.
– Minkäänlaiset yhteisvelkapaketit eivät saa tulla kuulonkaan. Puolustusvälineteollisuus tulee saada nousuun, ja puolustusvälineiden osalta jonkinlaiset keskitetyt hankinnat voisivat olla viisaita. Erillistä EU-armeijaa ei tarvita, olemme Natossa, Koponen sanoo.
EU:n maahanmuuttopolitiikassa hän haluaa saada tukittua turvapaikkaturistien tulon tiukalla rajapolitiikalla.
– Ulkorajat tulee laittaa kiinni ja Ruanda-malli ottaa käyttöön. Siinä turvapaikanhaku ulkoistetaan turvalliseen kolmanteen maahan, ja mikäli hakija saa turvapaikan, jää hän sinne eikä tule EU-maahan. Emme tarvitse enää yhtään sosiaaliturvalle rakentuvaa haittamaahanmuuttoa, Koponen summaa.
&nbsp;

Ari Koponen EU:lle: ”Näpit irti suomalaisten rahoista”

Suomen Perustan analyysissä <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/laajentuva-tulonsiirtounioni-vai-kehittyva-sisamarkkina-alue/">Laajentuva tulonsiirtounioni vai kehittyvä sisämarkkina-alue?</a> entinen Suomen Pankin rahoitusmarkkinaosaston johtaja Heikki Koskenkylä tarkastelee Euroopan unionin sisämarkkinoiden tilannetta sekä sitä, mikä elinvoimaisen kauppa-alueen luomisessa on epäonnistunut.

Euroopan unionia markkinoidaan Suomen kaltaisia pieniä jäsenvaltioita hyödyttävänä sisämarkkina-alueena, jonka tavoitteena on haastaa taloudellisesti Yhdysvallat ja Kiina. Tästä huolimatta alueen sisämarkkinoiden kehittyminen on jäänyt laajentuvan poliittisen unionin luomisen jalkoihin, eikä alueen taloudellinen kehitys ole pysynyt kilpailijoiden vauhdissa.
Suomen Pankin osastopäällikkönä toiminut valtiotieteiden tohtori Heikki Koskenkylä analysoi tässä katsauksessa Euroopan unionin sisämarkkinoiden tilannetta sekä sitä, mikä elinvoimaisen kauppa-alueen luomisessa on epäonnistunut. Lääkkeeksi Koskenkylä tarjoaa unionin laajentumisen laittamista jäihin ja keskittymistä ylisääntelyn, tulonsiirtojen ja poliittisen unionin luomisen sijaan markkinakuriin perustuvien sisämarkkinoiden kehittämiseen.
EU:n talouden ja tuottavuuden kasvu pysähtynyt
Koskenkylän analyysissä kerrotaan, että EU:n sisämarkkinoiden kehittyminen sekä talouden ja tuottavuuden kasvu ovat pysähtyneet. Unionin talous on jäänyt jälkeen Yhdysvaltojen ja Kiinan kehityksestä, joihin verrattuna alueella on erittäin vähän korkean teknologian, digitalisaation ja tekoälyn yrityksiä.
EU:sta piti tulla tehokas talousalue, jossa markkinakuri toimii. Yritystukia ja sääntelyä on kuitenkin lisätty jatkuvasti, ja yhteinen velka sekä tukipolitiikka ovat kasvaneet. Tämä kehitys jarruttaa sisämarkkinoiden syventämistä.
Laajentuminen laitettava jäihin
Koskenkylän mielestä EU:n tulisi keskittyä laajentumisen, poliittisen unionin ja tulonsiirtojen sijaan sisämarkkinoiden kehittämiseen. Laajentuminen tulee siirtää myöhempiin aikoihin, ja Ukrainaa voidaan avustaa esimerkiksi jonkinlaisella assosiaatiosopimuksella.
Pääomamarkkinaunionin osalta tarvitaan tarkkarajaisia toimenpiteitä, kuten konkurssilainsäädännön harmonisointia, mutta ei verotuksen yhdistämistä tai pääomamarkkinaunionin nimissä kaupattuja yritystukia.
&nbsp;

VTT Koskenkylä: EU:n keskityttävä ylisääntelyn, tulonsiirtojen ja poliittisen unionin luomisen sijaan markkinakuriin perustuvien sisämarkkinoiden kehittämiseen

Perussuomalaiset katsoo, että EU:n tulisi pysyä omalla tontillaan ja toimia siinä tehtävässä, mihin EU on alunperin luotu. &#8211; Perussuomalaisten huolet liittyvät siihen, että EU kaappaa toimivaltaa asioissa, jotka eivät sille kuulu, sanoo perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra.

Ylen Politiikkaradiossa vieraillut perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että eurojäsenyydestä ei ole ollut Suomelle hyötyä, päinvastoin.
Nykyisten EU-sääntöjen mukaan eurosta eroaminen ei ole mahdollista, koska euro on sidottu EU-jäsenyyteen. Purra katsoo, että eurojärjestelmään ei olisi koskaan pitänyt edes liittyä.
&#8211; Myös useiden asiantuntijoidenkin mukaan eurojäsenyys ei ole hyödyttänyt Suomea. Tällä hetkelläkin on nähtävissä, että EKP:n rahapolitiikka on Suomelle huonoa. Inflaatio on hidastunut, vastaavasti talous kuitenkin sakkaa ja työttömyys kasvaa. Edelleen myös ohjauskorot ovat korkealla.
Purra huomauttaa, että ei tiedetä, mihin suuntaan EU kehittyy.
&#8211; Tai mitä tapahtuu niille EU-jäsenmaille, jotka ovat jo merkittävästi ylivelkaantuneita. Jos tähän ei kyetä puuttumaan, euronkin tulevaisuus voi olla heikko.
Enemmän nettohyötyä Suomelle
Lukuun ottamatta vuosia 1996, 1997 ja 2000 Suomi on koko EU-jäsenyyden ajan ollut EU:n nettomaksaja. Nettomaksu kuvaa Suomen EU:lta saamien tulojen ja EU:lle maksettujen maksujen erotusta. Suomen maksuosuus ei kerro kaikista EU-jäsenyyden taloudellisista hyödyistä, kuten avoimista sisämarkkinoista.
Purra sanoo, että Suomen EU:sta saamat hyödyt liittyvätkin merkittävästi sisämarkkinoiden toimintaan ja kaupankäyntiin. Hän kuitenkin katsoo, että EU:n nettohyötyjen Suomelle tulisi olla selvästi suurempia kuin nyt.
&#8211; Yleensä kaikissa instrumenteissa ja budjeteissa me maksamme enemmän kuin tulemme koskaan saamaan. Tilanne tuskin on muuttumassa parempaan suuntaan. EU:ssahan kaavaillaan myös laajentumista, mikä tulisi muuttamaan monen jo nykyisen nettosaajamaan nettomaksajaksi.
Perussuomalaisilla ei ole mitään sitä vastaan, että EU toimisi siinä, mihin se on luotu.
&#8211; Perussuomalaisten huolet liittyvät siihen, että EU kaappaa toimivaltaa asioissa, jotka eivät sille kuulu. Esimerkiksi metsäpolitiikkaan liittyen kustannukset Suomelle voivat olla hyvinkin suuria, Purra sanoo.
PS edistäisi Ruanda-mallia
EU-parlamentti hyväksyi äskettäin pitkään valmistellun maahanmuuttopaketin, jossa säädetään muun muassa pakollisista solidaarisuustoimista EU-maille, joihin kohdistuu muuttopainetta.
Maahanmuuttopolitiikassa perussuomalaiset kuitenkin esittää, että EU siirtyisi niin sanottuun Ruanda-malliin. Se tarkoittaa esimerkiksi jo Britannian hahmottelemaa turvapaikanhaun ulkoistamista EU:n ulkopuoliseen turvalliseen kolmanteen maahan, jossa selvitetään mahdollinen tarve suojelulle.
Purra sanoo, että EU:n maahanmuuttopaketista ei löydykään toimivia ratkaisuja, joilla olisi mahdollista puuttua varsinaiseen ongelmaan.
&#8211; Kokonaisongelma liittyy siihen, että kehittyvistä maista voimakkaasti siirrytään korkeamman elintason maihin. EU:n maahanmuuttopaketilla tämä ongelma ei ratkea, Purra sanoo.
Suomella oltava toisin toimimisen mahdollisuus
Laittoman siirtolaisuuden pääreitti Eurooppaan kulkee Välimeren kautta, missä tulijat ovat usein liikkeellä heikkolaatuisilla veneillä. Matka on vaarallinen, ja merelle myös kuolee ihmisiä.
&#8211; EU:n pitäisi lopettaa kaikki vetotekijät, jotka saavat ihmiset lähtemään tälle matkalle. Valitettavasti myös monet kansainväliset sopimukset on tehty toisenlaiseen aikaan, Purra sanoo.
Suomen EU-eroa perussuomalaisten puheenjohtaja ei pidä realistisena juuri nyt, mutta tarvittaessa tulevaisuudessa olisi oltava käytössä keinoja irtautua EU:sta, mikäli se etenee fiskaaliunionin suuntaan.
&#8211; Eurooppa koostuu itsenäisistä kansallisvaltioista, jotka kaikki ovat omanlaisiaan. Jos kuitenkin EU alkaa kehittyä liittovaltion suuntaan, Suomen on voitava valita toisin. Itsenäisellä kansallisvaltiolla täytyy olla mahdollisuus päättää siitä, minkälaisiin kokoonpanoihin se kuuluu.
Kuuntele Purran koko eurovaalitentti <a href="https://areena.yle.fi/podcastit/1-68778873">tästä</a>.
&nbsp;

Purra: Suomen tulisi saada EU:sta selvästi nykyistä suurempaa nettohyötyä

EU-vaalitentit pyörähtivät toden teolla käyntiin eduskuntapuolueiden puheenjohtajien sekä tuuraajien puheenvuoroilla Helsingin Narinkkatorilla. Ukrainan tukemisesta kaikki olivat yhtä mieltä, mutta unionin yhteisvelasta sekä turvapaikkapolitiikasta hallituksen ja opposition edustajat olivat välillä kuin eri planeetoilta.

Monipolvisessa alustuksessaan <a href="https://yle.fi/a/74-20087063">vaalitentin</a> juontanut Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä tiedusteli Riikka Purralta, ovatko puheet EU-erosta ja toisaalta Ukrainan voimakkaasta tukemisesta keskenään samassa linjassa.
&#8211; Tässä ei ole mitään ristiriitaista. Euroopan unioni on onnistunut hyvin kokoamaan rivinsä nimenomaan Venäjän aggressiota vastaan. Pakotepolitiikka, Ukrainan auttaminen, kaikki tämä on ehdottoman tärkeää, Purra totesi.
EU pysyköön lestissään
&#8211; Sen sijaan moni muu suuntaus, joita Euroopan unionissa tälläkin hetkellä halutaan edistää erityisesti yhteisvastuuseen liittyen, erilaisiin mahdollisiin velkapaketteihin, uusiin rahastoihin ties minkä tavoitteen saavuttamiseksi on se, mitä me kyllä vastustamme.
&#8211; EU, joka on tarkkarajainen ja pysyy siinä, mihin se on tehty, kauppaunionina nimenomaan sisämarkkinatoimijana, se on se, mitä me kannatamme, Purra sanoi.
Suomi hävinnyt rahanjaossa
Kokoomuksen Petteri Orpo muistutti vihreään siirtymään liittyvässä puheenvuorossaan, että kokoomus ei kannata yhteisvelkaa, ”vaan niiden olemassa olevien rahoitusinstrumenttien käyttämistä, joita meillä on”.
Orpo teki myös ehdotuksen:
&#8211; Invest EU on yhteisessä EU-budjetissamme oleva rahoitusväline. Kasvatettaisiin merkittävästi sen kokoa, sen kautta parhaat ideat pystyttäisiin rahoittamaan. Saisimme investointeja puhtaaseen energiantuotantoon ja saisimme investointeja teollisuuteen, joka käyttää puhdasta energiaa.
Keskustan Petri Honkonen puolestaan muistutti, että Suomi tuppaa olemaan veronmaksajien rahoja unionin piirissä jaettaessa &#8221;aina se häviäjä&#8221;. Liike Nytin Harry Harkimon mielestä EU:sta pitäisi olla Suomelle &#8221;paljon nykyistä enemmän taloudellista hyötyä&#8221;.
Eurooppaan riittää tulijoita
Tentissä nousivat esille myös Suomen itärajan tapahtumat ja rajaturvallisuus. Paljon oli puhetta siitä, miten voitaisiin löytää tasapaino kansallisen edun sekä ihmisoikeuksia koskevien tiukkojen velvoitteiden noudattamisen välillä.
Riikka Purra huomautti, että nyt puhutaan ”kahdesta täysin eri asiasta”, jotka vaativat erilaisia toimenpiteitä. Ensinnäkin elintasoerot ajavat kehittyvistä maista ihmisiä Eurooppaan etsimään parempaa elintasoa ja sosiaaliturvaa.
&#8211; Sitten on hybridihyökkäys, jossa tietty aggressiivinen valtio käyttää toki samanlaisia siirtolaisia mutta erilaiseen tarkoitukseen eli toista valtiota vastaan. Sellainen projekti on tällä hetkellä käynnissä itärajallamme.
Turvapaikanhakijat kolmansiin maihin
Purran mukaan hallitusohjelmassa on ”erinomaisia kirjauksia” ensimmäiseen kohtaan eli Eurooppaan kohdistuvan siirtolaispaineen vähentämiseen liittyen.
&#8211; Euroopan unionissa Suomi ajaa kansainväliseen suojeluun sellaisia prosesseja, jotka ottaisivat kolmannessa, turvallisessa maassa tapahtuvan suojelun huomioon.
&#8211; Tätä tämä meidän sisäministerimme tälläkin hetkellä tuolla Brysselissä edistää.
Puolueiden puheenjohtajista paikalla EU-vaalitentissä olivat Riikka Purra, Petteri Orpo, Antti Lindtman (sd.), Li Andersson (vas.), Sari Essayah (kd.), Sofia Virta (vihr.) ja Harry Harkimo. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikkoa tuurasi varapuheenjohtaja Petri Honkonen ja RKP:n Anna-Maja Henrikssonia puoluevaltuuston puheenjohtaja Eva Biaudet.
Vaalitentin järjestivät Euroopan komission Suomen-edustusto, Euroopan parlamentin Suomen-toimisto, Eurooppalainen Suomi ja valtioneuvoston kanslia.

Riikka Purra suuressa EU-vaalitentissä: Siirtolaispaine ja aggressiivinen hybridihyökkäys ovat ”kaksi täysin eri asiaa”

Europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner nostaa Suomen Uutisissa esille EU:n perussopimuksiin kaavaillut <a href="https://stage.sudev.fi/eun-perussopimuksiin-kaavaillaan-suuria-muutoksia-pirkko-ruohonen-lerner-pyrkimys-on-luoda-eusta-supervalta-jossa-itsenaiset-jasenmaat-alistuisivat-eun-alueiksi/">suuret muutokset</a>. Hän arvioi, että pyrkimys on tehdä EU:sta eräänlainen liittovaltio. Siinä jäsenmaista tulisi EU:n supervallan alueita. Muutokset uhkaisivat kansallisvaltioiden suvereniteettia. VTT, Suomen Pankin ex-osastopäällikkö Heikki Koskenkylä analysoi Suomen Uutisille EU:n haasteita ja tulevaisuudennäkymiä.

Ruohonen-Lerner on kritiikissään täysin oikeassa. Perussopimukset luotiin 1990-luvun alussa, kun EU perustettiin Maastrichtin sopimuksella. Sopimusten muuttaminen on ollut vaikeata, koska se edellyttää jäsenmaiden yksimielisyyttä. Nyt on käynnissä todella dramaattinen muutos perussopimuksiin. Euroopan parlamentin valiokunta ehdottaa mietinnössään yhteensä 267 tarkistusta perussopimuksiin.
Perussopimusten muuttamisyritys osuu hankalaan ajankohtaan, koska EU:lla on valtavia haasteita muutenkin. EU:n komissio tähtää EU:n merkittävään laajentumiseen, mikä toisi mukanaan suuria haasteita. Toiseksi EU:n sisämarkkinat eivät ole kehittyneet odotetusti. Tämä heijastuu myös EU:n huonoon taloudelliseen menestykseen. Kolmanneksi EU on lisännyt yhteisen velan ottoa ja tukien määrää. Komissio on ilman selkeätä päätöstä tekemässä EU:sta velka- ja tulonsiirtounionia. Myös jäsenmaiden valtioiden tuen maidensa yrityssektorille on sallittu kasvaa valtavasti.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on viime aikoina kannattanut voimakkaasti laajenemista itäänpäin. Hän perustelee laajenemista sillä, että EU:n geopoliittinen painoarvo kasvaisi. Hän pitää laajentumista jopa EU:n kohtalonkysymyksenä. Hän saattaa olla tässä pahasti hakoteillä. Jäsenyysneuvottelut ovat olleet jo pitkään käynnissä usean Balkanin alueen maan kanssa. Näitä ovat Albania, Bosnia-Hertsegovina, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Serbia. Neuvottelut on päätetty käynnistää Ukrainan ja Moldovan kanssa. Myös Georgia haluaa päästä jäsenmaaksi. Turkin kanssa neuvottelut eivät ole edenneet. Jos kaikki hyväksyttäisiin jäseniksi, niin EU kasvaisi peräti 35 maan yhteisöksi.
Laajentuminen muuttaisi olennaisesti unionin poliittista valtatasapainoa. Jäsenmaiden välinen heterogeenisuus kasvaisi valtavasti. Taloudelliset erot maiden välillä kasvaisivat ja samoin asukaskohtaisen kansantulon erot. Paine tulonsiirtoihin korkean elintason maista alemman tason maille kasvaisi suuresti. Kehittyneitä ja toimivia sisämarkkinoita olisi hyvin vaikea luoda. Poliittiset erimielisyydet kasvaisivat. Uusissa jäsenmaissa on myös paljon korruptiota ja osassa heikosti toimiva demokratia. Jäsenyyden ehdoissa ei saisi tinkiä lainkaan. Laajenemiseen pitäisi varata aikaa 10-20 vuotta. Ursula von der Leyenin kiirehtimistä uusien jäsenien ottamisessa on vaikeata ymmärtää. Se voisi johtaa pikemminkin EU:n hajoamiseen tai ainakin toiminnan halvaantumiseen sekä jatkuvaan riitelyyn päätöksenteossa.
Kun EU perustettiin 1990-luvun alussa, sen kantava idea oli sisämarkkinat. Ajatus oli lähtöisin ranskalaiselta poliitikolta ja Euroopan unionin komission puheenjohtajalta Jacques Delorsilta. Tavoitteena oli tehostaa tavaroiden ja palvelujen liikkumista maiden välillä, samoin myös pääoman ja työvoiman osalta. Esikuvana oli Yhdysvaltojen talousmalli. Eurokin perustettiin pitkälti samaa tarkoitusta varten. Ajatuksena oli pienentää valuuttariskejä maiden välisessä toiminnassa. Sisämarkkinat kehittyivätkin hyvin lähinnä teollisuuden osalta noin 20 vuoden ajan. Kansainvälinen finanssikriisi vuosina 2008-2009 johti kuitenkin pysähdystilaan integraatiossa. Sitten alkoi vuoden 2010 euroalueen kriisi. Useita maita jouduttiin tukemaan. Eurokin ajautui kriisiin ja pelastettiin EKP:n tuella.
Palvelujen integraatio ei ole juuri edennyt. Tavoitteeksi asetettu pääomamarkkinaunioni ei ole toteutunut. Yritysten ulkoisesta rahoituksesta on edelleen pääosa pankkiluottoja, pääomamarkkinoilta rahoitusta tulee vähemmän. Euroopan unionin sisämarkkinat toimivat heikosti verrattuna Yhdysvaltojen liittovaltion talouteen. Euroopan unionin arvokkain ydin sulaa. Helsingin Sanomien pääkirjoitus 13.11.2023 otsikolla ”Eurooppa näivettyy, kun maailma menee menojaan” on dramaattista tekstiä. Tavaroiden, palvelujen, pääomien ja ihmisten vapaan liikkuvuuden sisämarkkinat eivät ole edenneet. Unionin arvokkain ydin sulaa.
Vuosituhannen alussa rakennellun Lissabonin strategian mukaan EU:n tavoite oli olla vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin tietotaitopohjaan perustuva talous. Tämä on jäänyt haaveeksi. Yhdysvallat on ollut jatkuvasti paljon dynaamisempi ja innovatiivisempi talous kuin EU tai mikään sen jäsenmaa erikseen. Yhdysvaltain BKT:n kasvuvauhti on ollut viimeiset 15 vuotta kaksinkertainen EU:hun verrattuna.
EU:n kolmas ongelma on yhteisen velan ja tukipolitiikan kasvu. Näitä komissio suunnittelee lisää. Lisäksi komissio on antanut luvan lisätä jäsenmaiden suoria tukia yrityksille vuosi toisensa perään. Komissio löyhensi valtiontukien antamista ensin koronakriisissä, sitten Venäjän aloittaman Ukrainan sodan ja energiakriisin vuoksi. EU-maat antoivat poikkeustukia yrityksille vuosina 2020-2021 noin 700 miljardia euroa. Viimeisten vajaan kahden vuoden aikana tukia on myönnetty yli 700 miljardia euroa. Neljässä vuodessa tukia on annettu lähes 1 500 miljardia euroa.
Valtion tuet sotkevat markkinoiden toimintaa valtavasti. Resurssit eivät liiku maasta toiseen. Pienet valtiot, kuten Suomi, ovat häviäjiä. Tässä kilpailussa ne eivät pysy mukana. Vaikka Yhdysvalloissakin on lisätty tukia, toimii markkinaehtoinen talous edelleen hyvin. Siellä on hyvin tehokkaat sisä- ja pääomamarkkinat. Yrityssektori on voimissaan. Vuosituhannen alussa sadasta maailman suurimmasta yrityksestä 40 oli eurooppalaisia. Nyt niitä on enää 12. Lisäksi maailman markkina-arvoltaan kolmenkymmenen suurimman yrityksen joukossa on vain kolme eurooppalaista yritystä, joista kaksi on unionin jäsenmaissa ja yksi sveitsiläinen. Suurin osa on amerikkalaisia. EU:n osuus maailman bruttokansantuotteesta on laskenut selvästi. Vastaavasti Kiinan ja Yhdysvaltain osuus on kasvanut. Kiinalla on silti vielä pitkä tie Yhdysvaltain tasolle.
Euroopan unioni on ”taantuva suurvalta”. Laajeneminen 35 valtion yhteisöksi voisi olla katastrofi. EU hajaantuisi entistä enemmän hyvin eritasoiseksi maajoukoksi. Komission ja parlamentin tulisi lopultakin keskittyä sisämarkkinoiden eli integraation kehittämiseen ja syventämiseen. Mallia voisi ottaa Yhdysvalloista. Tehtävä on hyvin haastava ja vaativa. Se vie paljon aikaa. Laajentumista on syytä siirtää kauaksi tulevaisuuteen. Vallan keskittäminen komissiolle tulee pysäyttää. Se johtaa vain tehottomuuden kasvuun. Tukipolitiikan kasvattaminen tuhoaa markkinatalouden toiminnan ja vääristää resurssien allokoitumista. Kaiken kaikkiaan EU:n näkymät ovat nyt varsin sumuiset ja sekavat. Hallituksen on syytä arvioida Suomen linjaa EU:n muutoksiin ja kehittämiseen erityisen suurella huolella.
&nbsp;

Koskenkylä: EU on suurien haasteiden edessä – näkymät eivät ole hyvät

EU neuvottelee parhaillaan Andorran ja San Marinon pääsystä sisämarkkinoille. Euroopan rahoitusalan ylimmät sääntelyviranomaiset ovat varoittaneet näiden EU:n ulkopuolisten maiden mahdollisista rahanpesuriskeistä ja löyhästä valvonnasta. Mailla on pitkään ollut maine veroparatiiseina, minkä vuoden 2016 laaja Panaman paperit -tietovuoto on todistanut.

Kolmen EU:n sääntelyviranomaisen puheenjohtajat varoittivat, että maat &#8221;ovat vanhastaan harrastaneet vähemmän tiukkaa rahoitusalan sääntelyä” ja ”voivat olla alttiita rahanpesulle ja muulle laittomalle toiminnalle”. Syvempi suhde näihin maihin voisi avata takaportin laittomalle rahalle ja helpottaa petollisten rahoitusalan yritysten toimintaa EU:ssa.
Yrityksillä saattaa olla houkutuksia järjestäytyä näihin niin sanottuihin mikrovaltioihin pyrkiessään tarkoituksellisesti hyötymään kevyemmistä rahoitusstandardeista. Tämä aiheuttaisi ”merkittäviä riskejä kuluttajille”, jos ne myisivät tuotteitaan koko EU:n alueella.
Tiedot riskeistä huolestuttavia
Aiemmin EU kävi neuvotteluja myös Monacon kanssa, mutta neuvottelujen uutisoitiin keskeytyneen syyskuun puolivälissä. Komission tiedottajan mukaan neuvottelujen keskeytyksellä ei ole yhteyttä EU:n sääntelyviranomaisten esittämiin huoliin.
Euroopan parlamentin jäsen Pirkko Ruohonen-Lerner (PS/ECR) pitää tietoja rahanpesuriskeistä huolestuttavina. Ruohonen-Lernerin mukaan on ensiarvoisen tärkeää, että EU noudattaa tiukkoja rahoitusmarkkinoiden eheyden ja kuluttajansuojan standardeja erityisesti käydessään neuvotteluja sellaisten EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, joissa rahoitusalan sääntely on historiallisesti ollut vähemmän tiukkaa.
Mitä suojatoimia otetaan käyttöön?
Ruohonen-Lerner on jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen, jossa Euroopan komissiolta pyydetään vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
1. Miten komissio aikoo puuttua merkittäviin huolenaiheisiin, joita Euroopan valvontaviranomaisten puheenjohtajat ovat tuoneet esiin Andorran ja San Marinon rahoitusvalvonnan löyhyydestä, joka voisi altistaa EU:n rahanpesulle ja muulle laittomalle taloudelliselle toiminnalle?
2. Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin komissio aikoo ryhtyä estääkseen rahoitusalan yrityksiä käyttämästä hyväkseen kevyempiä rahoitusalan standardeja näissä EU:n ulkopuolisissa maissa ja myymästä tuotteita kaikkialla EU:ssa, mikä vaarantaisi EU:n kuluttajien edut ja taloudellisen hyvinvoinnin?
3. Mitä erityisiä suojatoimia ja mekanismeja otetaan käyttöön, jotta estetään mahdolliset EU:hun suuntautuvat rahoituspalveluiden ”takaportit”, jotka voisivat vaarantaa saavutetun edistymisen rahoitustoiminnan tiukemmassa valvonnassa?
Komission on esitettävä vastauksensa kysymyksiin kuuden viikon sisällä.

Ruohonen-Lerner: EU:n kauppaneuvotteluissa rahanpesuriskejä

Perussuomalaiset toivottaa tervetulleiksi ulkomailta Suomeen töihin omalla työllään toimeentulevat ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutuvat työntekijät. Perussuomalaiset samalla vastustaa sosiaaliturvaan nojaavaa, ihmisten hyväksikäyttöön kytkeytyvää matalapalkkamaahanmuuttoa. Kokoomuksen kansanedustajalle Pia Kaumalle perussuomalaisten linjan sisäistäminen on osoittautunut mahdottomaksi.

Maanantaiaamun <a href="https://www.mtv.fi/sarja/huomenta-suomi-1488/maanantai-6-2-klo-625-20423268">Huomenta Suomessa</a> keskusteltiin työperäisestä maahanmuutosta. Ohjelman vieraina olivat perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto ja hänen kollegansa kokoomuksesta, Pia Kauma.
&#8211; Suurin (maahanmuuton) kritiikki meillä kohdistuu turvapaikkapoliittiselle puolelle, mutta olemme selvästi sanoneet, viimeksi eduskunnan kyselytunnilla, että osaajien ja ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointi on ok ja voi olla hyödyllistä. Lähtökohta on, että ihmisen pitää tulla palkallaan toimeen ja pystyä elättämään itsensä ja perheensä, Puisto sanoi.
Perussuomalaiset siis toivottaa tervetulleiksi ulkomailta Suomeen töihin korkeakoulutetut osaajat, joiden ansiot vastaavat vähintään suomalaisen mediaanipalkkaa. Sen sijaan matalapalkka-aloille ei tarvita enää lainkaan lisää väkeä. Suomeen on jo nyt syntynyt laajat ulkomaalaisten työntekijöiden halpatyömarkkinat, joissa ihmisten hyväksikäyttö ja työn hinnan halpuuttaminen ovat arkipäivää, eikä tätä ilmiötä tule enää vahvistaa.
Kanta ollut vuosikausia kaikkien tiedossa
Puiston tiivistyksessä perussuomalaisten linjasta työperäiseen maahanmuuttoon ei pitäisi olla kenellekään mitään uutta. Esimerkiksi perussuomalaisten puoluejohto on vuosien varrella useissa haastatteluissa tuonut esille, että omalla työllään toimeentulevat ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutuvat työntekijät ovat tervetulleita. <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2023/01/MaahanmuuttopolOhjelmaIso.pdf">Linjaus löytyy</a> myös puolueen tuoreesta maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta.
Huolimatta siitä, että perussuomalaisten kanta asiaan on ollut kaikkien tiedossa vuosikausia, päivänpolitiikassa kuulee edelleen virheellisiä väittämiä. Niin kuultiin tänäkin aamuna, sillä kokoomusedustaja Kauma vihjaili Puistolle, että ei olisi ollut tietoinen perussuomalaisten linjasta.
&#8211; Mielestäni tämä kuulostaa uudelta. Puheenjohtaja Riikka Purrahan on puhunut hyvin negatiiviseen sävyyn, että mitään työperäistä maahanmuuttoa ei hyväksytä. Olen hämmästynyt tästä (Puiston) näkemyksestä.
Ei voinut vastustaa kiusausta valehdella
Kokoomusedustaja Kauman lause oli outo, sillä Puiston kuvaus perussuomalaisten linjasta ei ollut uusi, vaan samaa linjausta on pidetty esillä vuosikausia. Lisäksi Kauma valehteli, koska puheenjohtaja Purra ei ole ikinä missään linjannut, että mitään työperäistä maahanmuuttoa ei hyväksytä.
Kauma tuskin voi olla tietämättä perussuomalaisten kantaa työperäiseen maahanmuuttoon, mutta kansanedustaja ei voinut vastustaa kiusausta valehdella suorassa tv-lähetyksessä.
Sosiaalisen median kanavillaan Purra huomauttaakin kokoomusedustaja Kauman vääristelystä ja vaatii häneltä tarkennusta väitteeseen, että hän olisi muka sanonut, että mitään työperäistä ei hyväksytä.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Kun argumentit eivät kanna, otetaan vääristely peliin. MOT. <a href="https://twitter.com/PiaKauma?ref_src=twsrc%5Etfw">@PiaKauma</a>, missä olen sanonut, että mitään työperäistä ei hyväksytä?
(Maikkarin aamu <a href="https://twitter.com/ivanpuopolo?ref_src=twsrc%5Etfw">@ivanpuopolo</a> ja <a href="https://twitter.com/SakariPuisto?ref_src=twsrc%5Etfw">@SakariPuisto</a>)
Se on totta, että PS ei halua veronmaksajan kustantavan kokoomuslaisten palvelusväen palkkoja. <a href="https://t.co/1c8mGIZgC1">pic.twitter.com/1c8mGIZgC1</a>
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1622516107016814593?ref_src=twsrc%5Etfw">February 6, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Kuten arvata saattaa, Kauma jättää vastaamatta kysymykseen ja kirjoittaa samaa puutaheinää perussuomalaisten muka ”muuttuneesta kannasta” työperäiseen maahanmuuttoon. Purra kuvaa Kauman väistelyretoriikkaa säälittäväksi.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Säälittävä yritys.
Yritä seisoa sanojesi takana. Osoita, missä olen linjannut, kuten väität minun tehneen.
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1622548621143973890?ref_src=twsrc%5Etfw">February 6, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Edelleen on nähtävissä, että kokoomusedustaja Kaumalle on mahdotonta sisäistää perussuomalaisten kantaa työperäiseen maahanmuuttoon tai vähintäänkin mahdotonta hänelle on puhua perussuomalaisten linjasta totuudenmukaisesti. Mikäli Kauma lukee tämän jutun, hänelle on edellä linkitetty perussuomalaisten maahanmuuttopoliittinen ohjelma, josta asiat voi tarkistaa.
Kokoomuksen työvoimapulapuhe ohutta yläpilveä
Kokoomuksen linja työperäiseen maahanmuuttoon tiedetään. Kokoomus esittää työvoimapulapuhetta, millä puolue perustelee EU:n ulkopuolelta matalasti koulutettujen ihmisten haalimista Suomeen. Kauma jatkoi Huomenta Suomessa samalla linjalla.
&#8211; Meillä on valtava tarve eri aloilla uudesta työvoimasta, esimerkiksi sotealalle tarvitaan 200 000 työntekijää seuraavan kymmenen vuoden aikana. Me ei pystytä vastaamaan tarpeeseen, maahanmuuttoa tarvitaan, Kauma päästeli.
Työvoimapulapuhe ei pidä merivettä ainakaan siihen nähden, että Suomessa on tälläkin hetkellä useita satoja tuhansia ihmistä työttöminä työnhakijoina tai vasten tahtoaan osa-aikatyössä. Sotealan henkilöstön riittävyyttä tuskin voidaan rakentaa EU:n ulkopuolelta saapuvan, matalasti koulutetun ja usein kielitaidottoman väestön varaan.
Ammattiliitto Tehy on myös <a href="https://www.tehylehti.fi/fi/blogit/mainio/hoitajapula-ratkaistaan-vain-rahalla">tuonut esille</a>, että sote-alalle kouluttautuneista yli 72 000 on vaihtanut jollekin muulle alalle, pitkälti siitä syystä, että palkoilla ei tule toimeen. Hoitajapulaksi väitetty tilanne olisi siis ratkaistavissa rahalla.
Poliittisessa työvoimapulapuheessa jätetään myös säännöllisesti mainitsematta se, että Suomi on osa EU:n 450 miljoonan ihmisen sisämarkkinoita ja toisista EU-maista saa vapaasti tulla Suomeen hakemaan töitä.
Vietnamilaisia käytettiin hyväksi Närpiössä
Maahanmuuttotutkija Pasi Saukkonen <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009190374.html">kertoi äskettäin</a> Helsingin Sanomissa, että Suomen suuriin ongelmiin tarjotaan nyt lääkkeeksi temppua, joka ei tule toimimaan.
&#8211; Ajatus on auttamattoman epärealistinen. On suoraan sanoen vastuutonta ajatella, että ratkaisu huoltosuhteeseen tai työvoimapulaan löytyisi työperusteisesta maahanmuutosta, Saukkonen sanoo.
Poliisin tuoreen arvion mukaan työperäinen maahanmuutto myös kytkeytyy vahvasti kansainväliseen ihmiskauppaan, riistoon ja ihmisten hyväksikäyttöön. Yhtenä esimerkkinä vaikkapa Närpiön vihannestuotantoon kytkeytyvä vietnamilaisten työntekijöiden <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/74972cb4-8282-44ed-916c-463db2b71dfb">kiskontatapaus</a>.
Eduskunnan hallintovaliokunta sai äskettäin poliisilta karun <a href="https://stage.sudev.fi/poliisilta-jarkyttava-arvio-ulkomaisen-tyovoiman-hyvaksikaytosta-hallituksen-maahanmuuttopolitiikka-tukee-ihmiskauppaa-riistoa-ja-ihmisoikeuksien-polkemista/">lausunnon</a> työperäisen maahanmuuton todellisuudesta. Käytännössä kaikki kehitysmaista Suomeen tulevat joutuvat maksamaan tänne päästäkseen Suomessa jo oleskeleville maanmiehilleen keskimäärin 15 000 euron ”kynnysrahan”.
&nbsp;

Kokoomuskansanedustaja Kauma puhui puuta heinää perussuomalaisten linjasta työperäiseen maahanmuuttoon ja työnsi sanat suuhun puoluejohtaja Riikka Purralle – Purra korjaa: ”Säälittävä yritys”

Pääministeri Sanna Marin (sd.) nosti EU:n elpymisvälineen välikysymyskeskustelussa esille EU:n sisämarkkinoista koituvat hyödyt Suomen vientiteollisuudelle. Euroopan komission oma ekonomisti on laskenut jäsenmaiden hyödyt kuulumisesta EU:n sisämarkkinoihin. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén hämmästelee laskelmien oletuksia. Hän kirjoittaa niistä <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/meeviren/suomi-hyotyy-moninkertaisesti-vai-miten-se-on/">Puheenvuoron blogissaan</a>.

Hallituksen viesti on, etteivät elpymisvälineen nettomaksut ole kuin murusia verrattuna siihen, miten paljon suomalaiset hyötyvät EU:sta ja kuulumisesta unionin sisämarkkinoihin.
On totta, että sisämarkkinat purkavat kaupan esteitä ja kustannuksia. Sisämarkkinoiden ehtona ei ole kuitenkaan osallistuminen jäsenmaiden yhteisvelkatalkoisiin.
Kaikki ennallaan?
Matti Virén nostaa kirjoituksessaan esille laskelman kaksi outoa olettamusta. Laskelman mukaan sisämarkkinoiden aiheuttama kilpailutilanne ei ota huomioon esimerkiksi globalisaatiota, informaatioteknologian kehitystä eikä logistiikan kehittymistä.
Suurempi ongelma hänen mielestään on kuitenkin sopeutusmekanismien puute.
– EU-tariffit leikkaavat Suomen viennistä 30 miljardia, mutta mikään ei reagoi siihen: valuuttakurssit, viennin suuntautuminen muille markkinoille, tuotannon rakenne, työmarkkinat ja niin edelleen pysyvät ”ennallaan”, Virén luettelee.
Euroopan vienti takeltelee
Erityisesti Virén ihmettelee olettamusta, että sisämarkkinoiden ulkopuolinen maa puskisi vientituotteitaan jääräpäisesti kohti EU:n tullimuureja ilman aiettakaan katsoa, josko tuotteille olisi kysyntää muualla maailmassa.
– Meillä vain hoetaan sitä, että EU:hun menee 50 prosenttia viennistä (joidenkin mukaan jopa 60 prosenttia, kun Brexit -vaikutusta ei huomioida) ja että se on Suomelle elintärkeää. Toki se on tärkeä markkina-alue, mutta toisaalta se on talouskasvun kannalta ongelmallinen.
Syy on Virénin mukaan Euroopan vaatimaton talouskasvu viime vuosina. Suomen osuus maailman viennistä on kutistunut.
– Keskittyminen Euroopan markkinoihin on (ollut) Suomelle kohtalokasta, Virén pamauttaa.
– Vuonna 1960 osuutemme oli vielä 0,93 prosenttia, ennen jäsenyyttä 1994 0,70 prosenttia, mutta 2019 enää 0,39 prosenttia. Olemme menestyneet viennissä umpisurkeasti, Virén luettelee Suomen viennin maailmanlaajuisia osuuksia.
Suomen ohella koko EU on menettänyt vientiosuuksiaan maailmanmarkkinoilla. Pudotusta on Virénin mukaan tullut viisi prosenttiyksikköä vuosien 1994-2019 välillä. EU:n ulkopuoliset eurooppalaismaat ovat pitäneet pintansa tällä saralla. Esimerkkeinä hän mainitsee Islannin ja Sveitsin.
Euro ei anna armoa
Virén vertaa Suomen ja niin ikään EU:n sisämarkkinoista &#8221;nauttivan&#8221; Italian vientiosuuksia. Vuonna 1994 Italian vientiosuus oli 4,5 prosenttia. Vuonna 2019 siitä oli jäljellä enää 2,8 prosenttia. Vientiosuudet ovat leikkaantuneet lähes puolella niin Suomessa kuin Italiassakin.
Tämä on Virénin mukaan selkeä viesti siitä, että hintakilpailukyvyssä on mennyt paljon pieleen. Sen korjaamiseksi tarvittavat rakenneuudistukset on jätetty tekemättä. Yhteisvaluutta euro vain pahentaa uudistustarpeita.
– Itse asiassa EU-jäsenyys ja yhteisvaluutta antavat paljon vähemmän anteeksi kuin asema Unionin ulkopuolella: asia, joka tuntuu unohtuvan kerta toisensa jälkeen työmarkkinoilla ja finanssipolitiikassa, jossa ainakin nyt ovat menossa avointen ovien päivät, Virén toteaa.

Suomen taloudellinen hyöty EU-jäsenyydestä ja sisämarkkinoista – vaiko sittenkin haitta? Professori Virén avaa populistista hokemaa sisämarkkinahyödystä

Sampo Terho (ps.) moittii <a href="http://www.sampoterho.net/?p=3403" target="_blank">blogissaan</a> suomalaisia viranomaisia ja poliitikkoja siitä, että nämä ovat pyrkineet kaikin tavoin estämään EU:n sisämarkkinoista koituvat hyödyt. Erityisen raskaasti tämä toiminta on kohdistunut yksityisautoiluun, ja sen maksajiksi ovat joutuneet yksityiset kansalaiset ja suomalaiset yritykset.
<div id="attachment_10171" style="width: 310px" class="wp-caption alignright"><a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2013/12/Sampo_Terho_006_matti_matikainen.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-10171" class="size-medium wp-image-10171" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2013/12/Sampo_Terho_006_matti_matikainen-300x150.jpg" alt="Sampo Terho" width="300" height="150" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2013/12/Sampo_Terho_006_matti_matikainen-300x150.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2013/12/Sampo_Terho_006_matti_matikainen.jpg 640w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2013/12/Sampo_Terho_006_matti_matikainen-100x50.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2013/12/Sampo_Terho_006_matti_matikainen-60x30.jpg 60w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /></a>Sampo Terho</div>
Terho muistuttaa siitä, että suomalaisilla on Länsi-Euroopan vanhin autokanta. Tämä on hänen mukaansa hölmöä ja ongelmallista. Suomesta on tullut autojen iän suhteen Euroopan Kuuba, Terho vertaa.
&#8211; Ensinnäkin vanha autokanta on turvallisuusriski. Uudet autot suojaavat matkustajia paremmin ja nykyään jopa kuljettajan omilta virheiltä. Liikenneonnettomuuksien inhimilliset kustannukset ovat valtavia ja vaikka tämä ei joitain poliitikkoja tai virkamiehiä kiinnostaisikaan, aiheutuu niistä vuositasolla myös parin kolmen miljardin rahalliset kustannukset, Terho kirjoittaa.
&#8211; Toisekseen uudet autot ovat ympäristöystävällisempiä. Esimerkiksi polttoaineen kulutuksen vähentämisessä on viime vuosina saavutettu suuria edistysaskelia. Kolmanneksi tulisi tietysti huomioida myös uusien autojen parempi käyttömukavuus, joka ei suinkaan ole vähäinen asia kansalaisille jotka viettävät autossa ehkä tuntejakin päivässä.
Terholle yksityisautoilu edustaa vapautta, ja hän toivoisi autoveron roimaa laskua. Tavoite on linjassa perussuomalaisten eilisessä avauksessa, jossa puolue ilmoitti tavoitteekseen asteittaisen autoverosta luopumisen.
<blockquote>&#8221;Sujuva liikkuvuus on nimittäin paitsi yksilön, myös talouden etu.&#8221;</blockquote>
Terho kertaa blogissaan autoveron syntyhistoriaa – vero otettiin käyttöön vuonna 1958.
&#8211; Tuolloin veroa perusteltiin maan sen hetkisellä huonolla taloustilanteella ja autoverosta pitikin eduskunnan mukaan tulla väliaikainen. Tämän väliaikaisuuden päättymistä odotellessa on autoilua vuosien varrella ryhdytty verottamaan monin muinkin tavoin ja tieliikenteestä kerättävät erilaiset verot ovat nykyään huikeat lähes <a href="http://www.aut.fi/tilastot/verotus_ja_hintakehitys/valtion_verotulot_tieliikenteesta">8 miljardia euroa vuodessa</a>.
<h4>EU-jäsenyyden vaikutus </h4>
Terhon mukaan Suomen EU-jäsenyys muutti autoilijoiden tilannetta siinä mielessä, että autokaupasta tuli yhteisiin sisämarkkinoihin liittyvä kysymys.
&#8211; Näin ollen EU on pyrkinyt avaamaan Suomenkin automarkkinoita, mihin Suomen viranomaiset ja tietenkin vastuussa viime kädessä ovat poliitikot ovat vastanneet pyrkimällä kaikin tavoin estämään sisämarkkinoiden rakentamisesta aiheutuvat veromenetykset. Eli käänteisesti ajatelleen ehkäisemään kansalaisille tai yrityksille sisämarkkinoista koituvat hyödyt.
Hän kertoo myös, että EU:ssa työstetään parhaillaan uutta rekisteröintiuudistusta, jonka myötä auto voitaisiin rekisteröidä missä tahansa jäsenvaltiossa. Autoa voitaisiin sitten käyttää vapaasti unionin alueella ilman uutta rekisteröintiä. Esimerkiksi Saksassa rekisteröityä autoa voitaisiin käyttää Suomessa.
&#8211; Viranomaiset ovatkin jo ehtineet kauhistella mahdollista verotulojen laskua, jos kohta aikovat tarvittaessa välittömästi suunnitella uuden verotustapaa.
<h4>Autoilun edut puntarissa</h4>
&#8211; Sanon suoraan, että minulle yksityisautoilu edustaa vapautta. Kansalaisten liikkumisenvapauden ei tulisi olla vain teoreettinen tavoite, vaan yhteiskunnan tulee antaa siihen mahdollisimman käytännöllisiä vaihtoehtoja, Terho listaa veroalen etuja ja jatkaa:
&#8211; Sujuva liikkuvuus on nimittäin paitsi yksilön, myös talouden etu. Yksityisautoilu taipuu parhaiten matkustajien henkilökohtaisiin ja jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. Harva mahdollisuus kohottaa yhtä paljon sekä vapaa-ajan elämänlaatua että parantaa työmahdollisuuksia. Liikkumisen vapautta ei tulisikaan rajata vain varakkaille kansalaisille, vaan autoilun kohtuuttomat verorasitteet tulee ymmärtää epätasa-arvoa kasvattavina.
Joukkoliikenteen Terho näkee hyväksi ja edulliseksi vaihtoehdoksi siellä, missä käyttäjiä on riittävästi, mutta hänen mukaansa yksityisautoilustakaan ei tulisi rangaista verotuksessa tai lainsäädännössä. Valinnan tulisi mahdollisimman pitkälti olla kansalaisen oma.
&#8211; Tehdään siis uuden teknologian saatavuus ihmisille helpommaksi ja alennetaan autoveroa. Uusi auto ei ole pelkkää pröystäilyä kuten vanhastaan ehkä on ajateltu, vaan se tuo samalla suuren harppauksen turvallisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen autokannan edelliseen sukupolveen verrattuna.
Terho lähettää myös terveisiä heille, jotka ovat epäilleet veron laskua:
&#8211; Jos joku väittää, ettei näin vaikeina taloudellisina aikoina tieliikenteen verotusta voida laskea, niin vähintään sitä voidaan kohdentaa uudelleen. Eli jos yhteiskunta ei muka voi selvitä autoilijoita rosvoamatta, niin harjoitetaan maantierosvousta edes jossain muussa kohteessa kuin ajoneuvon hinnassa.

Sisämarkkinat

Eurovaaliehdokas Simo Grönroos: ”Humanitaarinen maahanmuutto Eurooppaan on lopetettava”

Eurovaaliehdokas Ari Koponen: ”Meidän ei kuulu maksaa muiden maiden velkoja tai taloremontteja”

Ari Koponen EU:lle: ”Näpit irti suomalaisten rahoista”

VTT Koskenkylä: EU:n keskityttävä ylisääntelyn, tulonsiirtojen ja poliittisen unionin luomisen sijaan markkinakuriin perustuvien sisämarkkinoiden kehittämiseen

Purra: Suomen tulisi saada EU:sta selvästi nykyistä suurempaa nettohyötyä

Riikka Purra suuressa EU-vaalitentissä: Siirtolaispaine ja aggressiivinen hybridihyökkäys ovat ”kaksi täysin eri asiaa”

Koskenkylä: EU on suurien haasteiden edessä – näkymät eivät ole hyvät

Ruohonen-Lerner: EU:n kauppaneuvotteluissa rahanpesuriskejä

Kokoomuskansanedustaja Kauma puhui puuta heinää perussuomalaisten linjasta työperäiseen maahanmuuttoon ja työnsi sanat suuhun puoluejohtaja Riikka Purralle – Purra korjaa: ”Säälittävä yritys”

Suomen taloudellinen hyöty EU-jäsenyydestä ja sisämarkkinoista – vaiko sittenkin haitta? Professori Virén avaa populistista hokemaa sisämarkkinahyödystä

Sampo Terho autoverosta – ”Suomesta on tullut autojen iän suhteen Euroopan Kuuba”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025