Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Skåne

Imaami neuvoi miehiä moskeijassa tottelemattoman vaimon valmentamisessa: ”Nuhdelkaa heitä, välttäkää heitä vuoteessa ja lyökää heitä”

Keskustelussa maahanmuuton todellisista kustannuksista unohtuvat usein suorien tukien ja avustusten ulkopuoliset menoerät. Eräs tällainen kustannus on huonosta kotoutumisesta johtuva voimakkaasti kasvanut tulkkauspalvelujen tarve. Ruotsissa tulkkien käyttöön terveydenhuollossa on uponnut lähes 8 miljardia kruunua viimeisten 10 vuoden aikana.

Ruotsidemokraattien tukema porvarihallitus kirjasi hallitusohjelmaansa myös sen, että maahanmuuton epäsuoratkin kustannukset selvitetään. Kvartal-media on tarttunut osaltaan härkää sarvista ja <a href="https://kvartal.se/artiklar/kartlaggning-sa-mycket-kostar-tolkarna-varden/">selvittänyt</a> tilastoista terveyspalveluihin liittyviä tulkkauskustannuksia viimeisten 10 vuoden ajalta.
Kustannusten nousu on ollut huimaa: tulkkauksen valtakunnallinen hinta noussut vuoden 2013 kokonaisesta 370 miljoonasta kruunusta 837 miljoonaan vuonna 2023. Kymmenessä vuodessa tulkkaukseen on palanut 7,6 miljardia kruunua.
Kustannukset jopa viisinkertaistuneet
Maahanmuuttajien suosimassa Skånessa kustannukset ovat yli viisinkertaistuneet 10 vuodessa. Vuonna 2013 terveydenhoitoalojen tulkkaukseen käytettiin 37 miljoonaa kruunua ja vuonna 2023 summa oli jo 208 miljoonaa.
Eniten käännetty kieli on ollut arabia &#8211; 108 000 toimeksiantoa vuonna 2023. Kaikesta tulkkauksesta arabian osuus on 40 prosenttia.
Mediassa muistetaan muistuttaa siitä, että toinen puoli kustannuksissa on kansantaloudelliselta kannalta se, että maahanmuuttajien työllisyysastetta nostaa luonteva sijoittuminen maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyviin työtehtäviin.
Sekaannus maksaa miljardeja
Tulkkauskustannuksia puolustetaan myös sillä perusteella, että peruuttamattomat ja väärin ymmärretyt käynnit terveydenhuollossa maksavat yhteiskunnalle jopa tulkkausta enemmän.
Kyse on siitä, että potilas ei ymmärrä lääkärissäkäynnin syytä tai tapaamisaikaa puutteellisen kielitaidon takia.
&#8211; Jos hoitoyksikkö varaa käyttöönsä tulkin, he voivat lähettää kutsun potilaan äidinkielellä ja tietoa ajan peruuttamisesta. Silloin tulkkikin voidaan peruuttaa tarvittaessa ja yhtäkkiä rahaa onkin säästetty, pohtii tulkkausalan yrittäjä Leyla Sarac Kvartalin haastattelussa.
Tulkkaus pitkittää hoitokäyntiä
Blekingessa terveydenhuollon tulkkaus maksoi 4,6 miljoonaa kruunua vuonna 2023. Ruotsidemokraattien mukaan kustannukset ovat todellisuudessa suuremmat, sillä tulkin käyttö lääkärissäkäynnin yhteydessä lisää hoitotapahtuman kestoa.
&#8211; Haluamme tottakai, että terveyspalveluihin satsataan tarvittavat resurssit. Tässä tapauksessa rahat menevät kuitenkin muuhun kuin itse palvelujen tuotantoon ja siksi haluamme leikata näitä kustannuksia, toteaa ruotsidemokraattien aluevaltuutettu Björn Tenland.
Blekinge onkin ensimmäisenä ottanut käyttöön <a href="https://www.dagenssamhalle.se/samhalle-och-valfard/sjukvard/sa-mycket-betalar-regionerna-for-tolkar-i-varden/">tulkkauskustannusten</a> sisällyttämisen hoidon kuluihin. Muutos saatiin aikaan ruotsidemokraattien äänin.

Kehno kotoutuminen maksaa maltaita – tulkkien käytöstä miljardikulut pelkästään terveyspalveluissa

Suomessa koululainen voi saada kuulapyssystä ohtaan, mutta kovaksi on meno äitynyt Ruotsissakin: koulukaveria hakataan ja potkitaan naamaan, opettaja saa nyrkistä yrittäessään estää lasta kuristamasta toista tai oppilas uhkaa ottaa puukon kouluun ja tappaa. Koulujen tapahtumat heijastavat lasten arkea, päättelee Sydsvenskan.

Joka neljäs 9–18-vuotias ruotsalaiskoulun oppilas on joutunut väkivallan, uhkailun tai kiusaamisen kohteeksi, <a href="https://www.expressen.se/mama/barn-baby/ny-undersokning-var-fjarde-barn-utsatt-for-allvarligt-vald-i-skolan/">kertoo</a> Expressen.
Sydsvenskan on puolestaan <a href="https://www.sydsvenskan.se/2024-01-03/slag-stryptag-och-dodshot-sa-ser-vardagen-ut-pa-mellanstadiet">käynyt läpi</a> kolmen Etelä-Ruotsissa sijaitsevan peruskoulun 258 uhka- ja vaaratilanneilmoitusta. Aikajana on kolme lukukautta: vuosi 2022 ja kevät 2023. Puolet ilmoituksista koskee väkivaltaa ja uhkailua.
&#8211; Joka viikko on jonkin sortin tappelu. Kun nuorimmilta oppilailta loppuvat sanat, he alkavat potkia, töniä tai kuristaa, toteaa Naverlönn-koulun rehtori Anna Moberg.
Näin on, jos siltä näyttää
Jokaisella luokalla on yleensä kaksi tai kolme oppilasta, jotka tarvitsevat tukea ja huomiota väkivaltaisen käytöksen saamiseksi hallintaan. Sydsvenskan on kaivanut esiin esimerkkejä ilmoituksista, jotka käsittelevät verbaalisia uhkauksia esimerkkikouluissa:
&#8211; Syntyy riita. Oppilas uhkaa ottaa puukon kouluun ja halal-teurastaa toisen koululaisen.
&#8211; ”Työnnänkö haarukan kurkkuusi?”
&#8211; Lapsi uhkaa päivä toisensa jälkeen tappaa toisen lapsen: ”Jos ei tänään niin jonakin toisena päivänä”.
Väkivaltainen työpaikka
Työympäristövirasto (Arbetsmiljöverket) on käynnistänyt<a href="https://www.av.se/arbetsmiljoarbete-och-inspektioner/inspektioner-utredningar-och-kontroller/inspektion/aktuella-inspektioner/hot-och-vald-i-skolan/?hl=v%C3%A5ld%20i%20skolor"> selvityksen</a> väkivallan ja uhkailun kartoittamiseksi Ruotsin kouluissa. Ongelmista työpaikoilla ilmoitetaan yhä useammin ja <a href="https://via.tt.se/pressmeddelande/3374896/sveriges-larare-stor-oro-for-okat-hot-och-vald-i-skolan?publisherId=3236597&amp;lang=sv">väkivalta</a> kouluissa on yhä vakavampaa. Kymmenessä vuodessa tapausten määrä on <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/anmalningarna-av-vald-och-hot-i-skolan-har-fordubblats">kaksinkertaistunut</a>.
&#8211; Mitä tulee opettajin ja kouluavustajiin, luvut eivät todellakaan ole lystikästä luettavaa. Tuskin on toista ammattia, jossa väkivalta on niin arkista, sanoo Arbetsmiljöverketin asiantuntija Kristian Hansson.
Useimmissa tapauksissa aikuista on lyöty tai heitä on kivitetty, kun he ovat yrittäneet rauhoittaa lapsia. Esimerkkikouluissa onkin otettu käyttöön tietyt rutiinit ja niihin liittyvä koulutus väkivaltatilanteiden rauhoittamiseksi.

Hakkaamista, kuristamista ja tappouhkauksia – peruskoulun arkea Ruotsissa

Valtio ei enää pysty suojaamaan kansalaisia jengiväkivallalta. Se on syynä siihen, että Staffanstorpin kunta aikoo rakennuttaa aitojen suojaaman asuinalueen, jossa vartijat sekä kattava kameravalvonta suojelevat asukkaita ulkopuolisen maailman arkitodellisuudelta. Vasemmisto tietysti vastustaa hanketta, kirjoittaa Dagens Nyheter.

Päivänä eräänä skånelaisen Staffanstorpin kunnanhallituksen puheenjohtaja Christian Sonessonin mitta viimein täyttyi uutisiin räjäytyksistä ja ammuskeluista. Kuntapamppu muistutti Facebook-<a href="https://www.facebook.com/photo?fbid=10160442267962098&amp;set=a.454072637097">päivityksessään</a> kolme vuotta aiemmin tekemästään ehdotuksesta aidattujen ja vartioitujen asuinalueiden perustamisesta (gated communities):
&#8211; Tuolloin monet naureskelivat idealle, erityisesti vasemmisto sekä liberaalit. Suunnitelmat toki olivat aikaan nähden melkoisen epäruotsalaisia. Nyt kuitenkin näemme, millaiseksi Ruotsi on muuttunut ja useimmat valitsevat asuinalueensa sen turvallisuuden perusteella.
Turvaa sitä haluaville
Kolme vuotta sitten kunta tuotti 11-sivuisen <a href="https://www.svd.se/a/4qP9PG/staffanstorp-ska-bli-forst-i-landet-med-gated-communities">suunnitelman</a> turvallisten yhteisöjen rakentamiseksi ja nyt on valittu kaksi aluetta suunnitelman toteuttamiseksi. Rakentaminen alkaa parin-kolmen vuoden kuluttua ja alueille tulee 200–300 asuntoa.
&#8211; Tavallisesti se on rakennusyritys, joka suunnittelee turvalähiöt (vrt. ongelmalähiö, toim. huom.). Täällä haluamme mennä kunta edellä ja taata fyysisen turvallisuuden osaksi uutta asuinaluetta, Sonesson <a href="https://www.dn.se/sverige/staffanstorp-planerar-for-gated-communities-i-gangvaldets-tid/">sanoo</a> Dagens Nyheterissä.
&#8211; Ympäri vuorokauden miehitetty vahtikoppi, kameroita, muureja, puomi estää asiattomien ajon alueelle, automatisoitua mahdollisuuksien mukaan. Yksinkertaisesti sanottuna kyse on turvallisesta asuinalueesta heille, jotka sellaista arvostavat.
Paikkakunnan kunkku
Sonesson sai kunnallisvaaleissa 44 prosenttia kaikista annetuista äänistä, joten tämän varpaille ei juurikaan hypitä. Sonesson on kiistatta <a href="https://sverigesradio.se/artikel/staffanstorp-vill-ha-lasta-bostadsomraden-proaktivt">paikkakunnan</a> kunkku.
Kannatuksensa hän on ansainnut muun muassa ehdotuksillaan koulujen huivi- ja Isis-veteraanien paluukiellosta sekä <a href="https://stage.sudev.fi/ruotsalaiskunta-kieltaytyy-kiintiopakolaisista-nain-ei-olisi-voinut-kayda-suomessa/">vastustamalla</a> kunnan velvollisuutta vastaanottaa kiintiöpakolaisia.
Oppositio syyttää populismista
Vasemmisto-oppositio ei ole kunnanhallituksen kansansuosiosta huolimatta kiljuen vinkuen rynnistänyt tukemaan hänen hankkeitaan.
&#8211; Populismia, puuskahtaa Staffanstorpin sosialidemokraattien Pierre Sjöström.
&#8211; Kunnan tehtävänä ei ole rakennuttaa aluetta, jonka pitäisi olla muita turvallisempi. Sen sijaan meidän on varmistettava, että koko kunta on turvallinen. Aitojen pystyttäminen jonkun alueen ympärille viestittää siitä, että täällä ei ole turvallista.

Turvallisella ympäristöllä yhä enemmän kysyntää – jengirikollisten uhka synnyttää aidattuja ja vartioituja asuinalueita

Rikollisjengeihin ajautuvat lapset ja nuoret sekaantuvat jo alaikäisinä mitä kauheimpiin tekoihin. Täysi-ikäisinä kaikin puolin ikävälle tarinalle tuleekin sitten tavalla tai toisella loppu. Skånelainen jengirikollinen tarjoutui ampumaan kenet hyvänsä mutta eksyikin väärälle ovelle.

21-vuotias jengirikollinen sai keväällä toimeksiannon ja tulitti Farstassa sijaitsevan asunnon ovea. Asunto kuului lapsiperheelle ja murhayrityksen otaksuttu kohde asui aivan muualla.
Miehellä oli pidätettäessä mukanaan <a href="https://petterssonsblogg.se/2023/08/11/hassanain-sadoun-21-skjuter-vem-som-helst-var-som-helst/">Sig-Sauer-puoliautomaattipistooli</a> ja ruudinjälkiä käsissään.
Linnaa tuli 8 vuotta 8 kuukautta ja tuomion syynä oli murhayritys, <a href="https://www.expressen.se/nyheter/krim/skjuter-vemsomhelst--hassanain-sadoun-21-domd-for-mordforsok/">kertoo</a> Expressen. Samasta rikoksesta tuomittiin myös toinen jengiläinen.
”Ei mitään rajoituksia”
Mies oli jo aiemmin levittänyt Signal-alustalla viestiä, jossa tarjoutui korvausta vastaan ampumaan ”mitä vaan ja kenet vaan”. Ainoa rajoitus oli, että naisia hän ei ampuisi. Muuten ei ole mitään rajoituksia.
Murhayrityksestä tuomittu oli saanut 16-vuotiaana tuomion nuorena rikoksentekijänä tehdystä <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/skane/16-aring-atalas-for-emporia-ranet">nöyryytysryöstöstä</a> Malmössä. Tekijät ryöstivät ja pahoinpitelivät kaksi ruotsalaispoikaa sekä tallensivat tapahtumat puhelimen kameralla.
Kyky empatiaan ja katumus puuttuvat
21-vuotias on aikaisemmin tuomittu myös muista vakavista rikoksista ja tämä lienee taustana nyt langetetulle ankaralle tuomiolle. 14-vuotiaana häntä epäiltiin jo 22 rikoksesta kuten pahoinpitelystä, laittomasta uhkauksesta, ryöstöstä ja raiskauksesta.
Sosiaaliviranomaiset kuvailevat häntä ennakoimattomaksi ja häneltä tuntuu puuttuvan sekä empatia että kyky katua tekojaan.

21-vuotias palkkamurhaaja Skånesta: ”Ammun kenet vaan ja mitä vaan”

Tanskan valtiollinen energiayhtiö Ørsted haluaisi pystyttää kuusi valtavaa tuulivoimapuistoa Ruotsin rannikoille. Puistot maksaisivat reippaasti yli 100 miljardia kruunua ja ihanneolosuhteissa tuottaisivat puolet Ruotsin sähköntarpeesta. Lupaprosessi on raskas ja kannattavuus riippuu paljolti siirtoyhteyksien maksajasta.

Kuusi pitkin Ruotsin rannikkoa Skånesta pitkälle Itämerelle perustettavaa tuulipuistoa <a href="https://www.energi.se/artiklar/2023/januari-2023/orsted-vill-storsatsa-pa-havsvindkraft-i-sverige/">tuottaisivat </a>parhaimmillaan sähköä 18 GW:n teholla. Ihanneolosuhteissa eli tuulisina päivinä ne teoreettisesti pystyisivät tyydyttämään jopa puolet Ruotsin koko sähköntarpeesta.
&#8211; Olosuhteet merelle sijoitettavalle tuulivoimalle ovat Ruotsissa erittäin hyvät. Rannikko on pitkä ja sähköntarpeenne ovat kasvussa, <a href="https://www.svd.se/a/nQvlqn/jattesatsningen-pa-vindkraft-langs-svenska-kusten-hotad">toteaa</a> Ørstedin projektijohtaja Jesper Kühn Olesen Svenska Dagbladetille.
Kaapeloinnin maksaja auki
Mittavien hankkeiden yhtenä kantona kaskessa on puolustusvoimat, joka toistaiseksi on suhtautunut pitkin hampain tutkia häiritseviin tuulivoimaloihin. Ainakin Itämeren alueella.
Luontoarvoistakin on ollut lupaprosessien yhteydessä puhetta. Säätövoiman tarpeesta vähemmän.
Hallitus tuskin tekee päätöstä vastoin puolustusvoimien tahtoa. Puolustusvoimat käsittelee Ruotsin koko aluetta koskien tiettävästi 200–400 tuulivoimahakemusta vuosittain ja on hyväksynyt niistä suurimman osan.
Ørstedin hankkeiden hintaluokka on pelkkien voimaloiden osalta yli 100 miljardia kruunua. Päälle tulee vielä kaapelointi eli sähkönsiirto voimaloista kantaverkkoon ja sen maksaja on auki.

Tanskalaisen energiajätin miljardisatsaukset tuulivoimaan uhattuna – puolustusvoimat epäilee, lupaprosessi on raskas ja kannattavuus kysymysmerkki

Staffanstorpin kunta päätti maaliskuussa olla vastaanottamatta kiintiöpakolaisia. Ruotsissa kunnan päättäjillä on vielä valtaa, sillä he voivat toimia vastoin vääräksi mieltämäänsä lakia. Seurauksia ei ole tulossa ja lääninhallituskin on voimaton.

Staffanstorpin kunta eteläisessä Ruotsissa päätti maaliskuussa lopettaa kiintiöpakolaisten vastaanottamisen. Kunta on velvoitettu ottamaan vastaan myös 244 Ukrainan pakolaista, ja tätä vastaan kunnan päätäjillä ei ole ollut sanomista. Monet kuntalaiset ovat jopa majoittaneet ukrainalaisia vapaaehtoisesti koteihinsa.
Staffanstorpin kunnanhallituksen puheenjohtaja Christian Sonesson on sosiaalisessa mediassa selvittänyt, miksi kunta ei ota vastaan kiintiöpakolaisia. Ainakaan siihen asti, kun Euroopassa käydään sotaa.
&#8211; Kiintiöpakolaiset vaativat vastaanottavalta kunnalta valtavasti resursseja. He eivät osaa tavuakaan ruotsia, usein eivät englantiakaan, kovin harvoin aakkosiakaan.
Sonesson on syyskuun valtiopäivävaaleissa ehdolla kokoomuksen listoilla. Hänellä on erittäin hyvät mahdollisuudet tulla valituksi. Paljolti ruotsidemokraattisia sävyjä sisältävät vaaliteemat ovat <a href="https://www.facebook.com/christian.sonesson">esillä</a> Sonessonin Facebook-sivulla.
Lentokentältä rivitaloon
Kuukausi sitten Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/ruotsalainen-staffanstorpin-kunta-jatti-kiintiopakolaiset-lentokentalle-ottaa-vain-ukrainalaisia/">kertoi</a>, kuinka kunta kieltäytyi vastaanottamasta neljää kiintiöpakolaista. Maahanmuuttovirasto joutui hakemaan Libanonista tulleen syyrialaisperheen lentokentältä ja sijoittamaan heidät tilapäisesti hotelliin Malmössä.
Nyt kyseinen Al-Harin perhe asuu Vellingen kunnassa rivitalossa, jossa majoittuu muitakin pakolaisperheitä. Perheen isä Hasan Al-Hariri oli ottanut selvää Ruotsista ennen maahan saapumista.
&#8211; Tulimme todella iloisiksi, kun saimme tietää pääsevämme Ruotsiin. Oikeuden, vapauden ja demokratian valtakuntaan.
”Laki ei velvoita noutamaan ketään lentokentältä”
Korkeakoulutettujen ammattiliitto SSR on sitä mieltä, että Staffanstorpin kunta<a href="https://www.dn.se/sverige/facket-kallar-staffanstorp-till-forhandling-efter-flyktingstoppet/"> vaatii</a> kunnan virkahenkilöitä toimimaan vastoin turvapaikanhakijoiden kuntapaikkoja koskevaa lakia. Liitto tapaa kunnan edustajat 17. kesäkuuta.
Staffanstorpin hallintopäällikkö Annette Christiansson<a href="https://www.dn.se/sverige/flyktingfamiljen-inte-valkommen-i-staffanstorp-kandes-svart-att-inte-vara-valkommen/"> kertoo</a> Dagens Nyheterissä syistä, joiden perusteella hän kielsi kunnan työntekijöitä noutamasta pakolaisperhettä lentokentältä.
&#8211; Missään lainsäädännössä ei sanota, että kunnan pitäisi tulla noutamaan ketään lentokentältä.
”Näin ei olisi voinut käydä Suomessa”
Ruotsi on ainutlaatuinen maa Pohjolassa, pohtii Uppsalan yliopiston hallinto-oikeuden professori Olle Lundin. Vain Ruotsissa kunta voi jättää lain kirjaimen omaan arvoonsa.
&#8211; Näin ei olisi voinut käydä Norjassa, Tanskassa tai Suomessa. Tämä tapahtuu ainoastaan Ruotsissa. On äärimmäisen outoa, että kunnallista lainsäädäntöä ei noudateta ja syytteet jäävät nostamatta.
&#8221;Sanktiomahdollisuudet puuttuvat&#8221;
Staffanstorpiin on tulossa vielä kesäkuussa kuusi kiintiöpakolaista ja heinäkuussa neljä lisää. Kunta ei ota kantaa, mitä tuleman pitää, mutta todennäköisesti kielteinen kanta kiintiöpakolaisiin pysyy. Sanotaan laissa mitä hyvänsä.
&#8211; Sanktiomahdollisuudet puuttuvat, muotoilee johtaja Patrik Åkesson Skånen lääninhallituksesta.
&#8211; Meillä ei ole muskeleita hoitaa tätä, mitään ei tapahdu.

Ruotsalaiskunta kieltäytyy kiintiöpakolaisista – ”Näin ei olisi voinut käydä Suomessa”

Pakolaisten aito hätä käy ihmisten sydämiin ja hätää kärsivistä pidetään huolta kuin omasta perheestä. Näin myös Etelä-Ruotsissa, jossa ukrainalaisten hätä on saanut ruotsidemokraatit tekemään työtä vuorotta sotaa pakenevien hyväksi, kertoo Aftonbladet.

Svalövin ruotsidemokraattinen kunnanhallituksen puheenjohtaja Teddy Nilsson istuutui neuvottelupöydän ääreen heti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Läsnä kriisikokouksessa olivat myös puolustusvoimien sekä Maahanmuuttoviraston edustajat ja asialistalla Ukrainasta mahdollisesti saapuvien pakolaisten majoittaminen.
Tilanne oli siinä mielessä historiallinen, että Nilsson on tunnettu kriittisestä asenteestaan muun muassa vuoden 2015 pakolaiskriisin tapahtumiin.
Toimeen tartuttiin välittömästi
&#8211; Aloitimme heti suunnittelun, vaikka emme edes tienneet, kuinka monta pakolaista jo oli tullut tänne, Nilsson <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/7dwXOo/sverigedemokraternas-nya-image-i-flyktingfragan-i-svalov">kuvailee</a>.
Svalövissä työskentelee paikallisella vihannesviljelmällä 50 ukrainalaista, joten oli mahdollista, että väkeä hakeutuisi sukulaisten luo turvaan.
Päivää myöhemmin selvisi, että kuntaan oli jo tullut 50 ihmistä sodan jaloista. Viikkoa myöhemmin pakolaisia oli 200. Kukaan ei tosin tiedä täsmällisiä lukuja, sillä läheskään kaikki Ukrainasta tulleet eivät ole rekisteröityneet viranomaisille. Vertailun vuoksi koko vuonna 2021 kunta otti vastaan 10 pakolaista.
Ukrainan lippu salkoon
Svalövin naapurikunnassa Bjuvissa vedettiin Ukrainan lippu salkoon heti Venäjän hyökkäystä seuranneena päivänä. Bjuvia johtavat ruotsidemokraatit ja kunta on lähettänyt rahaa YK:n pakolaisjärjestölle sekä järjestänyt asuinsijat pakolaisille alta aikayksikön. Myös vuonna 2015 kuntaan tuli pakolaisia mutta ero entiseen on selvä:
&#8211; Mukana oli silloin paljon irtonaista väkeä. Jopa ihmisiä, jotka pakenivat maasta, jossa eivät ikinä olleet käyneetkään, mainitsee kunnanhallituksen ruotsidemokraattinen puheenjohtaja Mikael Henrysson. Tänään on toinen ääni kellossa:
&#8211; Nämä ihmiset otamme avosylin vastaan, koska he tarvitsevat oikeasti turvaa Putinin aggressiota vastaan.
”Tuntuu kuin olisin tullut kotiin”
Pikkupaikkakuntien asukkaiden avuliaisuus ja välittäminen saa pakolaisenkin tummaan päivään hopeareunukset. Jevgenia saapui pienen lapsensa kanssa kaaoksen keskeltä Etelä-Ruotsin rauhaan ja kuvailee olojaan nyt näin:
&#8211; Tuntuu kuin olisin tullut kotiin, väki pitää meistä huolta kuin olisimme omaa perhettä.

Ruotsidemokraatit ottavat avosylin vastaan Venäjän hyökkäystä pakenevat: ”Nämä ihmiset tarvitsevat oikeasti turvaa”

Ruotsin televisio on tehnyt jutun siitä, että Staffanstorpin pikkukunta toivottaa Ukrainan pakolaiset tervetulleiksi. Kunnanhallituksen puheenjohtaja kehtaa jopa sanoa, että tulijoilla on eroa: nyt ovat kyseessä aidosti turvaa tarvitsevat naiset ja lapset. 
Skånessa sijaitseva Staffanstorp on 26 000 asukkaan pikkukunta, jonka tapahtumat eivät yleensä uutiskynnystä ylitä. Mutta viime viikolla Ruotsin yleisradio SVT päätti tehdä uutisraportin siitä, että Staffanstorp toivottaa Ukrainan pakolaiset tervetulleiksi.
Toimittajan tavoitteena oli selvästikin ihan vain paheksua kunnan toimintaa. Staffanstorp on nimittäin Ruotsin kunnista se, jossa asuu kaikkein <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/skane/minst-antal-flyktingar-fran-2015-bor-i-staffanstorp">vähiten</a> vuonna 2015 Lähi-idästä tulleita turvapaikanhakijoita.
Vuonna 2017 kunta sijoitti osan pakolaisista asuntovaunuihin teollisuusalueelle kierrätysaseman viereen, koska se oli kustannustehokkain tapa hoitaa asuntopula. Nykyään heitä asuu kunnassa enää 91 henkilöä, eli 0,4 prosenttia kunnan väkiluvusta.
Nyt on eri tilanne kuin 2015
Paksulla Skånen murteella tehty haastattelu on messevää <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/skane/staffanstorp-valkomnar-flyktingar-fran-ukraina">kuunneltavaa</a>. Aluksi toimittaja kysyy, miksi kunta on muuttanut suhtautumistaan pakolaisten vastaanottoon.
&#8211; Tietenkin Staffanstorp haluaa auttaa sotaa ja Venäjän pommeja pakenevia ihmisiä, kertoo kokoomuslainen kunnanhallituksen puheenjohtaja Christian Sonesson.
&#8221;Sieltä tulee naisia, lapsia ja vanhuksia&#8221;
Sonesson korostaa, että tilanne on aivan erilainen kuin vuonna 2015. Silloin Ruotsiin tuli parhaassa iässä olevia miehiä, jotka olivat etsimässä parempaa elämää.
&#8211; Nyt on kyse ihmisistä, jotka tarvitsevat oikeasti turvaa. Sieltä tulee naisia, lapsia ja vanhuksia, kun taas miehet ovat jääneet Ukrainaan.
Tulijoilla on eroa
Toimittaja on selvästikin tuohtunut: &#8221;Ymmärrätkö, että joku voi kokea, että tässä tehdään nyt ero ihmisten ja ihmisten välillä?&#8221;
&#8211; Ihmisillähän on eroa, Sonesson toteaa ykskantaan. Näillä ihmisillä on todellinen suojelun tarve. Meidän lähialueellamme Euroopassa on käynnissä sota. Tilanne on siis aivan erilainen.
&#8211; Onko teillä nyt sitten yhtäkkiä tarvittavat tilat, toimittaja kysyy viitaten aiempaan asuntovaunumajoitukseen.
Kuntalaiset avaavat kotinsa tulijoille
Kunnanhallituksen puheenjohtaja kertoo, että monet yksityishenkilöt ovat ottaneet yhteyttä kuntaan ja ilmoittaneet olevansa valmiita majoittamaan ukrainalaisia pakolaisia omiin koteihinsa. Auttamishalu on suuri.
Toimittaja kysyy, että onko kunnalla tarjota ukrainalaisille majoitusta, ja jos on, niin miksi nämä tilat eivät olleet aiempien tulijoiden käytettävissä.
&#8211; Eivät ne olleet.
&#8211; Miten niin eivät olleet, toimittaja tivaa.
&#8211; Ne eivät olleet silloin vapaina, Sonesson vastaa.

Staffanstorpin kunta toivottaa Ukrainan pakolaiset tervetulleiksi – Ruotsin Yle paheksuu

Huono palkka ja kurjat työajat saavat monen ruotsalaisen poliisin miettimään alan vaihtoa. Ruotsin Poliisiliiton teettämän tutkimuksen mukaan jopa neljä kymmenestä liiton jäsenestä on valmis etsimään leipäpuuta muualta.

Poliisien halu uranvaihtoon ei sinänsä ole uusi ilmiö, sillä pakolaiskaaoksen vuonna 2015 Ruotsin koko poliisilaitos oli myllerryksessä: työt ja toimet organisoitiin uudelleen ja se sai monen lainvartijan vaihtamaan ammattia.
&#8211; Paikoin siitä tuli valtavirtaa ja se myös jatkui jonkin aikaa, <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/blekinge/polisforbundet-allvarligt-att-manga-overvager-att-lamna-yrket">muistelee</a> puheenjohtaja Per Elmberg Poliisiliiton Skånen osastosta SVT:n uutisissa.
”Puolet porukasta miettii muita töitä”
Tänään poliisin saa miettimään alan vaihtoa huonoksi koettu palkka ja raskaat työajat, jotka koetaan kohtuuttomiksi korvaukseen nähden. Poliisiliiton Novus-tutkimuslaitoksella teettämässä selvityksessä haastateltiin tuhatta Etelä-Ruotsin poliisia.
&#8211; Tilanne on toki parantunut mutta neljä alanvaihtajaa kymmenestä ei ole erityisen rohkaisevaa. Käytännössä puolet porukasta miettii muita töitä. Ja jäsenistöltä kuuluu edelleen sellaista viestiä, että töissä ei vaan viihdytä.
Vuonna 2020 Ruotsin eteläisessä poliisipiirissä pisti hanskat naulaan 58 poliisia muuten kuin eläköitymisen takia.
&nbsp;

Skåne

Imaami neuvoi miehiä moskeijassa tottelemattoman vaimon valmentamisessa: ”Nuhdelkaa heitä, välttäkää heitä vuoteessa ja lyökää heitä”

Kehno kotoutuminen maksaa maltaita – tulkkien käytöstä miljardikulut pelkästään terveyspalveluissa

Hakkaamista, kuristamista ja tappouhkauksia – peruskoulun arkea Ruotsissa

Turvallisella ympäristöllä yhä enemmän kysyntää – jengirikollisten uhka synnyttää aidattuja ja vartioituja asuinalueita

21-vuotias palkkamurhaaja Skånesta: ”Ammun kenet vaan ja mitä vaan”

Tanskalaisen energiajätin miljardisatsaukset tuulivoimaan uhattuna – puolustusvoimat epäilee, lupaprosessi on raskas ja kannattavuus kysymysmerkki

Ruotsalaiskunta kieltäytyy kiintiöpakolaisista – ”Näin ei olisi voinut käydä Suomessa”

Ruotsidemokraatit ottavat avosylin vastaan Venäjän hyökkäystä pakenevat: ”Nämä ihmiset tarvitsevat oikeasti turvaa”

Staffanstorpin kunta toivottaa Ukrainan pakolaiset tervetulleiksi – Ruotsin Yle paheksuu

Puolet poliisiliiton jäsenistä aikoo vaihtaa ammattia Ruotsissa

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025