Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Slovenia

Perussuomalaisten kansanedustajat Sanna Antikainen ja Olli Immonen ovat tänään jättäneet eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa he ehdottavat, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin laittomat rajanylitykset estävän raja-aidan rakentamiseksi Suomen ja Venäjän väliselle rajalle ja että aidan rakentamiseksi kyseiselle EU:n ulkorajalle haetaan rahoitusta EU:lta.

Rajavartiolaitos suunnittelee parhaillaan alustavasti tehokkaampia raja-aitoja rajanylitys- ja riskialueille. Kansanedustajat Sanna Antikainen ja Olli Immonen ovat tehneet toimenpidealoitteen, koska hallitus ei ole tehnyt asiasta vielä poliittista päätöstä.
Tuoreessa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan turvallisuusselonteossa todetaan, että itärajan riskialueiden valvontatekniikkaa ja infrastruktuuria on syytä vahvistaa.
Hybridivaikuttaminen uhka sotilaallisen toiminnan ohella
Antikainen ja Immonen kertovat toivovansa hallitukselta nopeampaa päätöksentekoa. Heidän mukaansa raja-aita on enemmän kuin tarpeellinen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut merkittävästi Euroopan turvallisuustilannetta, ja hybridivaikuttaminen on noussut uudeksi uhaksi sotilaallisen toiminnan ohella.
&#8211; Hybridiuhissa on kyse pahantahtoisesta ulkoisesta vaikuttamisesta, jolla valtiollinen toimija pyrkii eri keinoja yhdistelemällä systemaattisesti vaikuttamaan kohteena olevaan maahan. Hybridivaikuttamisen tavoitteena on hyödyntää kohteeksi valitun valtion haavoittuvuuksia ja pyrkiä tekemään se mahdollisimman peitellysti, Antikainen ja Immonen toteavat.
&#8211; Hybridivaikuttaminen on autoritääristen valtioiden keskeinen vaikuttamisväline. Keinovalikoimaan voi kuulua esimerkiksi poliittisia, diplomaattisia, taloudellisia ja sotilaallisia keinoja sekä informaatio- ja kybervaikuttamista. Hybridioperaatioilla voidaan lamauttaa, painostaa ja epävakauttaa tiettyä valtiota.
Pakolaisaseen käyttö luo sisäistä epävakautta
Muun muassa Valko-Venäjä on hyödyntänyt hybridivaikuttamista painostuskeinona EU-maita kohtaan tuomalla EU:n ulkorajoille tuhansia siirtolaisia. Myös Suomi joutui vuosina 2015–2016 vastaavanlaisen hybridivaikuttamisen kohteeksi, kun Venäjältä tuli yhteensä noin 1 750 henkilöä itärajan yli pohjoisten rajavartioasemien kautta hakemaan Suomesta turvapaikkaa.
&#8211; Niin sanotun pakolaisaseen käyttö luo sisäistä epävakautta sekä kuormittaa kohdemaan viranomaisia. Yksi keino siirtolaisten välineellistämiseen perustuvaan hybridivaikuttamiseen vastaamiseksi on rakentaa fyysinen rajaeste, jolla estetään laittomia rajanylityksiä, kansanedustajakaksikko toteaa.
Useat EU-maat rakentaneet raja-aitoja
Puola päätti viime vuonna rakentaa Valko-Venäjän vastaiselle rajalleen yli viisi metriä korkean teräsaidan. Liettua aitasi vuonna 2017 maarajan, jota sillä on Venäjälle kuuluvan Kaliningradin kanssa. Aidalla on tarkoitus estää sekä salakuljetusta että Venäjän provokaatiota. Viime vuonna myös Liettuan parlamentti puolsi raja-aidan rakentamista Valko-Venäjän vastaiselle rajalle.
Norja aitasi Venäjän vastaisen rajansa sen jälkeen, kun Venäjältä alkoi saapua turvapaikanhakijoita rajan yli loppuvuodesta 2015. Latvia sai vuonna 2019 Venäjän rajan vastaisesta aidastaan valmiiksi 93 kilometrin osuuden.
&#8211; Viron ja Venäjän välinen raja-aita valmistui viime vuoden lopussa. Se kattaa 110 kilometriä 294 kilometrin yhteisestä maarajasta Venäjän kanssa. Teräsverkkoaita on 2,5 metriä korkea ja päällystetty piikkilankakerällä, Antikainen ja Immonen avaavat.
Suomi on poikkeus Schengen-alueen itäisellä ulkorajalla
Kaksikko huomauttaa, että yhtenä ensimmäisistä maista Schengen-rajansa vahvistamisen aloitti Kreikka Turkin vastaisella maarajallaan. Vuonna 2012 Kreikka sai valmiiksi aidan runsaan kymmenen kilometrin mittaiselle rajaosuudelle.
&#8211; Bulgarian ja Turkin rajalla on vuodesta 2014 lähtien rakennettu raja-aitaa. Unkari ryhtyi aitaamaan Serbian vastaista rajaansa heinäkuussa 2015. Sen jälkeen Unkari aitasi vielä Slovenian ja Kroatian vastaiset rajansa. Myös Pohjois-Makedonia on aidannut Kreikan vastaisen rajansa, sillä Turkista Kreikkaan saapuneet turvapaikanhakijat pyrkivät kohti Keski-Eurooppaa Länsi-Balkanin maiden läpi. Suomi on poikkeus Schengen-alueen itäisellä ulkorajalla, kun se ei ole alkanut vahvistaa rajaansa aidoin.
Itäraja on pisin EU:n ja Venäjän välinen raja
Suomella on valvottavanaan 1 343,6 kilometriä EU:n ulkorajaa, josta maarajaa on 1 289,6 kilometriä. Rajan toisella puolella on aggressiivisesti Euroopan maita kohtaan suhtautuva Venäjä, joka on käynyt hyökkäyssotaa Ukrainassa helmikuun 24. päivästä lähtien.
&#8211; Itäraja on pisin EU:n ja Venäjän välinen raja, mikä tekee sen kestävyydestä erityisen tärkeän, mikäli Venäjä yrittää kohdistaa aggressiivisia toimia EU-maita kohtaan. Suomen nykyinen raja-aita itärajalla on erittäin vaatimaton. Aidalla ei ole henkilöiden rajan ylitystä estävää vaikutusta, vaan sen pääasiallisena tarkoituksena on pitää kotieläimet rajan oikealla puolella.
&#8211; On välttämätöntä, että itärajan valvonnan tehostamiseksi ja laajamittaisen maahantulon torjumiseksi Suomen ja Venäjän väliselle rajalle tulee rakentaa huomattavasti nykyistä järeämpi aita. Koska kyseessä on myös EU:n ulkoraja, on oikein ja kohtuullista, että EU myöntää rahoitusta raja-aidan rakentamiseen, Antikainen ja Immonen toteavat.
&nbsp;

Antikainen ja Immonen: Venäjän hybridivaikuttaminen noussut uudeksi uhaksi – hallituksen on tehtävä välittömästi päätös raja-aidan rakentamisesta itärajalle

Perussuomalaiset kansanedustajat Mari Rantanen ja Jari Ronkainen ovat ryhtyneet keräämään muiden kansanedustajien allekirjoituksia lakialoitteeseensa, jossa esitetään ehdollisuutta Suomen kaksoiskansalaisuudelle siten, että myös toisen valtion on tunnustettava Suomen kansalaisuus.

&#8211; Suomessa on mahdollista olla sekä Suomen kansalainen että kaksoiskansalainen sellaisen valtion kanssa, joka ei vastavuoroisesti tunnusta Suomen kansalaisuutta. Tällainen epäsymmetrinen ja yksipuolinen tunnustaminen ei sovi oikeustajuumme, Mari Rantanen perustelee aloitetta.
Venäjä ei tunnusta Suomen kaksoiskansalaisuutta
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on nostanut esille ongelmia kaksoiskansalaisuudessa etenkin asevelvollisuuden ja turvallisuuden kannalta keskeisten virkojen suhteen.
&#8211; Esimerkiksi Venäjä ei tunnusta Suomen kansalaisuutta suomenvenäläisissä kaksoiskansalaisuuksissa. Tosipaikan tullen nämä henkilöt olisivat vakavan valinnan edessä. Jos Venäjällä on syitä olla tunnustamatta Suomen kaksoiskansalaisia, niin pitäisikö samojen syiden päteä toisinkin päin? Jari Ronkainen asettelee.
Sinisilmäisyyden aika on ohi
Maailmalla tai edes Euroopassa kaksoiskansalaisuus ei ole oletuskäytäntö. Vain noin puolet maailman valtioista tunnustaa kaksoiskansalaisuuden, ja useissa maissa sille on asetettu erilaisia rajoituksia. Euroopan unionissa kieltoja tai rajoituksia kaksoiskansalaisuudelle ovat asettaneet Irlanti, Slovenia, Latvia, Saksa, Itävalta, Slovakia, Viro, Espanja ja Alankomaat.
&#8211; Sinisilmäisyyden aika on ohi, ja käytänteitä on syytä kiristää erityisesti tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Venäjältä on jo esimerkkejä, kuinka he käyttävät muissa valtioissa olevia kansalaisiaan tekosyynä vihamieliselle toiminnalle, kansanedustajakaksikko kertoo.
&nbsp;

Rantanen ja Ronkainen: Kaksoiskansalaisuuden ehtoja kiristettävä – ”Tosipaikan tullen nämä henkilöt olisivat vakavan valinnan edessä”

Slovenia rakentaa Kroatian vastaiselle rajalleen lisää raja-aitaa estääkseen laitonta maahantuloa, <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-europe-migrants-slovenia/slovenia-erects-more-border-fence-to-curb-migrant-inflow-idUKKCN1VC193">uutistoimisto Reuters</a> kirjoittaa. Tämän vuoden tammi-heinäkuun aikana laittomat rajanylitykset ovat kasvaneet 56 prosentilla viime vuoden vastaavasta ajasta.

Uutta raja-aitaa on tulossa 40 kilometrin matkalle nostaen aitojen kokonaispituuden 219 kilometriin. Slovenian sisäministeriön mukaan aitaa tarvitaan suojaamaan kansalaisten turvallisuutta ja omaisuutta.
Sisäministeriö ei aio julkistaa tietoja siitä, mihin uudet aitakilometrit nousevat.
Slovenian maahanmuuttopolitiikkaa ei juurikaan vastusteta maassa. Raja-aidat ovat joidenkin kansalaisjärjestöjen hampaissa.

Slovenia rakentaa lisää aitaa Kroatian vastaiselle rajalleen

Slovenian demokraattinen puolue (SDS) on saamassa 25 paikkaa maan 90-paikkaisessa parlamentissa, kun lähes kaikki äänet on laskettu. Puolue on kansallismielinen ja maahanmuuttovastainen.

Toiseksi Slovenian vaaleissa pinnisti ex-koomikko Marjan Šarec. Hän kertoi, ettei hänen populistinen LMS-puolue aio tehdä hallitusyhteistyötä SDS:n kanssa.
Suurten puolueiden keskinäinen kyräily vaikeuttaa toimivan hallituksen muodostamista. Vuonna 2015 Slovenian kautta kulki niin sanotun Balkanin reitillä noin puoli miljoonaa turvapaikanhakijaa. Se on maan mittapuun mukaan paljon, koska Sloveniassa asuu hieman yli kaksi miljoonaa henkilöä.
SDS:n puheenjohtaja Janez Janša oli tyytyväinen vaalivoitosta, mutta ymmärsi hallituksen muodostamisen vaikeudet vaalitulosten perusteella. Parlamenttiin on tulossa yhdeksän puoluetta. Janšan puolueen vaalivoitto on jatkoa kansallismielisten puolueiden nosteelle ympäri Eurooppaa.
LMS on saamassa 13 paikkaa ja kolmanneksi tullut sosiaalidemokraattinen puolue 10 paikkaa. Äänestysaktiivisuus oli alhainen. Vain noin 52 prosenttia äänestäjistä vaivautui äänestämään.

Kansallismielinen SDS voitti Slovenian vaalit

Slovenia ilmoitti rajoittavansa turvapaikanhakijoiden maahanpääsyä. Maahan pääsee vain asianmukaisilla matkustusasiakirjoilla &#8211; ja mikäli saapuja anoo turvapaikkaa Sloveniasta. Lisäksi Slovenia sallii ilmiselvästi suojelua tarvitsevien ihmisten maahantulon. Suomeksi asiasta uutisoi ensimmäisenä <a href="http://yle.fi/uutiset/slovenia_tiukentaa_kauttakulkua/8729408" target="_blank">Yle</a>.
Saksalaislehti Frankfurter Allgemaine <a href="http://www.faz.net/aktuell/politik/fluechtlingskrise/auch-slowenien-und-serbien-lassen-keine-fluechtlinge-mehr-durch-14113762.html" target="_blank">kertoo</a>, että Slovenia aikoo vastaanottaa 40-50 turvapaikkaa hakevaa kuukausittain. Käytännössä tämä merkitsee likimain täydellistä rajasulkua, sillä Kreikan puolella lähellä Makedonian rajaa on jo yli 30 000 siirtolaista ja turvapaikanhakijaa motissa.
Paine kasvaa Kreikassa, sillä maahan tulee noin 2 000 uutta ihmissalakuljettajien tuomaa ihmistä maan saarille.
– Euroopan rajat kulkevat Kreikan ja Makedonian rajalla, ja me kunnioitamme tehtyjä päätöksiä, Kroatian sisäministeri Vlaho Orepić kertoi Kroatian televisiossa brittilehti <a href="http://www.theguardian.com/world/2016/mar/09/slovenia-and-croatia-ban-the-transit-of-refugees" target="_blank">Guardianin</a> mukaan.
Serbia on ilmoittanut matkivansa Slovenian ja Kroatian rajoituksia, myös Makedonian odotetaan seuraavan esimerkkiä.

”Balkanin reitti” tukkeutuu – Slovenia ja Kroatia kiristävät rajakontrollejaan

Kahden miljoonan asukkaan Slovenia harkitsee käyttävänsä ensi kertaa EU:n perussopimuksen <a href="http://www.lisbon-treaty.org/wcm/the-lisbon-treaty/treaty-on-the-functioning-of-the-european-union-and-comments/part-5-external-action-by-the-union/title-7-solidarity-clause/510-article-222.html" target="_blank">artiklaa 222</a>, jossa jäsenmaa voi pyytää sotilaallista apua muilta EU-jäsenmailta katastrofin iskiessä. Artiklassa mainitaan, että apua voi pyytää myös terrorismin vuoksi. Anottu apu ei ole kuitenkaan automaattinen.
Financial Times <a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/0/d47445aa-7cc7-11e5-a1fe-567b37f80b64.html" target="_blank">kertoo</a>, että viimeisen 10 vuorokauden aikana maahan on hakeutunut 84 000 siirtolaista. Slovenian omat poliisi- ja sotilasjoukot tarjoavat virka-apuaan maahan tulleiden ihmisten auttamiseksi. Slovenia on kuitenkin vain kauttakulkumaa.
Maan pääministeri Miro Cerar varoitti, että EU on vaarassa hajota, jos maahanmuuttoon ei saada kestävää ratkaisua. Slovenian ulkoministeri Karl Erjavec kertoi, että Slovenia voi joutua turvautumaan raja-aitoihin. EU-maista Unkari on aidannut sekä Serbian, että Kroatian vastaiset rajansa.
Sähköinen tunnelma Balkanilla
Entisen Jugoslavian maiden väliset suhteet ovat olleet koetuksella. Huolena on, että kiistat kärjistyvät. Mikäli Slovenia turvautuisi ulkoministerin kertoman mukaan raja-aitaan, olisivat Pohjois- ja Keski-Eurooppaan hakeutuvat siirtolaiset vaarassa jäädä mottiin Kroatiaan.
Jännitteet Slovenian ja Kroatian välillä ovat nyt pienempiä, koska Kroatia kuljettaa junalla maahantulleita suoraan Slovenian puolelle. Aiemmin Kroatia kuljetti ihmiset vain rajalle, josta matka jatkui jalan.
Syyskuussa Kroatian ja Serbian välit olivat kireät, ja maiden välinen tavaraliikennekin oli pysähdyksissä. Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kertoi sormella osoittelun olevan paniikkipolitiikkaa.
Uusien tulijoiden määrän odotetaan vähenevän radikaalisti, kun kolea talvikausi alkaa Kreikassa. Vielä pari viikkoa sitten Kreikan saarille rantautui kymmeniä tuhansia viime hetken lähtijöitä. Balkanilla yölämpötilat ovat jo alle kymmenen asteen. EU-johtajat ovatkin <a href="http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015102620560917_ul.shtml" target="_blank">ilmaisseet huolensa</a>, että turvapaikkaa hakevat paleltuvat kuoliaaksi talven tullessa.

Slovenia saattaa pyytää EU:lta sotilasapua maahanmuuttokriisin vuoksi

Slovenian pääministeri Alenka Bratušek on hävinnyt puolueensa puheenjohtajuuden. Puheenjohtajavaalit voittanut Zoran Jankovic on kritisoinut hallituksen säästölinjaa ja toivonut maan tukevan talouskasvua. Financial Timesin <a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/0/e339df2a-cbdc-11e3-a934-00144feabdc0.html">haastattelussa</a> ennen puheenjohtajavaaleja Bratušek kertoi luopuvansa pääministerin tehtävistä hävitessään puheenjohtajuuden. Bratušek nousi pääministeriksi helmikuussa 2013.
— Poliittinen vakaus olisi tärkeää juuri nyt talouden kääntyessä kasvuun, koska meillä ei ole varaa hallituksettomaan tilaan, tai hallitukseen ilman riittäviä työkaluja,  Bratušek kertoo FT:lle.
Hallituksen kolme muuta puoluetta ovat ilmoittaneet, etteivät ne aio työskennellä Jankovicin kanssa tämän korruptioepäilyjen vuoksi.

Slovenian hallitus kriisissä

Sloveniasta saattaa tulla kuudes tukipaketteihin ajautunut euromaa. Lisää varmuutta asiaan saadaan joulukuun alkupuolella, kun maa saa valmiiksi stressitestin, jonka tarkoitus on selvittää maan pankkien pääomitustarpeiden suuruus. Alun perin testien <a href="http://www.reuters.com/article/2013/10/22/slovenia-centralbank-idUSL5N0IC3BH20131022" target="_blank">piti olla valmiita</a> jo aiemmin.
Maan pääministeri Alenka Bratušek (kuvassa) vakuuttelee, että Slovenia pystyy hoitamaan pankkiensa ongelmat ilman ulkopuolista apua. Vakuutteluista huolimatta maan 10-vuotisen lainan jälkimarkkinakorko on tukevasti päälle viiden prosentin.
Maan pankkien tuottamattomien luottojen määrä on ripeässä kasvussa, niitä on nyt 17,4 prosenttia luottokannasta. Luotto lasketaan tuottamattomaksi, jos sitä ei olla hoidettu 90 päivään asianmukaisesti.
The Economist -lehti <a href="http://www.economist.com/news/finance-and-economics/21590956-fight-avoid-sixth-euro-zone-bail-out-reaches-climax-stressed-out">kertoo</a>, että Slovenia voi joutua yksin pääomittamaan pankkinsa. Tähän maan hallitus on varannut 1,2 miljardia euroa. Ajatuksena on, että Slovenia perustaa roskapankin huonoille luotoille ostaen ne pois pankkien taseista. Tämä tervehdyttäisi pankkien tilaa, mutta samalla nostaisi Slovenian valtion velkatasoa. Maan velkaisuus onkin harpponut ylös. Viidessä vuodessa maan velka suhteessa BKT:hen on kasvanut 22 prosentista tämän vuoden 63 prosenttiin. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on laskenut, että pääomitus nostaisi velkaisuusastetta 11 prosenttiyksikköä lisää.
Pankkien pääomitus valtion varoista antaa muistutuksen vaaralliseksi mainitusta pankkien ja valtioiden välisestä ”kohtalon yhteydestä”. Tämän vuoksi Irlanti, Espanja ja Kypros ovat ajautuneet tukipaketteihin.
Vaikka Slovenia suoriutuisikin pankkien pääomituksesta ilman, että se ajautuu tukipaketteihin, niin tulevaisuus ei näytä järin ruusuiselta. Tänä vuonna maan bruttokansantuotteen arvioidaan pudonneen 2,7 prosenttia, ja finanssikriisin alettua kokonaispudotus olisi jo yli kymmenyksen. Lisäksi Slovenia on ainoa maa, joka on Euroopan komission talouskatsauksen mukaan taantumassa myös ensi vuoden.

Kuudes euromaa lähellä tukipakettia

Kypros ei ole ekonomistien mukaan viimeinen pelastuspakettia pyytävä euroalueen maa. Reutersin pääsiäisviikolla julkistama ekonomistikysely nostaa Slovenian Espanjan rinnalle todennäköisimmäksi ehdokkaaksi.
Syynä tähän on, että Slovenian kolmen suurimman, pääosin valtio-omisteisen pankin järjestämättömät saamiset vuonna 2012 nousivat yli 7 miljardiin euroon ja yli 20 %:iin BKT:sta. Kolmannes kaikista yrityslainoista oli järjestämättömiä. IMF odottaa Slovenian talouden   supistuvan tänä vuonna 2 %, vuonna 2012 talous supistui 2,3 %.
Oireellista on, että Slovenian kaksivuotisen lainan tuotto kuluneen viikon ajalla yli kolminkertaistui 1,2 %:n tasosta 4,26 %:n tasoon, josta se tosin hieman laski kiirastorstaina. Slovenian kymmenvuotisen valtionlainan tuotto käväisi euroajan ennätyksessä 6,80 %:n tasossa.  Myös Slovenian valtionlainojen vakuuttamisen hinta velkajärjestelyn varalta on viikossa noussut huomattavasti  (123 korkopistettä 405 korkopisteen tasolle Markit datan mukaan).
Kriittisenä tuottotasona valtionlainojen osalta pidetään 7,00 %:n tasoa,  koska Kreikan, Portugalin ja Irlannin valtionlainojen tuoton noustua tuon tason yli ne joutuivat turvautumaan pelastuspaketteihin. Slovenia ei ole tästä enää kaukana. Näiden maiden osalta myös kaksivuotisen  lainan tuotto ylitti kymmenvuotisen tuottotason viestittäen, että rahoitusriski on ilmeinen. Tähän Sloveniassa on tuottotasojen valossa onneksi vielä matkaa.
Tilanteen huononemista Sloveniassa kuvaa, että luottoluokittaja Moody&#8217;s alensi tiistaina 26.3. Slovenian toiseksi suuriman pankin, valtio-omisteisen NKBM-pankin, luottoluokitusta luokasta B3 luokkaan Caa2.
Valtion velkataso Sloveniassa oli vuonna 2012 noin 54 % BKT:sta. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Espanjassa velkataso on noin 84 % BKT:sta ja Kyproksella se oli noin 80 % BKT:sta ennen pelastuspakettia.
Slovenian pankkien taseiden suuruus on 135 % BKT:sta kun se Kyproksella oli 800 % BKT:sta. Slovenian pankkien ongelmat aiheutuvat ensisijaisesti omaisuusarvojen laskusta eivätkä pankkisektorin suuresta koosta suhteessa talouden kokoon nähden, kuten Kyproksella.
Slovenian uudelta vasemmisto-keskustalaiselta halllitukselta tarvitaan nopeasti uskottava suunnitelma pankkiongelman hoitamiseksi, jotta pelastuspaketilta Slovenian osalta vältytään.

Slovenia

Antikainen ja Immonen: Venäjän hybridivaikuttaminen noussut uudeksi uhaksi – hallituksen on tehtävä välittömästi päätös raja-aidan rakentamisesta itärajalle

Rantanen ja Ronkainen: Kaksoiskansalaisuuden ehtoja kiristettävä – ”Tosipaikan tullen nämä henkilöt olisivat vakavan valinnan edessä”

Slovenia rakentaa lisää aitaa Kroatian vastaiselle rajalleen

Kansallismielinen SDS voitti Slovenian vaalit

”Balkanin reitti” tukkeutuu – Slovenia ja Kroatia kiristävät rajakontrollejaan

Slovenia saattaa pyytää EU:lta sotilasapua maahanmuuttokriisin vuoksi

Slovenian hallitus kriisissä

Kuudes euromaa lähellä tukipakettia

Onko Slovenia seuraava avunpyyntäjä?

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025