Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Kainuun kuntavaaleissa nähtiin harvinainen tilanne, kun kolme sukupolvea perussuomalaisia pääsi samalla kertaa valtuustoon. 29-vuotias Valtteri Arffman pääsi ensikertalaisena Kajaanin kaupunginvaltuustoon, isä Pasi Arffman (55) jatkaa Kajaanin valtuustossa toiselle kaudelle ja isoisä Paavo Arffman (75) naapurikunnassa Paltamossa jo kolmannelle kaudelleen.

75-vuotias Paavo Arffman Paltamosta on perussuomalaisten vanhoja konkareita ja puolueen perustajajäseniä jäsennumerolla 26. Hän oli aatteen toiminnassa mukana jo SMP:n aikoina ja jatkoi SMP:n konkurssin jälkeen perussuomalaisissa. Häm oli pari kertaa ehdolla kansanedustajaksikin puolueen kannatuksen vielä mataessa yhden prosentin huonommalla puolella. Paltamon kunnanvaltuustoon hänet valittiin nyt kolmannelle kaudelleen.
&#8211; Perussuomalaisissa vetoaa ensinnäkin se, että olen itse yrittäjä, ja perussuomalaiset on vahvasti yrittäjien puolue. Aikaisemmin 30 prosenttia jäsenistä oli yrittäjätaustaisia. Myös suomalaisuus vetoaa, ja heikomman puolella oleminen. Tunnuslauseeni näissäkin vaaleissa oli ”aina heikomman puolella”, Paavo kertoo.
Historiallinen vaalivoitto 
Paavo sai kuntavaaleissa 54 ääntä, viidenneksi eniten Paltamossa. Hän on tulokseen tyytyväinen, koska hänen suurin vaalitavoitteensa oli auttaa poikansa ja pojanpoikansa läpi. He tekivät yhdessä muun muassa kolmen sukupolven kuntavaalikiertueen Kajaanissa, Paltamolla ja Kontiomäellä. Vaalikampanjaa tehtiin innokkaasti myös sosiaalisessa mediassa.
Vaikka perussuomalaiset pärjäsivät vaaleissa erinomaisesti, on Paavo pettynyt ihmisten surkeaan äänestysaktiivisuuteen.
&#8211; Mikähän siinä on, että juuri perussuomalaisten kannattajat jäävät niin helposti nukkuvien puolelle, kun hätä on suurin ja valtakunnan asiat rempallaan? Muutenhan tämä oli meille historiallinen vaalivoitto, kun tällaisella marginaalilla kasvoivat paikat edellisiin vaaleihin verrattuna. Paltamossakin perussuomalaisille tuli 80 prosentin kasvu. Nyt on saatava kova paine päälle eduskuntavaaleihin. Kentällä on sellainen kutina, että siitä tuleekin kunnon jysäys, mutta sen eteen on tehtävä kovasti töitä, Paavo pohtii.
Suomi on meidän isänmaamme
Pasi Arffman kertoo perineensä isältään perussuomalaiset arvot ja periaatteet, mutta poliittisesta toiminnasta hän innostui vakavammin vasta kymmenisen vuotta sitten asuessaan Vantaalla. Hänellä on kolme poikaa ja yksi tytär, jotka kaikki ovat innokkaita perussuomalaisia. Hän yritti houkutella kuntavaaliehdokkaiksi kahta vanhempaa poikaansa, joista toinen joutui kuitenkin muuttamaan työn perässä Kuopioon. Vanhempi poika lähti mukaan ja pärjäsikin hyvin.
&#8211; Minulla on aina ollut kantavana ajatuksena se, että Suomi on meidän isänmaamme. Suomi oli iät ajat toisten alamaisena, kunnes voitimme itsenäisyyden ja puolustimme sitä sodissa, mitä kunnioitan syvästi. Olen asunut Vantaalla ja Jyväskylässäkin, mutta Kainuu on kuitenkin synnyinseutuani, jonka asioista haluan päästä päättämään, Pasi sanoo.
Koronarajoitukset haittasivat kampanjaa
Pasin henkilökohtainen äänisaalis Kajaanissa oli 147 ääntä, jossa oli melkein parikymmentä ääntä nousua edellisiin vaaleihin verrattuna. Jos hän olisi saanut vain neljä ääntä lisää, olisi sijoitus ollut neljänneksi suurin. Kajaanin kaupunginvaltuustossa on nyt yksitoista perussuomalaista, viisi enemmän kuin edellisellä vaalikaudella.
Pasia hieman harmittaa äänestäjien laiskuus, kun kannattajat eivät lähteneet uurnille sellaisella volyymilla, että gallupien ennustukset olisivat toteutuneet.
&#8211; Teimme vaalikampanjaa enimmäkseen somessa, kun ei ollut isosti laittaa rahaa kampanjointiin. Mahdoinko 20 euroa laittaa omaa rahaa vaalikampanjaan. Isä vähän sponssasi, kun teimme yhdessä kolmen sukupolven kuntakierroksen. Koronarajoitukset haittasivat jonkin verran, kun perussuomalaiset kuitenkin ovat vähän torikansaa. 4-5 kertaa ehdimme käydä torilla rajoitusten poistamisen jälkeen. Kiitokset äänestäjille luottamuksesta, yritetään olla sen arvoisia, Pasi kertoo.
Politiikka ja arvot periytyneet isältä pojalle
Ensimmäistä kertaa kuntavaaleihin osallistunut Valtteri Arffman on ollut isänsä ja ukkinsa mukana poliittisessa talkootyössä iät ja ajat. Hän päätti suostua ehdokkaaksi jo senkin vuoksi, että uskoi hyvän vaalituloksen kuntavaaleissa auttavan perussuomalaisia myös valtakunnanpolitiikassa. Ja perussuomalaisethan menestyivät hienosti, alhaisesta äänestysaktiivisuudesta huolimatta.
&#8211; Politiikka on ukin kautta ollut elämässäni läsnä oikeastaan aina. Perussuomalaiset arvot ovat olleet lähellä sydäntäni aina, eivätkä muut vaihtoehdot ole ikinä käyneet mielessäkään. Olen kasvanut tähän aatteeseen. Oma vaalimenestykseni tuli vähän yllätyksenä. Ennakkoon ajattelin, että saisin ehkä 50 ääntä, mutta sen verran tulikin jo ennakkoääniä, Valtteri sanoo.
Heikko äänestysaktiivisuus ihmetyttää
Valtteri sai ääniä yhteensä 96, joka on hänestä melkoisen hyvä saldo ensikertalaiselle ja vaalityötä vasta opettelevalle. Vaalityö vaatii paljon kentällä pyörimistä ja ihmisten kanssa jutustelua, joka Valtterilta sujuukin luontevasti. Vaalityö hoidettiin yksissä tuumin isän ja isoisän kanssa.
Näistä kuntavaaleista hänelle jäi päällimmäisenä mieleen todella huono äänestysaktiivisuus koko valtakunnan tasolla, Kajaaninkin osalta vielä huonompi kuin edellisissä vaaleissa.
&#8211; Ihmetyttää, miksi ihmiset eivät halua käydä äänestämässä ja täyttämässä kansalaisvelvollisuuttaan. Silloin on turha tulla valittamaan, jos valtuuston päätökset eivät ole mieluisia, jos itse ei ole edes käynyt äänestämässä. Veikkaan, että perussuomalaistenkin kannatus olisi ollut entistä suurempi, jos nukkuvat olisivat aktivoituneet enemmän, Valtteri uskoo.
&#8211; Haluan henkilökohtaisesti kiittää kaikkia äänestäjiäni, hän toteaa vielä lopuksi.
&nbsp;

Kolme sukupolvea perussuomalaisvaltuutettuja Kainuussa: Perussuomalaisuus periytyy isältä pojalle

Perussuomalaisten edeltäjäksi usein mainitun Suomen Maaseudun Puolueen SMP:n perustamisesta tulee tänään lauantaina 9.2.2019 kuluneeksi tasan 60 vuotta. Puolue aloitti taipaleensa Suomen Pientalonpoikien Puolueen (SPP) nimellä, nimi muutettiin myöhemmin SMP:ksi. 
SMP:n ja perussuomalaisten puolueveteraanit Pentti Kettunen ja Toivo Mäkelä kertovat, mitä nuoremmat sukupolvet voivat oppia menneisyydestä.

Kajaanilainen Pentti Kettunen istui SMP:n kansanedustajana vuosina 1983-1987 ja 1989-1991 sekä perussuomalaisten kansanedustajana vuosina 2011-2015. Iisalmessa vuonna 1942 syntyneen Kettusen vanhemmat olivat muuttaneet pommituksia pakoon Salahminjärvelle ja sieltä raivaamaan Karhukangas-nimistä asutustilaa pohjoissavolaiseen Vieremän kuntaan vuonna 1949. Jo hänen isänsä kuului SMP:hen ja sitä edeltäneeseen Suomen Pientalonpoikien Puolueeseen. Keskon tukkumyyjänä ja luottamusmiehenä Kajaanissa toimineen Pentin värväsi SMP:n Pohjois-Suomen aluesihteeriksi omakätisesti puolueen perustaja ja pitkäaikainen johtaja Veikko Vennamo vuonna 1979.
&#8211; Veikko sanoi, että maanantaiaamuna sanot itsesi irti Keskolta ja tulet minun hommiini, kun alamme laittamaan kenttää kuntoon ja valmistautumaan kunnolla vuoden 1983 eduskuntavaaleihin. Sanoin tarvitsevani viikon miettimisaikaa, ja Vennamo suostui siihen. Seuraavana keskiviikkona jo soitin hänelle ja suostuin. Sillä tiellä ollaan edelleen, Kettunen muistelee pitkän poliittisen uransa alkutaivalta.
40 vuotta kunnanvaltuustossa
Tänä vuonna 85 vuotta täyttävä Kaustisen Perussuomalaisten taloudenhoitaja Toivo Mäkelä lähti mukaan SMP:n toimintaan vuonna 1972 kunnallisvaaliehdokkaana. Hän pääsi läpi kerralla ja istui sen jälkeen kunnanvaltuustossa yhtäjaksoisesti 40 vuotta niin SMP:n kuin sittemmin perussuomalaistenkin ehdokkaana. Valtuustotyön lisäksi hän toimi myös parikymmentä vuotta Keski-Pohjanmaan piirin puheenjohtajana. Mäkelän aikana niin perussuomalaisten kuin SMP:nkin kannatus Kaustisella pysytteli prosentuaalisesti suurempana kuin missään muussa Suomen kunnassa.
&#8211; Silloin vuonna -72 meitä valittiin kolme, mutta ryhmän vetäjä kuoli heti ensimmäisen kauden aikana ja seuraavissa vaaleissa SMP:n valtuutettujen määrä putosi kahteen. Sitä seuraavissa vaaleissa meiltä pääsi läpi jo viisi ja sen jälkeen seitsemän. Olen aina pyrkinyt ajamaan kuntalaisten asioita kuntalaisten ehdoilla, Mäkelä kertoo.
<img decoding="async" class="size-full wp-image-50341" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/02/veikkovennamo97524.jpg" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/02/veikkovennamo97524.jpg 1000w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/02/veikkovennamo97524-300x194.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/02/veikkovennamo97524-768x497.jpg 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/02/veikkovennamo97524-100x65.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/02/veikkovennamo97524-60x38.jpg 60w" sizes="(max-width: 1000px) 100vw, 1000px" /> 
Suomen maaseudun puolueen luoja ja pitkään kansanedustajana toiminut lakitieteen lisensiaatti Veikko Vennamo puhumassa vaalitilaisuudessaan vuonna 1987. Lehtikuva. 
Suomen perussuomalaisin kunta
SMP:n ja sittemmin perussuomalaisten valtuutettujen määrä Kaustisen kunnanvaltuustossa jatkoi tasaisesti kasvuaan aina vuoteen 2012 saakka, jolloin jo ennestään Suomen perussuomalaisin kunta kasvatti edustajamääräänsä kymmenestä yhteentoista. Vuosi 2017 toi mukanaan pitkästä aikaa ensimmäisen vaalitappion Kaustisella, kun perussuomalaiset menettivät viisi paikkaa valtuustossa. Kaikesta huolimatta niin Mäkelä kuin Kaustinenkin ovat pysytelleet tiiviisti perussuomalaisina.
&#8211; Asiaani en ole hävennyt koskaan. En tiedä Kaustiselta ketään, joka olisi meidät hylännyt ja lähtenyt sinisiin, vaikka Etelä-Pohjanmaan puheenjohtaja olikin yksi veivareista, Mäkelä sanoo viitaten Raimo Vistbackaan.
&#8211; Hommat ovat edelleen hoidossa, vaikka tautia ja sairautta on tullut monenlaista, hän täydentää.
Politiikka kulkee verenperintönä
Kauppakoulun käynyt Mäkelä toimi uransa alkuaikana myymälänhoitajana osuuskaupassa ja perusti yhdessä tyttärensä kanssa oman tilitoimiston vuonna 1985. 2000-luvulla Mäkelä oli ensimmäinen Suomen Kuntaliiton hallitukseen valittu perussuomalainen. SMP:n aikana hän oli kahdesti myös eduskuntavaaliehdokkaana. Politiikkakärpäsen purema on Mäkelästä tarttunut muihinkin. Muun muassa hänen psykiatrian erikoislääkärinä toimiva vanhin poikansa on jatkanut isänsä jalanjäljissä kunnallispolitiikassa. Myös kansanedustaja Ville Vähämäki Oulusta on Mäkelälle sukua.
&#8211; Kaikkia apua tarvitsevia pitää auttaa. Siihen olen pyrkinyt niin politiikan osalta kuin muutenkin. Kun asiaansa uskoo eikä valehtele, silloin eivät muut pysty paljon haukkumaan, Mäkelä neuvoo nuoremman polven poliitikkoja.
Nettisukupolvesta ei ole maanviljelijöiksi
Pentti Kettunen on huolissaan siitä, että nuoremmalta polvelta puuttuu historiantajua ja kunnollinen käsitys siitä, missä tilassa Suomi oli sotavuosien jälkeen. Hän toivoo, että peruskouluissa opetettaisiin paremmin nuorille ihmisentaimille, ettei elämä täälläkään ole aina ollut ruusuilla tanssimista, vaan koko yhteiskunta piti rakentaa melko lailla alkutekijöistään sotavuosien jälkeen.
&#8211; Nyt pien- ja perheviljely on Suomesta pitkälti tuhottu ja uskotaan, että suurmaatalous meidät pelastaa. Se on harhaluulo. Minua pelottaa mitä tapahtuu sen jälkeen, kun Suomesta elintarvikeomavaraisuus katoaa, koska netti-, kännykkä- ja tietokonesukupolvesta ei enää ole maanviljelijöiksi, Kettunen pohtii.
Perussuomalaisille tiedossa jopa 35 eduskuntapaikkaa
Kettunen uskoo, että kevään eduskuntavaaleista on tulossa hyvin arvaamattomat. Hän on aikaisemmin ennustanut perussuomalaisille 15-20 eduskuntapaikkaa, mutta viimeaikaisten tapahtumien valossa näyttää siltä, että jos perussuomalaiset osaavat hoitaa vaalityön kunnolla, saattaa ennuste ylittyä roimasti, jopa 35 eduskuntapaikkaan saakka.
&#8211; Jos Timo Soinin ja ministerien ryhti ja selkäranka olisivat kestäneet eivätkä he olisi lähteneet Juha Sipilän ja Petteri Orpon narreiksi, olisi puolueen kannatus tällä hetkellä 30 prosentin luokkaa. Sellaisiin lukemiin ei nyt päästä, mutta 35 eduskuntapaikkaa on täysin mahdollista saavuttaa, Kettunen uskoo.
<hr />
Lisäys 9.2.2019 klo 19:35: Lisätty maininta Suomen Pientalonpoikien Puolueesta sekä tarkennttu Toivo Mäkelän veivarit-kommenttia.

Perussuomalaiset konkaripoliitikot muistelevat uraansa: SMP:n perustamisesta on tänään kulunut 60 vuotta

Vanhat SMP:läiset eivät jätä perussuomalaista puoluetta, vakuuttaa Pentti Kettunen, joka on henkeen ja vereen perussuomalainen sekä pitkän linjan SMP:läinen poliitikko.

Kajaanissa asuva Pentti Kettunen toimi Suomen Maaseudun Puolueen eli SMP:n kansanedustajana vuosina 1983–1987 ja 1989–1991 sekä perussuomalaisten kansanedustajana vuosina 2011–2015.
Kettunen paheksuu huhuja, joita on liikkunut sen jälkeen, kun perussuomalaisten puolue jakautui kahtia Jyväskylän puoluekokouksessa 2017.
– Ei se ole niin, että vanhat SMP:läiset olisivat lähteneet viime kesän tapahtumien jälkeen pois perussuomalaisesta puolueesta. Minä tiedän paljon kentällä olevaa porukkaa, jotka ovat vanhoja SMP:läisiä ja nykyisiä perussuomalaisia. He eivät varmasti lähde mihinkään puolueesta, Kettunen vakuuttaa.
Kannattaa miettiä, mitä uskoo
Kettunen osoittaa sormella perussuomalaisten entistä puheenjohtajaa Timo Soinia.
– Soini antaa ymmärtää, että vanhat SMP:läiset eivät koe kodikseen perussuomalaisia. Jos tämä väite olisi totta, niin se tarkoittaisi sitä, että minäkään en olisi enää maksanut perussuomalaisten jäsenmaksua tälle vuodelle. Olen maksanut jäsenmaksun, Kettunen painottaa.
Kettunen neuvoo analysoimaan puheita ja miettimään, että mitä niistä kannattaa uskoa.
– Soini puhuu valitettavasti omaan piikkiin ja jos ei suoraan muunnettua totuutta, niin ainakin muistaa väärin asioita.
Vankka kentän tuntemus
Kettunen omaksui SMP:läisen aatteen jo niin sanotusti äidinmaidossa. Vanhemmat olivat asutustilallisia Ylä-Savosta.
&#8211; Olin 7-vuotias, kun muutimme isän kotipaikalle Vieremälle, kannokon keskelle, raivaamaan asutustilaa. Isä oli mukana Suomen Pientalonpoikien Puolueessa. Se oli SMP:n edeltäjä ja sitä johti Veikko Vennamo, Kettunen kertoo.
Vuonna 1961 Kettunen muutti kouluun ja armeijaan Kajaaniin. Työura alkoi Keskon tukkumiehenä. Paikalliset SMP:läiset alkoi vetämään miestä mukaan puolueen toimintaan.
Kettusesta tuli SMP:n aluesihteeri ja hänet valittiin SMP:n kansanedustajaksi Oulun vaalipiiristä 1983–1987. Myöhemmin hän toimi liikenneministeriössä Pekka Vennamon poliittisena sihteerinä 1987–1989.
Kettunen palasi takaisin eduskuntaan 1989–1991. Tämän jälkeen eteen tuli SMP:n konkurssi. Kettunen alkoi tehdä yrittäjänä Venäjän kauppaa. Hän oli yhden kauden perussuomalaisten kansanedustajana 2011–2015.
Haisteli Soinin kykyjä
SMP:n puheenjohtajan Veikko Vennamon luottomies Kettunen tuntee Timo Soinin pitkältä ajalta.
– En käsitä mikä Soiniin on mennyt ja miksi hän lähti tälle tielle. En olisi koskaan odottanut, että Timolla menee mieli noin laukalle, Kettunen ihmettelee.
Vennamo soitti Kettuselle 1980 ja sanoi, että eduskuntaan tuli jututettavaksi nuori kaveri. Vennamon mukaan nuorukaisella oli hirmu halua lähteä mukaan politiikkaan ja saattaisi olla myös kykyjä. Vennamo lähetti nuorukaisen Kajaaniin Kettusen arvioitavaksi.
– Minun piti kierrättää nuorukaista kentällä ja haistella, että tulisiko hänestä politiikan tekijä. Hän tuli Kajaaniin ja minä olin häntä juna-asemalla vastassa. Hoikka poika astui vaunusta käsi ojossa ja sanoi, että minä olen Timo Soini.
&#8211; Lähdimme kiertelemään Oulun vaalipiirin kairaa ja taidettiin käydä myös Lapin puolella. Minä haistelin Timon kykyjä ja soitin Vennamolle, että kyllä hänessä on ainesta. Sitten Soini pääsi SMP:n nuorten hommiin. Siitä se lähti Timo Soinin poliittinen ura vähitellen nousemaan, Kettunen kertoo.
Jäsenistö puuttuu, jos homma menee pieleen
Kettunen haluaa muistuttaa, että perussuomalaisten jäsenistö päättää asioista puoluekokouksessa.
&#8211; Jäsenistön enemmistö teki ratkaisut puoluekokouksessa ja sillä siisti. Järjestödemokratia ei toimi siten, että ellei puoluekokouksessa mene asiat joillekin mieleisesti, niin lähdetään nokka pystyssä toisille apajille.
&#8211; Minua huvittaa, kun sinisten Sampo Terho on sanonut useasti julkisuudessa, että puolueessa olisi muka tapahtunut vallankaappaus. Miten jäsenistö voi kaapata puolueessa vallan? Jäsenistön tehtävänä on puuttua asiaan, jos se näkee, että homma menee pieleen, Kettunen sanoo.
Kettunen on pohtinut syitä Soinin, ministereiden ja kansanedustajien irtaantumiselle puolueesta.
&#8211; Se on jäsenistöä ja äänestäjiä kohtaan melkoinen temppu. En ihmettele yhtään, jos kentällä tulee herjauksia. Veikkaan, että heillä oli halu saada olla kiinni vallan kahvassa. Olisihan se katkera paikka, jos joutuisi parin vuoden jälkeen luovuttamaan ministerin salkun pois. On sanonta, että valta turmelee, Kettunen puntaroi.
Kettunen on tehnyt selväksi lukuisille ihmisille, mitä tulee tapahtumaan, kun jaksetaan olla selkärangallisia seuraaviin eduskuntavaaleihin saakka.
&#8211; Silloin homma hoituu automaattisesti. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin veikkaan, että näitä sinisiin lähteneitä ministereitä ja kansanedustajia ei löydy eduskunnasta muuta kuin tilastoista.
Yhtenäisenä seuraaviin vaaleihin
Perussuomalaisten läpikäymän ruljanssin jälkeen Kettunen ennustaa, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeen perussuomalaisten eduskuntaryhmän koko on todennäköisesti 15–25 kansanedustajaa.
&#8211; Vetoan kaikkiin perusuomalaisiin, että ryhtiä ja selkärankaa. Ei hötkyillä, vaan valmistaudutaan lujina seuraaviin vaaleihin. Olen varma, että tämä kansanliike on oikealla asialla. Tämä porukka on pelastanut ja rakentanut suomalaisen yhteiskunnan ja rakentaa edelleen. Ei kuunnella seireenien lauluja.
Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaaren loistava tulos presidentinvaaleissa on Kettusen mielestä vahvistanut puoluetta.
&#8211; Joillakin veijareilla oli tarkoitus, että perusuomalaiset lyödään presidentinvaaleissa lättäjalaksi. Se ei onnistunut, vaikka ajojahti on ollut kova. Laura Huhtasaaren kannatus antaa hyvän lähtökohdan jatkaa puolueen toimintaa, koska se antaa uskottavuutta ja yhdistää perussuomalaisia, Kettunen toteaa.

PS-aktiivi Pentti Kettunen SMP:läisistä: ”He eivät varmasti lähde mihinkään puolueesta”

Maineikas uutislehti Suomen Uutiset palaa pitkältä tauolta politiikan uutiskentille. Perussuomalaiset r.p. alkaa julkaista Suomen Uutisia kaikille avoimena verkkouutispalveluna Perussuomalainen-lehden rinnalla. Uutispalvelu aloittaa toimintansa itsenäisyyspäivänä lauantaina 6.12.2014 osoitteessa www.suomenuutiset.fi.
Suomen Uutiset saa lentävän lähdön. Se korvaa Perussuomalainen-lehden nykyisen verkkouutispalvelun, jolla oli viikolla 48 hieman yli 50 000 uniikkia viikkokävijää.
Perussuomalaisten äänenkannattaja Perussuomalainen-lehti jatkaa entisellä nimellään. Perussuomalainen-lehteä ja Suomen Uutisia tehdään samassa toimituksessa.
<div id="attachment_18855" style="width: 222px" class="wp-caption alignright"><a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/12/SU-1.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-18855" class="size-medium wp-image-18855" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/12/SU-1-212x300.jpg" alt="Suomen Uutisten ensimmäinen numero vuodelta 1961. " width="212" height="300" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/12/SU-1-212x300.jpg 212w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/12/SU-1-724x1024.jpg 724w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/12/SU-1-70x100.jpg 70w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/12/SU-1-26x38.jpg 26w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/12/SU-1.jpg 1024w" sizes="auto, (max-width: 212px) 100vw, 212px" /></a>Suomen Uutisten ensimmäinen numero vuodelta 1961.</div>
Suomen Uutisten vastaavana päätoimittajana toimii Matias Turkkila, joka aloitti tehtävässään huhtikuussa 2012. Toimituspäällikkönä toimii Kristiina Ovaskainen. Toimituksella on kymmenkunta vakituista avustajaa.
Suomen Uutisten historiaa
Suomen Uutiset –lehden ensimmäinen numero näki päivänvalon 2.11.1961. Tabloidikokoisen lehden ensimmäisen numeron etusivulla kerrottiin Neuvostoliiton ydinkokeesta, väestönsuojelun laiminlyönneistä, Stalinin muumion siirrosta pois Moskovan mausoleumista, korkeasta veroäyristä sekä maanviljelijä Ilkka Heikkisestä, joka oli nähnyt omien poikastensa raateleman susiemon.
Lehti ilmestyi 37 vuoden ajan Pientalonpoika Oy:n kustantamana. Alkutaipaleella lehden levikki on ollut noin 22.000 kpl.
<div id="attachment_18853" style="width: 222px" class="wp-caption alignright"><a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/12/PTP1.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-18853" class="size-medium wp-image-18853" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/12/PTP1-212x300.jpg" alt="Pientalonpoika-lehden ensimmäinen numero. " width="212" height="300" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/12/PTP1-212x300.jpg 212w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/12/PTP1-724x1024.jpg 724w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/12/PTP1-70x100.jpg 70w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/12/PTP1-26x38.jpg 26w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/12/PTP1.jpg 1024w" sizes="auto, (max-width: 212px) 100vw, 212px" /></a>Pientalonpoika-lehden ensimmäinen numero.</div>
Viimeinen paperille painettu Suomen Uutiset –lehti julkaistiin 23.3.1995. Kitkerän vaalitappion kärsineellä Suomen Maaseudun Puolueella (SMP) ei ollut enää mahdollisuutta tukea lehtiyhtiötään. Päätoimittaja Kari Räisänen arvioi viimeisen lehden viimeisellä sivulla, että ”Suomen Uutisten ilmestyminen on epävarmaa”.
Suomen Uutisten edeltäjä oli Suomen pientalonpoikien puolueen äänenkannattaja Pientalonpoika-lehti, jonka ensimmäinen numero ilmestyi 24.3.1959. Broadsheet-kokoista lehteä myytiin 30 markan hintaan. Lehden ensimmäisessä numerossa kerrottiin Suomen Pientalonpoikien puolueen perustamisesta, kerrottiin Veikko Vennamon tulleen valituksi puolueen puheenjohtajaksi ja vaadittiin ”oikeutta maatalouspolitiikassa pientalonpojille ja köyhille kuluttajille” .
<iframe loading="lazy" src="//www.youtube.com/embed/7D-kvjpCffY" width="560" height="315" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>

Suomen Uutiset takaisin palvelukseen 20 vuoden tauon jälkeen

SMP

Kolme sukupolvea perussuomalaisvaltuutettuja Kainuussa: Perussuomalaisuus periytyy isältä pojalle

Perussuomalaiset konkaripoliitikot muistelevat uraansa: SMP:n perustamisesta on tänään kulunut 60 vuotta

PS-aktiivi Pentti Kettunen SMP:läisistä: ”He eivät varmasti lähde mihinkään puolueesta”

Suomen Uutiset takaisin palvelukseen 20 vuoden tauon jälkeen

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025