Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

solvaaminen

Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen ihmettelee pääministeri Sanna Marinin reagointia maahanmuuttopolitiikan ongelmiin kutsumalla perussuomalaisia rasistiseksi puolueeksi. &#8211; Samalla Marin tuli solvanneeksi puolta miljoonaa ihmistä rasisteiksi. Solvaamisen sijaan Marinin tulisi pyytää suomalaisilta anteeksi sitä, että hänen hallituksensa on katsonut vierestä kun katujengit valtaavat kaupunkeja ja lapsia pahoinpidellään kouluissa.

Valtakunnanpolitiikassa käy tyypillisesti niin, että kun perussuomalaiset nostaa esille maahanmuuton lieveilmiöitä ja maahanmuutosta veronmaksajille kertyviä kustannuksia, vanhat puolueet ryhtyvät puhumaan perussuomalaisista, toisinaan rasistiväitteillä höystettynä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen painottaa, että perussuomalaiset eivät kuitenkaan puhu maahanmuutosta sen vuoksi että se on mukavaa tai muista aiheista ei riittäisi puhuttavaa.
&#8211; Perussuomalaiset puhuvat maahanmuuttopolitiikasta sen vuoksi, että se on samanlainen politiikan lohko kuin mikä tahansa muukin, se läpileikkaa koko yhteiskunnan ja siksi, että me näemme ja olemme nähneet ja varoittaneet epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan seurauksista jo kauan. Se, että joku käyttää hyödykseen löperöitä säännöksiämme on yksilön kannalta moraalisesti arveluttavaa ja kiittämätöntä mutta poliittisten päättäjien tekoina se on vastuutonta ja vailla mieltä, Rantanen sanoo.
Hän puhui maahanmuuttopolitiikasta tänään Tuumaustunnilla.
Todellisuus on unelmapuheita karumpi
Maahanmuuton todellisuus on jotain aivan muuta kuin se, mitä vanhojen puolueiden edustajat suostuvat maahanmuutosta puhumaan. Vielä viime vuosikymmenellä huudettiin ”Meillä on unelma” ja siitä on nyt pitkälti siirrytty nykyiseen työvoimapulapuheeseen. Rantanen huomauttaa, että poliittinen maahanmuuttoretoriikka rakentuu usein olettamuksien ja toiveiden varaan.
&#8211; Pääkaupunkiseutu on jo nyt ajautumassa täyteen kriisiin maahanmuuton takia – Ruotsin tilanne lähenee päivä päivältä ja piirteitä on jo olemassa: jengirikollisuus, koulujen oppimistulosten ja turvattomuuden ongelmat sekä julkisten talouden rasittuminen ovat kaikkien nähtävillä.
&#8211; Viime viikolla Helsingin poliisi piti tiedotustilaisuuden uudesta katujengeihin liittyvästä rikoskokonaisuuden esitutkinnasta. Tuossa tiedotustilaisuudessa poliisi kertoi, että Suomessa on tähän mennessä tunnistettu noin 10 asuinalueisiin liittyvää katujengiä, joissa on noin 100 aktiivista jengiläistä ja noin 100 jengien liepeillä pyörijää. Samassa yhteydessä tuli ilmi, että näihin jengeihin liittyviä rikoksia on esitutkinnassa ajalla vuosina 2022-2023 yhteensä 640 kappaletta. Katujengiläiset koostuvat lähes pääosin toisen polven maahanmuuttajataustaisista nuorista, Rantanen muistuttaa.
Marinilla anteeksipyynnön paikka
Kansanedustaja Rantanen ihmettelee vihervasemmistohallituksen toimintaa, sillä se on pyrkinyt lähes painamaan katujengi-ilmiötä unohduksiin. Toisaalta vihervasemmisto on vastannut katujengi-ilmiöön <a href="https://stage.sudev.fi/nyt-on-veronmaksajille-luvassa-kylmaa-kyytia-nain-hallitus-lisaa-maahanmuuttajien-kotouttamishyysaamista-enaa-ei-puutu-kuin-torvisoittokunta-ja-punainen-matto/">lisäämällä hyysäämistä</a> sekä hyssyttelyä.
&#8211; Perussuomalaiset vastaisivat tähän kiristämällä merkittävästi maahanmuuttopolitiikkaa ja kriminaalipolitiikkaa. Kuten viime viikolla Suomessa vieraillut ruotsidemokraattien Jimmie Åkesson totesi, ainoa tapa vastata tähän on vähentää tuntuvasti maahanmuuttoa ja koventaa rangaistuksia. Suomessa on nyt viimeiset hetket ryhtyä muuttamaan maahan muuttopolitiikan suuntaa.
Erityisesti Rantanen ihmettelee pääministeri Sanna Marinin (sd) toimintaa ja retoriikkaa.
&#8211; Sanna Marin reagoi maahanmuuttopolitiikan ongelmiin kutsumalla perussuomalaisia rasistiseksi puolueeksi. Samalla Marin kuitenkin tuli solvanneeksi puolta miljoonaa ihmistä rasisteiksi. Solvaamisen sijaan Marinin tulisi pyytää suomalaisilta anteeksi sitä, että hänen hallituksensa on katsonut vierestä kun katujengit valtaavat kaupunkeja ja lapsia pahoinpidellään kouluissa.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunnilla: Mari Rantanen ja maahanmuuttotutkija Samuli Salminen" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/XGAEkKx1X2I?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Pääkaupunkiseutu ajautumassa kaaokseen maahanmuuton takia: ”Suomessa on nyt viimeiset hetket ryhtyä muuttamaan suuntaa”

Eduskuntavaaleja kohti kuljettaessa poliittinen kielenkäyttö kovenee. Vuoden lopussa media-alustoilla puolueisiin ja poliitikkoihin pyritään iskemään jos jonkinlaisia leimoja. Erityisen aktiivisia leimojen lätkijöitä ovat vihervasemmistolaiset toimijat, joiden mielikuvituksella ei näytä olevan rajoja, kun eteen tarjoutuu tilaisuus retorisella vääntelyllä ja assosioimalla vetää poliittiset opponentit mukaan kielteiseksi koettuun asiayhteyteen.

Vuoden 2022 lopussa etenkin vihervasemmiston natsittelu on tehnyt paluun. Näyttävän pelinavauksen viime viikolla teki vihreiden eduskuntavaaliehdokas Oula Silvennoinen, jolle Yle tarjosi tv-puheaikaa Ylen aamussa.
Suorassa lähetyksessä Silvennoinen vyörytti tv-katsojille puhetta oikeistoradikalismista, ekstremisteistä sekä maalaili uhkakuvia tällaisten ryhmittymien alttiudesta käyttää väkivaltaa. Silvennoinen ei nimennyt esimerkkejä suomalaisista oikeistoekstremistisistä liikkeistä, mutta hänen mielestään perussuomalaiset edustaa ”oikeistoradikalismia”.
Silvennoinen päästeli antaumuksella puhetta ”dokumentoiduista yhteyksistä” oikeistoekstremismiin, joka Silvennoisen mielestä muodostaa jonkin ”ison kuvion”. Yle osallistui Silvennoisen mielikuvapeliin, sillä kuin varmemmaksi vakuudeksi, Silvennoisen puhuessa kuvaruudussa oli esillä vaaleanpunainen planssi ”äärioikeisto” -tekstillä.
Yle taas mukana juonessa
Yle ei kuitenkaan kertonut tv-katsojille, että ruudussa äänessä oli vihreiden eduskuntavaaliehdokas ja aktiivinen vihreä toimija. Sen sijaan Silvennoinen esiteltiin Ylessä tittelillä ”Helsingin yliopiston Euroopan historian dosentti”.
Asetelmassa ei ollut mitään varsinaisesti uutta, sillä Ylellä on vuosikausia ollut tapana raahata ohjelmiinsa vieraiksi poliittisia aktivisteja ja <a href="https://stage.sudev.fi/yleisradio-kayttaa-jatkuvasti-puolueellisia-asiantuntijoita-uutislahetyksissaan-eika-mainitse-naiden-taustoja/">puolueellisia</a> ”asiantuntijoita” kertomatta yleisölle näiden taustoja tai <a href="https://stage.sudev.fi/yle-kutsui-studioon-sanna-marinin-puoluetoverin-selittelemaan-parhain-pain-paaministerin-bilekohua-ylessa-on-turha-itkea-etta-luottamus-rapautuu/">sidonnaisuuksia</a>.
Somessa tuoreinta tapausta on kuitenkin pidetty pohjanoteerauksena.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ihmettelee myös, miksi Yle päästää Silvennoisen kertomaan perussuomalaisvastaista poliittista propagandaa ilman vastaväitteitä. Silvennoisen väitteet perussuomalaisten ”kytköksistä” Purra kuittaa perusteettomiksi.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Epäilemättä hänellä on akateemiset ansionsa, mutta sen lisäksi hän on vihreiden eduskuntavaaliehdokas ja kokenut propagandisti, joka pelaa politiikkaa. Tällä kertaa &#8211; jälleen kerran &#8211; areenana oli Ylen studio somen sijaan. <a href="https://t.co/32IdpzxSDD">pic.twitter.com/32IdpzxSDD</a>
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1601178609321844742?ref_src=twsrc%5Etfw">December 9, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Natsiretoriikkaa hyödynnetään taitekohdissa
Vihervasemmiston natsiretoriikka usein nostaa päätään vaalien lähestyessä tai muuten hankalissa paikoissa. Myös vuoden 2020 keväällä Suomen siirryttyä poikkeusoloihin koronan vuoksi, vihreät hyödynsi tilaisuuden julkaisemalla natseista varoittelevaa <a href="https://stage.sudev.fi/suomi-on-kiinni-ja-kansalaiset-eristyksissa-koronan-vuoksi-vihervasemmisto-ryhtyi-heti-torjumaan-natseja-ja-ilmastonmuutosta/">viestintää</a> somekanavillaan.
Natsittelusta ovat saaneet osansa useat ei-vasemmistolaiset poliitikot. Viime aikoina myös perussuomalaisten kansanedustaja ja kevään eduskuntavaaliehdokas Sanna Antikainen, joka on hiljattain joutunut erittäin alatyylisen viestittelyn kohteeksi.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Vihreän <a href="https://twitter.com/freelanceSane?ref_src=twsrc%5Etfw">@freelanceSane</a> ”persut on natseja” -jutusta tuli mieleen vastikään saamani sähköpostin tervehdys. En valita näistä yleensä julkisesti, mutta kun <a href="https://twitter.com/vihreat?ref_src=twsrc%5Etfw">@vihreat</a> riveistä kerrotaan kaikkien perussuomalaisten olevan natseja, niin tässä yksi esimerkki toiveittenne toteutumisesta: <a href="https://t.co/cEY1XpGr97">pic.twitter.com/cEY1XpGr97</a>
&mdash; Sanna Antikainen 🇫🇮 🇺🇦 (@SannaAntikainen) <a href="https://twitter.com/SannaAntikainen/status/1601963459889057793?ref_src=twsrc%5Etfw">December 11, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Antikainen myös nostaa esille tamperelaisen vihreiden kuntapoliitikon Santeri Kärjen natsittelua hyödyntävän Facebook-avautumisen viime viikolla.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Vihreiden &quot;tietokirjailija&quot; Santeri Kärki luo Putinin luomaa mielikuvaa natseista _kaikkialla_ &#8211; myös Suomessa. Ymmärrätkö <a href="https://twitter.com/freelanceSane?ref_src=twsrc%5Etfw">@freelanceSane</a> miten vakavasta asiasta on kyse? Haluatko Putinin poistamaan mainitsemasi &quot;natsit&quot; Suomesta samalla lailla kuin Ukrainassa? 1/2 <a href="https://t.co/NersVVKrdm">pic.twitter.com/NersVVKrdm</a>
&mdash; Sanna Antikainen 🇫🇮 🇺🇦 (@SannaAntikainen) <a href="https://twitter.com/SannaAntikainen/status/1601868366494547969?ref_src=twsrc%5Etfw">December 11, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Nimittely jää jäljelle, kun muuta sanottavaa ei ole
Natsittelu ja rasistiksi nimittely kohdistuu tyypillisesti ei-vasemmistolaisiin toimijoihin eri hallinnon tasoilla ja jopa yksityishenkilöihin. Kansanedustajien ylle leimojen lätkiminen on yleistä. Perussuomalaisten kansanedustaja Antikainen sanoo, että natsittelu on valitettavasti yleistynyt sosiaalisen median kanavilla.
&#8211; Vaalien lähestyessä natsittelua näkee ja kuulee eri yhteyksissä. Nähdäkseni se kertoo siitä, että kun keinot on käytetty eikä mitään muuta sanottavaa enää ole, jäljelle jää natsiksi nimittely. Pidän ilmiötä huolestuttavaa. Esimerkiksi me perussuomalaiset olemme toiseksi suurin eduskuntapuolue, ja meitä on äänestänyt yli puoli miljoonaa suomalaista ja toimimme laillisesti ja demokratian puitteissa, Antikainen sanoo.
Hän kertoo havainneensa, että etenkin sosiaalisessa mediassa poliittinen keskustelu on valitettavasti pitkälti luisunut asiattomaan leimaamiseen.
&#8211; Jos vertaa tilannetta vaikka Juha Sipilän hallituksen aikoihin – jolloin en vielä itse ollut kansanedustaja – niin kansalaiskeskustelu oli silloin kipakkaakin, mutta erimielisyydet liittyivät enimmäkseen politiikan asiakysymyksiin. Puhuttiin asiasisällöistä, mutta kyllä Sipilää sai silti arvostella, kuten muitakin ministereitä, huumoriakin heitettin, mutta yleisesti keskustelu oli asiallisempaa.
Vihreiden puoluesihteeri: Yliampuvaa kieltä
Antikainen pitää natsittelua huolestuttavana ilmiönä erityisesti tällä hetkellä siksi, että Venäjän johtaja Vladimir Putin hyödyntää natsiretoriikkaa ja on perustellut sillä hyökkäyssotaa Ukrainassa.
&#8211; Luotan suomalaisten medialukutaitoon. Suuri osa kansalaisista varmaankin näkee tällaisten provokaatioiden läpi. Silti venäjämieliset toimijat voivat nähdä tilaisuuden käyttää natsipuheita hyväkseen, Antikainen sanoo.
Suomen Uutisten tavoittama vihreiden puoluesihteeri Veli Liikanen kommentoi kuntapoliitikko Santeri Kärjen Facebook-kirjoittelua lyhyesti Suomen Uutisille. Liikanen pitää valitettavana sitä, että suomalaisessa poliittisessa keskustelussa kuullaan eri puolueiden riveistä välillä valitettavan yliampuvaa kieltä.
&#8211; Niin tässäkin. Tulemme olemaan Kärkeen yhteydessä aiheesta, Liikanen sanoo.
Politiikan toimijoiden keskuudessa monet toki osaavat jo jättää natsitteluilmiön ja natsiretoriikan omaan arvoonsa, kuten kokoomuksen kansanedustaja, ääri-islamia tutkinut Atte Kaleva.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Missä muualla natsit muka pyrkivät valtaan kuin Putinin mukaan Ukrainassa? Vai onko taas se aika vaalikaudesta kun punavihreät alkavat nähdä joka puolella natsikulkueita?
&mdash; Atte Kaleva (@AtteKaleva) <a href="https://twitter.com/AtteKaleva/status/1599418586631532544?ref_src=twsrc%5Etfw">December 4, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Eduskuntavaalit lähestyvät – vihervasemmiston aloittama natsittelu kiihtyy sosiaalisessa mediassa

Uskonnollinen vastakkainasettelu lisääntyy yhä monikulttuurisemmassa Euroopassa. Englannissa häirintä ja iskut moskeijoita vastaan ovat lisääntyneet viime vuosina, väittää tuore muslimiorganisaatioiden tekemä selvitys.

Noin 42 prosenttia brittimoskeijoista tahi islamilaisista instituutioista on viimeisen kolmen vuoden aikana kokenut häirintää, jonka taustalla on uskontoon liittyvä motiivi. <a href="https://www.mend.org.uk/mosque-security-report/">Raportin</a> tehneiden muslimiorganisaatioiden mukaan yleisin häirinnän muoto oli vandalismi, sitä seurasivat murrot ja varkaudet.
Lähes viidennes selvitykseen osallistuneista moskeijoista raportoi myös henkilökunnan tai rukoilijoiden fyysisen koskemattomuuden loukkaamisesta sekä solvaamisesta.
&#8211; Olemme todistaneet ikkunoiden rikkomista, henkilökunnan autojen sotkemista sekä rasistisia kirjoituksia moskeijan seinissä, nimetön moskeijan työntekijä kertoo selvityksessä.
Viharikokset lisääntyvät
Pohjois-Lontoossa sijaitsevan Sainsbury Parkin imaami Toufik Kacimi kertoo <a href="https://www.aljazeera.com/features/2022/7/8/uks-first-ever-survey-details-attacks-on-mosques-islamic-bodies">Al Jazeeralle</a>, että uskonnolla motivoidut hyökkäykset ovat todellakin lisääntyneet vuosien mittaan. Ilmaamin mukaan jotkut väärintekijöistä jopa tekeytyvät muslimeiksi ja varastavat rukoilijoiden kännyköitä sekä rahaa kolehdista.
&#8211; Voidaan sanoa, että viharikokset muslimeja vastaan ​​ovat lisääntyneet jyrkästi viimeisen kolmen vuoden aikana ja se tulee kalliiksi. Olemme palkanneet neljä vartijaa ja asentaneet lisää valvontakameroita moskeijan tiloihin, imaami sanoo.
Selvitykseen osallistui 113 moskeijaa, joista 9 prosenttia kertoo kokeneensa jatkuvaa häirintää. Englannissa asuu 2,8 miljoonaa muslimia, 4,4 prosenttia väestöstä. Maaliskuun 2020 ja maaliskuun 2021 välillä saarivaltakunnassa <a href="https://www.gov.uk/government/statistics/hate-crime-england-and-wales-2020-to-2021/hate-crime-england-and-wales-2020-to-2021">rekisteröitiin</a> 6 377 uskontomotivoitua viharikosta.

Uskonnollinen vastakkainasettelu lisääntyy Euroopassa – lähes puolet brittimoskeijoista kertoo joutuneensa häirinnän kohteeksi

Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri on huolissaan sananvapauden tilasta. Meri vaatii muutosta kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevaan lakipykälään kansalaisten perusoikeuksien turvaamiseksi. Itänaapurissa on nähtävillä äärimmäinen esimerkki siitä, mihin asteittain kiristyvä sananvapauden rajoittaminen voi johtaa.

Tällä hetkellä kiihottamiseen kansanryhmää vastaan syyllistyy asettamalla yleisön saataville tai muutoin levittämällä tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan laissa määriteltyjä vähemmistöryhmiä. Panettelu ja solvaaminen ovat perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meren mielestä tulkinnanvaraisia ja huonoja termejä rikoslain tarkkuuden kannalta.
&#8211; On selvää, että väkivallalla uhkaamista tai siihen yllyttämistä ei tule sallia ketään kohtaan. Nykylainsäädäntö kieltää kuitenkin väkivallan lisäksi panettelevan ja solvaavan viestin tai mielipiteen, ja niiden osalta laillisen ja laittoman ero on hankalasti määriteltävissä. Sananvapaudella tulee turvata oikeus puhua suoraan ja halutessaan kärjistäenkin, ja tätä oikeutta yritetään nykyään rajoittaa niin sanottuun vihapuheeseen vedoten, Meri painottaa.
Laillisen ja laittoman ero on kansalaisille epäselvä
Rikoksesta tuomitseminen on rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaan mahdollista vain silloin, kun teko on nimenomaisesti laissa säädetty rangaistavaksi. Rangaistavien tekojen tulee olla selkeästi ja ymmärrettävästi ilmaistuja siten, että jokainen ymmärtää jo etukäteen, mikä on kiellettyä ja mikä ei.
&#8211; On huomionarvoista, että perustuslakivaliokunta ei ole antanut lausuntoa pykälää säädettäessä. Siten tarkkarajaisuutta ja selkeyttä ei ole riittävällä tavalla varmistettu. Aikoinaan lakia 90-luvulla säädettäessä hallituksen antama esitys sisälsi tarkennuksen, jonka mukaan rikokseen syyllistyy tiedon levittämisellä ”aiheuttaakseen ryhmään kohdistuvaa väkivaltaisuutta, vihamielisyyttä tai syrjintää, ja teko on omiaan aiheuttamaan sanotunlaisen seurauksen”.
&#8211; Tämä tarkentava vaatimus, jolla teon tosiasiallista vaarallisuutta korostettiin, kuitenkin poistettiin eduskuntakäsittelyn aikana lakivaliokunnassa keskustan, demareiden ja kokoomuksen johdolla. Siten pykälän soveltamisala on ollut 90-luvulta saakka niin laaja, että laillisen ja laittoman ero on epäselvää.
Syytteitä nostettu omituisilla perusteilla
Viime vuosina on ollut lukuisia oikeudenkäyntejä, joissa syyttäjä on nostanut syytteitä tulkinnanvaraisissa tilanteissa sellaisin perustein, jotka tuntuvat arkijärjellä ajateltuna jopa oudoilta. Perussuomalaiset vaativat lainsäädäntöön muutoksen, jotta hankalasti ennakoitavilta oikeudenkäynneiltä vältytään ja ihmiset uskaltavat vapaasti kertoa mielipiteensä.
&#8211; Perussuomalaisten mielestä rikospykälää tulisi muuttaa siten, että tunnusmerkistöön lisätään aikaisemmin ehdotettua vastaava vaatimus teon tosiasiallisesta vaarallisuudesta. Vain rikoksella uhkaamisen tai rikokseen yllyttämisen tulisi olla kiihottamista kansanryhmää vastaan. Silloin esimerkiksi väkivallalla uhkaaminen ja siihen yllyttäminen olisi kiellettyä, mutta laki kunnioittaisi myös eri mieltä olevien sananvapautta, Meri sanoo.
Nykyisellä laintulkinnalla hiljennetään ihmisiä
Nykyisellä laintulkinnalla vaikutetaan siihen, uskaltavatko ihmiset puhua, kun mielipiteen ilmaisusta rangaistaan rikosprosessilla.
&#8211; Sananvapaus on perustuslailla turvattu oikeus. Siitä tai muistakaan perusoikeuksista ei tule kevyin perustein tinkiä. Demokratian ja vapaan yhteiskunnan kannalta on vaarallista, että nykyisellä rikoslailla saadaan osa ihmisistä hiljennettyä, ja tämä kehitys on saatava loppumaan. Itänaapurissa on nähtävillä äärimmäinen esimerkki siitä, mihin asteittain kiristyvä sananvapauden rajoittaminen pahimmillaan johtaa.
Mielipideoikeudenkäynnit kuormittavat tuomioistuimia
Sananvapauden merkityksen lisäksi Meri kiinnittää huomiota tuomioistuinten työtilanteeseen.
&#8211; Yhteiskunnallisessa keskustelussa voidaan käyttää kovaa kieltä, ja joku voi helposti pahoittaa mielensä toisen kärjistävästä kommentista. On kuitenkin täysin järjetöntä, että kiireiset tuomioistuimet käsittelevät rikosasioina tapauksia, joissa on kyse esimerkiksi yhden henkilön uskonkäsityksestä tai maahanmuuttoon liittyvästä mielipiteestä. Tällaisten juttujen käsittely on poissa vakavampien rikosten selvittämisestä, Meri toteaa.
&nbsp;

Leena Meri: Sananvapauden rajoittaminen on vaarallista – ihmisten hiljentäminen rikosprosessilla on lopetettava

Nuorten ja lasten tekemät ryöstöt ovat lisääntyneet huimaa vauhtia Ruotsissa. Tekoihin liittyy erittäin vastenmielisiä piirteitä, jotka osaltaan heijastavat mahalaskun tehnyttä maahanmuuttopolitiikkaa. Ilmiö ei ole vieras Suomessakaan.

Tyypillistä lasten ja nuorten tekemille ryöstöille on uhrin nöyryyttäminen. Motiivina on rahan lisäksi jonkin tyyppisen rikollisen <a href="https://stage.sudev.fi/nuorison-tekemat-ryostot-lisaantyneet-ruotsissa-jopa-700-prosenttia-alaluokka-noyryyttaa-ylaluokkaa-nostaakseen-omaa-asemaansa/">statuksen</a>, valta-aseman hankkiminen. Näin todetaan Ruotsin rikostutkimuslaitoksen (Brå) tuoreessa r<a href="https://bra.se/download/18.161d181f17db3c8d91d205/1639477357414/2021_19_Ungdomsran.pdf">aportissa</a>.
Raportissa nöyryytysryöstöjä on tarkasteltu myös erikseen. Tekojen tunnusmerkkejä ovat rikollisen halu vahingoittaa uhria henkisesti ja pelotella sekä uhkailla häntä. Näin tapahtuu joka kolmannessa poikien tekemässä ryöstössä. Uhria voidaan solvata sanallisesti, hän voi joutua riisumaan vaatteensa tai rikolliset voivat jopa <a href="https://stage.sudev.fi/ryostajat-virtsasivat-uhrinsa-kasvoille-ruotsalaispoliisi-kertoo-syyn/">virtsata</a> uhrin päälle. Uhri voi myös juotua suutelemaan rikollisten kenkiä ja pyytämään anteeksi olemassaoloaan.
Raportin mukaan ryöstöjen uhrit kärsivät taloudellisten menetysten lisäksi fyysisistä ja psyykkisistä seurauksista. Vanhempien huoli lapsistaan lisääntyy vastaavasti. Nukkuminen voi olla vaikeaa, lapsi ei uskalla mennä ulos tai tiettyihin paikkoihin, ja lääkärin apu onkin uhrille usein tarpeen. Tänään viidennes 16–19 vuotiaista ruotsalaisnuorista pelkää usein tai melko usein tulevansa ryöstetyksi.
Rikosten määrä kasvanut voimakkaasti
Rikosten määrä on viidessä vuodessa kasvanut voimakkaasti: vuonna 2015 alle 18-vuotiaisiin kohdistuneiden ryöstöjen (rikosilmoitusten) määrä oli 1 541 ja vuonna 2019 ryöstöjä tehtiin jo 2 489. Vuonna 2020 kasvu taittui. Syyksi ounastellaan pandemiaa. Vähentyminen on tosin tapahtunut vain suurkaupungeissa, muualla ryöstöjen määrä on edelleen kasvanut.
Brå on kartoittanut 550 satunnaisesti valittua nuorisoryöstöjen esitutkinta-aineistoa, joissa rikoksesta epäillään poikia. Yli puolet ryöstöistä on tapahtunut ulkona, useimmiten klo 15–22 välisenä aikana. Tyypillisesti parin-kolmen pojan joukko ryöstää yksinäisen kulkijan. Ryöstösaalis koostuu tyypillisesti vaatteista, puhelimista ja kuulokkeista.
&#8211; Tavallisimpia rikospaikkoja ovat koulujen läheiset nuorten tapaamispaikat, ostoskeskukset ja sen tapaiset paikat, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/bra-rapport-om-ungdomsran">toteaa</a> Brå:n projektipäällikkö Anna Öström.
Maahanmuuttajat ryöstävät kantaruotsalaisia
Nuorisoon ja lapsiin kohdistuvien ryöstöjen uhrit ovat usein kotoisin niin sanotuilta paremmilta asuinalueilta ja heidän taustansa on kantaruotsalainen (77 %). Epäillyt tekijät tulevat taas monesti ongelmalähiöistä ja ovat taustaltaan maahanmuuttajia (66 %). Lukuja voi verrata siihen, että vuonna 2019 ikäryhmästä 0–20-vuotiaat ulkomaalaistaustaisia oli 27 prosenttia. Puolessa tutkituista tapauksista tekijä on ollut epäiltynä vastaavasta rikoksesta.
&#8211; Tämä tarkoittaa sitä, että nuoret ovat valinneet rikollisen elämäntavan. Kyseessä on vakava asia, johon täytyy kiinnittää erityistä huomiota, Anna Öström painottaa.
Nuorisoryöstöjen vähentämiseksi Brå suosittelee kohdistettuja toimenpiteitä nuorille, jotka syyllistyvät rikokseen ensimmäistä kertaa. Tekijöiden vanhemmatkin saattavat kaivata yhteiskunnan tukea. Uhriakin olisi hyvä muistaa.
Suomi <a href="https://stage.sudev.fi/helsinki-karsii-haittamaahanmuuton-seurauksista-katuvakivalta-ja-huumekauppa-kasvussa-purra-perussuomalaisia-lukuun-ottamatta-poliittinen-kentta-on-sokeuden-vallassa/">seuraa</a> pienellä viiveellä kehitystä Ruotsissa ja osa nuorisosta onkin jo ottanut mallia naapurista.
&nbsp;

solvaaminen

Pääkaupunkiseutu ajautumassa kaaokseen maahanmuuton takia: ”Suomessa on nyt viimeiset hetket ryhtyä muuttamaan suuntaa”

Eduskuntavaalit lähestyvät – vihervasemmiston aloittama natsittelu kiihtyy sosiaalisessa mediassa

Uskonnollinen vastakkainasettelu lisääntyy Euroopassa – lähes puolet brittimoskeijoista kertoo joutuneensa häirinnän kohteeksi

Leena Meri: Sananvapauden rajoittaminen on vaarallista – ihmisten hiljentäminen rikosprosessilla on lopetettava

Nuorten tekemät ryöstöt kasvaneet rajusti: Maahanmuuttajat ryöstävät kantaruotsalaisten lapsia

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025