Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

somaliyhdistykset

Ruotsissa on paljastunut laajamittainen julkisten varojen väärinkäyttö. Koululaisten läksyjentekoapuun tarkoitettuja avustuksia on mennyt miljoonakaupalla aivan vääriin tarkoituksiin. Rahoilla on ostettu kännyköitä ja Somalian matkoja, maksettu ravintolalaskuja ja luottokorttivelkoja ja palkattu omia perheenjäseniä antamaan &#8221;läksyapua&#8221; näkymättömille koululaisille olemattomassa osoitteessa. 
Koululaisten läksyapuun tarkoitettuja avustuksia on mennyt miljoonakaupalla vääriin tarkoituksiin, kuten kännyköiden, laajakuvatelevisioiden ja tietokoneiden ostamiseen läksyapua tarjoavan yhdistyksen puheenjohtajan yksityiskäyttöön. Lisäksi rahoja on käytetty sukulaisten palkkoihin, Somalian matkoihin, vuokra-autoihin ja yksityisten luottokorttivelkojen maksamiseen, kertoo <a href="https://www.expressen.se/nyheter/jakten-pa-de-forsvunna-laxhjalpsmiljonerna/">Expressen</a>-lehti.
Expressenin toimittajat ovat yrittäneet jäljittää kadonneita läksyapumiljoonia. Usein jäljet ovat johtaneet väärennettyihin osoitteisiin, tyhjiin huoneistoihin ja kellarimoskeijoihin.
Aatteelliset yhdistykset auttamassa
Valtion rahoittama läksyapuavustus on tarkoitettu kouluajan ulkopuolella järjestettävään toimintaan, jossa koululaisia autetaan koulutehtävien teossa ja muissa opiskeluun liittyvissä asioissa. Läksyapu on tarkoitettu muillekin kuin maahanmuuttajille, mutta usein tätä avustusta ovat hakeneet sellaiset aatteelliset yhdistykset, jotka kertovat avustavansa nimenomaan maahanmuuttajalapsia.
Vuonna 2021 läksyapuun annettiin yhteensä 60 miljoonan kruunun (noin kuuden miljoonan euron) avustuspotti. Vuodesta 2015 lähtien läksyapurahoja on jaettu reilut 225 miljoonaa kruunua.
Rikosilmoituksia ja takaisinperintää
Kouluvirasto sai vuonna 2021 vinkkejä epäselvyyksistä avustusten käytössä. Sen jälkeen kolmeen kymmeneen yhdistykseen on tehty erityistarkastus. Tähän mennessä kolmesta yhdistyksestä on tehty rikosilmoitus ja useille on lähetetty takaisinperintämääräys. Tarkastukset yhdistysten rahankäytöstä jatkuvat yhä.
Myös Expressen-lehti on käynyt läpi avustuksiin liittyvää kirjanpitoa ja todennut, että yhdistyksiä pyörittävät henkilöt ovat pistäneet rahoja omaan taskuunsa, kirjoittaneet valelaskuja, palkanneet perheenjäseniään ja muutenkin käyttäneet rahoja vääriin tarkoituksiin.
Kahden tonnin voileipä
Avustushuijauksia on tapahtunut koko maassa. Monet yhdistykset ovat anoneet rahaa vuokrakuluihin, mutta todellisuudessa niillä ei ole ollut mitään vuokratiloja tai minkäänlaista läksyaputoimintaa. Vuokrien lisäksi avustushakemuksissa on anottu rahaa muun muassa koululaisten välipaloihin. Parhaimmillaan yhden voileivän hinnaksi on merkitty 2 000 kruunua.
Rahoja on käytetty ravintolalaskuihin, vaatteisiin, metallinpaljastimiin, vuokra-autoihin, polttoaineeseen, ikkunaremonttiin ja yksityisten luottokorttivelkojen maksamiseen. Osa kirjanpitoon laitetuista laskuista on ollut tekaistuja. Läksyavustuksilla on ostettu myös iPhone-puhelimia, pelitietokone ja laajakuvatelevisioita, joiden yhteyttä läksyaputoimintaan ei ole kyetty osoittamaan.
Somalian matka neljälle
Eräs yhdistys oli käyttänyt läksyrahoja neljän hengen Somalian matkaan. Matkalla olivat mukana yhdistyksen puheenjohtaja ja kolme hallituksen jäsentä. Ja vaikka verovirasto katsoi vuonna 2019 tehdyn matkan verotettavaksi etuudeksi, kouluvirasto maksoi tänä vuonna samalle yhdistykselle 377 500 kruunun avustuksen läksyapuun &#8211; enemmän kuin koskaan aiemmin.
Yksi Expressenin toimittajien tutkimista yhdistyksistä on Fisksätran muslimiyhdistys. Se ei ole ollut mukana kouluviraston erityistarkastuksessa, mutta on yksi suurimmista tukien saajista. Avustushakemuksen mukaan yhdistys tarjoaa läksyapua kaikkina päivinä paitsi sunnuntaisin.
Kun toimittajat menivät paikalle, yhdistyksen ilmoittamassa läksyapuosoitteessa oli ravintola, jossa kukaan ei ollut kuullut läksyjen lukemisesta mitään. Yhdistyksen postiosoitteessa puolestaan sijaitsi kellarimoskeija. Eräs toinenkin yhdistys oli hakenut läksyavustusta saman kellarimoskeijan osoitteesta.
&#8221;Te olette ruotsidemokraatteja! Rasisteja!&#8221;
Toimittajat soittivat Fisksätran muslimiyhdistyksen puheenjohtajalle, joka lupasi tulla tapaamaan heitä kadulla. Paikalle tuli myös toinen mies, joka kielsi puheenjohtajaa puhumasta toimittajilla ja veti hänet pois.
&#8211; Te olette ruotsidemokraatteja! Rasisteja! huusi toinen mies Expressenin toimittajille.
Monet yhdistyksistä somalien perustamia
Monet läksyapua tarjonneiden yhdistysten puuhamiehet ovat paikallisen somaliyhteisönsä kantavia voimia, joita on esimerkiksi kutsuttu kunnan tilaisuuksiin luennoimaan muille maahanmuuttajille yrittäjyydestä. Eräs sosiaalidemokraatteja edustava somalitaustainen kunnanvaltuutettu oli itse <a href="https://kvartal.se/artiklar/laxhjalpsbidrag-i-fel-fickor/">päättämässä</a> läksyavustusten myöntämisestä kahdelle yhdistykselle, joissa molemmissa hän toimi itse rahastonhoitajana ja tilintarkastajana.
Kaikki väärinkäytöksistä epäillyt yhdistykset eivät ole somalien perustamia. Joukossa on nimen perusteella ainakin yksi eritrealaisten yhdistys. Eräs nimetön nettikommentoija on tuohtunut siitä, että Expressen-lehti on julkaissut väärinkäytöksistä epäiltyjen nimiä ja kuvia. Kommentoijan <a href="https://www.expressen.se/nyheter/hyllningarna-pa-slutna-natforumet-efter-lax-granskning/">mielestä</a> lehti toimii väärin asettaessaan somalit huonoon valoon, vaikka monet muutkin tekevät talousrikoksia Ruotsissa.
Tieto ei kulje viranomaisten välillä
Läksyapurahoihin kohdistunut tutkinta on paljastanut myös sen, että tiedon kulussa viranomaisten välillä on pahoja <a href="https://www.expressen.se/nyheter/rapport-myndigheter-tvingas-blunda-for-laxhjalps-fusket/">puutteita</a>. Vaikka verovirasto on omien tarkastustensa perusteella epäillyt petoksia avustusrahojen käytössä, sillä ei ole ollut valtuuksia varoittaa kouluvirastoa asiasta.
Niinpä kouluvirasto on jatkanut avustusten maksamista sellaisille yhdistyksille, joita verottaja on epäillyt väärinkäytöksistä. Avustuksia on maksettu myös niille yhdistyksille, joiden kouluvirasto on jo todennut käyttäneen aiempien vuosien avustuksia väärin. Eli yhdistys saa lisää rahaa, vaikka takaisinperintään määrätyt edellisten vuosien avustukset olisivat yhä palauttamatta.
Veroviraston edustajan mukaan väärinkäytöksiä liittyy muihinkin avustuksiin kuin läksyapuun. Kaikkiaan Ruotsin valtio maksaa vuosittain noin 20 miljardia kruunua erilaisina avustuksina aatteellisille yhdistyksille. Rahaa on tarjolla paljon, mutta sen käyttöä ei juurikaan valvota.

Kallis läksy ruotsalaisille: Läksyapuun tarkoitetut miljoonat menivät Somalian matkoihin, luottokorttivelkoihin ja ikkunaremonttiin

Suomessa on tuhansia järjestöjä ja organisaatioita, jotka ovat lähes yksinomaan julkisen rahoituksen varassa. Kaikki ilmoittavat työskentelevänsä hyvien päämäärien eteen, vaikka monen toiminta on lipsunut aggressiivisen lobbauksen ja politikoinnin puolelle &#8211; ja väärinkäytöksiä ja rikosepäilyjäkin on nähty. Yhdistystoiminnassa liikkuu löysää rahaa, joka houkuttaa siipiveikkoja ja hämärämiehiä. Taloustieteen professori Matti Virén herättelee keskustelua siitä, pitääkö valtion vuodesta toiseen alistua yhdistysten ja muiden epävirallisten yhteisöjen lypsettäväksi.

Julkiset menot kasvoivat voimakkaasti 1960-1980-luvuilla, jolloin rakennettiin perustaa pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle. Valtion takaamien hyvinvointipalvelujen rinnalle on samalla noussut ei-virallisten yhteisöjen ja organisaatioiden jatkuvasti paisuva kenttä, jonka toimintaa valtio ja kunnat rahoittavat. Yhdistysten toiminta on kuitenkin monelle epäselvää.
Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori, ajatuspaja Suomen Perustan hallituksen puheenjohtaja Matti Virén ihmettelee, mihin Suomessa tarvitaan tuhansia järjestöjä ja organisaatioita, jotka ovat yksinomaan julkisten avustusten varassa.
Ei pidä ryhtyä valtion ja kuntien kerjäläisiksi
Tyypillisesti yhdistykset ilmoittavat mielellään laajan kirjon erilaisia hyviksi katsomiaan tarkoituksia, joiden puolesta ne toimivat, mutta on kyseenalaista, pitääkö valtion ulkoistaa hyvinvointivaltion toimintaan liittyviä tehtäviä ulkopuolisille tahoille.
&#8211; Yhteisöt sanovat tekevänsä hyvää, millä perusteella ne saavat tiettyjä rälssioikeuksia. Itse en kuitenkaan näe asianmukaisena järjestelynä sitä, että hyvinvointiyhteiskunnan toimintoja järjestämään on valtion lisäksi siirretty joukko muita toimijoita, Virén sanoo.
Kansalaisjärjestötoiminta on perinteisesti ollut vapaaehtoista, pyyteetöntä ja pääosin palkatonta toimintaa hyvien asioiden eteen. Nykyistä järjestökenttää Virén kutsuu kerjäämisen ammattilaisiksi, ja toteaa, että on tullut aika siivota ”harmaa vyöhyke” valtion ja vapaan kansalaistoiminnan välillä.
&#8211; Jos ”yleishyödylliset yhteisöt” eivät kykene itse hankkimaan keskuudestaan edes puolta rahoistaan, älkäätkö ne ryhtykö pysyviksi valtion ja kuntien kerjäläisiksi. Kansalaistoiminnan tarkoituksena ja ainoana toimintamuotona ei saisi olla rahan hankkiminen valtiolta, Virén sanoo.
Julkisia rahoituskanavia on useita
Moni suomalainen järjestö toimii pakolais-, siirtolais-, maahanmuutto-, monikulttuuri- ja kotouttamistoiminnan alueella, jolloin yleensä <a href="https://stage.sudev.fi/helppoa-rahaa-maahanmuutto-ja-monikulttuuriyhdistyksille-jaettiin-veikkausvoittovaroista-55-miljoonaa-euroa/">helppoa rahaa</a> on tiedossa. Julkisia rahoituskanavia on useita, ja valveutuneimmat järjestötoimijat osaavat hyödyntää kaikkia.
Samaan aikaan kun järjestöt imuroivat tileilleen rahaa, joka on alkujaan kerätty joko veronmaksajilta tai rahapelihäviöistä, monen järjestön toiminta näyttäisi – ainakin julkisten ulostulojen perusteella – irtautuneen hyvin etäälle siitä tarkoituksesta, minkä puolesta ne ilmoittavat toimivan, ja on tapahtunut siirtymää lähelle poliittista toimintaa.
Tarkastelkaamme ilmiötä vaikka Plan Suomen toiminnan kautta.
Plan Suomi <a href="https://www.google.fi/url?sa=t&amp;rct=j&amp;q=&amp;esrc=s&amp;source=web&amp;cd=&amp;cad=rja&amp;uact=8&amp;ved=2ahUKEwjFlbGJs9f4AhXytYsKHYsiC_wQFnoECAMQAQ&amp;url=https%3A%2F%2Fplan.fi%2F&amp;usg=AOvVaw1S8MwbnKB4ZCCriBPLnQ0g">ilmoittaa olevansa</a> ”lastenoikeusjärjestö, joka parantaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen elämää ja suojelua.”
Muutama viikko sitten Plan Suomi <a href="https://stage.sudev.fi/plan-suomi-vaatii-etta-naisia-pitaa-nyt-alkaa-kutsua-menstruoiviksi-ihmisiksi-twitter-kayttajilta-topakka-kurinpalautus/">käskytti</a> sosiaalisen median kanavillaan kaikelle kansalle, että jatkossa naisia ei pidä enää kutsua naisiksi, vaan sen sijaan ”menstruoiviksi ihmisiksi”. Seurauksena kuitenkin rekyyli iski somessa, ja Plan Suomelle annettiin topakka kurinpalautus, sillä määräilyn voi helposti nähdä tökerönä ja naisen arvoa alentavana.
Rahaa valuu veronmaksajilta ja ongelmapelaajilta
Plan Suomi on lähes yksinomaan ulkopuolisten avustusten varassa toimiva organisaatio. Enimmäkseen järjestölle kanavoituvat rahat ovat alun perin veronmaksajilta tai ongelmapelaajilta.
Ulkoministeriö (UM) rahoittaa järjestöä vuodessa 6,5 miljoonalla eurolla. Lisäksi järjestön tilille kilahti tänä vuonna sosiaali- ja terveysministeriön STEA-avustuksia 204 000 euroa.
Kaiken kaikkiaan eri tahoilta kerjäämällä Plan <a href="https://plan.fi/tutustu-planiin/taloutemme/">sai viime vuonna kasaan</a> yhteensä 24,4 miljoonan euron potin. UM:n ja STEA:n lisäksi rahoittajia ovat esimerkiksi EU, opetushallitus, aluehallintovirasto, Suomen Kulttuurirahasto sekä eräät yritykset.
Muhkeiden avustusvarojen turvin Plan Suomen päämajaan on haalittu <a href="https://plan.fi/yhteystiedot/henkilosto/">runsas joukko</a> palkollisia erilaisissa ”tehtävissä” nimikkeillä, kuten pääsihteeri, it-päällikkö, HR-päällikkö, talousjohtaja, ohjelmapäällikkö, humanitaarisen työn ohjelmapäällikkö, ohjelmajohtaja, ilmastotyön asiantuntija, gender and inclusion specialist, globaalikasvatuksen asiantuntija, globaalikasvatuksen ohjelmapäällikkö ja niin edelleen. Palkkakuiteista selviää, että myös koordinaattoreille maksetaan.
Veronmaksajien rahoilla parempaakin käyttöä
Ulostulojensa perusteella Plan Suomi on täysillä mukana tiedostavassa <a href="https://plan.fi/kannanotot/plan-vaatii-suomea-myontamaan-vastuunsa-riittamattomista-ilmastotoimista/">woke-hurmoksessa</a>. Sen lisäksi, että Plan vaatii naisia kutsuttavan jatkossa menstruoiviksi ihmisiksi, vaatimukset koskevat myös” vastuun tunnustamista riittämättömistä ilmastotoimista”.
Jos et ole vielä ehtinyt vaatia <a href="https://plan.fi/artikkelit/plan-international-vaatii-kuukautisille-omaa-emojia/">kuukautisille omaa emojia</a>, niin Plan Suomi on tehnyt myös sen sinun puolestasi.
Professori Virén vihjaa sarkastiseen tyyliin, että kenties veronmaksajilta kerätyillä rahoilla olisi parempaakin käyttöä kuin tukea Plan Suomen kulttuurinmuokkausprojekteja.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Kiva uutinen. Budjettialijäämän umpeenkurominen on sittenkin helppo juttu. Joka päivä joku Turhake -järjestö kertoo, mihin verovaroja EI pitäisi käyttää.
&mdash; Matti Viren (@viren_matti) <a href="https://twitter.com/viren_matti/status/1537358860889071617?ref_src=twsrc%5Etfw">June 16, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&nbsp;
SPR käyttää palkkoihin 48 miljoonaa euroa vuodessa
Julkista rahaa heruu miljoonia euroja <a href="https://stage.sudev.fi/somali-ja-monikulttuuriyhdistyksille-yli-miljoona-euroa-stea-rahaa-suomalaisuuden-liitolle-ei-heru-euroakaan-valtiolta/">somalien kulttuuriyhdistyksille</a>, siinä missä valtio suhtautuu nihkeästi suomalaisen kulttuurin tukemiseen.
Hyvin tavallista näyttää olevan, että <a href="https://stage.sudev.fi/kaarnavenemiehille-taas-jattipotti-hautomotoimintaan-lapioitu-jo-yli-miljoona-euroa-stea-avustuksia/">mitä älyttömämpiä projekteja</a> keksit yhdistyksesi nimissä, sitä helpompi on hankkeelle saada julkinen maksaja.
Suomen Punaisen Ristin (SPR) verkossa julkaistun markkinointipuheen mukaan SPR muun muassa auttaa onnettomuuksien ja kriisien sattuessa Suomessa ja maailmalla.
&#8211; Kannustamme ihmisiä pitämään huolta toisistaan ja turvallisuudestaan sekä asettumaan heikomman puolelle, verkkosivulla lukee, tarkoituksena tietenkin vedota myötätuntoon ja auttamisen haluun.
Yksityisten lahjoittajien lisäksi SPR:lle kanavoituu muhkeita julkisia avustuksia, suurelta osin UM:n ja STEA:n kautta. Uusimman SPR:n vuosikertomuksen mukaan STEA-rahoituksen osuus oli lähes <a href="https://www.punainenristi.fi/globalassets/6.-tyomme--paasivu/jarjestotoiminta/jarjestotoimintaan-liittyvat-julkaisut/vuosikertomukset/spr_vuosikertomus_2021_fin.pdf">4,5 miljoonaa euroa</a>. UM:n kautta SPR:lle kanavoitui peräti 21,8 miljoonaa euroa.
Rahoittajien joukossa on muitakin ministeriöitä ja varoja tulee myös EU:lta. Kaiken kaikkiaan SPR:n julkinen rahoitus viime vuonna oli 33,4 miljoonaa euroa. SPR saa varoja myös lahjoituksina ja sijoitustoiminnasta.
SPR:n tilinpäätöksen mukaan tuotot olivat viime vuonna huimat 110 018 547 euroa. Summasta kuitenkin hupeni henkilökunnan elatukseen eli palkkoihin ja palkkojen sivukuluihin runsaat 48 miljoonaa euroa.
Plan Suomen tavoin SPR on auttamistyön kyljessä tehnyt politikointia jo vuosikaudet, muun muassa lähtemällä mukaan sosiaalisen median <a href="https://stage.sudev.fi/punaisesta-ristista-tuli-presidentinvaalien-sensuristi/">ilmianto- ja kyttäyshankkeeseen</a> ja osallistumalla <a href="https://stage.sudev.fi/spr-perustanut-laittomasti-maassa-oleskeleville-yomajoja-pyytaa-kerrostalonaapureita-salaamaan-asian-ville-tavio-vastenmielista-touhua/">laittomasti maassa olevien</a> piilotteluun. Äskettäin on käynyt ilmi epäily SPR:n piirissä tehdystä <a href="https://stage.sudev.fi/sprn-vastaanottotoiminnassa-epaillaan-torkeaa-kavallusta/">törkeästä kavalluksest</a>a. Hyväntekeväisyystoiminnassa pyörii isoja rahoja, jotka aina houkuttavat siipiveikkoja ja hämärämiehiä.
Ideologisia puuhakerhoja karsittava pois
Perussuomalaiset pitää esillä järjestöjen ja yhdistysten leväperäistä rahoitusta. Kansanedustaja Mari Rantanen huomautti jo aiemmin, että rahanjako järjestöille on ollut vuosikausia <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/marirantanen1/jarjestoavustukset-syyniin/">holtitonta ja huonosti valvottua</a> sekä vaikuttavuusarvioinneiltaan onnetonta.
Kansanedustaja Lulu Ranne linjaa, että jatkossa järjestöjen rahoitusta tuleekin karsia.
&#8211; Meidän tulee priorisoida toimintaa, joka selvästi lisää hyvinvointia ja on taloudellisesti kestävää, kuten esimerkiksi lasten ja nuorten liikunnan tukemista, mutta erilaisia ystävyysjärjestöjä ja ideologisia puuhakerhoja on karsittava kovalla kädellä.
Ranne katsoo, että verorahojen käyttö on monelta osin holtitonta. Ranne vaatii myös toimintaan lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.
&#8211; Kansalaisilla tulee olla maksimaalinen oikeus ja mahdollisuus tarkastaa ja valvoa verovarojen käyttöä.
Yhdistysten rahoitusvastuuta Ranne siirtäisi enemmän yhdistyksille itselleen.
&#8211; Julkiset rahat pitää kohdistaa suomalaisten välttämättömiin palveluihin eikä mihinkään puuhasteluun, höpöhankkeisiin, kaikenlaisen turhan pyörittämiseen tai kavereiden palkkaamiseen. Tästä seuraa, että ei-välttämättömän yhdistystoiminnan rahoituksen on tultava vapaaehtoisilta lahjoittajilta, Ranne sanoo.
Julkista rahaa vain välttämättömyyksiin
Hän esittää, että yhdistysten rahoitustarpeita pohdittaessa tulisi aina ensinnä selvittää, että mikäli rahaa tarvitsevaa yhdistystä ei olisi, järjestäisikö valtio tai kunta vastaavaa toimintaa ja missä määrin, samalla huomioiden julkisten menojen välttämättömän priorisointitarpeen.
&#8211; Jos ei järjestäisi, sitten yhdistyksellekään ei anneta julkista rahaa. Jos valtio vastaavaa toimintaa järjestäisi mutta suppeampana, yhdistyksen rahoitus sitten sen mukaan, mikäli kyse on toiminnasta, joka on suomalaisten hyvälle arjelle välttämätöntä.

Suomalaisista järjestöistä tuli julkisen rahan kerjäämisen ammattilaisia – ”Kansalaistoiminnan tarkoituksena ja ainoana toimintamuotona ei saisi olla rahan hankkiminen valtiolta”

Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry ei hakenut tälle vuodelle ollenkaan STEA-avustusta. Hakeminen tuntuu turhalta, koska sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskus (STEA) on jättänyt avustuksen kokonaan myöntämättä jo kahtena vuotena peräkkäin.
&#8211; Sieltä (STEA:sta) tuli aikaisemmin kieltävät päätökset, niin emme ole sitten enää hakeneet rahaa, koska tuskinpa sitä tulisi. Eräs kommentti oli, että yhdistyksellä on jo liikaa rahaa, toiminnanjohtaja Sini Hursti kertoo Suomen Uutisille.
Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö on Suomen tunnetuin ruoka-avun jakaja, joka tarjoaa myös vaateapua. Yhdistys kantaa Suomen tunnetuimman vähäosaisten auttajan Veikko Hurstin nimeä. Sini Hursti päätyi viime vuonna järjestön vetäjäksi edeltäjänsä, isänsä Heikki Hurstin pyynnöstä.
&#8211; Vaikka kyllä isä on edelleen mukana, ja teemme töitä yhdessä, kertoo Sini Hursti, joka on itse kouluttautunut parturi-kampaajaksi.
Rahaa olisi tarvittu logistiikkatilojen korjaukseen
Viime vuonna Hurstin yhdistys haki STEA:lta 380 000 euron avustusta, joka olisi käytetty logistiikka- ja toimintakeskuksen hankinta- ja korjausmenoihin sekä kahden auton hankintaan. Järjestö tarvitsee autoja ruoka- ja tarvikelahjoitusten kuljettamiseen. Toissa vuonna hakemus koski logistiikka- ja toimintakeskuksen hankinta- ja korjausmenoja. Kummallakaan kerralla avustusta ei myönnetty.
Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyön toiminta on enimmäkseen keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Vähävaraisten onneksi yhdistyksen toiminta jatkuu edelleen, koska on olemassa muitakin yhdistystä tukevia tahoja.
&#8211; Merkittävin tukija on Helsingin kaupunki, joka muun muassa auttaa nykyisten toimitilojemme vuokrakuluissa. Valtiolta emme saa mitään, Hursti sanoo.
Yksityiset lahjoittajat tukevat hyväntekeväisyystyötä
Hursti kertoo, että STEA:n kieltävät vastaukset avustushakemuksiin ovat osaksi liittyneet yhdistyksen toiminnan järjestelyihin.
&#8211; En tiedä, mikä siinä on, miksei rahaa ole saatu, kun monet muutkin ovat saaneet. Viime vuonna joku vastaus oli, ettei tämän tyyliseen työhön anneta rahaa, että toiminnan pitäisi olla erilaista. Kun haimme rahaa logistiikkatiloihin ja myöhemmin yhdistyksen varsinaiseen toimintaan, niin vastaus oli, ettei haku sovellu. En tiedä sitten, mitä kriteerejä on sovellettu.
Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö sai myöhemmin hankittua tarvitsemansa autot ilman STEA:n tukea.
&#8211; Hommasimme ne itse, kun onneksi tukea meille tulee vielä muualtakin. Eräät yksityiset lahjoittavat rahaa, osa jopa ihan säännöllisestikin, ja olemme saaneet myös testamenttilahjoituksia. Pyrimme jatkossa tarjoamaan mahdollisuuden myös ryhtyä kuukausilahjoittajaksi.
Monikulttuuriyhdistykselle sen sijaan satoja tuhansia
STEA jakaa vuosittain kymmeniä miljoonia euroja järjestöille, joista monen toimintaa ja tuloksia on melko hankalaa arvioida. Suomessa toimii muun muassa useita somali- ja monikulttuurijärjestöjä, joiden toiminta on täysin sidoksissa avustusvaroihin.
Esimerkiksi Suomen somalialaisten liitolle STEA myönsi tälle vuodelle 175 500 euroa kahteen avustuskohteeseen. Lieksan Somaliperheyhdistys ry sai 138 987 euron avustukset.
Lieksassa toimiva monikulttuuriyhdistys Kipinä on vuosina 2017-2020 saanut STEA-rahaa jo 440 000 euroa, jota käytetään muun muassa maahanmuuttajataustaisten osallisuuden lisäämiseen. Tälle vuodelle Kipinä sai 121 000 euroa.
STEA:n avustusvalmistelijat ensin käsittelevät kaikki avustushakemukset läpi keskinäisen työnjakonsa mukaisesti. Jokainen avustusvalmistelija tekee oman esityksensä avustettavista kohteista, minkä jälkeen avustusehdotus luovutetaan sosiaali- ja terveysministeriölle. Varsinaisen päätöksen tämän vuoden avustuksista teki sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.).

Hurstin leipäjonoille ei heru STEA-avustuksia: Turha hakea, kun aina tulee kieltävä vastaus – ”Yhden kommentin mukaan meillä on jo liikaa rahaa”

Somalijärjestön perustamalla ja sen toimintaa pyörittämällä järjestö voi edelleen hakeutua ja päästä mukavien julkisten avustuksien piiriin.
Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskus (STEA) on tälle vuodelle myöntänyt 509 587 euron edestä avustuksia Suomessa toimiville somalijärjestöille. Somaliyhdistykset hakivat tälle vuodelle yhteensä 1 091 664 euron avustuksia, joista siis noin puolet toteutui.
Somaliliitolle vuodesta toiseen suuria summia
Somaliyhdistysten joukossa huomattavin tuensaaja on edelleen Suomen somalialaisten liitto (somaliliitto), jolle STEA nyt myönsi 175 500 euroa kahteen avustuskohteeseen.
Somaliliitto käyttää varat jäsenjärjestöpalveluiden, edunvalvonnan, viestinnän ja tapahtumien toteuttamiseen. Lisäksi liiton tarkoitus on aktivoida ja lisätä suomensomalialaisten nuorten osallisuutta omaa elämää koskevassa päätöksenteossa. Liitto lupaa tukea nuoria opintoihin, työllistymiseen, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja vapaa-ajan viettoon liittyvissä asioissa.
1990-luvulla perustettu somaliliitto ilmoittaa toimivansa Suomessa asuvien somalialaisten kattojärjestönä. Viime vuosina liitto on haalinut suuria summia julkisia varoja. Viime vuonna STEA-rahaa heltisi 266 000 euroa ja vuonna 2018 yhteensä 221 000 euroa.
Lieksan somalialaisillekin 138 987 euroa
Lieksan Somaliperheyhdistys ry sai STEA-rahaa yhteensä 138 987 euroa. Varat on tarkoitus käyttää ainakin maahanmuuttajataustaisten kuntalaisten ja turvapaikanhakijoiden vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittämiseen sekä kaikille avoimeen matalan kynnyksen toimintaan. Yhdistys aikoo myös palkata työttömiä tai osatyökykyisiä nuoria järjestön yleishyödyllisiin työtehtäviin.
Suomen Somalia-verkosto sai STEA:lta 80 100 euroa, jotka käytetään maahanmuuttajataustaisten nuorten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen Impact Academy -toimintamuodon avulla.
Suomen Somalia-verkosto olisi halunnut myös palkata kaksi somalitaustaista nuorta järjestön avustajaksi, jota varten verkosto pyysi 38 214 euron avustussummaa. Tähän tarkoitukseen rahaa ei nyt myönnetty.
Somalian kulttuurielämä tutuksi
Suomi-Somalia Seura on 1986 perustettu järjestö, joka kertoo muun muassa ylläpitävänsä ja edistävänsä Suomen ja Somalian välistä yhteistyötä sekä tekevänsä Somalian historiaa ja kulttuurielämää tunnetuksi Suomessa.
Suomi-Somalia Seuralle heltisi STEA:lta mukavat 115 000 euroa. Rahat käytetään suomensomalialaisten yrittäjyys- ja työllistymisedellytyksien edistämiseen kohderyhmälle räätälöidyn kurssin, työharjoittelun, mentoroinnin sekä yrityshautomo- ja neuvonnan avulla.
STEA-varojen turvin järjestön tarkoitus on myös lisätä suomalaisten yritystoimijoiden tietoisuutta somalialaisesta kulttuurista sekä tuottaa tietoa suomensomalialaisten yrittäjyysedellytyksistä Suomessa.
Muutama kerho ei saanut avustuksia
Somalijärjestön perustamalla ja sen toimintaa pyörittämällä voi siis edelleen hakeutua ja päästä mukavien julkisten avustuksien piiriin. Aivan kaikki avustushakemukset eivät kuitenkaan menneet tänä vuonna STEA:n seulan läpi.
Espoon somali monitoimintakeskus ry olisi halunnut 185 200 euroa projektiin, jossa olisi etsitty työpaikkoja sekä luotu koulutusmahdollisuuksia nuorille maahanmuuttajille. Hankkeessa tarkoituksena olisi ollut esimerkiksi tehdä yhteistyötä päiväkotien ja sairaaloiden sekä vanhusten hoivapalvelujen kanssa. Näitä rahoja ei kuitenkaan myönnetty.
Somaliland Seura ry haki STEA:lta 38 648 euroa tarkoituksenaan palkata toimintakoordinaattori Somaliland Seura ry:n toiminnan keskittämiseen ja strategiseen kehittämiseen. Nämä rahat on haettava muualta, sillä STEA:lta niitä ei tule.

STEA jakoi yli puoli miljoonaa euroa somalien yhdistystoimintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskus (STEA) on jälleen myöntänyt avustuksia kansalaisjärjestöille. Varoja käytetään muun muassa järjestöjen työntekijöiden palkkoihin sekä suomensomalialaisten nuorten aktivointiin ja osallisuuden lisäämiseen omaa elämää koskevassa päätöksenteossa.

STEA myöntää vuosittain satojen miljoonien avustukset yleishyödyllisiksi katsotuille järjestöille. Monen järjestön toiminta on käytännössä täysin riippuvaista avustuksista, ja siksi niitä haetaan vuodesta toiseen.
Suomen Pakolaisavulle ja SPR:lle miljoonapotit
Käytännössä STEA-avustukset hyväksyy avustusvalmistelijoiden esityksestä sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin). Menettely on muodollinen, sillä Mattila ei erikseen tarkista tai käy läpi useisiin erilaisiin kohteisiin esitettyjä avustussummia.
Tänä vuonna avustuksia jaetaan 362 miljoonan euron edestä ja STEA on jo aloittanut varojen tilittämisen. Monet järjestöt saavat rahaa useampaan eri kohteeseen.
Huomattavia tuensaajia ovat vuodesta toiseen esimerkiksi Suomen Pakolaisapu ry, jolle tänä vuonna myönnettiin lähes 1,6 miljoonaa euroa ja Suomen Punainen Risti (SPR) joka sai lähes 4,8 miljoonaa euroa.
Somaliliiton avustus nousi 266 000 euroon
Suomen somalialaisten liitossa on aihetta tyytyväisyyteen, sillä tänä vuonna järjestölle myönnettiin 266 000 euroa. Rahat on tarkoitettu käytettäväksi suomensomalialaisten nuorten aktivointiin ja osallisuuden lisäämiseen omaa elämää koskevassa päätöksenteossa.
Lisäksi avustusrahaa palaa jäsenjärjestöpalveluiden, edunvalvonnan, viestinnän ja tapahtumien toteuttamiseen.
Suomen somalialaisten liiton saamat avustukset ovat kasvussa, sillä viime vuonna STEA:lta herui liitolle 221 000 euroa.
STEA tukee useita muitakin somaliyhdistyksiä. Esimerkiksi Lieksan Somaliperheyhdistys sai 117 000 euroa käytettäväksi maahanmuuttajataustaisten kuntalaisten ja turvapaikanhakijoiden vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittämiseen sekä kaikille avoimeen matalan kynnyksen toimintaan.
Suomi-Somalia Seura ry:lle myönnettiin 115 000 euroa suomensomalialaisten yrittäjyys- ja työllistymisedellytyksien edistämiseen kohderyhmälle räätälöidyn kurssin, työharjoittelun, mentoroinnin sekä yrityshautomo- ja neuvonnan avulla.
Rahaa kuluu myös suomalaisten yritystoimijoiden tietoisuuden lisäämiseen somalialaisesta kulttuurista sekä tiedontuotantoon suomensomalialaisten yrittäjyysedellytyksistä Suomessa.
Kaarnalaivamiehille liki 300 000 euroa
Startup Refugees –projektista ja kaarnalaivojen markkinoinnista tunnetut mediapersoonat Riku Rantala ja Tuomas Milonoff ovat onnistuneet saamaan toiminnalleen tälle vuodelle jopa yli 100 000 euroa enemmän STEA-avustusta edellisvuoteen nähden.
Rantalan ja Milonoffin nimissä toimivalle Phoenix ry:lle on myönnetty mojovat 296 706 euroa. Viime vuonna yhdistykselle myönnettiin 180 000 euroa.
Rantalan ja Milonoffin puuhastelun tukeminen ei rajoitu STEA-avustuksiin. Startup Refugees –projektille on aiemmin myönnetty tukea myös Suomi 100 –hankkeen ja ME-säätiön kautta.
Phoenix ry:lle myönnetystä avustuksesta 179 000 € on yhdistyksen mukaan tarkoitettu hankkeeseen, jonka tavoitteena on vuoden aikana työllistää 60 henkilöä ja tarjota työllistymistä edistävää koulutusta 400 henkilölle Helsingissä ja Oulussa. Lisäksi 117 706 € on tarkoitettu Non-profit Hautomoon.
Käytännössä suurin osa Startup Refugees –hankkeen toiminnan kuluista kohdistuu henkilöstökuluihin eli työntekijöiden palkkoihin ja palkkojen sivukuluihin.
Monimuotoisen osallisuuden lisääminen on niin kallista
STEA tukee avokätisesti useita monikulttuuriprojekteja, joiden olisi käytännössä mahdotonta pärjätä omillaan. Esimerkiksi helsinkiläinen Monikulttuurikeskus Gloria saa 214 890 euroa.
Glorialle myönnetyistä rahoista suurin osa menee monimuotoisen osallisuuden ja kohtaamisten lisäämiseen matalan kynnyksen toiminnalla. Mitä kaikkea tällainen toiminta sitten onkaan, johtopäätös on väistämättä se, että monimuotoisen osallisuuden ja kohtaamisten lisääminen on hyvin kallista
Myös esimerkiksi Varsinais-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto saa 106 890 euroa maahanmuuttaja- ja monikulttuuristen yhdistysten perustoiminnan tukemiseen tuki-, ohjaus- ja tiedotustoiminnalla.
Monikulttuurityö Mimosa ry saa 120 000 euroa käytettäväksi maahanmuuttajataustaisten kotoutumisen ja osallisuuden edistämiseen matalan kynnyksen toiminnalla, neuvonnalla ja ohjauksella, ryhmätoiminnalla, asennekasvatuksella sekä tilaisuuksien ja tapahtumien avulla.
Seksuaaliselle vapaudelle puoli miljoonaa
Jatkuvasti STEA-rahoja kärttää Sexpo-säätiö, joka onkin vuodesta toiseen huomattava avustusten vastaanottaja. 2000-luvulla Sexpo on saanut STEA:lta ja sen edeltäjältä Raha-automaattiyhdistykseltä yli kolme miljoonaa euroa.
Myös Sexpossa on juuri nyt aihetta tyytyväisyyteen, sillä avustussummat ovat nousussa. Tänä vuonna Sexpo saa 524 539 euroa. Avustussumma on siten yli 70 000 euroa enemmän viime vuoteen nähden.
Sexpo kertoo verkkosivuillaan pyrkivänsä toiminnassaan siihen, että jokainen voisi toteuttaa seksuaalisuuttaan tyydyttävästi ja tasapainoisesti. Sexpo ilmoittaa edistävänsä seksuaalisen vapauden, tasa-arvon ja seksuaalioikeuksien toteutumista.
Epäselväksi vain jää, mitä Sexpon tarkoittamat seksuaalioikeudet pitävät sisällään ja mihin nämä oikeudet perustuvat.
Sexpon toiminnanjohtaja Tommi Paalanen suhtautuu hyväksyvästi eläimiin sekaantumiseen sekä eläinpornoelokuvien katsomiseen viihdykkeenä. Paalanen olisi myös valmis laskemaan suojaikärajaa hyväksyen samalla aikuisten seksisuhteet esimerkiksi 14-vuotiaiden nuorten kanssa.
&#8211; Kulttuurissa, jossa eläimiä syödään tehotuotannossa, on tuskin syytä olla huolissaan hyväntahtoisesta eläinseksistä, Paalanen on kommentoinut Seura-lehdelle.
Vähävaraisille ruokaa jakava yhdistys jäi nollille
Tässä jutussa on esillä vain joitakin poimintoja STEA:n avustuskohteista. On huomioitava, että eräät toimijat jäävät kokonaan avustusten ulkopuolelle.
Yksi näistä on Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry, joka on Suomen tunnetuin ruoka-avun jakaja. Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyö ry on jakanut elintarvikkeita vähävaraisille jo 1960-luvulta saakka. Nykyisin toimintaa vetää Veikko Hurstin poika Heikki Hursti.
Vähävaraisia tukevalla yhdistyksellä ei ole säännöllisiä tuloja ja sen toiminta perustuu vapaaehtoisiin lahjoituksiin. Myös Helsingin kaupunki on viime aikoina suhtautunut Hurstin avustustoimintaan nuivasti ja rajoittanut yhdistyksen tukemista.
Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Pia Kopra teki syksyllä Helsingin valtuustossa aloitteen Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:n ruoka-avun turvaamiseksi. Aloite kuitenkin tyrmättiin valtuustossa. Kyse oli 50 000 euron summasta.
Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry oli tälle vuodelle hakenut yhteensä 380 000 euron STEA-avustusta käytettäväksi kahden auton hankintamenoihin ruoka- ja tarvikelahjoitusten kuljettamiseen sekä logistiikka- ja toimintakeskuksen hankinta- ja korjausmenoihin. Avustushakemus ei mennyt STEA:ssa läpi.
Artikkelia on muokattu 8.3.2019 klo 13.56 Phoenix ry:lle myönnettyjen avustusten käyttötarkoituksen osalta.

Startup Refugees -miehille, monikulttuurille ja somalijärjestöille taas kymmenien miljoonien edestä STEA-avustuksia  – Hurstin leipäjonoille ei senttiäkään

somaliyhdistykset

Kallis läksy ruotsalaisille: Läksyapuun tarkoitetut miljoonat menivät Somalian matkoihin, luottokorttivelkoihin ja ikkunaremonttiin

Suomalaisista järjestöistä tuli julkisen rahan kerjäämisen ammattilaisia – ”Kansalaistoiminnan tarkoituksena ja ainoana toimintamuotona ei saisi olla rahan hankkiminen valtiolta”

Hurstin leipäjonoille ei heru STEA-avustuksia: Turha hakea, kun aina tulee kieltävä vastaus – ”Yhden kommentin mukaan meillä on jo liikaa rahaa”

STEA jakoi yli puoli miljoonaa euroa somalien yhdistystoimintaan

Startup Refugees -miehille, monikulttuurille ja somalijärjestöille taas kymmenien miljoonien edestä STEA-avustuksia – Hurstin leipäjonoille ei senttiäkään

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025