Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

sopimusjärjestelmä

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi tiistaina Paasikivi-Seura ry:n kokouksessa, että Suomen Nato-suhde on aina kehittynyt varovaisilla raiteilla hallituksen väristä riippumatta. &#8211; Perussuomalaiset on osa konsensusta. Emme halua tehdä tästä asiasta jakolinjaa puolueiden välillä, koska se ei edistäisi Suomen strategista turvallisuutta.

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho piti kokouksessa ensin puheen, jossa hän kuvasi pääpiirteittäin perussuomalaisten ulkopoliittisia linjauksia. Sen jälkeen Halla-aho vastasi hänelle esitettyihin kysymyksiin.
Venäjä ei hätkähdä pakotteista
Venäjä miehittää kansainvälisen oikeuden vastaisesti Krimin niemimaata. Halla-aho sanoi, ettei Krimillä järjestetyllä kansanäänestyksellä Venäjään liittymisestä ole juurikaan merkitystä tai arvoa.
&#8211; Äänestys järjestettiin miehitetyissä oloissa. Me emme pysty mittaamaan hyväksyttävillä metodeilla mikä on oikeasti Krimin asukkaiden näkökulma. Mielestäni on kuitenkin selvää, että Krimin miehitys on laiton, Halla-aho sanoi.
Halla-aho ei näe todennäköisenä, että Venäjä vetäytyisi Krimiltä, vaikka nykyistä pakotepolitiikkaa jatkettaisiin pitkälle tulevaisuuteen. Perussuomalaisten puheenjohtaja muistutti, että pakotteet ovat olleet haitallisia Suomelle.
&#8211; Suomi ei voi viedä elintarvikkeita Venäjälle. Sen seurauksena Venäjän omavaraisuus on sitten kasvanut.
Sanktioilla iskettävä isoihin rahoihin
Halla-aho totesi, että EU:n Venäjälle asettamat pakotteet on räätälöity niin, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa isoille EU-jäsenvaltioille.
Hän totesi, että vaikka pakotepolitiikka ei ole johtanut mihinkään lopputulokseen, kansainvälinen yhteisö ei silti voi olla puuttumatta tilanteeseen.
Halla-aho esitti erääksi vaihtoehdoksi myös diplomaattisia sanktioita.
&#8211; Niitä on välillä harrastettu, mutta ne ovat kohdistuneet toisen luokan pelaajin eikä Venäjän ylimpään poliittiseen johtoon.
Toinen vaihtoehto voisi olla myös pakotteiden tuntuvampi kohdentaminen Venäjälle elintärkeille osa-alueille.
&#8211; Jos Venäjään halutaan vaikuttaa taloudellisilla sanktioilla, niin sitten täytyy iskeä niihin kohtiin, joissa raha liikkuu. Silloin puhutaan energiayhteistyöstä, kaasuviennistä ja öljyviennistä. Nämä ovat elintärkeitä sektoreita Venäjälle, Halla-aho sanoi.
Natoon olisi ollut järkevää mennä 90-luvulla
Halla-aholta tiedusteltiin myös näkemystä Nato-kysymykseen. Halla-ahon mukaan asiaan pitäisi suhtautua käytännönläheisesti.
Halla-aho muistutti, että vaikka pitkäaikaiset hallituspuolueet kokoomus ja rkp avoimesti kannattavat Suomen Nato-jäsenyyttä, mikään puolue ei ole toistaiseksi pyrkinyt viemään Suomea sotilasliiton jäseneksi.
&#8211; Perussuomalaiset on osa konsensusta. Suomen Nato-suhde on aina kehittynyt varovaisilla raiteilla hallituksen väristä riippumatta. Jos Nato-yhteistyö parantaa Suomen valmiuksia puolustaa omaa aluetta, ei ole jatkossakaan estettä harjoitustoiminnalle. Emme kuitenkaan halua tehdä tästä asiasta jakolinjaa puolueiden välillä, koska se ei edistäisi Suomen strategista turvallisuutta.
Halla-aho kertoi omana henkilökohtaisena näkemyksenään, että Suomen olisi ollut järkevää liittyä Natoon 1990-luvulla, kun maailmanpoliittinen tilanne oli erilainen.
Halla-aho muistutti, että nykyään tilanne on kuitenkin toinen ja Venäjä suhtautuisi kielteisesti jo pelkästään Suomen mahdolliseen jäsenyyshakemukseen.
&#8211; Jäsenyysprosessi voisi altistaa Suomen mielipide- ja informaatiovaikuttamiselle. Etenkin jos ratkaisu sidottaisiin kansanäänestykseen.
Sopimuksia lähtökohtaisesti noudatetaan
Kansainvälinen oikeus ja EU-oikeus ovat nykyään osa Suomen oikeusjärjestystä. Halla-aholta kysyttiin perussuomalaisten suhtautumista kansainvälisiin sopimuksiin ja muihin kansainvälisoikeudellisiin velvoitteisiin.
Halla-aho vastasi, että perussuomalaisten suhtautuminen on legalistinen, eli että sopimuksia lähtökohtaisesti noudatetaan.
&#8211; Jos Suomi on osa kansainvälistä sopimusta, Suomen tulee noudattaa sitä, ellei sopimusjärjestelmä sitten ole romahtanut. Silloin ei voi enää odottaa, että joku yksittäinen maa noudattaisi sopimusta kirjaimellisesti.
&#8211; Perussuomalaiset ovat vastustaneet esimerkiksi Ottawan sopimukseen liittymistä, mutta niin kauan kuin me olemme sopimuksessa mukana, sopimusta on noudatettava, Halla-aho sanoi.

Halla-aho: Nato-yhteistyölle ei jatkossakaan estettä, jos se parantaa Suomen valmiuksia puolustaa omaa aluetta

sopimusjärjestelmä

Halla-aho: Nato-yhteistyölle ei jatkossakaan estettä, jos se parantaa Suomen valmiuksia puolustaa omaa aluetta

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025