Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

sosiaali- ja terveyshuolto

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kuvaa, että hallituksen syliin on kaatunut erittäin huonossa kunnossa oleva julkinen talous, jonka kohentamiseksi edellinen hallitus ei tehnyt mitään.

&#8211; Päinvastoin, edellinen hallitus lisäsi menoja kaikissa kuviteltavissa olevissa asioissa, velaksi tietenkin. Kaikkein karmeinta kuunneltavaa täysistuntosalissa tällä hetkellä on se, kun nämä samat velkapuolueet, demarit, keskusta ja muut, nyt oppositiossa syyttävät tätä hallitusta siitä, että velka kasvaa. Ne tekevät tämän silmiäkään räpäyttämättä, täysin omalle huiputukselleen paatuneina, jopa samassa puheenvuorossa, jossa ne kritisoivat tämän hallituksen leikkauksia ja säästöjä. Niitä ne kutsuvat massiivisiksi, historiallisen suuriksi tai ennen näkemättömiksi, Riikka Purra lataa.
&#8211; Samaan aikaan hallitus siis säästää liikaa, mutta ottaa myös velkaa liikaa. Tätä väitettä oppositio huutaa päivästä toiseen siinä ministeriaition edessä. Nämä juuri vastuussa olleet, velasta tuon taivaallista välittäneet, puolueet. Kyllä, se on raskasta. Ei siksi, että politiikka yllättäisi. Politiikka on raskasta; kyllä me sen kestämme. Vaan siksi, että tuo ihmisten huijaaminen tekee surulliseksi ja entistä huolestuneemmaksi siitä, mitä tälle maalle tapahtuu. Jos nämä puolueet pääsevät takaisin hallitusvaltaan, ne mitätöivät kaikki ne toimet, joita me vaivalla teemme, peruuttavat säästöt, lisäävät menoja, nostavat veroja, palaavat perusasiakeskeisestä politiikasta haihattelukeskeiseen.
Talouden korjaajalla vain vähän ystäviä
Purra painottaa, että talouden korjaaminen ei ole helppoa, eikä korjausta yrittävälle ole tulossa ystäviä eikä suosiota.
&#8211; Moni päätös on vaikea ja vaatii kanttia ja uskallusta. Olemme päivästä toiseen moukaroitavana, kun jokainen verorahasta toimintansa kustantava taho vuorollaan melskaa – ja uskokaa pois, niitä on tässä maassa paljon, todella paljon – ja oppositio, jonka mukaan koko kansa on yhtäkkiä haavoittuvaa ja huono-osaista, värittää tarinoitaan tuhoutuvasta maasta, kun kolmelta prosentilta väestöstä leikataan sosiaalietuuksista yli 10 prosenttia.
&#8211; Äänestäjät haluavat tervettä taloudenpitoa, mutta liian usein vain siihen saakka, kun he itse joutuvat luopumaan jostakin. Siksi poliitikot eivät uskalla riskeerata suosiotaan ja tehdä vaikeita päätöksiä. Tosiasia kuitenkin on, että olemme eläneet yli varojemme liian pitkään, ja tottuneet elintasoon, jota emme ansaitse. Pää tulee vetävän käteen.
&#8211; Jos rahaa jaetaan hallituksessa poliittisten erimielisyyksien ja ristiriitojen ratkaisemiseen, ollaan jo hakoteillä. Omiin lempihankkeisiin budjettikirjausten vaatiminen siksi, että voisi hyväksyä jotakin muuta, esimerkiksi ideologialtaan itselleen epämieluista, on politiikan peruskauraa, mutta näen siitä punaista. Kansalaiset, veronmaksajat, äänestäjät, he ansaitsevat parempaa. He ansaitsevat poliitikkoja ja puolueita, joilla on kirkkaana mielessä se, kenen mandaatilla päätöksiä tehdään ja mitä niillä tavoitellaan. Tätä kallisarvoista rahaa pitää käyttää taiten ja varovaisuudella; se ei ole valtion, vielä vähemmän meidän poliitikkojen, se on veronmaksajien rahaa.
&#8211; Herätä joka aamu itsesi sanomalla peilikuvallesi, sinä olet täällä isänmaata palvelemassa. Älä kysy, miten sinä ja ihanteesi voisitte hyötyä veronmaksajasta. Kysy, miten veronmaksaja voisi hyötyä sinusta ja ihanteistasi.
Hyväosaiset pärjäävät aina
Purra toteaa, että vahva ja terve valtiontalous on köyhän paras turva.
&#8211; Tämä ei ole paternalismia eikä populismia vaan yksinkertaisesti totta. Paremmin toimeentulevat ja hyväosaiset pärjäävät aina. Kyllä heitäkin ottaa pattiin se, että verorahoille ei saa enää vastinetta, ja että kaikesta joutuu maksamaan kahteen otteeseen, ensin verona ja sitten palveluiden maksuina, ja että yhteiskunnan turvalliset perusinstituutiot, kuten koululaitos, saatetaan niin rappiolle, että on pakko tehdä toisenlaisia ratkaisuja, sellaisia ratkaisuja, jotka ovat yleensä mahdollisia vain parempiosaisille. Mutta vaikka hekin ovat tyytymättömiä, he pärjäävät kyllä. He pärjäävät, kun hyvinvointijärjestelmältä yksinkertaisesti loppuvat rahat.
&#8211; Sen sijaan pienituloiset, ne, jotka eivät voi valita, jotka eivät voi muuttaa paremmalle alueelle, valita lapselleen koulua, käyttää yksityisiä lääkäripalveluita tai puolustaa oikeuksiaan järjestelmässä, ne, jotka tarvitsevat verorahoitteisia palveluita ja etuja, ne, jotka jäävät roikkumaan jäljellä oleviin turvaverkkoihin – nämä ihmiset eivät selviä, kun julkinen talous ajaa seinään, kun rahat loppuvat, kun pakkosopeuttaminen alkaa, kun hyvinvointiyhteiskunta murtuu. Meidän taloutemme ei ole pohjoismainen, meidän taloutemme ei ole hyvinvointiyhteiskunnan talous. Puheemme vielä ovat. Jaksamme vaatia lisää, uskomme itsestämme liikoja, haluamme pitää kiinni kaikesta saavutetusta. Mutta, tosiasiaa on: Emme kykene oikeasti ylläpitämään tällaista järjestelmää. Siksi velkaannumme kovaa vauhtia.
Purra toteaa, että vaikka emme ole vielä akuutissa velka- tai rahoituskriisissä eikä meitä heti huomenna uhkaa mikään, uhka kohdistuu lapsiimme ja heidän lapsiinsa.
&#8211; Katsokaa järjestelmämme jatkuvaa, rakenteellista epätasapainoa. Velkamme vain kasvaa, alijäämät syvenevät, ja samaan aikaan edes peruspalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa eivät toimi. Emme voi jatkaa näin. Himoverottaminen ei ongelmaa korjaa. Meillä ei ole maksajia, meillä ei ole rahaa. Kasvu on kitukasvuista, paperinpyörittämisellä ei synny vaurautta, vientiä eikä innovaatioita, uusia nokioita ei ole näköpiirissä, haihattelu ei tuota kuin sosialismin asiantuntemusta. Ja mikä entistä kauheampaa, nuo PISA-tulokset – ne viestivät tulevaisuuden yhä pahemmista ongelmista. Nämä lapset ja nuoret ovat kohta vastuussa yhteiskunnan pyörittämisestä ja veronmaksusta. Ja he eivät osaa lukea tai laskea riittävästi!
Rotia, järjestystä ja velvollisuuksia
Purra korostaa velvollisuuksien ymmärtämisen merkitystä tässä maailmanajassa.
&#8211; Ei, me emme tarvitse saavutettavampia Kelan palveluita ja helpompia tapoja kuitata tilille toimeentulotukea, me tarvitsemme rotia, järjestystä, vaatimuksia ja velvollisuuksia. Tämä ei ole kylmää eikä epäempaattista. Tämä on mitä suuremmassa määrin sen ymmärtämistä, miten ihmisten kannattaa toimia, miten yhteiskuntia kannattaa rakentaa, mikä on inhimillisessä elämässä välttämätöntä.
&#8211; Julkisen talouden 15 vuotta heikennetty tila on kaikkien ymmärrettävä. Ymmärryksen ei pitäisi riippua poliittisen ideologian suunnasta tai taloustieteellisestä osaamisesta. Suomella ei mene hyvin, ja se käy ongelmaksi erityisesti aivan tavallisille ihmisille. Niille, joita tämänhetkinen vasemmalle salissa sijoittunut oppositio sanoo puolustavansa kritisoidessaan joka ikistä hallituksen leikkausta ja korjaustoimea. Eivätkö he ymmärrä vai eivätkö he välitä? Kun homma ajaa seinään, ei puhuta enää muutaman euron etuusleikkauksista tai siitä, että joku kulttuurikerho ei saa rahaa kevätkokoukseensa; sitten rytisee, Purra varoittaa.
&#8211; Sosiaalivaltio on ylipaisunut, ja meidän on saatava menoja alas. Työmarkkinoiden ulkopuolella on liikaa työikäisiä ihmisiä. Vanhusväestö kasvaa, uusia veronmaksajia ei synny eikä saapujista ole kuin keskimäärin saamapuolelle, mantroista huolimatta. Käytämme aikaamme ja energiaamme väärin. Suomalaiset eivät suinkaan kaikki ole haavoittuvassa asemassa olevia autettavia. Me olemme – ainakin olleet – toimelias, rohkea, ahkera kansa, joka on selvinnyt monesta pahasta paikasta. Tällaiset uudistukset, joita hallitus ajaa, on tehty naapurimaissamme vuosia tai vuosikymmeniä sitten. Niillä meneekin aivan eri tavalla kuin meillä.
Sosiaaliturva ei lisää hyvinvointia
Purran mukaan ensiarvoisen tärkeää olisi ymmärtää, mistä hyvinvointi syntyy.
&#8211; Sosialistisessa ajatusmaailmassa maamme hyvinvointi kasvaa sosiaalietuuksien maksatuspäivänä. Näinhän ei ole. Suomen hyvinvointi ei kasva sen enempää sinä päivänä, kun paperitehdas pistää palkkansa maksuun.
&#8211; Hyvinvointi kasvaa tekemällä enemmän työtä, enemmän hoitotyötä, viljelytyötä, metallityötä, poliisityötä. Mitä enemmän maassamme tehdään työtä, sitä enemmän meillä on kulutettavaa hyvinvointia. Enemmän hoitoa tarjolla, enemmän ruokaa syötäväksi, enemmän teollisuustuotteita vietäväksi ja enemmän turvallisuutta nautittavaksi. Siksi politiikan ytimessä pitää olla työnteon, työntekijöiden ja työpaikkojen kasvattaminen. Sosiaaliturvaa kasvattamalla ei hyvinvointi lisäänny kuin ainoastaan sosialistisissa saduissa, Purra sanoo.
<iframe loading="lazy" title="Riikka Purra puhuu puoluevaltuustossa 16.12.2023" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/PiUcsDlDkcE?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Vahva ja terve valtiontalous on köyhän paras turva – hyvinvointi syntyy työstä

Perussuomalaiset moittii ankarasti hallituksen kotoutumislakiesitystä, joka ei sisällä mitään velvollisuuksia kotoutumisesta maahanmuuttajalle itselleen. Sen sijaan kunnille säädettäisiin yksityiskohtaisia tehtäviä muun muassa lentokentälle vastaan menemiseen ja ruuan ostamiseen liittyen. Kunnan tulisi rientää apuun jopa asunnon kalustamisessa.

Eduskunnassa käsiteltiin maanantaina hallituksen <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_208+2022.aspx">kotoutumislakiesitystä</a>, joka lisää voimakkaasti kuntien vastuuta maahanmuuttajien kotoutumisesta, palveluiden järjestämisestä ja palveluihin pääsystä – jopa naurettavan pikkutarkasti ja yksityiskohtaisesti. Hallituksen esitys esittelee lain tarkoituksen tutuilla taikasanoilla ja hokemilla höystettynä.
Esityksen ensimmäisen pykälän mukaan lain tarkoituksena olisi muun muassa edistää maahanmuuttajan kotoutumista, työllisyyttä tai yrittäjyyttä, yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja tasa-arvon toteutumista, hyviä väestösuhteita ja yhteiskunnan vastaanottavuutta sekä monialaista yhteistyötä kotoutumista edistävien toimijoiden välillä.
Pääasiallisesti lakia on tarkoitus soveltaa maahanmuuttajaan, jolla on voimassa oleva oleskelulupa Suomessa. Lakia sovelletaan myös henkilöön, jonka oleskeluoikeus on rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti ulkomaalaislain mukaisesti. Lakia sovelletaan myös Pohjoismaan kansalaiseen, jonka oleskeluoikeus on rekisteröity siten kuin Pohjoismaiden välillä väestön rekisteröinnistä on sovittu. Kotoutumista edistäviä ja tukevia palveluita tarjottaisiin maahanmuuttajille, jotka täyttävät palvelujen saamisen edellytykset siten kuin laissa tarkemmin säädetään.
Hyysääminen alkaa jo lentoasemalta
Hallituksen esitykseen on kirjattu liki kaikenkattavasti maahanmuuttajalle tarjottavien palvelujen tarjoamisvastuusta – vain punainen matto ja torvisoittokunta jäävät puuttumaan, kun esityksessä kunnille määrätään varsin yksityiskohtaisesti tehtäviä esimerkiksi lentokentälle vastaan menemiseen, asunnon kalustamiseen ja ruuan ostamiseen liittyen.
Lakiesitys on täynnä hyysäämistä ja paapomista. Hallituksen esityksen mukaan kunta vastaisi lähtökohtaisesti jo kiintiöpakolaisen vastaanottamisesta esimerkiksi lento- tai juna-asemalta.
Mikäli henkilöllä olisi merkittäviä sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeita, joista johtuen vastaanottotilanteessa olisi oltava hyvinvointialueen sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöitä, kunnan tulisi yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa varmistaa, että tällainen henkilö on mukana vastaanottamassa henkilöä.
Asuntoa maksetaan ennen saapumista
Kiintiöpakolaisen maahantulo voi kestää kuukausia ja myös vastaanottokeskuksesta kuntaan siirtymisessä voi mennä aikaa. Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös, että asunnon varaamisesta syntyneitä kustannuksia voitaisiin korvata kunnalle.
Lakiehdotuksen mukaan kunnalle voitaisiin korvata kuntapaikalle ohjatun henkilön vastaanottoon varautumisesta aiheutuneita välttämättömiä kustannuksia jopa 4-8 kuukauden ajalta ennen henkilön Suomeen tuloa tai kuntaan muuttoa.
Perustellusta syystä kustannukset voitaisiin korvata enintään kahdeksalta kuukaudelta. Perusteltu syy voisi olla esimerkiksi kunnan asuntotilanne tai henkilön maahantulon viivästyminen hänestä itsestään riippumattomista tai ennalta arvaamattomista syistä. Kunta voisi kalustaa asunnon välttämättömiltä osin ennen kiintiöpakolaisen maahantuloa ja hakea siihen valtiolta korvausta.
Kunta lähtisi avuksi jopa ruokaostoksille
Hallituksen esitys lähtee ilmeisesti siitä ajatuksesta, että maahanmuuttajat eivät osaisi edes itse käydä kaupassa, koska esityksessä kunnan tehtäväksi ehdotetaan jopa avun tarjoaminen ruokaostoksille.
Kunnan tulisikin jatkossa avustaa henkilöä muiden kalusteiden, käyttötavaroiden ja elintarvikkeiden ostossa, mikäli sille on tarvetta. Tällöin kunnan työntekijä, esimerkiksi maahanmuutto-ohjaaja, voisi osallistua henkilön kanssa asiointiin.
Jo lainvalmisteluvaiheessa lakihanketta kritisoitiin tarpeettomasta pikkutarkkuudesta, sillä maahanmuuttajien hyysääminen on viety esityksessä niin pitkälle, että se ei enää palvele lain varsinaista tarkoitusta.
Hallintovaliokunnalle antamassaan lausunnossa Espoon maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto toteaakin, että lakiesityksen säätely on turhan yksityiskohtaista ja se ei ota riittävästi huomioon kuntien erilaisia toimintaympäristöjä.
Moninaiset palvelut nielevät rahaa
Hallituksen esitys lisää monin tavoin kuntien vastuuta kotoutumisen edistämisestä, ja maahanmuuttajille tarjottaviin moninaisiin palveluihin hupenee rahaa. Haapalehto toteaa lausunnossaan, että laissa tavoiteltu kotoutumisen nykytilan koheneminen ei tapahdu ilmaiseksi.
&#8211; Hallituksen tulisi osoittaa kunnille, joille ollaan kirjaamassa lakiin kokonaisvastuuta kotoutumisen edistämisestä, riittävät resurssit lain toimeenpanoon. Kysymyksen vakavuutta korostaa se, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtämiseen hyvinvointialueille liittyvät julkisten palveluiden rahoitusjärjestelmän muutokset kaventavat merkittävästi suurten, kasvavien kaupunkien taloudellista liikkumavaraa.
Lakiluonnoksen mukaan esimerkiksi ”ulkomaalaistaustaisten naisten elämäntilanteeseen soveltuvien joustavien kotoutumispalveluiden tarjonnassa on katveita”. Haapalehto huomauttaa, että katveiden paikkaamisen rahoitusta ei voi jättää hallitusohjelman vastaisesti niiden kuntien vastuulle, jotka kantavat jatkossa suurimman vastuun lakisesityksessä kaavaillusta ”kuntien kokonaisvastuusta” kotoutumiseen liittyen.
Oleskelulaki vai kotoutumislaki?
Eduskuntakäsittelyssä maanantaina perussuomalaiset kritisoivat ankarasti lakiesitystä, joka on täysin ristiriidassa eduskunnan uudistukselle asettamien tavoitteiden kanssa. Esityksessä maahanmuuttajille keskitytään lähinnä tarjoamaan lisää palveluita ilman minkäänlaisia vaatimuksia tai velvoitteita.
Kansanedustaja Mari Rantanen huomauttikin, että kotoutumislaissa on 101 pykälää, joista yksikään ei velvoita maahanmuuttajaa tekemään mitään oman kotoutumisensa eteen.
&#8211; Täällä edellytetään, että on valmiiksi asunnot, on kalustettu asunnot, sen lisäksi olisi tärkeätä jatkossa avustaa henkilöä muiden kalusteiden, käyttötavaroiden ja elintarvikkeiden ostossa, mikäli sille on tarvetta. Tällöin kunnan työntekijä, esimerkiksi maahanmuutto-ohjaaja, voisi osallistua henkilön kanssa asiointiin. Kunnan tulee myös avustaa henkilöä asuntoon ja kuntaan tutustumisessa. Kysynpähän nyt ihan vaan, onko tämä oleskelulaki vai kotoutumislaki.
&#8211; Tämä on täynnä palvelutarjotinta, mutta täällä ei ole sitä toista tarjotinta toisessa kädessä, jossa olisi jonkunnäköisiä velvoittavuuksia. Eli käytännössä suomalainen yhteiskunta palvelee ihmiset pilalle, Rantanen sanoi.
Omat kansalaiset nuolevat näppejään
Hän huomautti, että tässä taloustilanteessa, jossa monet suomalaiset eivät saa kunnollisia sosiaali- ja terveyspalveluita hyvinvointialueilta, etusijalle asetetaankin maahanmuuttajat ja heidän palvelunsa.
&#8211; Tämmöiset palvelut, myös kauppa-asioinnit. Ei niitä ole tarjottu vammaisille tai vanhuksille, meidän omille kansalaisillemme. Kyllä sanoisin, että prioriteetit ovat erikoiset.
Kansanedustaja Mauri Peltokangas kuvasi hallituksen kiilusilmäistä halua kotouttaa koko maailma Suomeen käsittämättömäksi.
&#8211; Kuntien tehtävät nousevat. Tällä hetkellä kunnissa on rahat loppu, mutta aina vain työnnetään lisää vastuita, velvollisuuksia. Tällainen lainsäädäntö on vastuutonta.
Todellisiin ongelmiin ei puututa
Perussuomalaiset jätti jo hallintovaliokunnassa <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/HaVM_45+2022.aspx">vastalauseen</a> ja esitti lain hylkäämistä. Vastalauseessa todetaan, että hallituksen esitys kotoutumislaista ei vastaa eduskunnan kannanotossa hallitukselle asetettua tehtävänantoa.
Esitys ei anna konkreettisia parannusehdotuksia jo kiistatta havaittuihin ongelmiin, jotka liittyvät tiettyjen maahanmuuttajaryhmien syrjäytymiseen ja yliedustukseen esimerkiksi työttömyydessä ja rikostilastoissa. Myöskään kannanotossa edellytettyä velvoittavuuden lisäämistä ei ole esitetty.
Vastalauseessa kannetaan huolta kuntien tilanteesta, sillä esitetyt muutokset lisäävät merkittävästi kuntien tehtäviä, jos pientenkin kuntien on perustettava erilaisia yhteistyöryhmiä kotoutumisen edistämiseksi.
Asiantuntijalausunnoista ilmenee, että esityksen sääntely on monilta osin turhan yksityiskohtaista ja ei ota riittävästi huomioon kuntien erilaisia toimintaympäristöjä. Painotamme myös sitä epäkohtaa, että kunnille maksettavat laskennalliset korvaukset eivät vastaa palvelutuotannosta aiheutuneita kustannuksia tilanteessa, jossa sote-uudistus kaventaa kuntien taloudellista liikkumavaraa muutoinkin.
Ylisukupolvinen riippuvuus tulonsiirroista
Samat maahanmuuttajaryhmät, pääosin Afrikasta, Lähi-idästä ja Keski-Aasiasta, ovat olleet vuosikausia yliedustettuina työttömyysluvuissa, eikä muutosta parempaan ole tutkitun tiedon varassa tullut.
On huolestuttavaa, että esimerkiksi suurempi riippuvuus sosiaalituista on tietyissä kansalaisuusryhmissä ylisukupolvinen ilmiö. Tämä kumoaa sen optimistisen teesin, jonka mukaan ajan kuluessa maahanmuuttajat jälkeläisineen ikään kuin automaattisesti kotoutuisivat Suomeen.
Eduskunta äänestää vastalauseesta perjantaina.

Nyt on veronmaksajille luvassa kylmää kyytiä: Näin hallitus lisää maahanmuuttajien kotouttamishyysäämistä – enää ei puutu kuin torvisoittokunta ja punainen matto

Kansanedustaja Minna Reijonen tyrmää sote-uudistuksen. Reijosen mielestä suurimmat sosiaali- ja terveyspuolen ongelmat eivät sotella korjaannu. Kummallisinta on se, että uudistuksella ei edes selkeästi yritetty puuttua kaikkein pahimpiin epäkohtiin.

Jos sote-uudistukseen ja sen suunnitteluun käytetyt rahat olisi käytetty toisin, olisi Minna Reijosen mielestä saavutettu parempi kokonaistulos. Reijonen nimeää kaksi asiaa, joilla olisi päästy pitkälle: tietoliikenteen toimivuus ja terveydenhuollossa työskentelevien henkilöiden saatavuus.
Sote ei korjaa edes lääkäri- ja hoitajapulaa
&#8211; Sote-uudistus ei lainkaan vaikuta edes siihen, että sote-henkilöstöä saadaan lisää, vaikka juuri se on suurin ongelma. On lääkäri- ja hoitajapulaa. Hallinto ja byrokratia kyllä sotessa kasvavat yltiökalliisti.
&#8211; Alan houkuttelevuus on avainasemassa. Kuinka saada terveydenhuollon koulutuksen saaneet ja alaa myöhemmin vaihtaneet palaamaan alalle? Reijonen kysyy.
Reijosen mielestä tarvitaan myös lisää lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja. Reijonen ihmettelee, miksi tähän ei ole kiinnitetty enemmän huomioita.
Tietojärjestelmissä pyörii kallis bisnes
&#8211; Tietojensiirto on ollut ongelma jo kymmeniä vuosia, kertoo Reijonen.
Suomen sairaaloissa on ollut kymmeniä, jopa satoja eri järjestelmiä, jotka eivät toimi keskenään. Vaikuttaa siltä, että koska tietojärjestelmät päivityksineen ovat rahakas bisnes, ei niiden ole haluttukaan keskustelevan keskenään.
&#8211; Lääkärit eivät ole aina nähneet potilaidensa asioita, jotka olisi ollut tärkeä nähdä, kuten eri lääkäreiden kirjoittamat reseptitiedot lääkkeistä. Tähänkin sote jättää ison aukon. Eli jos vaikka itäsuomalainen henkilö joutuu Etelä-Suomessa vastaanotolle, ei lääkäri löydä tietoja näppärästi, Reijonen huomauttaa.
Tähän olisi Reijosen mielestä saatu parannus jo vuosia sitten, jos valtio olisi ohjannut käyttöön vain yhden tietojärjestelmän kaikkialle, kuten Kelalla ja verottajallakin käytännössä on. Nyt tietoja on jouduttu jopa syöttämään käsin uudelleen eri järjestelmästä toiseen.
Keskustan soteuudistushimmeli &#8211; kannattiko se?
Keskustalla oli hallitukseen menemisen kynnyskysymyksenä sote-uudistus. Keskusta saikin vaaleissa komeasti luottamuspaikkoja.
&#8211; Hallintohimmeli tuli kalliiksi. Nyt jo näyttää siltä, että tavallinen ihminen ei uudistuksesta kovinkaan paljon hyödy, koska suurimmat ongelmat jäivät ratkaisematta. Seuraavalla hallituksella riittää sotessa vielä paljon korjaamista, toteaa Reijonen.
&nbsp;

Reijonen tyrmää sote-uudistuksen: Pahimpiin epäkohtiin ei edes yritetty puuttua

HUSin alueella käytössä olevan Apotti-tietojärjestelmän sujuvuutta, epävarmuutta ja vaikeaselkoisuutta on kritisoitu terveydenhuollon toimijoiden ja käyttäjien taholta jo pitkään. Kansanedustaja Arja Juvonen (ps.) on tehnyt ministerille kirjallisen kysymyksen liittyen Apotissa havaittuihin ongelmiin.

&#8211; Apotin suurimmat omistajat ovat yliopistosairaala HUS, Helsinki ja Vantaa. Lisäksi mukana on kuusi muuta kaupunkia ja Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymä. Apotissa havaittuja ongelmia on tuotu julkisuuteen myös toistuvasti, mutta niihin ei puututa, kritisoi perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.
Pian tietojärjestelmän käyttöönoton jälkeen Ylellä uutisoitiin, että radiologien tekemät kuvat ja lausunnot eivät näkyneet ja potilaiden röntgen-, magneetti- ja ultraäänikuvia ei löytynyt asianmukaisesti järjestelmästä (Yle 21.5.2021).
Apotin on kerrottu lisäävän lääkitysvirheitä ja vievän aikaa potilastyöltä. Iltalehden viime vuonna haastattelemat työntekijät kertoivat artikkelissa joko vaihtaneensa työpaikkaa tai harkinneensa työpaikan vaihtoa (Iltalehti 21.10.2021).
Lääkäreiltä kantelu viranomaisille
Heinäkuussa 2022 uutisoitiin, että lääkäreiden mukaan aikaa paneutua potilaan ongelmiin ei ole ja tietoja kirjataan Apottiin puutteellisesti tai jopa väärin. Apotin kanssa toimimisen kerrotaan olevan myös uuvuttavaa. (Kauppalehti 24.7.2022)
Heinäkuussa 2022 uutisoitiin myös, että potilastietojärjestelmä Apotista ollaan tekemässä viranomaisille kantelua, sillä se aiheuttaa vaaraa potilastyössä, sen käyttö vie liikaa aikaa potilastyöltä ja sitä on hyvin vaikea käyttää (Kauppalehti 24.7.2022 / päivitetty 27.7.2022). Kantelun takana on useita HUSin lääkäreitä.
&#8211; Päivystyksessä ja sairaalatoiminnassa on kesän aikana koettu suurta työntekijäpulaa ja painetta. Terveydenhuollon työntekijöiden stressi työn vaativuudesta potilasmäärien ja hoitovelan ollessa suurimmillaan on suuri. Koronaepidemian aiheuttama sosiaali- ja terveydenhuollon hoitovelka tulee kestämään vuosia, Juvonen arvioi.
Hallituksen puututtava ongelmiin
Juvonen pitää ymmärrettävänä työntekijöiden tunnetta siitä, etteivät he voi tehdä työtään hyvin ja potilasturvallisesti. Tämä viesti on tullut myös potilailta muun muassa julkisuuden kautta (HS 28.7.2022).
&#8211; Vaikeaselkoiset, aikaavievät, haastavat ja monikerroksiset tietojärjestelmät eivät helpota henkilöstön työtä. Tietotekniset ratkaisut on tehtävä potilaat ja hoitohenkilöstö edellä. Nyt on päinvastoin, eikä sotehenkilöstö voi tehdä työtään potilaslähtöisesti, Juvonen sanoo.
Juvosen kirjallisessa kysymyksessä tiedustellaan, mitä hallitus aikoo tehdä ratkaistakseen tietojärjestelmä Apotissa havaitut epäkohdat ja ongelmat.
&#8211; Miten hallitus aikoo kuulla sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä Apottiin liittyvissä ongelmissa? Miten hallitus turvaa sotehenkilöstön mahdollisuuden tehdä hoitotyötä potilaslähtöisesti? Juvonen haluaa tietää.

Apotti lisää lääkitysvirheitä ja vie aikaa potilastyöltä – Juvoselta kirjallinen kysymys: Mitä hallitus aikoo tehdä ongelmien ratkaisemiseksi?

Eduskunta käsittelee parhaillaan turvallisuusselontekoa, mutta huoltovarmuuden kannalta kriittisiä osa-alueita on jätetty käsittelyn ulkopuolelle. Niiden joukossa ovat muiden muassa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät, jotka ovat kansalaisten hengen ja terveyden kannalta aivan välttämättömiä.

Uudellamaalla käytössä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä Apotti kaatui tunniksi torstaiaamuna. Se johti siihen, ettei lääkäri- ja laboratorioaikoja voinut varata eikä potilaiden tietoja voinut hakea järjestelmästä HUS:issa.
&#8211; Kyseessä on yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämätön järjestelmä, jonka pidemmät käyttökatkokset voivat vaarantaa kansalaisten hengen ja terveyden. Jotta esimerkiksi leikkaukset voitaisiin tehdä turvallisesti, potilaan tietojen on oltava aina saatavilla, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen korostaa.
Yhtä tärkeää kuin sähkönsaannin turvaaminen
Tietojärjestelmien toiminta on yhtä tärkeää kuin sähkönsaannin turvaaminen. Vaikka esimerkiksi sähkökatkoihin on varauduttu sairaaloissa generaattoreilla, tämä ei riitä, jos kriittisten tietojärjestelmien toimintaa ei pystytä turvaamaan. Vihamielinen hyökkäys on oleellisesti helpompaa toteuttaa tietoverkkoihin kuin sähköverkkoihin.
&#8211; Tällä hetkellä lisäksi ICT-alan toimihenkilöt ovat lakossa. Nyt pitäisi selvittää, mitä tapahtui, ja varmistaa, että potilasjärjestelmiin ei ole mahdollista tunkeutua tai niitä sabotoida ulkopuolelta. Tietoliikennekatkojen varalta esimerkiksi leikkausten edellyttämien potilastietojen on oltava saatavilla sairaaloissa paikallisesti, ilman tietokantaan pääsyä, Juvonen huomauttaa.
Terveydenhuollon toimivuus avainasemassa
Juvonen on kritisoinut sitä, että eduskunnassa käsittelyssä olevaa turvallisuusympäristön muutosta koskevaa ajankohtaisselontekoa ei tuotu sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn.
&#8211; Selonteko pohjustaa keskustelua ja päätöstä Natoon liittymisestä, mutta sen pitäisi antaa kokonaiskuva turvallisuuskysymyksiin laajemminkin. Kriisiaikana terveydenhuoltojärjestelmän toimivuus, kesto ja kantokyky on keskeistä, ja turvallisuuteen varustautumisessa terveydenhuollon toimivuus on avainasemassa.
&#8211; Huoltovarmuuden osalta olisi varmistettava myös lääkkeiden ja lääkintätarvikkeiden riittävä varastointi ja saatavuus, jos esimerkiksi merikuljetuksiin kohdistuu häiriöitä, Juvonen muistuttaa.
&nbsp;

Uudellamaalla käytössä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä kaatui – Juvonen: Kriittisten sote-tietojärjestelmien toimivuus on keskeinen osa huoltovarmuutta

Ensi vuonna aloittavien hyvinvointialueiden johtajat muodostavat keskenään julkisen sektorin palkkaeliitin uuden kultapossukerhon tasolla, johon ei pääsisi edes maailman mahtivaltion pääkaupungin pormestari.

Suomessa aloittaa ensi vuonna 21 hyvinvointialuetta, joiden vastuulle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy. Aluejärjestelyn ulkopuolelle jää Helsingin kaupunki, joka vastaa jatkossa palvelujen järjestämisestä omalla alueellaan.
Hyvinvointialueita luotsaamaan valittavien johtajien palkkataso tulee asettumaan jopa yli 17 000 euroon kuukaudessa, eli palkkojen osalta johtajista on tulossa julkisen sektorin eliittisarjan kultapossukerholaisia.
Sote-aluejohtajien palkkapeli käynnistyi maaliskuussa Pohjois-Pohjanmaalla, jossa hyvinvointialueen johtajaksi valittiin sairaanhoitopiirin entinen johtaja Ilkka Luoma. Hänen kokonaispalkkansa on 17 400 euroa kuukaudessa.
Hyvinvointialueiden tehtävät toki ovat laajemmat kuin vanhoilla sairaanhoitopiireillä.
Pirkanmaan valinta asetti tavoitetason
Pohjois-Pohjanmaan sote-johtajan valinta käytännössä asetti tavoitetason kaikkien muidenkin alueiden johtajien palkoille, eli hyvinvointialueen johtamiseen tuskin enää tarvitsee missään ryhtyä alle 17 000 euron kuukausipalkalla.
Useilla alueilla sote-johtajan valintamenettely on kesken. Esimerkiksi Pirkanmaalla johtajaehdokkaiden haastatteluja on tehty huhtikuun aikana, ja aluevaltuusto valitsee johtajan kokouksessaan 2. toukokuuta.
Pirkanmaalla sote-johtajan palkkaa ei ole vielä päätetty. Pirkanmaan hyvinvointialueen virkaa tekevä hyvinvointialuejohtaja Jukka Alasentie sanoo <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6e9c1230-f658-40f6-997d-2d958f7ae593">Iltalehdelle</a>, että palkka on asettumassa 17 000 euron tasoon.
Alasentien mukaan sote-uudistuksen valtakunnallisen verkoston kokouksessa on puhuttu johtajien 15 000-18 000 euron palkkatasosta. Verkostoon kuuluvat kaikkien hyvinvointialueiden edustajat.
Suuret alueet voivat Alasentien mukaan maksaa hieman pienempiä alueita parempia palkkoja. Pirkanmaa tulee olemaan väestöpohjaltaan suurin hyvinvointialue.
Valtion johtamisesta maksetaan vähemmän
Hyvinvointialueiden uusien johtajien palkkiotaso näyttää jopa uskomattomalta, kun vertailukohteeksi otetaan esimerkiksi valtiojohdolle maksettavat korvaukset &#8211; jopa pääministeri ja tasavallan presidentti jäävät sotepomojen taakse.
Suomen pääministerin Sanna Marinin (sd.) palkkio vastaa eduskunnan puhemiehen palkkiota, joka on 13 390 euroa kuukaudessa.
Kansanedustajina toimiville ministereille maksetaan ministerin palkkion lisäksi puolet kansanedustajan palkkiosta sekä puolet verottomasta kulukorvauksesta, jotka Marin kansanedustajana siis myös saa. Marinin yhdistetty palkkio on 16 862,50 euroa kuukaudessa. Palkkio on veronalaista ansiotuloa.
Tasavallan presidentin palkkiosta säädetään laissa. 1.3.2012 alkaen tasavallan presidentin palkkioksi oli säädetty 160 000 euroa. Presidentti Sauli Niinistön omasta aloitteesta palkkio laskettiin 1.4.2013 alkaen vuoden 2006 tasolle eli 126 000 euroon, joka on kuukaudessa 10 500 euroa. Tasavallan presidentin palkkio on tosin verovapaata tuloa.
Palkkion lisäksi presidentille kuuluu asunto, jonka kunnossapito, lämmitys, valaistus ja sisustus sekä tarpeellinen henkilökunta kustannetaan valtion varoilla. Presidentin puolisolle ei makseta asemansa johdosta palkkiota.
Lontoon pormestarikin jää sotepomojen taakse
Hyvinvointialueiden johtajien palkkio tulee asettumaan suunnilleen samaan haarukkaan kuin Kelan pääjohtajan palkka, joka on noin 18 000 euroa kuukaudessa. Kelan pääjohtaja vastaa Kelan strategisesta johtamisesta, suunnittelusta ja kehittämisestä sekä asioiden esittelystä Kelan hallitukselle ja hallituksen päätösten toimeenpanosta.
Hyvinvointialueiden uusien johtajien palkkiotasoa voi vertailla myös kansainvälisellä tasolla. Otetaan siis suomalaisen sotepomon rinnalle vertailuun Lontoon pormestari Sadiq Khan.
Linja-autonkuljettajan ja ompelijan perheestä komean luokkahypyn tehnyt Khan valittiin ensimmäiselle kaudelleen Lontoon pormestariksi 2016, ja Khan sai jatkopestin viime vuonna. Punnista euroiksi muunnettuna Khanin vuosiansiot ovat <a href="https://www.independent.co.uk/news/uk/politics/sadiq-khan-salary-london-mayor-b1868573.html">181 857 euroa</a>, joten kuukausipalkaksi tulee 15 154 euroa. Sillä ei yllä vielä suomalaisen sotepomon tasolle.
Khanin kollega Atlantin toisella puolella, New Yorkin pormestari Eric Adams onnistuu päihittämään tienesteillään suomalaisen sote-johtajan. ”Ison omenan” johtamisesta <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Mayor_of_New_York_City">maksetaan</a> 258 750 dollaria vuodessa, joka euroiksi muunnettuna kuukausipalkkana tekee 20 454 euroa.
Kepun ryntäys hillotolpille alkoi heti
Hyvinvointialueiden rahoitus on pääosin valtion vastuulla. Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra on usein <a href="https://stage.sudev.fi/miten-sote-rahat-saadaan-riittamaan-purra-voidaan-tehda-erilaisia-tarkeysjarjestyksia-ja-arvovalintoja/">varoitellut</a> julkisten varojen holtittomasta käytöstä, joka tulisi ottaa huomioon samalla, kun keskustellaan, miten rahat alueilla saadaan riittämään.
Joulun alla Purra <a href="https://stage.sudev.fi/julkinen-sotejarjestelma-on-kriisissa-kaikki-voimavarat-pitaisi-kohdistaa-suomalaisten-ihmisten-auttamiseen-hoitamiseen-parantamiseen-ja-pelastamiseen/">arvosteli</a> soten kanssa vuosikausia jumpanneita poliitikkoja, jotka ovat työstäneet uudistusta välillä terveysjättien etu, välillä puolueiden omat hillotolpat edellä.
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri on <a href="https://stage.sudev.fi/leena-meri-sote-hallintoon-hupenevat-miljardit-olisi-pitanyt-kohdistaa-perusterveydenhuollon-resursseihin-veronmaksajien-rahaa-kuluu-paljon-mutta-palvelut-eivat-parane/">linjannut</a>, että sote-hallintoon hupenevat miljardit olisi pitänyt kohdistaa perusterveydenhuollon resursseihin, sillä hallintoon rahaa syytämällä veronmaksajien rahaa kyllä kuluu paljon, mutta palvelut eivät parane.
Hyvinvointialuejohtajan tehtävä muhkeine palkkioineen ja etuineen onkin niin vetovoimainen pesti, että sen rinnalla jopa hallituspuolueen kansanedustajan tehtävä voi jo maistua väljähtäneeltä. Tämän tietää erityisen hyvin keskustan kansanedustaja Markus Lohi, joka ensimmäisenä aloitti <a href="https://stage.sudev.fi/hallintohimmeli-varmistettu-kepun-ryntays-hillotolpille-alkoi-heti-kansanedustaja-markus-lohi-hakee-sote-johtajaksi/">ryntäyksen</a> hillotolpille.
&nbsp;

Haluatko sote-aluejohtajaksi? Vaivan palkkaa jopa 17 400 €/kk – edes pääministerille ja tasavallan presidentille ei makseta näin paljon

Eduskunta aloitti keskiviikkona turvallisuusympäristön muutosta koskevan ajankohtaisselonteon käsittelyn. Selonteko lähetettiin peräti 11 valiokuntaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen ihmettelee, miksi sosiaali- ja terveysvaliokunta jätettiin käsittelyn ulkopuolelle, vaikka kriisiaikana terveydenhuoltojärjestelmän toimivuus on hyvin keskeisessä roolissa.

&#8211; Selonteossa arvioidaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksia sekä Suomen kokonaisvaltaista varautumista talouteen, kriisinsietokykyyn, huoltovarmuuteen, sisäiseen turvallisuuteen, kyberturvallisuuteen, hybridivaikuttamiseen ja kriittiseen infrastruktuuriin. Huoltovarmuuteen kuuluu kuitenkin keskeisenä osana myös sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyvyn, osaamisen ja resurssien turvaaminen, Arja Juvonen muistuttaa.
Huoltovarmuuteen ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota
Jo koronapandemian kohdalla nähtiin, ettei huoltovarmuuteen ole Suomessa kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Juvonen ihmettelee, muistaako hallitus lainkaan, mitä koronapandemian alussa tapahtui. Maskeja oli varattu normaalikäytön tarpeisiin mutta ei kriisitilanteisiin, eikä hankintakanavia ollut valmiina. Sitten maskeja lähdettiin hankkimaan hämäriltä liikemiehiltä arvattavissa olevin seurauksin.
&#8211; Tehohoitopaikoista oli pulaa, ja pulan keskeisenä osana oli laitteiden lisäksi koulutetun henkilökunnan puute. Aluesairaalaverkostomme alasajo on jatkunut koko 2000-luvun. Turvallisuuspolitiikasta puhuttaessa on myös huomioitava sosiaali- ja terveydenhuollon materiaalinen valmius ja koulutettu henkilöstö, jotka ovat palvelujen jatkuvuuden edellytys. Näistä kummastakaan hallitus ei ole pitänyt riittävästi huolta, Juvonen moittii.
Myös Puolustusvoimien lääkintähuollosta puhuttava
Turvallisuusselonteon käsittelyssä Juvonen nostaa esiin myös kenttälääkinnän aseman. Sotilaslääketieteen keskus huolehtii varusmiesten ja Puolustusvoimien henkilökunnan terveydestä, järjestää kenttälääkinnän koulutusta ja tekee myös sotilaslääketieteellisisiä tutkimuksia.
&#8211; Kenttäsairaanhoitajat työskentelevät varuskuntien terveysasemilla sekä maastossa. Heidän tehtäviinsä kuuluu muun muassa terveydenhuollon tarjoaminen varusmiehille, varusmiesten terveystarkastukset, ensiapu ja kenttälääkintäkoulutukset, sota- ja ampumaharjoitusten lääkintähuolto ja maastossa palvelusturvallisuudesta huolehtiminen.
&#8211; Kenttäsairaanhoitajien toiminta haastavissa olosuhteissa, kuten maastoharjoituksissa ja sota- ja ampumaharjoituksissa vaatii vahvaa osaamista ja nopeaa reagointikykyä esimerkiksi äkillisissä ensiaputilanteissa.
&#8211; Maastossa toimiminen tilanteissa, joissa vaaditaan esimerkiksi ehdotonta puhtautta ja aseptiikkaa, vaatii vahvaa osaamista terveydenhuollon henkilöstöltä. Selonteon yhteydessä pitäisi ehdottomasti puhua myös Puolustusvoimien lääkinnällisestä huollosta, Juvonen kiteyttää.
&nbsp;

Terveydenhuoltojärjestelmä unohdettiin kokonaan turvallisuusselonteossa – ”Muistaako hallitus lainkaan, mitä koronapandemian alussa tapahtui?”

Julkiset sote-palvelut kärsivät resurssivajeesta. Tämä näkyy henkilöstövajeena ja työssä olevien yhä suurempana kuormituksena. Samaan aikaan kymmeniä tuhansia koulutettuja hoitajia on omasta halustaan siirtynyt muihin töihin. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo, että hoitoalan houkuttelevuutta voidaan parantaa vain puuttumalla itse alan perustavanlaatuisiin ongelmiin.

Riikka Purra sanoo, että etenkin vanhustenhoidosta saadaan jatkuvasti kuulla karmeita tilanteita suoranaisesta ikääntyneiden laillistetusta heitteillejätöstä.
&#8211; Tilanne on ollut olemassa jo pidempään, mutta korona on kärjistänyt sitä. Hoitoalalta poistuu koulutettuja hoitajia, ja vielä useampi haaveilee siitä.
&#8211; Syiksi kerrotaan työn kuormitus, työolot ja näihin nähden liian matala palkka. Suomessa on joidenkin arvioiden mukaan jopa 80 000 koulutettua hoitajaa, jotka eivät omasta halustaan tee enää hoitoalan töitä. Tämä on paitsi inhimillisesti ikävää ja kansantaloudellisesti järjetöntä, myös valtava ongelma muuten.
Lisäresurssit välttämättömiä
Julkiset sotepalvelut kärsivät resurssivajeesta. Tämä näkyy henkilöstövajeena ja työssä olevien yhä suurempana kuormituksena.
&#8211; Ensisijainen ja tärkein toimi hoitoalan ongelmien korjaamiseksi on lisätä resursseja. Parempaa johtamistakin tarvitaan, samoin sujuvampia prosesseja ja turhan poistamista, mutta ilman lisäresursseja tämä ei onnistu.
&#8211; Alalta poistuneita on kyettävä houkuttelemaan takaisin. He ovat koulutettuja osaajia, joiden ammattitaito menee hukkaan. Tämä on myös koulutuspoliittisesti ja kansantaloudellisesti hukkakäyntiä, Purra sanoo.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 8.12.2021 Purra ja Luukkanen: aluevaaliohjelman julkistus" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/hiPu65UIOJw?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Hän painottaa, että ilman näihin perustavanlaatuisiin ongelmiin puuttumista hoitoalan ongelmat eivät ratkea.
&#8211; Mikäli maassamme ei kyetä tekemään merkittävää asioiden tärkeysjärjestykseen laittamista, hoitoalan ongelmat jatkuvat ja kärjistyvät.
Työperäinen maahanmuutto ei korjaa ongelmia
Purra toteaa, että sotealan ongelmia ei voi korjata työperäisellä maahanmuutolla
&#8211; Meidän tulee korjata alan ongelmia eikä vain siirtää ja peitellä niitä esimerkiksi EU:n ulkopuolisella maahanmuutolla. Hoitoalan koulutusta ei myöskään saa käyttää maassa jo olevien maahanmuuttajien kotouttamiskanavana, mikäli he eivät ole muuten soveliaita tai halukkaita alalle. Ruotsissa näin on tehty, ja seurauksista maksetaan. Muun muassa vakavat kielitaidottomuuden seuraukset ovat uutisissa taajaan.
Purra korostaa, että lähihoitajakoulutuksen ja koko hoitoalan houkuttelevuutta parannetaan puuttumalla suoraan itse alan ongelmiin.
&#8211; Opiskelijoita kiinnostaa se, että heille on tarjolla hyvä työpaikka ja elämiseen riittävä palkka eikä se, millaisilla houkutustekijöillä tai mielikuvilla koulutusta heille tarjoillaan. Mitä enemmän hoitoala esitetään työnä, jota tekemään halutaan hinnalla millä hyvänsä haalia tekijöitä EU:n ulkopuolelta, sitä heikommin se houkuttelee suomalaisia ja maassa jo olevia ulkomaalaisia.
Lue perussuomalaisten aluevaaliohjelma <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/psn-aluevaaliohjelma-julkaistu/">täältä</a>.
&nbsp;

Hoitajapulaa ei ratkaista hallituksen keinoilla – Purra: ”Meidän tulee korjata alan ongelmia eikä peitellä niitä EU:n ulkopuolisella maahanmuutolla”

On vaikeaa kuvitella suuressa salissa olevan ainoatakaan edustajaa, joka olisi tyytyväinen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujärjestelmän toimintaan. Silti sitä ei vain saada korjattua tälläkään hallituksen esittämällä osittaisuudistuksella, sanoo perussuomalainen kansanedustaja, diplomi-insinööri Lulu Ranne.

&#8211; Viime vuonna ulosottoon päätyi yli 450 000 sote-maksua. Kaikilla ei punavihreän hallituksen &#8221;osallistavassa ja osaavassa Suomessa&#8221; ole varaa sairastaa. Valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevilta riistetään lukemattomia miljoonia perintäyhtiöiden taskuihin. Loukkaavinta on, että näiltä ihmisiltä riistetään lisäksi luottotiedot ja niiden myötä yhteiskunnan täysipainoinen jäsenyys. Perintämiljoonat matkaavat veroparatiiseihin, lasku lankeaa moninkertaisena vähävaraisille, kunnille ja valtiolle.
Ongelman korjaus maksaisi itse itsensä
Lulu Ranteen mukaan paras lääke olisi tietysti raha, jolla palveluiden maksuttomuutta vähävaraisimmille laajennettaisiin. On järjetöntä kirjoittaa ensin usein hyvinkin pieni lasku, ja sitten maksun viivästyessä käynnistää valtava koneisto saatavan perimiseksi ja asiakkaan maksukyvyn selvittämiseksi.
&#8211; Hallituksen tähän uudistukseen varaamat 45 miljoonaa euroa näyttäytyvät irvokkaana pilana suhteessa esimerkiksi EU:n koronapakettiin upotettaviin miljardeihin. Ironista on, että nykyisen perinnän ja ulosoton sekä niiden aiheuttamien taloudellisten, terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien kustannuksilla nämä palvelut katettaisiin mennen tullen.
Perintäyhtiöt rahastavat sairaita surutta ja lainvastaisesti
Kokonaisuudistus siis tarvittaisiin, mutta pienin muutoksin tämä osauudistuskin voisi korjata räikeimpiä epäkohtia ja lisäksi säästää rahaa, Ranne sanoo, ja listaa tarvittavia muutoksia:
&#8211; Esimerkiksi suoraan ulosottokelpoisen asiakasmaksulaskun perinnän kokonaiskulut saavat olla lain mukaan enintään 51 euroa, mutta todellisuudessa perintäyhtiöiden mielikuvitus perintäkulujen laskuttamisessa on loputon. Jatkossa kunnan tai kuntayhtymän on vastattava myös vapaaehtoisen perinnän lainmukaisuudesta, vaikka käyttäisi ns. teknisenä laskuttajana esim. perintäyhtiötä. Asiakkaan ei tulisikaan joutua asioimaan muiden kuin kunnan tai kuntayhtymän kanssa. Tämä vaatimus ei myöskään loukkaa kunnallista itsemääräämisoikeutta.
&#8211; Toimeentulotuen toissijaisuus asiakasmaksualennuksiin nähden ei saa johtaa kaksinkertaisen työn räjähdysmäiseen kasvuun, kuten se nyt uhkaa tehdä. Oikeus asiakasmaksun alennukseen tai perimättä jättämiseen on selvitettävä samalla kertaa ja samoilla kriteereillä kuin oikeus toimeentulotukeenkin.
Toimintakyvyltään alentuneet eivät hyödy ohjeista
Ranteen mukaan laskuihin lisättävät ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemisestä sekä maksuhuojennusten hakemisesta ovat sinänsä hyvä asia. Käytännössä tällaisten asioiden hoitaminen vaadittavassa aikataulussa usein ylittää sote-asiakkaan toimintakyvyn.
Siksi maksuvaatimuksen lähettämisen jälkeen, mutta ennen ulosottoon siirtämistä, kunnan tai kuntayhtymän on käytävä asiakkaan kanssa oma-aloitteisesti erillinen keskustelu, jossa tarve oikaisuun tai maksuhuojennukseen tarkistetaan.
&#8211; Periaatteena tulee olla, että kaikilla on varaa sairastaa, ja ulosottoon joutuvat vain maksuhaluttomat, eivät oikeasti maksukyvyttömät, Ranne painottaa.

Ranne: Punavihreä hallitus ei aja vähävaraisten sairaiden asiaa

Happivajauksesta kärsivien potilaiden kotona annettavassa hoidossa on nykyisin ensisijaisesti siirrytty käyttämään kiinteitä happigeneraattoreita teollisesti valmistettujen happipainepullojen tai nestemäisen hapen sijasta.
Kodin ulkopuolella liikkuessaan keuhkosairautta poteva henkilö voi käyttää hoitoonsa joko matkamallin happipulloa tai pientä akkukäyttöistä happigeneraattoria. Happipullojen huono puoli on se, että ne ovat lyhytkestoisia, mikä rajoittaa liikkumista kodin ulkopuolella ja hyvä puoli se, että ne kuuluvat Kela-korvauksen piiriin.
&#8221;Tämä epäkohta on korjattava&#8221;
Matkamallin happigeneraattori sen sijaan rikastaa happea ympäröivästä ilmasta ja mahdollistaa siten pitempiaikaisen liikkumisen kodin ulkopuolella. Matkahappigeneraattorin vuokrahinta käyttäjälle on noin 1 600 euroa vuodessa ja sillä voi tuottaa happea alle 10 sentin kilohintaan, kun taas pullohapen tuottaminen maksaa noin 7 euroa kilo.
&#8211; Matkamallin happigeneraattori parantaa huomattavasti keuhkosairautta potevan elämänlaatua, koska se mahdollistaa vapaan ja riippumattoman liikkumisen kodin ulkopuolella, toteaa Juuso.
&#8211; Euroopan farmakopea on huhtikuusta 2011 alkaen sallinut generaattorihapelle myös sairaalakäytön pullotetun hapen rinnalla, eli en rinnasta generaattorihapen pullotettuun happeen. Kela ei kuitenkaan katso generaattorihappea lääkkeelliseksi hapeksi, jonka vuoksi matkahappigeneraattorit jäävät Kela-korvauksen ulkopuolelle. Tämä epäkohta on korjattava, vaatii Juuso.
Keuhkosairauspotilaat eriarvoisessa asemassa
Hallitus on ilmoittanut tavoittelevansa sosiaali- ja terveydenhuollon säästöjä lääkekuluista ja maksavansa ainakin osittain niillä myös hoitajamitoituksen tuoman lisäkulun.
&#8211; Matkahappigeneraattorin käytön lisääminen peruskorvattavaksi pullotetun hapen rinnalle lisäisi matkahappigeneraattoreiden käyttöä ja edistäisi keuhkosairauksia potevien yhdenvertaisuutta. Samalla se olisi osaltaan tuomassa hallituksen tavoittelemaa säästöä käytettäväksi esim. hoitajamitoituksen toteuttamiseen, huomauttaa Juuso.
&#8211; Nykyinen korvauskäytäntö asettaa keuhkosairauspotilaat täysin eriarvoiseen asemaan, koska kaikilla ei ole varaa matkahappigeneraattorin vuokraan. Korvauskäytännön yhdenmukaistamisessa voittaisivat sekä keuhkosairaat potilaat että yhteiskunta. Olen tänään tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveysministerille. Toivon että tämä asia tulee ministeriössä huomioitua.

sosiaali- ja terveyshuolto

Vahva ja terve valtiontalous on köyhän paras turva – hyvinvointi syntyy työstä

Nyt on veronmaksajille luvassa kylmää kyytiä: Näin hallitus lisää maahanmuuttajien kotouttamishyysäämistä – enää ei puutu kuin torvisoittokunta ja punainen matto

Reijonen tyrmää sote-uudistuksen: Pahimpiin epäkohtiin ei edes yritetty puuttua

Apotti lisää lääkitysvirheitä ja vie aikaa potilastyöltä – Juvoselta kirjallinen kysymys: Mitä hallitus aikoo tehdä ongelmien ratkaisemiseksi?

Uudellamaalla käytössä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä kaatui – Juvonen: Kriittisten sote-tietojärjestelmien toimivuus on keskeinen osa huoltovarmuutta

Haluatko sote-aluejohtajaksi? Vaivan palkkaa jopa 17 400 €/kk – edes pääministerille ja tasavallan presidentille ei makseta näin paljon

Terveydenhuoltojärjestelmä unohdettiin kokonaan turvallisuusselonteossa – ”Muistaako hallitus lainkaan, mitä koronapandemian alussa tapahtui?”

Hoitajapulaa ei ratkaista hallituksen keinoilla – Purra: ”Meidän tulee korjata alan ongelmia eikä peitellä niitä EU:n ulkopuolisella maahanmuutolla”

Ranne: Punavihreä hallitus ei aja vähävaraisten sairaiden asiaa

Juuso vaatii matkahappigeneraattoreita Kela-korvauksen piiriin

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025