Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Sosiaalidemokratia

Poliittinen vasemmisto paasaa tasa-arvoisuudesta, vaikka itse asiassa suvaitsevainen maahanmuuttopolitiikka on viemässä yleisen hyvinvoinnin ja tasa-arvon edellytykset. Kun tuen tarvitsevia on enemmän kuin tuen antajia, alkavat ongelmat ja loppuvat tuet. Suvaitsevainen ja tasa-arvoinen yhteiskunta on mahdollista vain silloin, kun kaikki ovat valmiita ja kykeneviä työskentelemään sen eteen, kirjoittaa päätoimittaja Dick Erixon ruotsidemokraattien <a href="https://samtiden.nu/2019/04/vanstern-fattar-inte-stor-invandring-ger-okade-klyftor/">Samtiden</a>-lehdessä.
 
Tasa-arvo on ammattiyhdistysliikkeen mantra ja sosialidemokraattisen ideologian ydin. Jos yhteiskunnan eriarvoisuus kasvaa ja eturistiriidat väestöryhmien välillä lisääntyvät, katoavat samalla vasemmiston perinteiset äänestäjät. Ja tarvitaan uusia. Jotenkin näin menee vasemmistolainen ajattelutapa ruotsidemokraattien Samtiden-julkaisun mukaan. Siksi suvaitsevainen maahanmuuttopolitiikka on ongelmallista vasemmiston itsensäkin kannalta.
Pohjoismaisen yhteiskunnan menestys perustuu korkealle teknologialle ja osaamiselle. Tänne muuttaa kuitenkin ihmisiä maista, joissa lukutaidottomuus on yleistä. Yhteiskunnassa on vaikea pärjätä ja tulla toimeen omillaan, jos perusedellytyksetkin puuttuvat. Siksi monet maahanmuuttajista eivät koskaan pääse mukaan työelämään, vaan olemassaolo perustuu yhteiskunnan tukijärjestelmälle. Se maksaa paljon, erittäin paljon.
<h4>Usko hyvinvointiyhteiskuntaan horjuu</h4>
Halu elintasokuilun kaventamiseen vähenee Samtidenin analyysin mukaan kansalaisten keskuudessa dramaattisesti, kun veronmaksajat joutuvat elättämään väestöä, joka ei kuuna kullan päivänä ole maksanut litin latia veroja yhteiskunnalle.
Jopa eläkeiän nosto johtuu osittain kansaneläkekulujen kasvusta. Tämä johtaa siihen, että usko eläkejärjestelmään horjuu ja kaikki kynnelle kykenevät alkavat säästää itse omaa eläkettään.
Hallitsematon maahanmuutto johtaa vääjäämättä epätasa-arvoon ja kuilun kasvamiseen eri väestöryhmien välillä. Syynä se, että yhteiskunnan kulujen maksajia ei ole tarpeeksi tukien saajiin verrattuna. Jossain vaiheessa Ruotsissa ollaankin sitten tilanteessa, jossa yhteiskunnan tukijärjestelmää ei enää ole mahdollista ylläpitää ja jokainen saa tulla toimeen omillaan.

Maahanmuutto lisää eriarvoisuutta ja kasvattaa kurjalistoa vasemmiston vaalikarjaksi

Tanskalaisen sosiaalidemokraattipuolueen kansanedustaja ja tiedottaja Mattias Tesfaye puolustaa <a href="https://www.politico.eu/article/danish-copenhagen-left-veers-right-on-immigration-policy-integration/">Politico-lehden</a> haastattelussa tiukasti puolueensa kantaa tukea hallitusta sen maahanmuuttoon ja siihen liittyvien lakien kiristämistä.

Tesfaye kritisoi hallituksen toimia jopa liian lepsuiksi. Lakien odotetaan menevän lävitse murskaluvuin Tanskan parlamentissa.
Tesfayella on maahanmuuttotaustaa. Hänen äitinsä on tanskalainen ja hänen isänsä on saapunut Tanskaan pakolaisena Etiopiasta. Taustastaan huolimatta hän muistuttaa, että sosiaalidemokraattista puoluetta äänestävät juutit maksavat suurimman laskun, jos integrointi epäonnistuu.
Lakipaketti tulossa syksyllä parlamenttiin
Sosiaalidemokraatit on Tanskassa virallisesti oppositiossa. Samalla se on Tanskan suurin puolue. Hallituksen lakipaketti koskee erityisesti niin sanottuja ghettoalueita. Lait tulevat parlamentin syyniin syksyn aikana.
Näillä alueilla tietyistä omaisuus-, huume- ja väkivaltarikoksista <a href="https://stage.sudev.fi/tanskan-hallitus-pistaa-tuulemaan-tuplarangaistus-ongelmalahioissa-tehdyista-rikoksista/">voi saada</a> kaksinkertaisen vankeusrangaistuksen. Ulkomaalaistaustaisten lasten tulee olla 25 tuntia viikossa tanskalaisessa päivähoidossa. Lisäksi jos ulkomaalaistaustainen lapsi viedään ulkomaille pitkäksi aikaa, voi koko perhe joutua karkotetuksi. Maailmalla on saanut huomiota myös varakkaiden maahanmuuttajien omaisuuden konfiskointia ylläpitomaksujen kompensointiin.
Tanskan demarit ovat pyrkineet kiristämään lakeja jopa tätä enemmän. Juuttidemarit tuomitsevat esimerkiksi rinnakaisyhteiskunnat. Näillä tarkoitetaan pääasiassa asuinalueita, joissa tosiasiallisesti vallitsevat alueen omat lait kansallisten lakien sijasta.
&#8211; Miksi sosiaalidemokratian kanta tulisi olla se, että kansalaiset jätetään yksin? Tesfaye kysyy.
&#8211; Sen tulee olla sosiaalidemokratian ydinsanoma, että rinnakkaisyhteiskunnat hajotetaan ja huolehtia kaikkien kuuluvan yhteen, hän vastaa itse asettamaansa kysymykseen.
Kannatusmittaukset lupaavat hyvää
Tanskan demarit nousivat vuoden 2015 vaaleissa suurimmaksi puolueeksi. Vaaleja ennen suurimpana puolueena patsasteli liberaalinen Venstre, joka rojahti vuoden 2015 vaaleissa peräti kolmanneksi. Tanskan kansanpuolue kiilasi väliin hopeasijalle.
Tanskassa järjestetään ensi vuonna parlamenttivaalit, ja vasemmistoblokki voi hyvinkin napata hallitusvastuun oikeistoblokilta.
Viime vuoden keväällä Tesfaye kumosi kirjassaan &#8221;Tervetuloa, Mustafa&#8221; valtaosan sosiaalidemokraattien aiemmin hyväksymästä avoimien ovien politiikasta. Nyt hän itse koordinoimassa puolueensa maahanmuuttopolitiikkaa.
Maahanmuuttotaustansa vuoksi Tesfaye ymmärtää integroitumisen kipukohdat. Yksi keskeinen osa on tanskan kielen oppiminen.
&#8211; Sosiaalidemokratialle on ongelma, jos maahan muodostuu alueita, joissa puhutaan arabiaa tai turkkia. Se vaarantaa yhteisen jalustan, johon hyvinvointiyhteiskunta perustuu, Tesfaye järkeilee.
Hänen mukaansa 2 700 turvapaikanhakijamäärä on liian korkea. Lukema on viime vuodelta. Vuonna 2015 Tanskaan jätettiin 11 000 turvapaikkahakemusta.
Ei kontrollia tulijoista
Vuonna 1980 Tanskan maahanmuuttajien osuus koko väestöstä oli yksi prosentti. Nyt maahanmuuttajia on 8,5 prosenttia väestöstä. Tesfayen mielestä tämä osoittaa maahanmuuton olleen hallitsematonta.
&#8211; Me emme kontrolloi, kuka tulee Tanskaan ja mistä, Tesfaye sanoo.
Juuttien demarit puoltavat Saksan vastaisen rajan tarkastuksia. Tarkastuksia pidetään yllä, kunnes EU:n ulkorajat ovat hallinnassa. Puolue haluaa myös EU:n ulkopuolelle perustettavaksi erillisiä turvapaikkahakemuskeskuksia, jotteivät turvapaikanhakijat voi saapua etukäteen Tanskaan.
Demarien lista jatkuu: maahantulijoiden määrälle on saatava katot, perheenyhdistämisiä tulee rajoittaa ja maahan tulleita turvapaikanhakijoita tulee kannustaa palaamaan kotimaihinsa, kun olot sen sallivat.

Tanskan demareilla eri ääni kellossa kuin suomalaisilla aateveljillään: Maahantulijoiden määrälle katot, paluumuuttoa edistettävä

Vielä runsas vuosi sitten Saksan sosiaalidemokraattinen puolue SPD kilpaili mielipidekyselyissä tasaväkisesti liittokansleri Angela Merkelin kanssa. Viime syksyn vaaleissa se koki rökäletappion, mutta sai kuitenkin liittopäiville toiseksi eniten edustajia. Tuore mielipidekysely osoittaa, että SPD on pudonnut jo kolmanneksi häviten kannatuksessa maahanmuuttokriittiselle Vaihtoehto Saksalle -puolueelle (AfD).

<a href="https://www.welt.de/politik/deutschland/article181411078/Insa-Trend-SPD-rutscht-in-Meinungsumfrage-hinter-AfD.html">Die Welt</a> kertoo tutkimuslaitos INSA:n tuoreesta puoluekannatusmittauksesta, jossa liittokansleri Angela Merkelin CDU/CSU on yhä ykkösenä 28,5 prosentin kannatuksella. Kannatuksessa oli jopa puolen prosenttiyksikön vahvistuminen edelliseen mittaukseen verrattuna.
Toiseksi ohi sosiaalidemokraattien oli kiilannut kansalliskonservatiivinen ja maahanmuuttokriittinen AfD 17,0 prosentin kannatuksella. Sosiaalidemokraatit ovat 16,0 prosentin kannatuksellaan enää hädin tuskin virhemarginaalin verran vihreitä (13,5 %) edellä.
Sosiaalidemokraatit olivat menettäneet kannatusta puoli prosenttiyksikköä edellisestä mittauksesta.
Merkelin hallituskoalitiolla eli kristillisdemokraateilla ja sosiaalidemokraateilla on enää 44,5 prosentin kannatus.
Bild-lehdelle tehtyyn tuutkimukseen haastateltiin 31. elokuuta &#8211; 3. syyskuuta välisenä aikana yhteensä 2069 Saksan kansalaista. Ajankohtaan liittyi vilkas keskustelu Chemnizissä tapahtuneesta maahanmuuttajien tekemistä puukotuksista sekä puukotuksien jälkeisistä mielenosoituksista. <a href="https://stage.sudev.fi/juuri-saksassa-raaka-puukotus-vihaiset-ihmiset-protestoivat-kadulla-live-video/">Suomen Uutiset</a> kirjoitti puukotuksesta ja mellakoista raportoinnista viime viikolla.
Media raportoi sekä Saksassa että Suomessa Chemnitzin tapahtumat harhaanjohtavasti ja vailla lhdekritiikkiä, mutta Saksassa media kykeni laajemmin itsekritiikkiin. Laukalle lähteneestä mediasta on kirjoittanut Suomessa muun muassa dosentti <a href="http://beta.oikeamedia.com/o1-81106">Arto Luukkanen</a> (ps.).

Vaihtoehto Saksalle -puolue pudotti demarit kolmanneksi kannatusmittauksessa

Valtiopäivävaaleihin on kuukausi aikaa ja ruotsidemokraatit moukaroivat nyt ankarasti päävastustajaansa sosiaalidemokraatteja. Aseena on pitkän elokuvan mittainen dokumentti sosialidemokraattisen puolueen historiasta. &#8221;Kaikki se, mitä ei ole kerrottu koskaan aikaisemmin&#8221;, kuten vaalivideossa todetaan.

Demareiden puoluesihteeri suivaantui ruotsidemokraattien videodokumentistä ja pitää sitä &#8221;mielipuolisena&#8221;.
Elokuva Ett folk Ett parti &#8211; Socialdemokraternas historia (suom: Yksi kansa, yksi puolue &#8211; sosiaalidemokraattien historia) käsittelee demareiden historiaa, jonka kätköistä löytyy rotuoppia ja muuta viime vuosisadan alun poliittista aatevirtaa Euroopasta. Elokuvassa pääministeri Stefan Löfvenin puheita on kuvitettu marssivilla natsijoukoilla ja lääkäreillä, jotka mittaavat ihmisten kalloja. Esille vyöryy myös kuuluisa sosialidemokraattinen professori Bengt Lidforss, joka oli sata vuotta sitten sitä mieltä, että alempien rotujen sekoittuminen kantaruotsalaisten kanssa johtaisi kohtalokkaaseen riikinruotsalaisen rodun laadulliseen mahalaskuun, <a href="https://www.expressen.se/nyheter/val-2018/sds-stenharda-attack-mot-s-langfilm-om-partiets-historia/">Expressen</a>-lehti kertoo.
Tiedotuspäällikkö Joakim Wallerstein perustelee elokuvaa sillä, että on hyvä tuoda esille muidenkin puolueiden kuin ruotsidemokraattien menneisyys.
&#8211; Meitä on arvosteltu ankarasti ja se on ihan oikein. Mutta mielestämme on asiallista, että muutkin puolueet tuntevat historiansa. Ruotsidemokraattien omassa menneisyydessään tekemät virheet ovat vahingoittaneet lähinnä meitä itseämme, mutta sosiaalidemokraattien historiallisista virheistä on kärsinyt koko Ruotsin kansa.
Wallerstein vihjaa, että vaalien jälkeen on aika tarkastella myös allianssipuolueiden ja erityisesti keskustapuolueen historiaa.
Sosialidemokraattien puoluesihteeri Lena Rådström Baastad pillastui ruotsidemokraattien hengentuotteesta ja läväytti natsikortin pöytään:
&#8211; Ei ole mikään salaisuus, että Ruotsissa oli 1930-luvulla antisemitistisiä aatevirtauksia ja ajatuksia rotujen eriarvoisuudesta. Mutta se että ruotsidemokraatit &#8211; tämän päivän rasistinen puolue &#8211; yrittää tehdä omasta politiikastaan hyväksyttävää tuomalla esille näitä asioita, se on täysin mielipuolista, puoluesihteeri pauhaa.
Ruotsidemokraattien Samtiden-puoluelehden päätoimittaja Dick Erixon on tuottanut kohuelokuvan. Hän torjuu demareitten puoluesihteerin arvostelun ja vaatii kaikkia kantamaan vastuunsa:
&#8211; Sosiaalidemokraatit tuijottavat mielellään menneeseen mutta unohtavat omansa. Päätään ei voi loputtomasti työntää puskaan vaan jokaisen puolueen on kannettava vastuunsa omasta eilisestään.
Lisäys 2.8.2018:
Youtube poisti <a href="https://m.youtube.com/watch?v=W56ZKUVECWs">elokuvan</a> palvelustaan torstai-iltana. Videon tilalla on viesti: &#8221;Tämä video on poistettu, koska se rikkoo YouTuben yhteisön sääntöjä.&#8221;
Elokuvasta löytyy useita eri versioita, mutta Youtube poistaa niitäkin. Eri versioita <a href="https://www.youtube.com/watch?v=7cKZ6CJHMQc">täällä</a> ja <a href="https://www.youtube.com/watch?v=tyflbZANr8g&amp;feature=youtu.be">täällä</a>.

Ruotsidemokraattien vaalivideo sai demarit repimään pelihousunsa

Ruotsin sosialidemokraatit ovat julkaisseet 14-kohtaisen vaaliohjelman, joka sisältää maahanmuuttokriittisiä ajatuksia. Useimmat julistuksen kohdista muistuttavat ruotsidemokraattien nykyisiä kannanottoja sekä vaalimanifestia vuodelta 2014. Asiantuntijan mukaan kyseessä on vaalitaktiikka, jonka avulla demarit pyrkivät mahdollisimman lähelle nousukiidossa olevaa puoluetta eli ruotsidemokraatteja.
Turvapaikanhakijoiden määrää pitää vähentää ja karkotusmääräyksen saaneet eivät voi käydä koulua saatikka kahmia sosiaalitukia. Siinäpä pääpiirteissään Ruotsin sosialidemokraattien uunituoreet vaalilupaukset <a href="https://www.expressen.se/nyheter/val-2018/integration--invandring/likheterna-mellan-s-och-sds-flyktingpolitik/">Expressen</a>-lehden mukaan.
Lehden tekemässä vertailussa demareiden nyt julkaistut kannanotot pakolaispolitiikkaan ja maahanmuuttoon muistuttavat kovasti ruotsidemokraattien nykyisiä ja miksei myös ikääntyneempiä vaalilupauksia. Tärkeintä demareiden mielestä on juuri nyt se, että Ruotsi ei voi enää noudattaa anteliaampaa pakolaispolitiikkaa kuin muut EU-maat.
&#8211; Puolueiden erot tulevat esiin juuri suhtautumisessa Euroopan unioniin, ruotsidemokraatit ovat siinä suhteessa olleet paljon kriittisempiä, sanoo valtiotieteilijä Jonas Hinnfors.
Demarit haluavat &#8211; kuinka ollakaan &#8211; lisätä tukea pakolaisleireille Euroopan ulkopuolella. Samoin YK:n kiintiöpakolaissysteemiä pitäisi kehittää siihen suuntaan, että vastuu pakolaisista jakautuisi tasaisemmin eri valtioiden kesken.
Pakolaispolitiikan painopisteen muuttaminen siihen suuntaan, että autetaan ihmisiä heidän kotiseuduillaan on pitkään ollut ruotsidemokraattien keskeisimpiä tavoitteita
&#8211; Ruotsidemokraatit ovat vuosia puhuneet näistä asioista ja pitäneet niitä jatkuvasti esillä. Siksi uskonkin, että äänestäjät kysyvät nyt itseltään sitä, miksi luottaisin kopioon, arvelee politiikan tutkija Jenny Mandelstam.
Maahanmuuttokriittisyydestä on tullut Ruotsissa ja muissa pohjoismaissa uusi normaali, ja tämän tosiasian on tunnustanut Ylen pohjoismaiden kirjeenvaihtajakin, kuten <a href="https://stage.sudev.fi/sanoo-ylen-pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja-maahanmuuttokriittisyydesta-tullut-uusi-normaali-pohjoismaissa/">Suomen Uutiset</a> kirjoitti huhtikuussa. Vasta vaalien jälkeen voi arvioida, muuttuuko politiikka muuttuneen keskustelukulttuurin mukana.
&nbsp;

Ruotsin sosialidemokraatit seuraavat johtajaa – kopioivat ruotsidemokraattien vaaliohjelman

Sosialidemokraatit petraavat kuin sika juoksua ruotsidemokraattien kopioimisessa. Uusimman vaalilupauksen mukaan demarit lupaavat panna kaikki maahanmuuttajat koulunpenkille. Ilman ruotsin kielen taitoa ei tukiluukulle sen jälkeen ole asiaa.

&#8211; Voidakseen elää täyttä elämää Ruotsissa on osattava ruotsia, tiivistää valtiovarainministeri Magdalena Andersson. Vaatimus kielitaidosta sisältyy Anderssonin ja työministeri Ylva Johanssonin esittelemiin sosialidemokraattien uusiin linjauksiin maahanmuuttopolitiikassa.
Turvapaikanhakijoiden, oleskeluluvan jo saaneiden ja myös ihan vaan tavallisten siirtolaisten on <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/samhalle/a/yvn2nr/s-vallofte-infor-sprakplikt-for-alla-nyanland">Aftonbladet</a>-lehden mukaan osattava solkata ruotsia. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että henkilön on osallistuttava aktiivisesti valtion tarjoamaan kielikoulutukseen. Jos koulunkäynti ei maistu, loppuvat sosiaalituet. Tosin sosiaalituet katoavat kaikilta ja niiden uudeksi nimeksi tulee elatustuki. Aikamoinen myllerrys siis.
Pitemmällä tähtäimellä Ruotsiin on tulossa kansalaiskoe, jolla karsitaan hyvät akanoista. Kokeen läpäissyt voi saada pysyvän oleskeluluvan. Kyseessä on selvä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan ja osoitus demarien aktiivisuudestatällä saralla näin vaalien alla. Joka taas johtunee ruotsidemokraattien jatkuvasti nousevista kannatusluvuista.
Ruotsissa asuminen ja oleminen ei ole itsestäänselvyys, vaan se on ansaittava. Kielenopetus aiotaan ulottaa myös heihin, jolla jo on Ruotsin kansalaisuus, erityisesti naisiin ja vielä erityisemmin kotiäiteihin. Kyse on tasa-arvosta yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla.
Ruotsi tarjoaa maahantulijoille tukea ja mahdollisuuksia mutta sen vastapainoksi henkilön on tehtävä kaikkensa työllistyäkseen ja pärjätäkseen itsenäisesti yhteiskunnan jäsenenä. Ilman paikallisen kielen taitoa se ei onnistu ja siksi uuden kansalaisuusohjelman iskulause kuuluukin: &#8221;Kaikkien jotka asuvat Ruotsissa on osattava ruotsia&#8221;.
Sosialidemokraattien vaalilupauksiin liittyvänä tavoitteena on Euroopan alhaisin työttömyysprosentti vuonna 2020. Tavoitteeseen päästään integroimalla maahanmuuttajat yhä paremmin yhteiskuntaan ja saamalla heidät mahdollisimman nopeasti mukaan työelämään.
&nbsp;

Hallitus taas ruotsidemokraattien taskulla – ruotsin kieli pakolliseksi maahanmuuttajille

Suomesta ja Suomen kokoomuksesta on tullut kummajainen Euroopassa, totesi Perussuomalaisten puheenjohtaja <a href="https://stage.sudev.fi/halla-aho-suomen-kokoomuksesta-kummajainen-euroopan-konservatiivien-perheessa/">Jussi Halla-aho</a> tammikuussa viitaten maahanmuuttokriittisyyden valtavirtaistumiseen Euroopassa keskustaoikeistolaisten ja jopa sosiaalidemokraattisten puolueiden piirissä. Perussuomalaisten presidenttiehdokas <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005542615.html">Laura Huhtasaari</a> taas iloitsi vaalivalvojaisissa tammikuussa, että &#8221;mehän ollaan jo voitettu &#8211; meistä tulee uusi normaali ja meidän ideologiastamme tulee valtavirtaa. Nyt Ylen pohjoismaiden kirjeenvaihtajakin tunnustaa, että maahanmuuttokriittisyydestä on tullut uusi normaali Pohjoismaissa.

&#8211; Pohjoismaat tunnetaan suvaitsevina maina, mutta populististen liikkeiden nousu ja vuoden 2015 pakolaiskriisi muuttivat suurten puolueiden retoriikan, Ylen pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Riikka Uosukainen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10169962?">kirjoittaa</a>.
Ruotsin pääministeri Stefan Löfven hämmästytti poliittiset kilpakumppaninsa ilmoittamalla, että Ruotsi ei halua enää työvoimaa toiselta puolen maapalloa, Uosukainen toteaa. Sosialidemokraatit lupaavat tiukentaa maahanmuuttosäädöksiä, jos he voittavat vaalit.
Kuten Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/maahanmuutto-ruotsin-syksyn-valtiopaivavaalien-tarkein-kysymys-ruotsidemokraatit-myotatuulessa/">kirjoitti</a> viime viikolla, maahanmuutto on kyselytutkimusten mukaan Ruotsin syksyisten valtiopäivävaalien ykkösteema, ja se sataa Ruotsidemokraattien laariin. Ruotsidemokraattien uhka luo paineita perinteisille valtapuolueille tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaansa.
Uosukaisen mukaan Löfvenin kielenkäyttöä ihmeteltiin jälkeenpäin erityisesti siksi, että hän puhui muun muassa tiskaajista ja siivoojista, joita ei tarvitse tuoda muualta, koska alalla ei ole työvoimapulaa.
&#8211; Vastaavanlaista on totuttu aiemmin kuulemaan maahanmuuttovastaisilta ruotsidemokraateilta, Uosukainen kummastelee.
Uosukaisen mukaan on ilmeistä, että valtapuolueet yrittävät houkutella omia äänestäjiään takaisin maahanmuuttovastaisilta ruotsidemokraateilta.
<h4>On tapahtumassa pysyvä asennemuutos</h4>
&#8211; Kyse on kuitenkin myös valtapuolueiden pysyvämmästä asenteiden muutoksesta, Uosukainen analysoi.
Asennemuutosten taustalla on henkinen muutos naapurimaissa.
Uosukainen kiinnittää huomiota siihen, että Ruotsin naapurin Tanskan suuret puolueet haluavat kiristää maahanmuuttoa.
&#8211; Tanskan sosialidemokraatit julkaisivat alkukeväästä omat vaatimuksensa, jotka toteutuessaan sulkisivat rajat tulijoilta. Tanska kävisi valitsemassa haluamansa pakolaiset tai työvoiman Pohjois-Afrikan leireiltä, Uosukainen kirjoittaa.
<a href="https://stage.sudev.fi/tanskan-demarit-turvapaikanhakijat-leirille-afrikkaan/">Suomen Uutiset</a> kirjoitti helmikuussa, että Tanskan demarit haluavat turvapaikanhakijat leirille Afrikkaan.
Uosukaisen mukaan Tanskan veljespuolueen tiukentunut linja ei tullut yllätyksenä Sdp:n puheenjohtajalle Antti Rinteelle.
&#8211; On eurooppalaisten, suomalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten etu, että autetaan nyt sinne Afrikkaan päin näitä ihmisiä saamaan puhdasta vettä, ruokaa ja kouluttautumaan, Rinne totesi Uosukaisen mukaan.
Uosukaisen arvio on, että pohjoismaiset puolueet tuskin tiukentaisivat linjaansa ja puheitaan toisistaan tietämättä.
&#8211; Populististen puolueiden nousua yritetään nyt katkaista viemällä kampanja-aseet Tanskan kansanpuolueen, Ruotsin ruotsidemokraattien ja ehkä pian myös Suomen perussuomalaisten käsistä, Uosukainen kirjoittaa.

Nyt sen sanoo Ylen pohjoismaiden kirjeenvaihtaja: Maahanmuuttokriittisyydestä on tullut uusi normaali Pohjoismaissa

Mielipidetiedustelujen mukaan Italian sunnuntaiset vaalit tietävät yhtä lisänaulaa Euroopan sosiaalidemokratian arkkuun. Toisen maailmansodan jälkeisen ajan suuri poliittinen liike on menettänyt äänestäjiään. Siihen ei ole yksittäistä syytä. 
Sosiaalidemokratia on vuosikymmenten saatossa tehnyt itsensä tarpeettomaksi. Liike ei ole onnistunut sopeutumaan tekemiinsä muutoksiin taloudessa ja yhteiskunnassa.
<a href="https://stage.sudev.fi/sosiaalidemokratia-kuihtumassa-pois-euroopasta/">Suomen Uutiset totesi</a> sosiaalidemokratian kuihtuvan Euroopasta. Liikkeen näivettyminen on odotettavaa ensi vuoden europarlamenttivaaleissa. Mitä aikansa suurelle liikkeelle on oikein tapahtunut?
<h4>Saksassa kannatus puoliintunut 20 vuodessa</h4>
Sosiaalidemokratian kuihtuminen on ollut joissain Euroopan maissa hidasta. Toisissa maissa muutokset politiikan kentällä on tapahtunut yhdessä hujauksessa.
20 vuotta sitten Saksassa SPD <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_liittop%C3%A4iv%C3%A4vaalit_1998">kirjasi</a> itselleen 40,9 prosentin vaalituloksen. Viime vuoden syyskuussa puolue jäi vaivaiseen 20,5 prosenttiin. Pudotus on tullut hiljalleen. Vuonna 2002 SPD ja CDU/CSU olivat käytännössä tasoissa. SPD menetti kannatuksestaan vain vähän.
Vuoden 2005 vaaleissa puolue otti enemmän takapakkia, kun SPD hajosi kahtia. Tuleva vasemmistopuolue Linke rohmusi SPD:n ääniä ja jäseniä. Tuolloin Saksassa alkoi Angela Merkelin ensimmäinen kausi liittokanslerina. SPD:n laskun yksi syy on edellisen SPD:n liittokansleri Gerhard Schröderin Agenda 2010 -ohjelma.
Ohjelmassa uudistettiin eritoten työmarkkinajärjestelmää, koska Saksan talous oli vuosituhannen vaihteessa kilpailukyvytön. Uudistukset olivat myrkkyä sosiaalidemokraattien perinteelle. Vasemmistopuolue kiitti ja kumarsi.
Viime vaaleissa SPD:n pudotus jyrkkeni, koska puolue oli saksalaisten makuun liian maahanmuuttomyönteinen. Rajua maahanmuuttopolitiikan kritiikkiä esittänyt vaihtoehtopuolue AfD nousi uutena puolueena liittopäiville 94 edustajallaan.
<h4>Savupiipputeollisuus vähentynyt – keskiluokka kasvanut</h4>
Euroopan teollinen tuotanto on kokenut rajun teknologisen kehityksen. Savupiipputeollisuus ja liukuhihnatyöt ovat automatisoituneet robotiikan myötä. Perinteiset duunariammatit ovat vähentyneet niin Saksassa kuin muissakin läntisissä Euroopan maissa.
Sosiaalidemokratian tarve yksinkertaisesti väheni kansalaisten vaurastuessa. Luokkajako hämärtyi – aivan kuten demarit ovat halunneetkin. Sosiaalidemokraatit ovat useissa Euroopan maissa kulkeutuneet kohti poliittista keskustaa, mutta samalla he ovat kadottaneet identiteettinsä.
Sosiaalidemokraattia ei erota enää konservatiivista: molemmat ovat myötämielisiä Euroopalle. Kumpikin pitää ympäristökysymyksissä vastuullisuudesta. Kummaltakaan ei voida odottaa maata järisyttäviä uudistuksia, koska niille ei ole akuuttia tarvetta.
<h4>Merkelin ja Schulzin yhteenotosta tuli pannukakku</h4>
Saksan liittopäivävaalien alla kahden suurpuolueen liittokansleriehdokkaat kävivät yhden <a href="http://www.bbc.com/news/world-europe-41143988">tv-väittelyn</a>. Useiden eri arvioiden mukaan Merkelin ja SPD:n Martin Schulzin debatti päättyi Merkelin voittoon.
Schulzilta odotettiin paljon. Tosin hän ja sosiaalidemokratia oli jo riisunut itseltänsä aseet. Schulz joutui keksimällä keksimään teesikseen ympäripyöreän &#8221;sosiaalinen oikeus&#8221;. Schulz puhui työttömyydestä ja köyhyydestä. Merkelin kolmella liittokanslerikaudella työttömyys oli puolittunut. Demarien oma Agenda 2010 oli puolestaan luonut lukuisia &#8221;minijobeja&#8221; eli kehnosti palkattuja pätkätöitä.
Schulz ei voinut hyökätä Merkeliä vastaan maahanmuuttopolitiikankaan saralla, koska heillä molemmilla oli asiasta samanlainen näkemys. Schulz joutui varjonyrkkeilemään keskenään. Hän tavallaan todisti itse sosiaalidemokratian tarpeettomuuden.
<h4>Italian talouden pakkopaita</h4>
Italian sunnuntain vaaleissa sosiaalidemokraattisella PD-puolueella on vertailukohtana vuoden 2014 vaalien tulos, jolloin puolue rohmusi Matteo Renzin johdolla noin 40 prosenttia äänistä. Hän lupasi tuolloin polkaisevansa Italian paikoillaan junnanneen talouden kasvuun. Talous on toki kasvanut marginaalisesti.
Se ei vain ole näkynyt turhautuneiden italialaisten lompakoilla asti. Italia ei voi perin velkaisena euromaana tehdä italialaisia miellyttävää talouspolitiikkaa. Budjettia ei voi kasvattaa velkarahalla mielin määrin. Maa ei voi luovia ongelmista ulos valuutan devalvaatiolla. EU ja euro ovat sitoneet maan talouspolitiikan pakkopaitaan. Maahanmuuttopolitiikassa moni muu puolue on PD:tä jyrkempi kriittisessä kannassaan.
Ja tämä kaikki tulee mitä ilmeisimmin näkymään vaaleissa PD:n rökäletappiona.

Sosiaalidemokratia kuihdutti itse itsensä

Sosiaalidemokratia kuihtuu kovaa vauhtia EU:n suurimmissa maissa. Kolmessa maassa käytyjen vaalien tulos on ollut demareille varsin murheellinen. Espanjassa PSOE:n valtakausi päättyi jo vuonna 2011. Saksassa SPD on toki ollut hallituksessa, mutta heille on jäänyt apupuolueen asema viime vuosina. Ranskassa sosialistit rojahtivat viime kesäkuun vaaleissa marginaalipuolueeksi. Italiassa ennusteet povaavat suurta vaalitappiota PD:lle maaliskuun vaaleissa.

Sosiaalidemokraattien vajoaminen erityisesti suurissa EU-jäsenmaissa ennakoi ensi vuoden Euroopan parlamentin vaaleissa niin ikään heikkoa tulosta. Sosiaalidemokraattien ryhmä S&amp;D:n ryhmänjohtaja Gianni Pittella on ilmoittanut paluusta Italian politiikkaan. Häntä ennen Martin Schulz vaihtoi Euroopan parlamentin Saksan liittopäiviin.
S&amp;D:n ahdinko ei välttämättä jää vain äänestäjien vastuulle. S&amp;D:lle on muodostumassa uusi uhka kulissien takana. Ryhmä voi kutistua loikkaustenkin vuoksi.
Macron hamuaa uutta europarlamenttiryhmää
Ranskan presidentti Emmanuel Macron haluaa luoda kokonaan uuden <a href="https://www.euractiv.com/section/elections/news/macrons-plans-for-a-party-in-the-european-parliament/">europarlamenttiryhmän</a>. Macronin &#8221;luonnollinen&#8221; ryhmä olisi liberaalidemokraattinen ALDE. Macron ei lämpene ALDE:en liittymiselle, sillä hänen mielestään suurissa europarlamenttiryhmissä on mukana myös populisteja ja EU:n liittovaltion vastustajia.
Uudella ryhmällä on toivoton tehtävä, ellei Macron onnistu nappaamaan meppejä niin ALDE:sta, EPP:stä kuin S&amp;D:stäkin.
Italian ensi kuukauden vaaleissa PD:n ehdokaslista tekee selkeää <a href="https://stage.sudev.fi/italian-vaaleissa-miinavaara-eulle-pohjoisen-liiton-viiden-tahden-liikkeen-kumppanuus-vaalien-jalkeen-myrkkya-brysselille/">pesäeroa</a> vasemmistoon. Puolueessa arvellaan, että puheenjohtaja Matteo Renzi <a href="https://www.politico.eu/article/matteo-renzi-emmanuel-macron-flirtation-spitzenkandidat-unsettles-european-socialists/">valmistelee loikkausta</a> S&amp;D:stä Macronin hahmottelemaan ryhmään. PD:n loikkaus olisi suuri takaisku sosiaalidemokraattien ryhmälle, sillä puolueella on merkittävästi meppejä.
Viimeisten mielipidetiedustelujen mukaan Espanjan suosituin puolue <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Opinion_polling_for_the_next_Spanish_general_election">Ciudadanos</a> olisi luonteva kumppani Macronille. Ciudadanos on tällä haavaa ALDE-ryhmässä. Euroopan parlamenttivaaleissa vuonna 2014 Ciudadanos oli vielä pienpuolue hieman yli kolmen prosentin äänisaalillaan. Puolue on kuitenkin nakertanut PSOE:lta kannatusta, joten S&amp;D menettänee paikkoja tulevissa vaaleissa ensi vuonna. Ciudadanosin lisäksi vasemmistopuolue Podemos kilpailee PSOE:n kanssa äänistä.
Saadakseen <a href="http://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/faq/4/forming-political-groups">europarlamenttiryhmän aseman</a> tulee ryhmällä olla vähintään 25 meppiä, joiden pitää tulla vähintään seitsemästä eri jäsenmaasta. Macronin LREM-puolue aikoo harkita <a href="https://www.ft.com/content/e512bcb8-b3d7-11e7-a398-73d59db9e399">liittymistä</a> jo olemassa olevaan parlamenttiryhmään, mikäli puolue ei onnistu kasaamaan omaa ryhmää.

Sosiaalidemokratia

Maahanmuutto lisää eriarvoisuutta ja kasvattaa kurjalistoa vasemmiston vaalikarjaksi

Tanskan demareilla eri ääni kellossa kuin suomalaisilla aateveljillään: Maahantulijoiden määrälle katot, paluumuuttoa edistettävä

Vaihtoehto Saksalle -puolue pudotti demarit kolmanneksi kannatusmittauksessa

Ruotsidemokraattien vaalivideo sai demarit repimään pelihousunsa

Ruotsin sosialidemokraatit seuraavat johtajaa – kopioivat ruotsidemokraattien vaaliohjelman

Hallitus taas ruotsidemokraattien taskulla – ruotsin kieli pakolliseksi maahanmuuttajille

Nyt sen sanoo Ylen pohjoismaiden kirjeenvaihtaja: Maahanmuuttokriittisyydestä on tullut uusi normaali Pohjoismaissa

Sosiaalidemokratia kuihdutti itse itsensä

Sosiaalidemokratia kuihtumassa pois Euroopasta

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025