Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

sosiaalitoimisto

Saksan liittokansleri Olaf Scholtz suhtautuu taustajoukkojensa mukaan “avoimesti” EU:n yhteiseen velkaan energiakriisin yhteydessä. Vaikka Saksan hallitus tiedotti myöhemmin, että kannat eivät ole muuttuneet, jo pelkkä flirtti yhteisvelan suuntaan tarkoittaa, että talven edetessä velkaunioni näyttää entistä todennäköisemmältä kehityssuunnalta. 
 

Kannan muutos johtuu Saksan toteuttamasta mittavasta velkaelvytyksestä, joka nostaa energian hintaa kaikilta. Velkaisemmat EU-maat ovat ärähtäneet, että Saksan toimien vastapainoksi myös muiden maiden tulisi pystyä elvyttämään velaksi.
Koska ylivelkaiset maat eivät korkojen nousun myötä saa enää lainaa edullisesti, on vaadittu, että muiden maiden pitäisi joko maksaa elvytystoimet tai ainakin varmistaa elvytysmahdollisuus yhteistakauksella. Ranska on jo aiemmin kannattanut yhteisen velan käyttöönottoa.
PS varoitti uusista tukipaketeista
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ilmoittaa puolueen vastustavan kuvatunlaista muutosta.
– Elpymispaketin käsittelyn yhteydessä eduskunta ja kaikki puolueet ilmoittivat vastustavansa toimia, jotka vievät EU:ta kohti epäsymmetristä tulonsiirtounionia. Elpymispaketin edellytettiin olevan tarkkarajainen ja kertaluonteinen toimi. Perussuomalaiset varoitti, että paketin hyväksyminen tulee johtamaan uusiin paketteihin, Purra muistuttaa.
Perussuomalaiset jätti energiakriisiä käsitelleen välikysymyksen, johon hallitus vastasi viime viikolla.
&#8211; Siinä kysyimme, miten hallitus aikoo estää energiakriisin varjolla esitettävät sellaiset EU-tason ratkaisut, jotka lisäisivät toimivallan siirtoa kansalliselta tasolta EU:lle tai vahvistaisivat EU:n tulonsiirto- ja yhteisvastuu-ulottuvuutta eli epäsymmetristä tulonsiirtounionia, Purra sanoo.
Suomi ei voi hyväksyä yhteisvelkaa
Purran mielestä eduskunnan kanta elpymispaketin käsittelyn yhteydessä ja hallituksen antama vastaus välikysymykseen käytännössä tarkoittavat, että Suomi ei voi hyväksyä ehdotettua yhteisvelkaa.
– Suomen tehtävä ei ole olla EU:n tiettyjen jäsenmaiden sosiaalitoimisto eikä varsinkaan maksaa Saksan huonojen päätösten aiheuttamia kustannuksia.
– Mikäli hallitus ei epäröimättä torju näitä aikomuksia heti kättelyssä, ne tulevat etenemään pian toteutukseen. Silloin kyseessä olisi kaikkien takinkääntöjen äiti. Väitän, että hallitus tiesi elpymispaketin käsittelyn yhteydessä, että kertaluonteisuus on vitsi. Silloin kyseessä oli tietoinen harhautus, kuten usein EU-asioiden käsittelyn yhteydessä tapahtuu, Purra linjaa.

Euroopan kylmetessä Saksa lämpiää EU:n yhteiselle velalle – Purra: Hallitus ei voi kävellä eduskunnan tahdon yli

Energian hinta on puhuttanut suomalaisia sähkön rajun hinnannousun seurauksena. Keskustaministerit Annika Saarikko ja Mika Lintilä ovat esittäneet sähkölaskujensa kanssa painiskeleville pienituloisille ratkaisuksi sosiaalitoimistoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää ministerien ehdotusta todellisuudesta täysin vieraantuneena.

Energian hinta kirvoitti eduskunnassa vilkasta keskustelua sekä sähkön hinnasta että energiaremonteista. Sähkön ennätyksellinen hinnannousu on iskenyt etenkin sähkölämmitteisten pientalojen asukkaisiin kovien pakkasten saavuttua Suomeen.
Kysymykseen siitä, kuinka pienituloinen selviää sähkölaskusta, valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) tarjosivat ratkaisuksi sosiaalitukia.
&#8211; Pienituloiselle sähkölämmitteisen pientalon asukkaalle äkillisesti satoja euroja noussut sähkölasku on oikeasti kova paikka, ja ministerit Saarikko ja Lintilä kehtaavat esittää avuksi toimeentulotukea ikään kuin sitä saisi pyytämällä, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee.
&#8211; Suosittelen arvon ministereitä kokeilemaan henkilökohtaisesti, kuinka helppoa toimeentulotuen saaminen ja sosiaalituilla eläminen todellisuudessa on, sillä tämä ehdotus on täysin todellisuudesta vieraantunut.
Pienituloisten ihmisten selviytymisellä ei mitään väliä
Keskustelu sähkön hinnasta jatkui kiivaana vielä tiistaina 14.12. eduskunnan käsitellessä vuoden 2022 talousarviota.
&#8211; Hallituspuolueet puhuvat vihreästä siirtymästä samalla kun suomalaisten olot kurjistuvat pilviin kohonneiden lämmityskulujen vuoksi. Suomen päästöt ovat pisara meressä koko maailman mittakaavassa, mutta hallitus yrittää silti väkisin ajaa maatamme hiilineutraaliksi nopealla aikataululla, vaikka oman kansansa hyvinvoinnin uhraamalla.
&#8211; Pienituloisten suomalaisten selviytymisellä ei tunnu olevan hallitukselle mitään väliä, vaan tärkeintä on näyttää hyvältä muun maailman silmissä, Antikainen moittii.
Sähköyhtiöille vyöryy rahaa
Myös toisenlaisia näkemyksiä ennätyshintoihin nousseesta pörssisähköstä on esitetty. Yle kertoi lauantaina 11.12. energiayhtiöiden nauttivan hinnannoususta täysin rinnoin, sillä rahantuloa ei käytännössä voi estää sähkön hinnan pysyessä korkealla.
&#8211; Ministerit tarjoavat ratkaisuksi sosiaalitukia samalla kun sähköyhtiöille vyöryy rahaa ovista ja ikkunoista. Tilanne on täysin absurdi. Toimeentulotuki on viimesijainen tuki, kun kaikki muut varat on käytetty, mutta hallitus ehdottaa sitä avuksi sähkön korkeaan hintaan sen sijaan, että tekisi itse hinnalle jotain esimerkiksi laskemalla veroja.
&#8211; Kansalaisia ei saa ajaa päästökaupalla järjettömiksi kasvatetuilla energian hinnoilla köyhyyteen, eikä toimeentulotuki saa olla suora tulonsiirto veronmaksajilta sähköyhtiöille. Onko keskustan mielestä oikein, että hallitus keskittyy maailmanpelastamiseen ja ilmastoposeeraukseen samalla, kun suomalaiset palelevat kodeissaan, kun omaa kotiaan ei enää ole varaa lämmittää? Antikainen kysyy.
&nbsp;

Antikainen: Onko hallituksen perintö maakuntien Suomelle köyhyys ja sähkölaskujen maksattaminen sossussa?

Toistaiseksi tuntematon henkilö heitti useita palavalla nesteellä täytettyjä pulloja kohti sosiaalitoimistoa Hålsjögatanilla Malmössä. Pullot eivät rikkoneet ikkunoita, vaan räjähtivät rakennuksen seinissä ja osa maassa rakennuksen edessä, kertoo <a href="https://www.sydsvenskan.se/2020-07-21/brandbomber-kastade-mot-socialforvaltningens-kontor">Sydsvenskan</a>.

Palo aiheutti runsaasti savua ja paikalle saapui pelastuslaitoksen ja poliisin yksikköjä. Poliisin tiedottaja Katarina Rusinin mukaan kukaan ei loukkaantunut iskussa mutta rakennuksen ulkovuoraus vaurioitui liekeistä. Tapahtumalla oli lukuisia todistajia ja vinkkejä kaivataan.
Tutkitaan tuhopolttona
-Näillä seuduilla väki on alati liikkeessä. Meillä on joitakin havaintoja tapahtuneesta mutta kaipaamme edelleen tietoja ja odotamme yhteydenottoja, Rusin sanoo <a href="https://www.dn.se/nyheter/sverige/brandbomb-mot-socialtjanstkontor-i-malmo/">Dagens Nyheterissä</a>.
Tapausta tutkitaan tuhopolttona. Ketään ei ole pidätetty epäiltynä teosta.

Asialla turhautunut asiakas? Palopommeja sosiaalitoimiston seinään Malmössä

Kaivinkoneen kuljettajana työskentelevä Sauli arvostelee valtion epäonnistuneita keinoja auttaa yrityksiä. Saulin mielestä tuki olisi pitänyt jakaa ensi sijassa sellaisille yrityksille, joiden toiminta on määrätty keskeytettäväksi koronan ajaksi. &#8211; Valtio olisi voinut tarjota yrityksille esimerkiksi verohelpotuksia. Nyt myös monet yritykset, jotka rahaa eivät edes tarvitse, ovat sitä ahneuksissaan kuitenkin hakeneet. Jos olisin itse hakenut yritystukea, niin olisin joutunut keksimään tarinoita uusista kehityshankkeista.

Maanrakennusyritystä pyörittävä Sauli, hänen lähihoitaja-vaimonsa ja perheen kaksi lasta ovat olleet karanteenissa kotonaan jo monta viikkoa. Koronavirus on lamaannuttanut perheen talouden ja pakottanut jäämään neljän seinän sisälle.
Etelä-Hämeessa asuva Sauli on yksityisyrittäjä, jonka bisneksen korona on hiljentänyt. Perheen tulot ovatkin romahtaneet eristyksen aikana.
&#8211; Minulle rahaa ei ole tullut moneen viikkoon mistään. Vaimon tulot ovat huomattavasti vähentyneet. Hänellä ansiot perustuvat suurelta osin erilaisiin palkanlisiin, joita ei ole tullut kun ei ole töitäkään.
&#8211; Työntekijänä voisin itse hakea Kelan kautta tartuntatautipäivärahaa, jonka voi saada kun työntekijä on määrätty olemaan pois työstä viruksen leviämisen estämiseksi. Yrittäjänä en kuitenkaan saa mitään.
Edes kauppaan ei ole asiaa
Saulin vaimo määrättiin maaliskuussa ensin kahden viikon karanteeniin työpaikalla todetun koronakontaktin takia. Vaimolle tuli lieviä oireita, joten hän hakeutui testiin ja hänellä todettiin koronatartunta.
&#8211; Sairaanhoitaja ilmoitti tartunnasta vaimolleni puhelimitse. Samalla meidät molemmat määrättiin karanteeniin. Ohjeiden mukaan me emme saisi mennä julkisiin tiloihin, eikä edes kauppaan ole asiaa. Kysyin heti, että mistä sitten saamme ruokaa ja miten voimme hoitaa asioita. Minua neuvottiin olemaan yhteydessä sosiaalitoimistoon.
Sosiaalitoimi neuvoi lainaamaan rahaa tuttavilta
Saulin yrityksen toiminta oli hiljentynyt jo aiemmin. Kun perhe määrättiin karanteeniin, tili oli jo valmiiksi melko tyhjä asiakastöiden vähennyttyä. Kun yritystoiminta hiljenee, myös tulot katkeavat. Sauli päätyi ottamaan yhteyttä kotikuntansa sosiaalitoimeen.
Palvelu oli ystävällistä, mutta konkreettinen apu neljän hengen perheelle lopulta vähäistä. Saulille tarjottiin ensin 20 euron maksusitoumusta ruokakauppaan. Sauli olisi silti ollut valmis ottamaan avun vastaan, ongelmaksi vain muodostui, ettei hän karanteenissa ollessaan voinut noutaa maksusitoumusta.
Sosiaalitoimi lupasi myös yrittää järjestää harkinnanvaraista tukea, mutta byrokratia nousi esteeksi. Tuen saaminen olisi edellyttänyt kaikkien perheenjäsenten tiliotteiden toimittamista sosiaalitoimeen välittömästi tuen maksamista varten.
&#8211; Perheemme lapsilla on säästötilit, joihin on kerätty syntymäpäivärahoja. Sosiaalitoimi edellytti, että ne rahat on käytettävä ensin. Vastasin sitten, että ensinnäkään en pääse pankkiin nostamaan niitä, koska olen karanteenissa ja toiseksi lasten tileillä on nostokielto, eli rahat olisi mahdollista saada ulos vasta kuukauden kuluttua.
Sosiaalitoimi ohjeisti neuvottelemaan tilien avaamisesta pankin kanssa.
&#8211; Minua myös neuvottiin lainaamaan rahaa tuttavilta. Keskustelu päättyi siihen, että olisin saanut kymmenen euroa bensarahaa koronatestiä varten, jos olisin toimittanut tiliotteet. Sitäkin ennen lasten tilit olisi pitänyt tyhjentää. Lasten tilejä ei kuitenkaan hetkessä saa auki, Sauli kertoo.
Korona pyyhkäisi asiakkaat pois
Saulin yrityksen tulot vähenivät jo ennen koronaa. Yritys tekee myös auraustöitä, joita ei vähälumisena talvena ollut tarjolla. Merkittävä tulonlähde on ollut erityisesti läheisen lentokentän alueeseen liittyvät auraustyöt, jotka loppuivat lähes kokonaan viime talvena.
Kevääksi Saulilla oli sovittuna kolme suurta maansiirtoasiakasta, jotka korona pyyhkäisi hetkessä pois.
&#8211; Vielä alkuvuodesta työkalenteri oli täyttynyt mukavasti. Tarkoitus oli muun muassa ryhtyä tekemään omakotitalojen pohjia. Asiakkaani kuitenkin lomautettiin omista töistään tai heillä oli muuten tulot vähissä, joten niitä töitä en päässyt edes aloittamaan. Kotona karanteenissa ollessani minulla ei ensin ole ollut edes mahdollisuutta työntekemiseen.
Suomen hallitus ja pääministeri Sanna Marin ovat koronakevään aikana usein toistaneet lausetta ”selviämme tästä yhdessä”. Sauli kuitenkin kokee, että hänen perheensä on jätetty enimmäkseen ”oman onnensa nojaan”.
&#8211; Yrittäjäperheessä karanteeni onkin erittäin haasteellinen. Haluaisin palata töihini koronakriisin jälkeen, mutta en tiedä, onko minulla sitten enää yritystä, Sauli sanoo.
&#8211; Presidentti Sauli Niinistökin on nostanut puheissaan esille yhteishengen. Tosiasia kuitenkin on, että monet pienet ja keskisuuret yritykset, kuten minunkin firmani, ovat nyt vakavissa vaikeuksissa koronan vuoksi: apua ei tule mistään, Sauli hymähtää.
Business Finlandista ei apua tavan yrittäjälle
Viime päivinä uutisia ovat hallinneet otsikot ely-keskusten ja Business Finlandin jakamasta yritysrahoituksesta. Julkista rahaa on päätynyt pitkälti suurille yrityksille, joiden liikevaihtoon tai toimintaan korona ei ole vaikuttanut mitenkään. Tukia on myönnetty muun muassa huutokauppakeisari Aki Palsanmäelle, europarlamentaarikko Petri Sarvamaan puolison someyritykselle ja jopa pääministeri Marinin avopuolison työpaikalle.
Keskeinen ongelma on, että Business Finland jakaa rahaa lähinnä tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja innovointiin, ei siis suinkaan yrityksille akuuttiin kassaongelmaan liikevaihdon romahtamisen jälkeen. Koronakriisissä monien tavallisien yrittäjien tilanteeseen Business Finlandin tuesta ei ole mitään apua.
Sauli arvostelee ankarasti valtion epäonnistuneita keinoja auttaa yrityksiä. Saulin mielestä kaikki tuki olisi ensinnäkin pitänyt jakaa sellaisille yrityksille, joiden toiminta on määrätty keskeytettäväksi koronan ajaksi.
&#8211; Yrityksien kulut pyörivät entiseen tapaan, mutta tuloja ei tule mistään. Tässä tilanteessa valtio olisi voinut tarjota esimerkiksi verohelpotuksia. Mielestäni Business Finlandin kautta kanavoitu raha olisikin pitänyt käyttää ensi sijassa tällaiseen tarkoitukseen. Nyt kun on tarjottu suoraa tukea, monet yritykset, jotka rahaa eivät edes tarvitse, ovat sitä ahneuksissaan kuitenkin hakeneet.
Sauli muistuttaa, että hän on omassa yrityksessään vastuussa myös omien työntekijöidensä palkoista.
&#8211; Yritykseni työllistää noin kymmenen henkilöä ja siihen vielä alihankkijat päälle. Yritystoimintani kautta tulee valtion kassaan aika paljon verotuloja. Ei sekään ole valtiolle halpaa, kun ne tulot katkeavat.
Kitkuttelemalla toimeen
Saulin yritykselle Business Finland -rahaa ei olisi myönnetty edes lähtökohtaisesti, koska rahoitus on tarkoitettu yritykselle uusien liiketoimintojen selvittämiseen ja kehittämiseen. Sauli toteaa, ettei koronan aikana hänellä ole mahdollisuutta tai edes tarvetta kehittää uusia innovaatioita, vaan pitää perustoimintaa käynnissä niin pitkään kuin se on mahdollista.
&#8211; Jos olisin hakenut yritystukea, niin olisin joutunut valehtelemaan innovaatioista tai muista kehityshankkeista, jotta olisin saanut rahaa. Olisi pitänyt keksiä tarinoita joistakin uusista jutuista, joita ryhtyisin muka tekemään, näinhän monet ovat tehneetkin. Minä en kuitenkaan sellaiseen ryhdy.
Sauli kertoo, että perhe on toistaiseksi tullut toimeen ”kitkuttelemalla.”
&#8211; Kaikki hernekeittopurkit on kyllä käytetty kaappien perukoilta. Myös ystävällisiltä naapureilta olemme saaneet välillä apua. Minun ja puolisoni vanhemmat asuvat myös molemmat tässä lähistöllä, he tosin ovat jo iäkkäitä ja kuuluvat riskiryhmään.
Monella vielä tukalampi tilanne
Viikko sitten sairaanhoitaja antoi Saulille puhelimitse luvan tehdä töitä, jos hän vain pysyy kaivinkoneen hytin sisällä. Yksi työkeikka on järjestynyt, joka auttaa perheen taloudellista tilannetta.
Saulilla on myös useita yrittäjätuttavia samassa tilanteessa: asiakkaat ovat kadonneet, mutta yrityksen kulut on pakko maksaa.
&#8211; Tunnen esimerkiksi Pohjanmaalta Uudellemaalle muuttaneita yrittäjiä. Heillä ei välttämättä ole täällä lähiipiiriä tai ystäviä, jotka voisivat auttaa korona-aikaan, joten ruoka voi loppua pöydästä. Minun perheelläni on sentään edes läheisiä ympärillä, Sauli sanoo.

Yrittäjä-lähihoitajaperhe jätettiin yksin koronakriisin keskellä – tukea saadakseen olisi pitänyt valehdella

Kempeleen koululaisten perheille on lähetetty Wilma-viesti, jonka mukaan ruuan saaminen edellyttää sitä, että oppilaan huoltaja ilmoittaa kouluaterian tarpeen puhelimitse kunnan sosiaalitoimistoon maanantaista perjantaihin kello 9-15 välisenä aikana.
Suomen hallitus on koronavirustartuntojen leviämisen hidastamiseksi päättänyt jatkaa rajoitustoimia ainakin 13. toukokuuta saakka. Osana rajoituksia koulut pysyvät kiinni, ja koululaiset opiskelevat kotona. Samalla monissa kunnissa ja kaupungeissa on ryhdytty pohtimaan, miten etäopetuksessa oleville lapsille voidaan tarjota kouluruoka.
Opetusministeri Li Anderssonin linjauksen mukaan kunnilla ei ole velvollisuutta ruokailun järjestämiseen, kun lapset opiskelevat kotona. Anderssonin mukaan koulut voivat kuitenkin halutessaan järjestää kouluruokailua myös etäopetuksessa oleville. Monissa kunnissa tilanne on erittäin epäselvä ja käytännöt vaihtelevat suuresti.
Kouluaterian saa vain perustellusta syystä
Kempeleen kunnassa aloitetaan tarveharkintaan perustuen perusopetusikäisten etäopiskelussa olevien koululaisten ruokailun järjestäminen tiistaina 7. huhtikuuta. Kempeleessä kouluateria on jatkossa tarkoitettu vain perheille, joille aterian puuttuminen on taloudellisesti tai muusta syystä vahvasti perusteltavissa.
Suomen Uutisten saamien tietojen mukaan Kempeleen kunnan sivistys- ja hyvinvointijohtaja Marja-Leena Meriläinen on tiistaina Wilma-oppilashallintojärjestelmässä ilmoittanut koululaisten perheille, että etäopiskelussa opiskelevat oppilaat saavat kouluruokaa vain sosiaalitoimiston kautta.
Wilmassa jaetun ohjeen mukaan aterian saaminen edellyttää sitä, että oppilaan huoltaja ilmoittaa kouluaterian tarpeen puhelimitse kunnan sosiaalitoimistoon maanantaista perjantaihin kello 9-15 välisenä aikana. Ohjeistuksen mukaan huoltajan tulee ilmoittaa myös, mikäli hän haluaa peruuttaa kouluaterian hakemisen.
Kempeleen kouluateria jaetaan jäähdytettynä ja annospakkaukseen pakattuna. Ateria sisältää pääruoan sekä mahdollisuuksien mukaan välipalakeksejä ja hedelmiä.
Miksi sosiaalitoimisto on vedetty mukaan?
Normaalioloissa ateria kuuluu kaikille koululaisille. Perusopetuslain mukaan maksuton ateria on annettava jokaisena työpäivänä. Vaikka Suomi on tällä hetkellä poikkeustilassa, Kempeleen menettelyn voi nähdä koululaisten perheitä vahvasti eriarvoistavana – jopa nöyryyttävänä.
Monissa perheissä kouluruualle voi edelleen olla tarvetta esimerkiksi huoltajien työkiireiden takia. On kuitenkin hankalaa ymmärtää, mistä syystä kouluruuan saadakseen oppilaan huoltajan olisi ensin ilmoittauduttava sosiaalitoimistossa, kun sama järjestely olisi ollut hoidettavissa myös vaivattomammin koulun kautta.
Useissa muissa kunnissa on mahdollisuus tilata ja noutaa ruokaa etäkoululaisille huomattavasti kevyemmällä menettelyllä Esimerkiksi Sipoossa kouluruokaa voi tilata yksinkertaisesti Wilman kautta, jolloin ruoka on jokaisen noudettavissa etukäteen ilmoitettuina noutoaikoina. Lisäksi Sipoo tarjoaa etäopetukseen osallistuville mahdollisuuden myös käydä ruokailemassa koulun tiloissa.
Kempeleen perussuomalainen kunnanvaltuutettu Arto Hämäläinen toteaa, että kouluruokailun hakujärjestely perustuu kunnanhallituksen päätökseen.
&#8211; Kyllä se kieltämättä on erikoinen järjestely, että ruokaa pitää hakea sosiaalitoimiston kautta, vaikka kyse onkin teknisestä seikasta. Käsitykseni mukaan jokainen sen ruuan silti edelleen saa ilmoituksella. Mutta kyllä ruuan saamiseen olisi pitänyt riittää pelkkä ilmoitus koululle.
Aterian saaminen ei voi perustua tarveharkintaan
Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne painotti aiemmin tänään, että kouluaterian saanti ei voi olla riippuvainen oppilaan tai hänen perheensä taustasta tai asemasta eikä perustua tarveharkintaan. Ranne vertaa kuntien vaihtelevia käytäntöjä ”villin lännen meininkiin.”
&#8211; Aterioinnin järjestämistavat vaihtelevat hurjasti eri kuntien välillä, saaden myös epäasiallisia ja jopa laittomia piirteitä. Joissakin kunnissa aterioita ei järjestetä lainkaan, joissakin annetaan ateriaseteleitä tai lahjakortteja kauppaan. Joissakin kunnissa ateriat toimitetaan koteihin, joissakin järjestetään keskitettyjä noutopisteitä, Ranne sanoo.
Hän on jättänyt tänään asiasta kirjallisen kysymyksen opetusministerille. Peruskoulun etäoppilaiden maksuton ateria on järjestettävä mahdollisimman yhtenäisesti ja helposti saavutettavasti niin, että yhdenvertaisuuslain vaatimukset täyttyvät, aterian saantia ei rajata laittomin tai epäasiallisin perustein, eikä oppilaita ja heidän perheitään leimata tai kyykytetä.

Kempele nöyryyttää etäopiskelevien koululaisten perheitä: Kouluruokaa saa vain sosiaalitoimiston kautta

Turvapaikanhakijoiden vastaanotosta aiheutuvat kustannukset ovat tämänkin vuoden talousarviossa yli 117 miljoonaa euroa. Kun suuri joukko suomalaisia on jäämässä työttömäksi tai lomautetuksi, maallamme ei ole varaa ottaa ulkomailta elätettäväksi henkilöitä, joilla ei ole edellytyksiä työllistyä ja elättää itseään Suomessa, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen.
Lännen Media uutisoi tänä aamuna, että hallitus kaavailee muutoksia turvapaikkarahaston käyttöön ottaakseen vastaan 175 turvapaikanhakijaa Kreikasta. Sisäministeriö on uutisen mukaan kaavaillut turvapaikanhakijoille koronatestejä, jotka tekisivät paikalliset viranomaiset Kreikassa, ja siirto-operaatio etenisi rajojen avauduttua.
&#8211; Turvapaikanhakijoiden tuominen Suomeen tässä tilanteessa osoittaa hallitukselta täydellistä harkintakyvyn puutetta. Yli 300 000 suomalaista on tällä hetkellä yt-neuvottelujen kohteena, ja monen toimeentulo on vaarantunut. Tässä tilanteessa hallituksen tulisi keskittyä omien kansalaistemme hyvinvoinnin ja toimeentulon varmistamiseen koronakriisin keskellä, Sanna Antikainen moittii.
Koko maailman sosiaalitoimisto
Vaikka turvapaikanhakijoiden siirtoon Suomeen saataisiin EU-rahoitusta, EU-rahoitus ei kuitenkaan kata siirron jälkeisiä kustannuksia.
&#8211; Turvapaikanhakijoiden vastaanotosta aiheutuvat kustannukset ovat tämänkin vuoden talousarviossa yli 117 miljoonaa euroa. Kun suuri joukko suomalaisia on jäämässä työttömäksi tai lomautetuksi, maallamme ei ole varaa ottaa ulkomailta elätettäväksi henkilöitä, joilla ei ole edellytyksiä työllistyä ja elättää itseään Suomessa. Suomella ei ole varaa toimia koko maailman sosiaalitoimistona etenkään nyt, Antikainen ihmettelee.
Tulijat taas nuoria miehiä?
Edustaja Antikainen ihmettelee myös tapaa, jolla tähänastiset turvapaikanhakijat maahamme ovat valikoituneet.
&#8211; Vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisin aikana Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista 81 % ja myönteisen päätöksen saaneista 73 % oli miehiä. Myös vuonna 2018 yli 70 prosenttia 14-34-vuotiaista turvapaikanhakijoista oli miehiä. Tästä huolimatta haavoittuvimmassa asemassa pakolaisleireillä ovat naiset, jotka elävät jatkuvan seksuaalirikosten uhan alla. Voisiko hallitus kerrankin tutkia turvapaikkapolitiikkansa sukupuolivaikutukset ja auttaa vaihteeksi naisia? Antikainen kysyy.
Antikainen on jättänyt tänään eduskunnassa sisäministeri Maria Ohisalon vastattavaksi asiaa koskevan kirjallisen kysymyksen.

sosiaalitoimisto

Euroopan kylmetessä Saksa lämpiää EU:n yhteiselle velalle – Purra: Hallitus ei voi kävellä eduskunnan tahdon yli

Antikainen: Onko hallituksen perintö maakuntien Suomelle köyhyys ja sähkölaskujen maksattaminen sossussa?

Asialla turhautunut asiakas? Palopommeja sosiaalitoimiston seinään Malmössä

Yrittäjä-lähihoitajaperhe jätettiin yksin koronakriisin keskellä – tukea saadakseen olisi pitänyt valehdella

Kempele nöyryyttää etäopiskelevien koululaisten perheitä: Kouluruokaa saa vain sosiaalitoimiston kautta

Antikainen: Miksi hallitus miettii turvapaikanhakijoita eikä keskity suomalaisten pelastamiseen kriisin keskellä?

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025