Sosiaaliturva

Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Suomen nykyisenkaltainen sosiaaliturvajärjestelmä vetää puoleensa sen kaltaista maahanmuuttoa, joka väistämättä muodostuu rasitteeksi julkiselle taloudelle. Perussuomalaiset esittää tulevaisuuden ratkaisuksi kansalaisuusperusteista sosiaaliturvan mallia, jolla järjestelmän väärinkäytöksiä on mahdollista estää.

Perussuomalaiset jakaa yleisen huolen maamme työttömyydestä ja painottaa työttömyyden olevan tragedia niin yksilöille, kotitalouksille kuin koko yhteiskunnallekin. Perussuomalaiset kuitenkin korostaa, että keskustan ja Liike Nytin välikysymyksessä hallitukseen kohdistuva kritiikki on ihmisten harhaanjohtamista.

Sisäministeri Mari Rantasen mukaan Suomen maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan suunnanmuutoksen on saatava jatkoa. Ulkomaalaisten heikko työllisyys, kasvava riippuvuus sosiaaliturvasta ja hallitsematon työperäinen maahanmuutto kuormittavat yhteiskuntaa. Ratkaisuksi Rantanen kannattaa perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran esittämää velvoittavampaa linjaa – Tanskan mallia.

Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että Suomi siirtyy ennemmin tai myöhemmin maahanmuuttajien velvoittavampaan sosiaaliturvaan julkisen talouden ongelmien ja muuttuneen maailman vuoksi. Purra arvioi, että nykyinen malli lähestyy loppuaan, koska Suomi hakee jatkuvasti ulkomailta lisää työntekijöitä matalapalkka-aloille eivätkä Suomessa jo olevat maahanmuuttajat näe työntekoa kilpailukykyisenä vaihtoehtona saavutettuun sosiaaliturvan tasoon verrattuna.

Torstain eduskunnan kyselytunnilla kansanedustajat keskustelivat muun muassa hallituksen tekemästä toimeentulotuen kokonaisuudistuksesta. Perussuomalaisten kansanedustaja ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen Mikko Lundén totesi puheenvuorossaan uudistuksen vahvistavan toimeentulotuen alkuperäistä tarkoitusta.

Suomen maatiloilla on tällä hetkellä vaikeuksia löytää työntekijöitä. Kotimaassa tekijöitä kyllä olisi tarjolla, mutta työnteon kannustinongelmat nousevat usein esteeksi työn tekemiselle. Samaan aikaan monissa paikoissa haikaillaan Suomeen lisää ulkomaista halpatyövoimaa.

Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Kanariansaarilla on verotus ja ilmasto kohdallaan, mutta silti talous ei oikein toimi. Suomessa ei ole kohdallaan verotus eikä ilmasto, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Kun Yhdysvaltojen Minnesotasta alkoi tihkua tietoja somaleiden jättimäisistä sosiaaliturvaan ja julkisiin palveluihin liittyvistä miljardihuijauksista, moni järkyttyi. Huijaukset oli toteutettu käyttämällä hyväksi ihmisten hyväntahtoisuutta: puhuttiin lasten ruokintaohjelmista, autismipalveluista ja hoivasta. Rahaa käytettiin aivan muuhun kuin mihin se oli tarkoitettu, ja sitä virtasi myös Somaliassa toimivan terroristijärjestö al-Shabaabin rahoittamiseen, kirjoittaa perussuomalaisten varakansanedustaja ja Vaasan kaupunginvaltuutettu Jukka Mäkynen.

Opiskelijaviisumi ei jatkossa ole enää perhelippu Suomeen. - Jatkossa opiskelija tulee opiskelemaan – ei elättämään perhettä suomalaisella sosiaaliturvalla, sanoo valtiovarainministeri Riikka Purra.

Hallitus tiukentaa toimia sosiaaliturvan väärinkäytösten estämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön valmisteleman esityksen mukaan Kela saisi jatkossa laajemmat oikeudet tarkistaa etuuksia hakevien ja saavien asiakkaiden pankki- ja tilitietoja sähköisesti silloin, kun on perusteltu epäily väärinkäytöksestä. Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen on nostanut sosiaaliturvan väärinkäytöksiin liittyvät riskit esiin Kelan ja sosiaaliturvajärjestelmän kehittämisen yhteydessä.

Perussuomalaiset kansanedustajat Kaisa Garedew ja Sanna Antikainen ovat jättäneet eduskunnalle kirjallisen kysymyksen sähkön tehomaksun kohtuullisuuden varmistamisesta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra linjaa, että Suomi on suomalaisten maa, jonka tulisi käyttää rajalliset resurssinsa oikein eli omiinsa. - Tämä päivänselvä asia on perussuomalaisuuden ytimessä, Purra sanoo.

Maahanmuuttajien uuden kotoutumistuen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alusta. Työttömät maahanmuuttajat, jotka saavat työmarkkinatukea, saisivat jatkossa vähemmän rahaa.

Vihreiden kansanedustaja Krista Mikkonen väitti Ilta-Sanomissa, että valtiovarainministeri Riikka Purran esitys sosiaaliturvan rajaamisesta vain Suomen kansalaisille olisi ”märkä rätti” ulkosuomalaisille ja estäisi heidän paluunsa Suomeen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen korjaa Mikkosen väitteet ja huomauttaa, että entisen maahanmuutosta vastanneen sisäministerin luulisi tietävän paremmin.

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen arvostelee SDP:n vaaliohjelmien käännöksiä useille kielille, kuten arabiaksi ja somaliksi. Hänen mukaansa monikielisyys kertoo puolueen vahvasta kannatuksesta vieraskielisten keskuudessa ja liittyy laajemmin keskusteluun tulkkauskustannuksista sekä sosiaaliturvan kohdentamisesta.

Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen puheenjohtaja Mira Nieminen pitää hallituksen esitystä (HE 81/2025 vp) tärkeänä uudistuksena, joka vahvistaa Kelan hallintoa, parantaa tiedonkulkua ja suojaa henkilöstöä.

Maahanmuuttajien saamat sosiaalietuudet ovat nousseet keskusteluun Iltalehden uutisen jälkeen, jossa valotettiin maahanmuuttajien saamaa summaa sosiaalietuuksista. Perussuomalaisten kansanedustaja Merja Rasinkangas pitää erityisesti tässä taloudellisessa tilanteessa summaa kestämättömänä.

Iltalehden julkaisema selvitys vieraskielisten osuudesta sosiaaliturvan saajissa paljastaa karun todellisuuden: maahanmuutto aiheuttaa hyvinvointivaltiolle kestämättömän kustannuspaineen. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbomin mukaan kyse on ongelmasta, josta perussuomalaiset ovat jo pitkään varoittaneet.

Saksan työnantajat ja talousneuvonantajat varoittavat sosiaalivaltion romahtamisesta, ellei sosiaaliturvaa uudisteta pikaisesti. Sosiaalimaksujen maksajia on yhä vähemmän ja käyttäjiä yhä enemmän. Rahat ovat lopussa. Monet pelkäävät löyhillä perusteilla annettavan sosiaaliavun hyödyttävän myös laiskottelijoita.

Eduskunnan syyskauden ensimmäisellä kyselytunnilla käytiin keskustelua syksyn budjettiriihestä. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen toi puheenvuorossaan esille, että tehdyt päätökset tulevat helpottamaan erityisesti tavallista kansalaista ja että kehitysyhteistyömenoista on säästetty enemmän kuin koskaan.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Mira Nieminen pitää tärkeänä, ettei vuoden 2025 budjettiriihessä kohdistettu sosiaaliturvaan uusia leikkauksia.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenet Mikko Polvinen, Jorma Piisinen, Miko Bergbom, Mikko Lundén ja Pia Sillanpää kiittävät hallitusta budjettiriihessä sovituista työllisyystoimista. Perussuomalaiset ovat erityisen tyytyväisiä siihen, että nuorten työllistymiseen kohdennetut toimet ovat työllisyyspaketin keskiössä.

Hallitus pyrkii budjettiriihen päätöksillä vauhdittamaan orastavaa talouskasvua, vahvistamaan kansalaisten luottamusta talouteen sekä edistämään työllisyyttä. Hallitus helpottaa etenkin nuorten pääsyä työelämään.

Ylen Ykkösaamun juontajan mukaan osa maahanmuuttoon käytetystä termistöstä olisi ”kytköksissä äärioikeistolaiseen salaliittoteoriaan”. Tähän Ykkösaamussa vieraillut perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra huomautti, että perussuomalaiset keskustelee maahanmuuttoilmiöstä mitattavissa olevien asioiden ja tilastotietojen kautta.

Eilisessä A-studiossa Yle oli etukäteen tavoitellut asetelmaa, jossa maahanmuuton haittoja ja kustannuksia veronmaksajalle hämärretään tunnepuheella ja pöyristelyllä. Tällä kertaa Yle ei täysin onnistunut.

Valtiovarainministeriön sisäiset budjettineuvottelut ovat jatkuneet Espoossa ja niiden tuloksista kerrotaan tarkemmin vielä tänään illansuussa. Valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi neuvottelujen kulkua lounastauolla.

Valtion vuoden 2026 tulo- ja menoarvion valmistelu on meneillään valtiovarainministeriön sisäisissä budjettineuvotteluissa. Tavoitteena on löytää myös miljardin lisäsäästöt. Neuvotteluja johtava valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi aamulla ennen neuvottelujen alkamista, että vielä löytyy leikattavaa, "jota suomalaisen veronmaksajan ei välttämättä tarvitse lainan takaisinmaksun kautta kustantaa".