Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

sotaharjoitus

Nato-sotaharjoituksesta kertovan liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen puhe on hätkähdyttävän suoraa. Hän kertoo, mitä oikeasti tapahtuisi, jos viides artikla laukeaisi ja Suomeen hyökyttäisiin.

Lulu Ranne kuvaa sotaharjoitusta:
&#8221;Vihamieliset joukot lähtivät lähestymään Suomen kriittisiä kohteita. Lähtivät romauttamaan infraamme &#8211; nettiyhteyksiä, kuljetuksia , elintarvikeiden liikkumista.
Tilanne, jossa länsimaihin hyökätään, niin pyrkii vihollinen ensimmäisenä lamauttamaan yhteiskunnan kaikkien kriittisemmät toiminnot. Yhteydet eivät pelaa. Eivät nettiyhteydet, eivät tieyhteydet, eivät rautatieyhteydet. Ruoka ei liiku, energia ei saa, autot eivät liiku. Kaikki kriittiset yhteydet halutaan katkasta.&#8221;
Merkittävä osa liikenne- ja viestintäministeriön vastuulla olevista asioista liittyy turvallisuuteen.
Katso videohaastattelu täältä (20 min):
<iframe loading="lazy" title="Ministeri Lulu Ranne: Jos Suomeen hyökätään, näin me toimimme" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/rYQMpQFda_s?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>

Ministeri Lulu Ranne: Näin Suomi toimisi, jos tänne hyökättäisiin (video)

Eduskunnassa käsitellään turvallisuusympäristön muutosta koskevaa ajankohtaisselontekoa, joka pohjustaa keskustelua ja päätöstä Natoon liitymisestä. Selontekoa käsittelee 11 valiokuntaa. Sosiaali- ja terveysvaliokuntaan selontekoa ei tuotu. Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen moittii tätä toimintatapaa.
 
Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen vaatii, että turvallisuusselonteko tuodaan myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiteltäväksi, sillä kriisiaikana terveydenhuoltojärjestelmän toimivuus, kesto ja kantokyky on keskeistä.
&#8211; Nato-keskustelussa terveydenhuollon toimivuudella on myös paikkansa, Juvonen sanoo.
Sote-ala kuuluu keskeisesti huoltovarmuuteen
Selonteossa arvioidaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksia sekä Suomen kokonaisvaltaista varautumista talouteen, kriisinsietokykyyn, huoltovarmuuteen, sisäiseen turvallisuuteen, kyberturvallisuuteen, hybridivaikuttamiseen ja kriittiseen infrastruktuuriin.
&#8211; Huoltovarmuuteen kuuluu keskeisenä osana sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyvyn, osaamisen ja resurssien turvaaminen.
Sote-infrastruktuurin ylläpito avainasemassa kriisitilanteissa
Sosiaali- ja terveydenhuollon infrastruktuuri on juuri tätä kriittistä infraa, ja sen ylläpito kriisitilanteissa on avainasemassa. Juvonen huomauttaa, ettei pidä unohtaa huolehtia siitä, että huoltovarmuus, lääkinnällinen huolto, materiaalinen valmius, henkilöstö sekä kenttäsairaanhoito ja -ensiapu saadaan toimimaan.
&#8211; Olemme nähneet, miten Venäjä on pommittanut Ukrainassa muun muassa synnytyssairaaloita. Hauraimpiin kohteisiin on isketty, Juvonen muistuttaa.
Kenttäsairaanhoidon toiminta syytä nostaa esiin
Turvallisuusselonteon käsittelyssä on syytä nostaa esiin kenttäsairaanhoidon ja lääkinnän toiminta. Toiminta haastavissa olosuhteissa, kuten maastoharjoituksissa sekä sota- ja ampumaharjoituksissa, vaatii vahvaa osaamista ja nopeaa reagointikykyä esimerkiksi äkillisissä ensiaputilanteissa.
&#8211; Maastossa toimiminen tilanteissa, joissa vaaditaan paineensietoa ja kykyä mukautua vallitseviin tilanteisiin, vaatii vahvaa osaamista terveydenhuollon henkilöstöltä, Juvonen kiteyttää.
&nbsp;

Turvallisuusselonteko tuotava myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn – Juvonen: Nato-keskustelussa terveydenhuollon toimivuudella on myös paikkansa

Eduskunta aloitti keskiviikkona turvallisuusympäristön muutosta koskevan ajankohtaisselonteon käsittelyn. Selonteko lähetettiin peräti 11 valiokuntaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen ihmettelee, miksi sosiaali- ja terveysvaliokunta jätettiin käsittelyn ulkopuolelle, vaikka kriisiaikana terveydenhuoltojärjestelmän toimivuus on hyvin keskeisessä roolissa.

&#8211; Selonteossa arvioidaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksia sekä Suomen kokonaisvaltaista varautumista talouteen, kriisinsietokykyyn, huoltovarmuuteen, sisäiseen turvallisuuteen, kyberturvallisuuteen, hybridivaikuttamiseen ja kriittiseen infrastruktuuriin. Huoltovarmuuteen kuuluu kuitenkin keskeisenä osana myös sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyvyn, osaamisen ja resurssien turvaaminen, Arja Juvonen muistuttaa.
Huoltovarmuuteen ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota
Jo koronapandemian kohdalla nähtiin, ettei huoltovarmuuteen ole Suomessa kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Juvonen ihmettelee, muistaako hallitus lainkaan, mitä koronapandemian alussa tapahtui. Maskeja oli varattu normaalikäytön tarpeisiin mutta ei kriisitilanteisiin, eikä hankintakanavia ollut valmiina. Sitten maskeja lähdettiin hankkimaan hämäriltä liikemiehiltä arvattavissa olevin seurauksin.
&#8211; Tehohoitopaikoista oli pulaa, ja pulan keskeisenä osana oli laitteiden lisäksi koulutetun henkilökunnan puute. Aluesairaalaverkostomme alasajo on jatkunut koko 2000-luvun. Turvallisuuspolitiikasta puhuttaessa on myös huomioitava sosiaali- ja terveydenhuollon materiaalinen valmius ja koulutettu henkilöstö, jotka ovat palvelujen jatkuvuuden edellytys. Näistä kummastakaan hallitus ei ole pitänyt riittävästi huolta, Juvonen moittii.
Myös Puolustusvoimien lääkintähuollosta puhuttava
Turvallisuusselonteon käsittelyssä Juvonen nostaa esiin myös kenttälääkinnän aseman. Sotilaslääketieteen keskus huolehtii varusmiesten ja Puolustusvoimien henkilökunnan terveydestä, järjestää kenttälääkinnän koulutusta ja tekee myös sotilaslääketieteellisisiä tutkimuksia.
&#8211; Kenttäsairaanhoitajat työskentelevät varuskuntien terveysasemilla sekä maastossa. Heidän tehtäviinsä kuuluu muun muassa terveydenhuollon tarjoaminen varusmiehille, varusmiesten terveystarkastukset, ensiapu ja kenttälääkintäkoulutukset, sota- ja ampumaharjoitusten lääkintähuolto ja maastossa palvelusturvallisuudesta huolehtiminen.
&#8211; Kenttäsairaanhoitajien toiminta haastavissa olosuhteissa, kuten maastoharjoituksissa ja sota- ja ampumaharjoituksissa vaatii vahvaa osaamista ja nopeaa reagointikykyä esimerkiksi äkillisissä ensiaputilanteissa.
&#8211; Maastossa toimiminen tilanteissa, joissa vaaditaan esimerkiksi ehdotonta puhtautta ja aseptiikkaa, vaatii vahvaa osaamista terveydenhuollon henkilöstöltä. Selonteon yhteydessä pitäisi ehdottomasti puhua myös Puolustusvoimien lääkinnällisestä huollosta, Juvonen kiteyttää.
&nbsp;

Terveydenhuoltojärjestelmä unohdettiin kokonaan turvallisuusselonteossa – ”Muistaako hallitus lainkaan, mitä koronapandemian alussa tapahtui?”

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kysyi torstain kyselytunnilla ympäristöasioista vastaavalta ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Karilta (vihr.), aikooko hallitus huolehtia siitä, että EU:n lyijyasetus ei tule koskemaan reserviläisjärjestöjä. Muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa lyijykielto heikentäisi reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä.

&#8211; Tilanne on muuttunut. Olimme ajoissa asialla, mutta nyt on kriisi päällä. Miten suhtaudutte asiaan? kansanedustaja Juha Mäenpää tiukkasi vihreältä ympäristöministeri Emma Karilta.
<a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-38-2022?start=1132&amp;end=1218&amp;speaker=1437">Suullisen kysymyksensä</a> aluksi edustaja Mäenpää huomautti, että on ollut liikenteessä asian suhteen jo kauan ennen nykyistä sodan laajentumista Ukrainassa:
&#8211; Reserviläisjärjestöjä on huolettanut jo muutaman vuoden ajan Euroopan unionin lyijyasetus, joka haittaisi heidän toimintaansa. Esitin hallituksen vuosikertomuksen 2019 lausuntoon kappaletta, joka eteni sitten meidän puolustusvaliokunnan mietintöön puolustusselonteosta.
&#8211; Se kuuluu seuraavasti: ”Valiokunta viittaa tässä yhteydessä hallituksen vuosikertomuksesta 2019 antamaansa lausuntoon, jossa tuotiin esiin, että mahdollisen Euroopan unionin lyijyasetuksen voimaantulo ei saa heikentää reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä eikä harjoitustoimintaa.”
Toimintakykyinen reservi on puolustuskyvyn perusta
Mäenpää viittasi suullisessa kysymyksessään vuonna 2020 puolustusvaliokunnassa läpi menneeseen esitykseensä liittyen lausunnon antamiseen hallituksen vuoden 2019 vuosikertomuksesta. Valiokunnan yksimielisen <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PuVL_3+2020.aspx">lausunnon</a> kirjaamisesta Mäenpää haluaa erityisesti kiittää vasemmistoliiton Markus Mustajärveä, SDP:n Mika Karia ja kokoomuksen Timo Heinosta. Kirjauksessa sanotaan:
&#8211; Ennaltaehkäisevän sotilaallisen puolustuskyvyn perusta on vahva ja toimintakykyinen koulutettu reservi, jonka sotilaallisia taitoja ylläpidetään kertausharjoitusten lisäksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen reserviläisjärjestöjen toimesta. Vuonna 2019 vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöt nostivat huolenaan esiin Euroopan unionin suunnitellun lyijyasetuksen, jonka koettiin heikentävän ja rajoittavan vapaaehtoisen maanpuolustuksen harjoitustoiminnan järjestämisen mahdollisuuksia.
&#8211; Mahdollisen lyijyasetuksen voimaantulo ei saa heikentää reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ja harjoitustoimintaa. Reserviläisjärjestöjen toiminta tulee huomioida osaksi ennaltaehkäisevää sotilaallista puolustuskykyä.
Ympäristöministeri meni sanattomaksi
Ilmasto- ja ympäristöministeri Emma Kari meni sanattomaksi eikä kyennyt vastaamaan kysymykseen. Puhemies Matti Vanhanen (kesk.) ohjasikin kysymyksen ympäristö- ja ilmastoministerin sijaan puolustusministerille.
&#8211; Hallituksen tavoitteena on se, että maanpuolustuksen edut turvataan myös tämän lyijyasetuksen käsittelyssä, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) totesi vastauspuheenvuorossaan.
&nbsp;

Huolehtiiko hallitus siitä, että EU:n lyijyasetus ei tule koskemaan reserviläisjärjestöjä?

Rytinä ja pauke on kova, kun Venäjän armeijan uusimmat T-80BVM taistelupanssarivaunut möyrivät selkosilla ja rikastuttavat pohjoisen köyhää luontoa alikaliiperiammuksillaan. Meneillään on Pohjoisen laivaston ilmoituksen mukaan 2 000 sotilaan ja 400 erikoisajoneuvon taktinen sotaharjoitus aivan Norjan rajan tuntumassa, Suomen pään päällä. Meneillään on samalla taistelu arktisen alueen taloudellisesta herruudesta.

Venäjä on jo jonkin aikaa alleviivannut läsnäoloaan Arktisilla alueilla ja meno tuntuu vain kiihtyvän. Lisäpotkua sotilaalliseen pullisteluun on tullut samaa tahtia, kuin presidentti Vladimir Putinin kannatus on mennyt alamäkeä.
Kuluneella viikolla Norjan ja Suomen rajojen läheisyydessä jatkuneet sotaharjoitukset ovat kiinteä osa Venäjän voimannäyttöä, jolla arktisista alueista rakennetaan uutta taloudellista uskottavuutta vanhalle sotilaalliselle suurvallalle.
Ryntäys Arktikalle käynnissä
Kuljetukset Venäjän arktisiin tukikohtiin ovat armeijan logistiikkalaitoksen mukaan kasvaneet tammi-syyskuussa 200 prosenttia. Putin <a href="https://thebarentsobserver.com/en/2019/09/2000-troops-training-new-tanks-along-border-norway">ympäristöpoliittisen</a> erikoisasiantuntija Sergei Ivanovin ansioksi voidaan lukea se, että lähinnä Novaja Zemljan alueelta on kerätty 3 000 tonnia romua takaisin kierrätykseen. Rauhanomaisesta boomista alueella taas kertoo se, että laivakuljetukset pohjoista reittiä Euroopan ja Kaukoidän välillä ovat kasvaneet alkuvuonna 40 prosenttia.
Venäjän aktiviteetti Suomen rajoilla ei ole pelkästään uhka vaan myös mahdollisuus. Näin on erityisesti arktisen merenkulun tietämyksen osalta. Suomessa on etupäässä suunniteltu, mutta myös jatkuvasti rakennettu aluksia Venäjän arktisten toimijoiden käyttöön. Nyt Venäjän suurin varustamo suunnittelee vakavissaan suurten arktisten risteilyalusten tilaamista. Se onnistuisi mainiosti varustamon ennen omistamalla Helsingin telakalla, jossa itse asiassa jo valmistaudutaan kahden pienemmän arktisen risteilyaluksen rakentamiseen.
Pohjoisessa kaikki kukkii nopeasti
Venäjän viimeisimmän sotaharjoituksen vei läpi 200. moottoroitu tykistöprikaati, joten mukana harjoituksessa häärivät uusimpien tankkien lisäksi raketinheittimet, rynnäkkötykit ja dronet. Kuten joukkojen kokoonpanosta voi päätellä, kyse ei ollut puolustautumisesta, vaan nopeasta etenemisestä. Joukot operoivat Luostarin tukikohdasta, joka sijaitsee vain 10 kilometrin päässä Norjan rajasta. Harjoituksen teemana oli järjestäjän mukaan “joukkojen johtaminen nopeasti vaihtuvan tilannekuvan operaatiossa”.

sotaharjoitus

Ministeri Lulu Ranne: Näin Suomi toimisi, jos tänne hyökättäisiin (video)

Turvallisuusselonteko tuotava myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn – Juvonen: Nato-keskustelussa terveydenhuollon toimivuudella on myös paikkansa

Terveydenhuoltojärjestelmä unohdettiin kokonaan turvallisuusselonteossa – ”Muistaako hallitus lainkaan, mitä koronapandemian alussa tapahtui?”

Huolehtiiko hallitus siitä, että EU:n lyijyasetus ei tule koskemaan reserviläisjärjestöjä?

Arktiset alueet tärkeitä taloudelle – Venäjä kalistelee uusia aseitaan Suomen pään päällä

Uusimmat

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025