Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

sote-hyvinvointialueet

Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas rauhoitteli puolueen jäseniä ja kannattajia, että aluevaalien laimeaksi jääneestä kannatuksesta huolimatta ei tarvitse olla pätkääkään huolissaan tulevista eduskuntavaaleista. Jo etukäteen tiedettiin hyvin, ettei aluevaaleista muodostuisi kovin mediaseksikästä vaalikampanjaa.

Suomen valtiolla on vain yksi kassa, ja kysymys kuuluu, jääkö siitä jakovaraa. Kansanedustaja Mauri Peltokangas kertoo perussuomalaisen politiikan tähtäävän siihen, että varojen käyttö on priorisoitava siten, että suomalainen tosiaan tulee ensin.
Nykyisen hallituspolitiikan suurimpana ongelmana Peltokangas pitää sitä, että rahaa käytetään valtavia määriä toissijaisiin asioihin, kun ne rahat voitaisiin käyttää vaikka hyvinvointialueiden rahoittamiseen.
&#8211; Mutta se ei käy nykyvaltapuolueille, koska he haluavat parantaa maailmaa. Välillä tulee mieleen, että onko se sitten niin hienoa, kun saa lyödä sen sulan hattuun ja näytellä hyvää, kun mitään ei kuitenkaan saada aikaan sillä maailmalle syydetyllä rahalla, Peltokangas kritisoi.
Suomalainen ensin
Peltokangas on kiertänyt paljon Suomea juttelemassa ihmisten kanssa ja huomannut, että keskustelu menee hyvin usein siihen, miten arjessa pärjätään. Hän ihmettelee, mikä politiikassa on niin vaikeaa, ettei esimerkiksi ruokajonoja saada Suomesta loppumaan.
Peltokankaan mielestä jokaisen suomalaisen on tultava ensin, ennen kuin syydetään euroakaan ulkomaille.
&#8211; Minun aivoihini ei mahdu sellainen ajatus, että otetaan velkaa ja heitetään se raha savannille samaan aikaan kuin suomalaiset jonottavat ruokaa.
Hyvävelijärjestelmä ja hillotolppaparatiisi
Peltokangas on pöyristynyt ”demokratiarahaksi” kutsutusta piilopuoluetuesta, jota esimerkiksi keskusta on ajanut kuin käärmettä pyssyyn. ”Demokratiaraha” on poissa tekeviltä käsiltä. Sillä rahalla voisi palkata sairaanhoitajia ja muita terveydenhuollon ammattilaisia.
&#8211; Mutta ei, on eräiden puolueiden tahto vetää kaikki mahdollinen hillo näistä himmeleistä. Olen itse sanonut, että tämä on sellainen hyvävelijärjestelmä ja hillotolppaparatiisi, johon tullaan syytämään suomalaisten rahoja yllättäviä määriä. Seuratkaapa vaan, miten tässä tulee käymään, Peltokangas varoittaa.
&nbsp;

Peltokangas: Varojen käyttö on priorisoitava niin, että suomalainen tulee ensin

Julkisuudessa on kysytty, miksi perussuomalaiset puhuvat kehitysavun kuluista tai laittomasti maassa olevien palveluista aluevaalien yhteydessä. Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri vastaa.

&#8211; Miksi emme puhuisi, koska lopulta kyse on samoista resursseista ja rahat otetaan samasta rahapussista? Rahan käyttäminen kehitysapuun ja sote-palveluiden tarjoaminen laittomasti maassa oleville on pois suomalaisten saamista palvelusta. Näiden maksaja on suomalainen työntekijä, eläkeläinen ja yrittäjä veroillaan, puolueen 1. varapuheenjohtaja Leena Meri toteaa.
Muut puolueet tuntuvat pitävän Suomea niin rikkaana maana, että sillä on varaa roiskia varoja eteläisiin EU-maihin erinäisinä tukipaketteina ja kehitysapuna maailmalle.
&#8211; No, miksi suomalaisen sairaanhoitajan täytyy miettiä, riittääkö palkka edes perheen välttämättömiin perusmenoihin? Niin sote- kuin myös muiden alojen työntekijät käyttävät pahimmillaan parin työtunnin tulot pelkästään siihen, että pystyy kulkemaan työmatkansa, Meri hämmästelee.
Vaihtoehtoa autoilulle ei ole
Kalliit kustannukset koskevat myös sotealan kalustoa. Paloauto, ambulanssi tai kotisairaanhoitajan auto eivät kulje tyhjällä. Silti hallitus ei edes harkitse polttoaineverojen laskua.
&#8211; Tosiasiallisesti bensan hinta vaikuttaa hyvinvointialueiden toimintaan ja vaihtoehtoa autoilulle ei ole, sanovatpa maailmanparantajat mitä tahansa.
&#8211; Siksi me puhumme näistä teemoista. Nämä toissijaisiin kohteisiin käytetyt rahat ovat pois suomalaisten palveluista ja käteen jäävistä rahoista, olkoon kyse kunta-, alue- tai eduskuntavaaleista. Meille suomalainen tulee ensin, jokaisissa vaaleissa ja jokaisessa päätöksessä, Meri sanoo.
&nbsp;

Miten bensan hinta ja kehitysapu liittyvät aluevaaleihin? – Leena Meri: ”Kyse on samoista resursseista ja rahat otetaan samasta rahapussista”

Perussuomalaisen ajatuspaja Suomen Perustan hallituksen uusi puheenjohtaja on Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén. Perussuomalaisten eurovaaliehdokkaana vuoden 2019 vaaleissa ollut Virén on hyvin huolissaan Suomen talouden kasvunäkymistä.

Muun muassa finanssipolitiikan tutkimukseen, mallintamiseen ja ennustamiseen erikoistuneen Matti Virénin näkymät Suomen tulevaisuudesta ovat harmaita. Suomen talouden kasvunäkymät ovat hyvin heikot verrattuna esimerkiksi vuosiin ennen suurta lamaa tai vuoden 2008 finanssikriisiä.
&#8211; En tiedä, tajuavatko ihmiset edes, miten heikot Suomen talouden kasvunäkymät ovat. Pian ollaan siinä tilanteessa, että talouden kasvu on yhden prosentin luokkaa. Se tarkoittaa, että nuppia kohden kasvu on melkein nollassa. Tulevina vuosina reaalinen elintasomme ei parane, ja kun kohta 15 viimeistä vuotta on Suomessa eletty velaksi, joudutaan niitä velkoja jossain vaiheessa maksamaan takaisinkin, Virén ennustaa.
Tulevaisuudessa jaettavaa ei enää ole
Kun Suomen elintaso viime vuosisadalla kasvoi aivan valtavasti, pelkää Virén, että suomalaisille tulee olemaan hyvin vaikeaa tottua sellaiseen tilanteeseen, missä on hirveän vähän jaettavaa. Virénistä tuntuu vähän pahalta esimerkiksi kuunnella aluevaaliehdokkaiden vaalilupauksia, joista tuntuu puuttuvan realismi täysin.
&#8211; Ongelmiin tarjotut ratkaisut ovat myös omituisia. Ehkä enemmistö myöntää, että meillä tulee jatkossa jotain ongelmia olemaan. Ehkä. Ratkaisuksi näihin ongelmiin esitetään lisää koulutusta, lisää tutkimusta, lisää tuottavuutta, lisää maahanmuuttoa ja niin edelleen. Kaikki politiikkasuositukset pitävät sisällään yhden sanan, eikä niitä sanoja ole paljon. Kukaan ei koskaan erittele, mitä nämä sanat tai iskulauseet tarkkaan ottaen tarkoittavat, Virén ihmettelee.
Politiikkasuositukset ovat pelkkiä sanoja
Yhteiskunnassa vallitsee tietty konsensus sen suhteen, että koulutustasoa on parannettava, mutta ajatusta hieman latistaa se, että koulutustason parantaminen tuntuu tarkoittavan pelkästään koulutusvuosien lisäämistä. On samantekevää, opetetaanko kouluissa matematiikkaa, biologiaa vai sukupuolentutkimusta, kunhan koulutusta lisätään. Samoin myös tutkimukseen annetaan lisää rahaa, eikä ole väliä sillä, mitä tutkitaan, kunhan rahat jotenkin käytetään. Hieman sama on myös kehitysavun kanssa; pääasia, että rahat menevät johonkin hyvältä kuulostavaan tarkoitukseen.
&#8211; Tai sitten sanotaan, että meidän pitää tuoda lisää ihmisiä Suomeen. Keskustelu loppuu viimeistään siihen, että sanotaan heidän olevan osaajia. Koskaan ei keskustella siitä, mistä heitä saadaan, millä edellytyksillä, mihin he menevät ja millä palkoilla. Politiikkasuositukset ovat pelkkiä sanoja, jotka toistuvat eri järjestyksessä, vähän kuin vaalipaneelissa, Virén puuskahtaa.
&#8211; Onko tosiaan niin, että nämä asiat ovat yksiselitteisen positiivisia aina, vai liittyykö niihin jotain haittavaikutuksia? Eikö esimerkiksi ilmastonmuutoksen niin sanottu torjuminen tosiaan maksa mitään? Minusta on äärimmäisen epä-älyllistä väittää, että mitkään politiikkahankkeet eivät koskaan maksa mitään eikä niille ole mitään vaihtoehtoa, koska kaikissa hankkeissa on väistämättä sekä hyvät että huonot puolensa.
Ongelmat ratkaistaan siirtämällä ne tulevaisuuteen
Virén suhtautuu kriittisesti myös tuleviin sote-hyvinvointialueisiin. Hän myöntää, että mitään yksiselitteisesti parasta järjestelmää Suomelle ei olekaan ja julkisen terveydenhuollon järjestäminen on äärettömän hankalaa. Kun järjestelmä on kuitenkin Suomessa rakennettu pitkälti julkisen sektorin varaan, on aika vähän kyetty sanomaan, mitä sote-malli tulee maksamaan. Virén ei ole nähnyt yhtään siedettävää laskelmaa siitä, mitä sotealuemalli maksaa ja miten sen kustannukset hoidetaan. Sen sijaan utopistisia ”kolme miljardia ATK-säästöjä” -väitteitä vilahtelee julkisuudessa.
&#8211; Minua kauhistuttaa, miten pienellä tiedolla nytkin tässä operoidaan, ja ongelmat ratkaistaan siirtämällä ne tulevaisuuteen. Itse en kyllä rehellisesti sanoen ymmärrä, että kun Suomi on kuitenkin olemattoman pieni maa, niin miksi täällä pitää olla kolme eri julkisen sektorin kerrosta. Se tuo joka tapauksessa hirveästi lisää kustannuksia yhteiskunnalle kasvaneen byrokratian myötä, Virén pohtii.
Perusongelmamme eivät ole organisaatio-ongelmia
Virénin mielestä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus olisi kannattanut sittenkin toteuttaa niin, että valtio ja kunnat olisivat riittäneet julkisen sektorin kerroksiksi. Siinä tapauksessa valtio olisi hoitanut terveydenhoidon ja kunnat muut sote-asiat. Virén pitää ongelman perussyynä Suomen poliittista järjestelmää, jossa on melkein kymmenen keskenään lehmänkauppoja tekevää puoluetta, jolloin tällaiseen ilmeisen epäsuosittuun ratkaisuun on mahdollista päätyä.
&#8211; Perusongelmamme eivät ole organisaatio-ongelmia, vaan ne liittyvät liian epätasaiseen talouskehitykseen maan sisällä. Meillä on liian vähän rahaa ylipäätään, elintaso ei nouse, väki vanhenee ja sairaudenhuoltokulut kasvavat kaiken aikaa. Mikään maakuntahallinto ei ratkaise näitä ongelmia. Ne, jotka väittävät, että maakuntauudistus ratkaisee meidän sote-ongelmamme, eivät puhu totta, Virén väittää.
Taloustieteilijän on vaikea olla puuttumatta 
Matti Virén on taloustieteilijä, joka ei ole pysytellyt vain akateemisen tutkimuksen piirissä. Hän myöntää, että on hirveän vaikeaa olla työntämättä näppejä myös poliittisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin. Vaikka Virén on suomalaisittain harvinaiseen tapaan tehnyt yhteistyötä myös perussuomalaisten kanssa ja on nyt siis myös Suomen Perustan hallituksen puheenjohtaja, hän ei omasta mielestään ole mitenkään poliittinen henkilö eikä myöskään minkään puolueen jäsen.
&#8211; Ajan saatossa olen vain ollut entistä enemmän tekemisissä ihmisten kanssa, joilla on ollut sidoksia perussuomalaisiin. Timo Soini oli aikoinaan hyvin paljon kontaktissa kanssani Euroopan velkakriisiin liittyen, mutta ministeripestin jälkeen Timo ei enää ole tarvinnut neuvoja. Sen jälkeen olen ollut tekemisissä aika monen muun perussuomalaisen kanssa, ehkä eniten Suomen Perustan pitkäaikaisen toiminnanjohtajan Simo Grönroosin kanssa. Siksi tutuksi ovat tulleet monet Suomen Perustan hankkeet, Virén kertoo.
Keskustelukulttuuri sairaalla tavalla lokeroitunut
Virén pitää suomalaisessa keskusteluilmapiirissä hankalana sitä, että puoluesidonnaisuudet latistavat keskustelua. Hän on huomannut esimerkiksi somessa, että monetkaan eivät oikeastaan keskustele keskenään, vaan heille riittää se, että tiedetään ihmisten taustaryhmät ja puoluesidonnaisuudet.
&#8211; Olen huomannut senkin, että keskustelu on Suomessa sairaalla tavalla lokeroitunut. Vihreät keskustelevat vain keskenään, demarit keskenään, ja siitä pidetään mustasukkaisesti kiinni eikä mennä rajojen ulkopuolelle. Suomalainen yhteiskunnallinen keskustelu ylipäätään on joskus vähän väsyttävää, kun omia mielipiteitä ei edes aidosti esitetä, vaan ennemminkin vedotaan auktoriteetteihin ja instituutioihin ikään kuin ne olisivat erehtymättömiä. Jos et ole niiden piirissä, sinua ei ole olemassa.
Media valinnut puolensa peruuttamattomasti
Ajatuspaja Suomen Perusta on suurten organisaatioiden ulkopuolella ja poikkeaa poliittisesta valtavirrasta. Siksi Virén pitääkin valitettavana, että ajatuspajan tutkimuksia on esimerkiksi median taholta otettu hyvin huonosti vastaan. Suomen Perusta on kuitenkin melkein ainoa taho Suomessa, joka on tehnyt maahanmuuton kustannuksiin tai ongelmiin liittyviä tutkimuksia, joista valtamedia ei ole maininnut halaistua sanaakaan.
&#8211; Näitä asioita Suomen Perustassa tutkinut Samuli Salminen on tehnyt kuitenkin helkkarin hyvää työtä. Siksi tuntuu mielestäni epäreilulta, että kaikesta siitä ponnistelusta ei näytä olevan mitään hyötyä, kun media ei halua edes tietää, että sellaista on tapahtunut, Virén pahoittelee.
&#8211; En tiedä, mikä tähän voisi olla ratkaisu. On hyvin vaikea muuttaa median asenteita, koska media tuntuu peruuttamattomasti valinneen puolensa. Ja sille puolelle mahtuu vain yksi totuus. Mikään ei muutu, ennen kuin sinne mahtuvat myös toisinajattelijat, olkoot he vaikka väärinajattelijoita.
&nbsp;

Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén on Suomen Perustan uusi puheenjohtaja – ”En tiedä, tajuavatko ihmiset edes, miten heikot Suomen talouden kasvunäkymät ovat”

Perussuomalaisten kansanedustajat ja aluevaaliehdokkaat Lulu Ranne ja Petri Huru vaativat jo ennestään huippuunsa trimmatun palo- ja pelastustoimen rahoituksen ja resurssien turvaamista sote-uudistuksenkin paineissa. Myös palomiesten eläkeikää on korjattava vähintään viisi vuotta alaspäin.
Helsingin yliopiston tutkijatohtori Johanna Vuorelma piti hassuna aluevaalikoneen kysymystä siitä, tulisiko pelastustoimen rahoitus turvata, vaikka rahoitusta joutuisi vähentämään sosiaali- ja terveyspuolelta (Suomenmaa 26.12.2021). Vuorelma ihmetteli, miksi niiden välillä pitäisi päättää, kun kaikki haluavat kaikkien palveluiden olevan hyviä ja riittäviä.
&#8211; Vuorelman kysymys lienee tahattoman sattuvasti valittu, sillä jos sosiaali- ja terveys- eli sote-palveluita johdettaisiin kuten palo- ja pelastustointa, meillä ei olisi hätäpäivää sote-palveluiden saatavuuden, vaikuttavuuden tai kustannusten kanssa, toteavat kansanedustajat Lulu Ranne ja Petri Huru.
&#8211; Tosiasiassa juuri tuollaisiin valintoihin aluevaltuutetut tulevat kuitenkin joutumaan, ellei hyvinvointialueiden johtamisessa ja toiminnan vaikuttavuudessa päästä aivan uudelle tasolle.
Turvallisuudesta ei voi enää tinkiä
Palo- ja pelastustoimi on vuosikausia toteuttanut kuntien loputtomat säästövaatimukset ja trimmannut toimintansa aivan äärimmilleen ja vielä siitäkin yli. Ranne ja Huru uskovat kyseessä olevan suurella todennäköisyydellä panos-tuotos-suhteeltaan Suomen vaikuttavin ja kustannustehokkain julkinen palvelu.
&#8211; Jatkuva trimmaaminen on kuitenkin johtanut moninaisiin ongelmiin niin vakinaisissa kuin sopimuspalokunnissakin. Pulaa on rahasta, viroista, ajanmukaisista terveellisistä tiloista, kalustosta, koulutuksesta, kaikesta. Normaalioloissa ongelmat eivät ehkä ole vielä juuri näkyneet kansalaiselle, mutta riskit varsinkin erikoisten ja pitkittyneiden tilanteiden hoitokyvylle kasvavat jatkuvasti, varoittavat Ranne ja Huru.
Kun on jo etukäteen selvää, että sote-uudistuksen sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset lähtevät lapasesta heti kättelyssä, pelkää Ranne, että paine palo- ja pelastustoimen rahoitukseen kajoamiseen kasvaa voittamattomaksi uusien hyvinvointipamppujen päissä.
&#8211; Niin ei saa käydä. Päinvastoin pelastussektorin rahoitus ja henkilöstön määrä, koulutus, toimintavalmius ja -kyky on sote-uudistuksenkin paineissa turvattava erillisellä sääntelyllä.
Huutava vääryys korjattava
Perussuomalaiskansanedustajat huomauttavat myös, että päätöksentekoa leimaa kasvavassa määrin piittaamattomuus fyysisen maailman rajoituksista. Nykyään palomiesten eläkeikä on sama kuin kaikilla muillakin. Vaikka palomiehen paikat pettävät yleensä viimeistään 55-vuotiaana, esimerkiksi tänään nelikymppiset palomiehet pääsisivät työeläkkeelle vasta jotain 68-vuotiaina.
&#8211; Paitsi etteivät pääse. Vaikka palomiehet joutuvat pitämään kunnostaan erityistä huolta, heidän riskinsä joutua työkyvyttömyyseläkkeelle on kaksinkertainen keskivertopalkansaajaan verrattuna ja heidän elinajanodotteensa on jopa 10 vuotta muita lyhyempi.
&#8211; Näin pahasti emme voi turvallisuudestamme huolehtivia pelastajia riistää. Heidän eläkeikäänsä on korjattava ainakin viisi vuotta alaspäin, Ranne ja Huru vaativat.
&nbsp;

Ranne ja Huru: Huippuunsa trimmattu palo- ja pelastustoimi ansaitsee parempaa

Monet poliitikot kantavat perustellusti huolta lapsiperheistä. Perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi kuitenkin toteaa, että yksin asuvat henkilöt, joita Suomessa on noin 1,25 miljoonaa naista ja miestä, eivät saa riittävää huomiota yhteiskunnan palveluverkossa.

&#8211; Erityinen huomio on syytä kohdistaa yksinäisiin miehiin. He elävät monenlaisten vaikeuksien saartamina. Toisin kuin yksinäisille naisille, yksinäisyys on monelle miehelle syynä heikkoon ruokavalioon, asuinolojen ja hygienian puutteisiin, päihteiden käyttöön ja terveyden ongelmiin, sanoo kansanedustaja Toimi Kankaanniemi.
&#8211; Näistä puolestaan seuraa usein työttömyys ja syrjäytyminen. Elatusmaksut ja katkenneet yhteydet entiseen puolisoon ja lapsiin kärjistävät monen vaikeuksia. Toisaalta poikamiehille juuri nuo ongelmat ovat usein syynä yksinäisyyteen, muistuttaa Kankaanniemi.
Yksin asuvat miehet erityisen hyviä työntekijöitä
Kankaanniemi huomauttaa, että yksin asuvat miehet ovat erityisen hyviä työntekijöitä, mikäli heidän elinolonsa ovat yksinäisyydestä huolimatta kunnossa. Tämän vuoksi sekä inhimillisistä että taloudellisista syistä &#8221;vanhojen poikien&#8221; yhteiskunnallisen aseman parantaminen on tärkeää.
&#8211; Sote-uudistuksessa luodaan laajat hyvinvointialueet. Valitettavasti epäilen, että palvelut keskittyvät ja etääntyvät. Yksi pahimmin tästä kärsivä väestöryhmä on yksinäiset miehet. He eivät helposti lähde etäältä hakemaan tukea ja apua arjen tarpeisiin ja ongelmiin. Massiiviseksi muodostuva ja resurssipulasta kärsivä sote-järjestelmä ei heitä tavoita edes niin hyvin kuin kuntapohjaiset palvelut ovat saavuttaneet, toteaa Kankaanniemi ja vaatii lähipalvelujen turvaamista.
Kankaanniemi ehdottaa lisäksi, että jokaisella hyvinvointialueella selvitettäisiin asianmukaisesti toimivien poikamiespankkien perustamista edistämään puolisoiden löytymistä poikamiehille matalalla kynnyksellä.
&nbsp;

Kankaanniemi: Yksi sote-uudistuksesta pahiten kärsivistä väestöryhmistä on yksinäiset miehet

Vantaan perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Tuukka Saimen vaatii kaupunkia lopettamaan kalliin raitiovaunuhankkeensa suunnittelun välittömästi. Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen väitti <a href="https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4267530">Vantaan Sanomissa</a>, että hankkeen suunnittelun keskeyttäminen tässä vaiheessa tulisi maksamaan kaupungille miljoonia euroja. Valtion kanssa solmittuun <a href="https://www.facebook.com/watch/?v=257488892739619&amp;ref=sharing">MAL-sopimukseen tutustunut Saimen</a> pitää kaupunginjohdon väitteitä perättöminä.

Perussuomalaisvaltuutettu Tuukka Saimen pitää Vantaan raitiovaunuhanketta järjettömänä tilanteessa, jossa koronapandemian aiheuttama elinkeinoelämän pysähtyminen, poikkeuksellisen korkea työttömyysaste sekä sote-hyvinvointialuiden aiheuttama verokertymän pienentyminen kurittaa jo ennestään pahasti velkaantunutta kaupunkia.
Hankkeen pysäyttäminen olisi taloudellisesti järkevintä juuri nyt, kun kustannukset eivät vielä ole karanneet käsistä.
&#8211; Kaivoin vähän kaupungin kirjanpitoa ja tarkistin alkuperäisestä MAL-sopimuksesta ehdot. Väitteet ovat joko tietoista valhetta tai johtamisen taso on heikkoa. Sopimuksessa ei ole mitään kohtaa sanktioista, ja tukea valtio on tähän mennessä antanut vaivaiset 330 tuhatta, eli ei juuri mitään. Ratikan konsultointikustannukset ovat tähän mennessä 2,1 miljoonaa euroa hankkeeseen varatuista 20 miljoonasta, eli nyt hanke on taloudellisesti ajatellen järkevä pysäyttää, varsinkin kun talouden realiteetit ovat raskaasti muuttuneet, Saimen sanoo.
Suuruudenhullu hanke
Pelkästään raitiovaunuhankkeen suunnitteluun varatuilla 20 miljoonalla eurolla olisi Saimenin mukaan mahdollistettu Vantaalle 44 modernin uuden sähköbussin hankinnat. Lisäksi Saimen pitää Vantaan edellisen valtuuston alullepanemaa toimenpidettä erittäin huolimattomasti tehtynä.
&#8211; Tilanne on sillä tavalla koominen, että raitiovaunuhankkeesta ovat innoissaan yhtä lailla vasemmisto, vihreät kuin tietty porukka kokoomuksestakin. Minulle hankkeesta tulee mieleen vanhojen diktaattorien suuruudenhullut rakennelmat, kun miettii sen kustannuksia ja vertaa niitä Vantaan tämänhetkiseen taloudelliseen tilanteeseen ja siihen, että meillä on samaan aikaan päällä toisen maailmansodan jälkeen suurin globaali kriisi, koronapandemia, Saimen kertoo.
Investointilaskelmat aivan pielessä
Ensimmäisen kauden valtuutettu pitää Vantaan raitiovaunuhanketta yhtenä suurimmista syistä siihen, miksi hän itse lähti ehdolle kaupunginvaltuustoon.
Vaalikonevastausten perusteella enemmistö valtuutetuista (35 henkilöä) vastustaa raitiovaunuhankkeen toteutusta. Lisäksi Saimen teki itse kuntavaalien alla katugallupin, jonka perusteella vain viisi ihmistä 70:stä hyväksyy hankkeen.
&#8211; Ensinnäkin hankkeen investointilaskelmat on tehty aivan metsään, vaikka niihinkin on käytetty jo miljoonia euroja. Niissä ei ole otettu huomioon esimerkiksi kolarikustannuksia, vakuutusmaksuja eikä pelastushenkilökunnan koulutuksia. Lisäksi raitiovaunukustannukset on saatu niin poskettoman alhaisiksi, että en ymmärrä, mistä ne laskelmat on saatu. Arvio siitä, että kyseessä olisi noin 400 miljoonan investointi, on aivan metsässä, Saimen toteaa.
Taloudellista kurjistumista vuosikymmeniksi eteenpäin
Radan rakentamisen alkuinvestointia Saimen pitää pelkkänä alkusoittona. Jos hanke toteutuu ja 19 kilometriä sata vuotta vanhaa teknologiaa betonoidaan maahan, tarkoittaa se Vantaalle taloudellista kurjistumista vuosikymmeniksi eteenpäin.
&#8211; Vantaan raitiovaunuhanke on Sanna Marinin elvytysmiljardien ohella härskeimpiä, mitä tällä hetkellä Suomessa ajetaan. Tällaiset hankkeet kertovat paljon koko yhteiskunnan tilasta, missä tällä hetkellä mennään.
Kokoomus ratkaisijan roolissa
Raitiovaunuhankkeen rakentamispäätös on suunniteltu tehtäväksi vuonna 2023, jolloin suunnitelmat voitaisiin periaatteessa vielä hylätä. Siinä vaiheessa on kuitenkin helppo sanoa, että hankkeeseen on upotettu jo toistakymmentä miljoonaa ja siten painostaa asian suhteen epävarmoja valtuutettuja, kuten osa virkamiehistä yrittää tehdä jo nyt.
&#8211; Minulla on huoli siitä, miten Vantaan tulee käymään ja mihin tämä tulee johtamaan. Tein heti ensimmäisessä valtuuston kokouksessa valtuustoaloitteen raitiovaunuhankkeen välittömäksi pysäyttämiseksi. Oli taktisesti järkevää ottaa valtuustoaloitteeseen mukaan myös kokoomuslainen edustaja, sillä kokoomus on tässä kysymyksessä ratkaisijan roolissa. Kaikki muut ns. oikeistopuolueet laittoivat heti nimensä alle – KD, keskusta, Liike Nyt, RKP, kaikki perussuomalaiset ja kuusi kokoomuslaista. Siellä on erilaisia intressejä kokoomuksenkin puolella. Saa nähdä, miten käy, Saimen pohtii.
Hallituksen häikäilemätön sote-tempaus
Saimen pitää myös hallituksen taholta todella häikäilemättömänä temppuna tuoda sote-hyvinvointialueita koronakurimuksen keskelle. Esimerkiksi Vantaalta lähtee soten myötä suurin piirtein 730 miljoonaa euroa verotuloja uuteen hyvinvointialueeseen.
Vantaan kuntaveroprosentti putoaa 19 prosentista 6,6 prosenttiin, mutta velat eivät siirry. Vantaan pitää siis niillä 6,6 prosentilla maksaa pois miljardivelkojaan samaan aikaan kun yritysverot ovat koronan takia romahtaneet. Vantaalla on myös koko maahan suhteutettuna poikkeuksellisen kova työttömyysprosentti, elokuussa 14,9 %.
&#8211; Ennen koronaa työttömyysprosentti oli muistaakseni puolet tuosta, alle kymmenen joka tapauksessa. Taloudellisilla syillä ei voi perustella raitiovaunuhanketta järkeväksi investoinniksi, Saimen toteaa.
Vantaa on kriisikunta
Vantaalla on terveydenhuolto rempallaan, nuoret oireilevat, vanhustenhuolto on huonolla tolalla ja maahanmuuton aiheuttamat kustannukset valtavia. Ensin olisi laitettava talouden pohja kuntoon ja vähentää velkaa huomattavasti, koska huonojakin aikoja on vielä tulossa. Vantaa ei kestä enää yhtään talouden notkahdusta, tai kaupunki saattaa joutua pakkoliitokseen.
&#8211; Vantaa on varsinainen kriisikunta. Vetovoimaa meillä on ihan riittävästi ilman raitiovaunuakin, koska olemme Helsingin kyljessä. Tänne tulee koko ajan lisää ihmisiä, ja siihenkin pitää panostaa, että uusilla asukkailla on palveluja ja kaikki toimii. Rahalle olisi parempaakin käyttöä, Saimen uskoo.
Yli puolet valtuutetuista vastustaa raitiovaunuhanketta
Saimenin valtuustoaloite on nyt lähtenyt valmisteluun virkamiehille, jotka tietenkin tulevat vitkuttelemaan sen kanssa. Sillä aikaa asiasta tiedottaminen ja kuntalaisten pitäminen ajan tasalla on tärkeää, jotta aloite saa taakseen myös ulkopuolista painetta. Aikanaan Saimenin aloite viedään kaupunginhallitukseen ja takaisin kaupunginvaltuustoon, jossa siitä äänestetään.
&#8211; Toinen mahdollisuus hankkeen kaatamiseksi on vuonna 2023, joka on asetettu suunnitteluvaiheen takarajaksi. Siellä siitä äänestetään uudelleen. Meidän isoin työmme on pystyä vakuuttamaan kokoomuksen konservatiivinen siipi niin vahvasti, etteivät he lipeä rintamasta. Vaaleissa todettiin, että yli puolet valtuutetuista vastusti raitiovaunua, joten tässä katsotaan, miten sanoista pidetään kiinni. Se nähdään sitten, sanoo Saimen.
&nbsp;

Vantaan Perussuomalaiset vaativat kalliin raitiovaunuhankkeen suunnittelun lopettamista välittömästi: ”Marinin elvytysmiljardien ohella härskeimpiä hankkeita tämän päivän Suomessa”

sote-hyvinvointialueet

Peltokangas: Varojen käyttö on priorisoitava niin, että suomalainen tulee ensin

Miten bensan hinta ja kehitysapu liittyvät aluevaaleihin? – Leena Meri: ”Kyse on samoista resursseista ja rahat otetaan samasta rahapussista”

Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén on Suomen Perustan uusi puheenjohtaja – ”En tiedä, tajuavatko ihmiset edes, miten heikot Suomen talouden kasvunäkymät ovat”

Ranne ja Huru: Huippuunsa trimmattu palo- ja pelastustoimi ansaitsee parempaa

Kankaanniemi: Yksi sote-uudistuksesta pahiten kärsivistä väestöryhmistä on yksinäiset miehet

Vantaan Perussuomalaiset vaativat kalliin raitiovaunuhankkeen suunnittelun lopettamista välittömästi: ”Marinin elvytysmiljardien ohella härskeimpiä hankkeita tämän päivän Suomessa”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025