Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

sote- ja maakuntauudistus

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra korostaa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan, että hallintomallin sijaan kansalaisia kiinnostavat soteuudistuksessa palvelut. Palveluiden tasosta ja laadusta keskustelemisen sijaan vaaleista ollaan kuitenkin kuin tietoisesti tekemässä epäkiinnostavat.

Vaaleja ja historiallisen suurta maakuntauudistusta valmistellaan Riikka Purran mielestä kuin verhon takana. Media on jo kertonut, että vaalit eivät kiinnosta äänestäjiä eikä uudistuksen tarkoituksista olla myöskään tietoisia. Purra huomauttaa, että vaalien teknisyys ja epä­poliittisuus tietenkin aiheuttavat juuri sen, että asia nähdään tylsänä, vaikeaselkoisena, epäkiinnostavana ja valitettavasti myös turhana.
&#8211; Eikä sitä ainakaan poliitikkojen sotejargon auta. Mitoitus, integraatio ja takuu eivät hoida ketään. Jos kaikki puolueet lupaavat puolustaa lähipalveluita ja ovat yhtä huolissaan vanhuspalveluista, mistä vaaleissa äänestetään? Purra kysyy.
Palveluleikkauksia jopa viranomaispäätöksellä?
Jos ja kun alueet ovat suoran valtionrahoituksen alla, mistä siellä siis päätetään? Ainakaan kannustimia säästää tai pidäkkeitä kuluttaa ei ole lainkaan.
&#8211; Joillakin alueilla kuulemma hallintosääntöön on suunni­teltu kirjausta siitä, että viranhaltijapäätöksellä voisi jopa supistaa palvelu­verkkoa. Samaan aikaan on neuvoteltu runsaskätisistä puolueryhmien aluevaltuusto­rahoista, yhtä hissukseen tietenkin, Purra toteaa.
Kahden kerroksen väkeä
Purra kirjoittaa, että terveydenhoito on jakautunut kuin kahdelle kastille: palvelut ovat osassa maata käytännössä romahtaneet, vanhusten- ja vammaistenhoidossa on järkyttäviä epäkohtia, nuoret eivät pääse mielenterveyspalveluihin, keskituloisia ohjataan suoraan yksityiselle, resursseja menee jatkuvasti enemmän ongelmallisen maahanmuuton palveluihin ja niin edelleen.
&#8211; Ja verotus on tapissa. Mikä mättää? Näistä asioistahan meidän pitäisi puhua. Ja ne ovat valtakunnan tason asioita, Purra huomauttaa.
&#8211; Sillä, mitä puolue ajaa valtakunnan tasolla, millaista talouspolitiikkaa, millaista tärkeysjärjestystä, millaisia arvovalintoja – sillä on selvä yhteytensä siihen, mitä kyseinen puolue oikeasti voi luvata alue- ja paikallistasolla.
Purra harmittelee, etteivät realiteetit tunnu pidättelevän puolueita lupausten jakamisessa, vaan maakuntien vaalikentillä on lupailtu kuuta taivaalta, vaikka juuri on valitettu rahan puutetta eduskunnalle.
Demokratia uhkaa sammua aluevaltuustoissa
Purra arvioi, että mikäli aluevaalien äänestys­aktiivisuus jää uhatun alhaiseksi, aluevaltuustojen demokratia ei ole kriisissä vaan käytännössä sammunut. Purra esittää, että suomalaiselle demokratialle ja kansalaisten aktivoimiselle voisi antaa piristys­ruiskeen yhdistämällä tulevaisuudessa sekä paikallis- että aluevaalit eduskuntavaaleihin.
&#8211; Näin puolueiden lupauksia ja tavoitteita olisi helpompi arvioida ja niiden realistisuutta punnita. Tulisi lisäksi politiikka politiikkaan. Sillä siitähän on oikeasti kyse.
&nbsp;

Purra: Vaaleja ei kaivata lisää vaan vähemmän – yhdistämällä paikallis-, alue- ja eduskuntavaalit tuettaisiin demokratiaa

Hallitus yrittää samanaikaisesti hoitaa koronakriisiä ja viedä läpi sote- ja maakuntauudistusta. Kumpikaan ei ole onnistunut erityisen hyvin. Kansanedustaja Arja Juvosen mielestä hallituksen tulisi suunnata energiansa koronakriisin hoitoon, sillä suurten muutosten tekeminen sote-järjestelmään keskellä kriisiä on väärä ratkaisu. 

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvosen mielestä hallituksella tuntuu olevan ongelmia priorisoida toimintaansa. Koronakriisi on edelleen välitön uhka suomalaisten hengelle ja terveydelle.
Juvosen mukaan kaikki tarvittava energia pitäisi nyt käyttää kriisin hoitoon, jotta saataisiin lainsäädäntö ajan tasalle, viranomaisille tarvittavat toimivaltuudet ja väestö rokotettua. Yrittäjille, joiden yritykset on käytännössä hallituksen määräyksillä suljettu, pitää saada korvaukset, jotta yritykset ja työpaikat saadaan pelastettua.
&#8211; Näihin asioihin hallituksen energiaa tarvittaisiin. Suurten muutosten tekeminen sote-järjestelmään tai sen rahoitukseen kriisin ollessa käynnissä on väärä ratkaisu, Juvonen korostaa.
Maakuntien tehtävien laajentamisen aika ei ole nyt
Eduskunnassa puhemiesneuvosto on halunnut siirtää ei-kiireelliset asiat taka-alalle, mutta hallitus ei vastaavaa priorisointia ole tehnyt.
&#8211; Puhemiesneuvostosta esitettiin, että kaikki sellaiset asiat, joiden käsittely ei juuri nyt ole välttämätöntä, siirrettäisiin myöhemmäksi. Perustuslakivaliokunta ja useat asiantuntijat ovat kerta toisensa jälkeen huomauttaneet hallitukselle lainvalmistelun puutteellisuudesta. Jopa puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) puuttui ravintolat sulkevan esityksen kohdalla siihen, kun hallitus yritti kävellä eduskunnan normaalien käsittelyaikataulujen yli.
&#8211; Tämä palaute pitäisi ottaa vastaan ja ymmärtää. Sote-uudistus pitää valmistella huolella eikä puolihuolimattomasti koronalakien sivussa. Etenkään maakuntien tehtävien laajentamisen aika ei ole nyt, Juvonen korostaa.
 Uudistuksen sisällöstä ei ole yksimielisyyttä 
Myöskään hallituksen sisällä ei tunnu olevan yksimielisyyttä maakuntauudistuksen sisällöstä.
&#8211; Maakuntauudistuksen valmistelussa hallituspuolueetkin ovat jättäneet mietintöihin eriäviä mielipiteitä. Keskusta tuntuu haluavan mahdollisimman suurta ja laaja-alaista valtaa maakunnille. Jotkut puolueista haluavat lisää veroja maakuntaveron muodossa. Itse näen asian niin, että hallitukselta tarvittaisiin yksimielinen ja huolella valmisteltu esitys, johon liittyisivät kattavat vaikutusarviot.
&#8211; Tähän voitaisiin hankkia asiantuntijalausunnot ja tehdä tarvittavat muutokset eduskunnassa. Nyt kuitenkin vallitsee epäselvyys siitä, mitä hallitus tarkalleen ottaen haluaa. Tämä tilanne vaarantaa hallituksen uskottavuuden ja aiheuttaa yhteiskunnassa epäluottamusta hallituksen päätöksentekokykyyn, Juvonen ihmettelee.
Juvonen jätti maakuntaverokomitean mietintöön eriävän mielipiteen, jossa peräänkuulutetaan uudistusten huolellista valmistelua asiantuntijatietoon pohjautuen. Perussuomalaiset eivät hyväksy palveluiden alasajoa eivätkä uusia veroja, vaan edellyttävät tasapainoista budjetointia.
&nbsp;

Juvonen: Hallitus yrittää maakuntauudistuksessa haukata liian ison palan – nyt tarvittaisiin malttia

Äänestäjät ottivat innostuneesti vastaan perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon, joka esitteli puolueen ohjelmaa kevään eduskuntavaaleihin. &#8211; Meidän peruslähtökohtamme on se, että julkisen vallan tehtävä on puolustaa kaikkien tavallisten suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta, Halla-aho muistutti kiertäessään Kaakkois-Suomea.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon vaalikiertue pysähtyi viime viikonloppuna useilla paikkakunnilla Etelä-Savossa ja Kymessä.
Ylen tuoreen kannatusmittauksen mukaan perussuomalaisten kannatus on noussut kaikista puolueista eniten, jopa 13,3 prosenttiin ja suunta on koko ajan ylöspäin. Kannatuksen nousu selvästi näkyy myös kentällä, sillä viikonloppuna perussuomalaisten teltoilla riitti liki tungokseen asti äänestäjiä, jotka olivat tulleet kuuntelemaan Halla-ahoa.
Halla-ahon mukaan kannatusnousu johtuu useista asioista, joista hän nostaa esille puolueen pitkäjänteisen työn ja pysymisen omalla linjalla.
&#8211; Perussuomalaiset ei ole lähtenyt haistelemaan tuulia ja miettimään, mikä olisi tänään suosittua. Perussuomalaisten uskottavuus ihmisten silmissä on nyt lisääntynyt, ja se heijastuu pienellä viiveellä kannatuksessa, Halla-aho kommentoi tilannetta Suomen Uutisille lauantaina Savonlinnassa.
Hallituksen kaatuminen oli pelkkä vaalitemppu
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus erosi perjantaina, ja samalla pitkään pyöritelty sote- ja maakuntauudistus lässähti kasaan.
Halla-aho pitää hallituksen kaatumista pelkästään päähallituspuolueiden vaalitemppuna.
&#8211; Keskustaan ja kokoomuksen iski vaalipaniikki putoavien kannatuslukujen vuoksi. Ne haluavat vapautua sellaisista hallitusohjelmassa sovituista asioista, joita niiden on ollut vaikea selittää omille äänestäjilleen. Ne haluavat nyt päästä tekemään politiikkaa, joka miellyttää niiden omaa äänestäjäkuntaa.
Halla-ahon mukaan hallituksen eropäätös olisi pitänyt tulla jo puolitoista vuotta sitten.
&#8211; Tämä hallitus on tullut suomalaisille harvinaisen kalliiksi. Kokoomus ja keskusta halusivat siksi päästä muutamaksi viikoksi tekemään terävää oppositiopolitiikkaa. Nähtäväksi jää, uppoaako tällainen vedätys edes uskollisimpaan kannattajakuntaan, Halla-aho hymähti.
Äänestäjän kannattaa tarkistaa puolueiden perusarvot
Eduskuntavaaleihin on enää reilu kuukausi aikaa. Vihervasemmistoa edustavat oppositiopuolueet ovat useaan otteeseen painottaneet, että vaaleista pitäisi tehdä ilmastovaalit. Päähallituspuolueet kokoomus ja keskusta haluavat mielellään esittää, että vaalit pitäisi nähdä pääministerivaaleina.
Halla-ahon mukaan pääministerivaaleista puhuminen on vain kokoomuksen ja demarien vaalipuhetta. Halla-ahon mukaan äänestäjän tuleekin nyt kiinnittää huomio isoon kuvaan ja tarkistaa, mitkä ovat eri puolueiden perusarvot
&#8211; Pääministerivaaleista puhuminen vain hyödyttää kokoomusta ja demareita ja sen tarkoituksena on viestittää äänestäjille, ettei muita puolueita kannata äänestää, jos haluaa vaikuttaa pääministerin valintaan.
&#8211; Nyt kilpaillaan siitä, mistä aiheista pitäisi puhua ja mistä asiasta pitäisi äänestää. Jokainen puolue tietysti puhuisi mieluiten vain itselleen rakkaista tai helpoista aiheista. Eduskuntavaalit eivät kuitenkaan ole yhden asian vaalit. Nyt valitaan eduskunta, joka päättää asioista seuraavien neljän vuoden ajan ja joutuu ottamaan kantaa mihin tahansa eteen tulevaan asiaan.
Velkarahalla eläminen ei ole kestävää
Perussuomalaiset on isänmaallinen ja kansallismielinen puolue. Halla-aho painotti, että perussuomalaisen politiikan lähtökohta on aina se, että Suomessa julkisen vallan tehtävä on puolustaa tavallisten suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta.
&#8211; Päättäjillä ei ole oikeutta tehdä ratkaisuja, jotka vahingoittavat suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta. Meidän arvomme on siis yhteiskunnan kokonaisetu, Halla-aho sanoi.
Peruspalvelujen saatavuus ja saavutettavuus huolestuttavat kansalaisia. Halla-aho kertoi, kuinka perussuomalaiset huolehtivat julkisesta taloudesta ja sitä kautta palvelujen ylläpitämisestä.
&#8211; Julkinen talous on kaiken a ja o. Jos kassassa ei ole rahaa, ei ole mahdollista järjestää palveluitakaan. Koska me olemme vastuussa myös tuleville sukupolville, perustoimintoja ei voi jatkuvasti rahoittaa ottamalla velkaa tai myymällä kansallisomaisuutta.
Halla-aho muistutti, että Suomi ottaa vuosittain puolitoista miljardia uutta velkaa. Velanhoitokuluihin menee rahaa, joka ei ole käytettävissä niiden perustoimintoihin. Siksi menoja on leikattava ja tuloja kasvatettava.
Halla-aho sanoi, että ainoa tapa luoda uutta vaurautta ja uutta jaettavaa on lisätä tuottavan työn määrää.
&#8211; Kun ihmiset ovat töissä ja maksavat veroja, he eivät tarvitse tulonsiirtoja. Siksi yritysten kilpailukyvystä on pidettävä huolta jotta ne pystyvät työllistämään ja maksamaan työstä asiallista palkkaa.
Suomalaiset ovat jo osallistuneet ilmastotalkoisiin
Ilmastopolitiikka on tavalla tai toisella esillä eduskuntavaalikeskusteluissa. Perussuomalaiset irtaantui syksyllä muiden eduskuntapuolueiden yhteisistä ilmastolinjauksesta. Halla-aho kertoi äänestäjille perussuomalaisten ratkaisun taustoista.
&#8211; Muiden eduskuntapuolueiden tekemän linjauksen käytännön vaikutus on se, että energian hinta nousee, tuotanto- ja kuljetuskustannukset nousevat ja tämä iskee suoraan suomalaisten työllisyyteen.
Perussuomalaisten linja ei kuitenkaan ole se, ettei Suomen tarvitsisi tehdä mitään vaan että Suomi ei voi tehdä muidenkin maiden osuutta. Globaalilla tasolla Suomen osuus kokonaispäästöistä on promillen luokkaa.
Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana Suomi on vähentänyt hiilipäästöjään jopa kaksi kertaa enemmän kuin EU-jäsenvaltiot keskimäärin.
&#8211; Me suomalaiset olemme jo osallistuneet ilmastotalkoisiin. Meillä on tutkitusti maailman puhtain ulkoilma, vaikka meillä on erityishaasteina kylmä ilmasto, syrjäinen sijainti ja pitkät etäisyydet.
&#8211; Tarvitaan siis suhteellisuudentajua. Suomalaisia on alle promille maailman väestöstä ja meidän osuutemme maailman päästöistä on promillen luokkaa.
Maahanmuutto on miljardien musta aukko 
Perussuomalainen maahanmuuttopolitiikka eroaa selkeästi kaikista muista puolueista ja tarjoaa äänestäjälle vaihtoehdon.
Halla-aho korosti, että maahanmuutto on samanaikaisesti sekä turvallisuuskysymys että taloudellinen kysymys. Tilintarkastaja Pauli Vahteran viime viikolla julkaiseman selvityksen mukaan maahanmuuton kulut yhteiskunnalle ovat 3,2 miljardia vuodessa.
Myös Halla-aho korosti, että maahanmuutto on miljardiluokan musta aukko julkisessa taloudessa.
&#8211; Maahanmuuttoon upotettu raha on pois kaikesta muusta. Tässä asiassa on siksi harrastettava vastakkainasettelua ja pohdittava mikä on tärkeää.
Turvapaikanhakijoille riittää rahaa, vanhuksille ei
Halla-aho ihmetteli, miksei Suomella ole varaa käyttää edes kahtasataa miljoonaa euroa vuodessa siihen, että vanhusten hoivapalvelujen hoitajamitoitus saataisiin säädylliselle tasolle. Tai sataa miljoonaa euroa siihen että poliisien määrä saataisiin nostettua edes sille tasolle missä se oli vielä 10 vuotta sitten.
&#8211; Samaan aikaan tänäkin vuonna Suomi käyttää 220 miljoonaa euroa maahanmuuttajien täysin tehottomaan kotouttamiseen. Tänä vuonna Suomi myös käyttää 150 miljoonaa euroa turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaan sekä 350 miljoonaa euroa ulkomaalaisille maksettuihin työttömyyskorvauksiin. Kukaan ei edes kysy mistä nämä rahat tulevat, Halla-aho sivalsi.
Hallituspuolueiden puheet muuttuivat vaalien alla
Oulussa sattuneet lapsiraiskaukset ja ahdistelut muistuttavat suomalaisia myös siitä, että haittamaahanmuutolla on inhimillinen hinta. Halla-aho sanoi, että haittamaahanmuuton ongelmia voidaan ehkäistä vain vähentämällä haitallista maahanmuuttoa.
&#8211; Tähän on olemassa realistiset ja vaikuttavat keinot. Ne löytyvät perussuomalaisten maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta.
Nyt kun vaaleihin on enää kuukausi aikaa, muiden puolueiden maahanmuuttopolitiikkaa koskevat puheet ovat muuttuneet.
&#8211; Hallituspuolueet esittävät nyt keinoja, jotka vielä hetki sitten olivat niiden mielestä täysin mahdottomia ja ihmisoikeuksien vastaisia. Miten tyhmänä ja huonomuistisina ne äänestäjiä pitävät? Halla-aho ihmetteli.
Hän muistutti, että syksyllä 2015 pääministeri Sipilä esitti avoimen kutsun lupaamalla talonsa Kempeleessä turvapaikanhakijoiden majoittamiseen.
&#8211; Lupaus levisi reaaliajassa pitkin arabiankielistä mediaa ja seuraukset tunnetaan. Silloinen sisäministeri Petteri Orpo (kok.) oli syksyllä 2015 sitä mieltä, että ketään ei voi estää tulemasta, ketään ei voi palauttaa Irakiin tai Afganistaniin ja että tulijoiden motiivien arvostelu on rasismia.
Suomeen ei tarvita halpatyövoimaa polkemaan palkkoja
Myös osa Suomeen suuntautuvasta työperäisestä maahanmuutosta aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle.
&#8211; Elinkeinoelämä valittaa jatkuvasti työvoimapulaa &#8211; ja vaatii työperäisen maahanmuuton vapauttamista. Puheissa mainitaan huippuosaajat, mutta todellisuudessa kyse on vähän koulutetun tai kouluttamattoman halpatyövoiman maahantuonnista.
&#8211; Tällaista työvoimaa halutaan Suomeen pitämään palkkataso matalana suorittavissa töissä. Ongelma on se että halpatyöläinen ei tule toimeen palkallaan, vaan sitä pitää täydentää tulonsiirroilla. Tällöin yksityisen sektorin palkkakustannukset halutaan sälyttää veronmaksajan niskoille. Tämä ei vastaa meidän käsitystämme markkinataloudesta.
&#8211; Töihin löytyy kyllä tekijöitä, kun työstä maksetaan asiallinen palkka. Tähän päästään vain, jos yritysten kilpailukyvystä pidetään huolta ja jos julkisen rahan kippaaminen toissijaisiin kohteisiin lopetetaan, Halla-aho sanoi.
Halla-aho tällä hetkellä kiinnostavin puoluejohtaja
Halla-ahon vierailut keräsivät viikonlopun aikana perussuomalaisten teltoille paljon kansalaisia Mikkelissä, Juvalla, Savonlinnassa, Imatralla, Lappeenrannassa, Kotkassa ja Kouvolassa.
Useimmissa kaupungeissa paikalla nähtiin myös perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaita.
Kaakkois-Suomen piirissä perussuomalaisten ehdokkaina olevat opettaja Mervi Eskelinen ja sairaanhoitaja Tanja Hartonen-Pulkka arvioivat, että Halla-ahon puheet kiinnostavat tällä hetkellä eniten kansalaisia kaikista puoluejohtajista. Ehdokkaiden mukaan tämä johtuu pitkälle siitä, että perussuomalaisilla on vastauksia ja selkeät ratkaisut kaikkiin kysymyksiin ja teemoihin, jotka kiinnostavat äänestäjiä.
&#8211; Jussin kautta perussuomalaisten viesti on tänä keväänä levinnyt entistä laajemmin äänestäjien keskuuteen ja se näkyy, ehdokkaat sanoivat lauantaina Mikkelissä.

Halla-aho: Tämä hallitus on tullut suomalaisille harvinaisen kalliiksi – ”Perustoimintoja ei voi jatkuvasti rahoittaa ottamalla velkaa tai myymällä kansallisomaisuutta”

Eduskunta äänesti tänään Ahvenanmaan itsehallintolain muutoksesta ja rahoituksen korottamisesta. Esityksessä Ahvenanmaan rahoitusasema paranisi huomattavasti sote-uudistuksen myötä.
Perussuomalaiset pitävät Ahvenanmaan rahoituksen korotusta kohtuuttomana ja epätasapuolisena, mutta he jäivät äänestyksessä yksin.

&#8211; Alkuperäisenä ajatuksena oli, että Ahvenanmaalle tulee kompensoida noin 3 miljoonan euron lisäkulut hallituksen ajaman sote- ja maakuntauudistuksen vuoksi. Tämä toteutuisi, jos itsehallintolain tasoitusperuste säädettäisiin 0,42 prosenttiin. Hallituksen oman esityksen mukaan tämä olisi valtion kassan kannalta kustannusneutraali, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri täsmentää.
Hallitus suostui Ahvenanmaan vaatimuksiin
Hallitus on kuitenkin antamassa huomattavasti suuremman potin Ahvenanmaalle.
&#8211; Hallitus päätyi siihen, että tämä tasoitusperuste onkin 0,45 prosenttia, koska Ahvenanmaan maakunta ei hyväksy alempaa määrää. Hallitus suostui Ahvenanmaan vaatimuksiin, ja tämä tekee hallituksen omien laskelmien mukaan noin 14 miljoonan euron lisälaskun vuoden 2021 tasolla, Meri huomauttaa.
&#8211; Jos siis kompensaation tarve on vain 3 miljoonaa euroa, on kohtuutonta siirtää Ahvenanmaalle 17 miljoonaa. Näin ollen 14 miljoonaa euroa menisi suoraan pelkkään maakunnan muutenkin hyvän talouden vahvistamiseen.
Perussuomalaiset jättivät asiasta vastalauseen.
&#8211; Jätin perustuslakivaliokunnan jäsenenä asiasta eriävän mielipiteen niin, että olisimme muuttaneet tasoitusperusteen sellaiseksi, että korvaus on vain tuo 3 miljoona, mutta kukaan muu ei minua valiokunnassa kannattanut, Meri toteaa.
Sote-uudistukseen uusi lisälasku
Meren mukaan kyseessä on tilanne, jossa hallitus on sote- ja maakuntauudistuksen etenemiseksi suostunut Ahvenanmaan rahoituksen ylikompensaatioon.
Alkuperäinen ajatus korvata uudistuksen menetykset Ahvenanmaalle onkin Meren mielestä täysin muuttunut.
&#8211; Esimerkiksi ministeri Sampo Terho (sin.) on kritisoinut asiaa, mutta on silti itse ehdottanut valtioneuvoston kokouksessa, että hallitus taipuu Ahvenanmaan vaatimuksiin.
&#8211; Itsehallintolakia muutetaan eduskunnan ja Ahvenanmaan maakuntapäivien yhtäpitävin päätöksin. Eduskunnalla olisi ollut mahdollisuus osoittaa oma tahtotilansa. Onko pakko viedä tätä sote- ja maakuntauudistusta eteenpäin? Tässäkin yksi uudistuksen lisälasku, Meri ihmettelee.

Perussuomalaiset eivät hyväksy Ahvenanmaan rahoituksen kohtuutonta korotusta: ”Tämä ei ole oikeudenmukaista”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho avasi puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksen puheella, jonka Suomen Uutiset julkaisee kokonaisuudessaan:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät median edustajat, ja ennen kaikkea perussuomalaiset kansanedustajat!
Eduskuntaryhmän edellinen kesäkokous pidettiin Hyvinkäällä hiukan yli vuosi sitten. Kulunut vuosi on ollut perussuomalaisille opettelun ja itsetutkiskelun aikaa. Opettelun siksi, että suurella osalla ryhmästämme ei ollut aiempaa kokemusta oppositiossa työskentelystä. Oppositioasema vaatii edustajilta paljon itsenäisyyttä, rohkeutta, aktiivisuutta ja omatoimisuutta. Toisaalta se antaa tietysti enemmän mahdollisuuksia ajaa juuri niitä asioita, joihin oikeasti uskoo.
Perussuomalaisten kaksivuotista hallitustaivalta leimasi se, että jouduttiin sitoutumaan moniin ratkaisuihin, jotka eivät olleet puolueemme ja äänestäjiemme tavoitteiden mukaisia.
Itsetutkiskelulla viittaan siihen, että sekä puolueen sisällä että sen ulkopuolella on käyty paljon keskustelua siitä, millainen puolue me olemme. Mitkä ovat meidän aatteemme ja arvopohjamme? Vuosi sitten eduskuntaryhmän kesäkokous kiteytti ryhmän linjan sanoihin ”kansallinen etu” ja ”sisäinen solidaarisuus”. Me uskomme kansallisvaltioon ja kansalliseen päätöksentekoon, ja pidämme julkista valtaa suomalaisten edunvalvontakoneistona. ”Sisäinen solidaarisuus” on ilmaisuna hiukan vaikeammin avautuva, mutta se tarkoittaa selkosuomella, että ketään ei jätetä.
Pienen ihmisen puolustaminen on aina ollut keskeinen osa perussuomalaisuutta. Kaikki puolueet julistavat pienen ihmisen asiaa, mutta me olemme realisteja: jos haluamme pitää huolta myös pienestä ihmisestä rajallisilla resursseillamme, emme voi laajentaa asiakaskuntaa kaikkiin maailman ihmisiin. Suomi ei ole syyllinen maailman ongelmiin, eivätkä meidän rahkeemme riitä niiden ratkaisemiseen.
Kulunutta vuotta eduskunnassa on hallinnut keskustelu sote- ja maakuntauudistuksesta. Olemme kuulleet paljon näsäviisaita kysymyksiä siitä, miksi arvostelemme hallituksen hanketta, vaikka olemme aiemmin olleet sitä tukemassa. Ensimmäinen vastaus on tietysti se, että koska emme enää ole hallituksessa, emme ole sidottuja kolmen puolueen kompromisseihin, vaan ajamme sellaista politiikkaa, joka vastaa omia näkemyksiämme ja Suomen etua siten kuin me sen ymmärrämme. Toinen vastaus on se, että sote-uudistus nykyisessä muodossaan ei vastaa edes sitä, mitä hallitusohjelmaan oli aikanaan kirjattu.
Lähes kaikki asiantuntijalausunnot arvioivat, että kokoomusvetoinen uudistus ei suinkaan hillitse sote-menojen kasvua vaan lisää niitä. Kyseessä on veronmaksajan kukkaron avaaminen kansainvälisille terveysalan toimijoille. Koska ongelmat ovat perusterveydenhoidon resursseissa, valinnanvapaus merkitsee pitkällä jänteellä entistä huonompia palveluja tavalliselle ihmiselle.
Perussuomalaiset on vastuullisen taloudenpidon puolue. Valtio ei voi jatkuvasti jakaa sellaista, mitä ei ole. Jos uutta velkaa otetaan nousukauden keskellä melkein kaksi miljardia euroa vuodessa, mitä on luvassa sitten, kun väistämätön laskusuhdanne koittaa?
Sekä sote- että sosiaaliturvajärjestelmän perusongelma on väestökehityksessä ja työikäisenkin väestön matalassa työllisyysasteessa. Väestön ikääntymiselle ja pienelle syntyvyydelle on vain vähän tehtävissä, mutta työllisyyttä voidaan edistää monin eri keinoin. Suomen pitää lopettaa oman oksan sahaaminen ja esimerkiksi suomalaisen teollisuuden sabotoiminen kohtuuttoman kunnianhimoisilla ympäristötavoitteilla ja korkeilla energiakustannuksilla.
Pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja toiminnan laajentumista voidaan edistää veroratkaisuilla ja byrokratian vähentämisellä. Palvelualojen työllisyyttä voidaan parantaa lisäämällä keskituloisten ihmisten ostovoimaa oikein kohdennetuilla veroleikkauksilla niin ansiotuloveroihin kuin tasaveroihinkin. Köyhyysongelma ei johdu pelkästään liian pienistä tuloista, vaan ennen kaikkea siitä, että ihmisille jää palkasta liian vähän käteen, ja käteen jäävästä osasta liian paljon menee asumisen ja liikkumisen kaltaisiin välttämättömyyksiin. Arjen kalleus on perussuomalaisille keskeinen asiakokonaisuus.
Perussuomalaiset puhuvat paljon maahanmuutosta. Tämä johtuu siitä, että nopeasti kasvava ja erittäin heikosti integroitunut maahanmuuttajaväestö heikentää Suomen huoltosuhdetta entisestään, kuormittaa sosiaaliturvajärjestelmää ja pahentaa asuntopulaa varsinkin suurissa kaupungeissa. Pääkaupunkiseudun kunnissa kolmannes asumistuki- ja toimeentulotukiasiakkaista on ulkomaalaisia.
Maahanmuuton muut ongelmat ovat luku erikseen, ja niistä olemme saaneet viime aikoina terveitä muistutuksia naapurimaastamme Ruotsista. On itsensä pettämistä kuvitella, että muiden maiden tekemiä virheitä toistamalla voisimme päätyä parempaan lopputulokseen. Sen sijaan ongelmia voidaan ennaltaehkäistä maahanmuuttopolitiikan täyskäännöksellä. Perussuomalaiset tarjoavat selkeän vaihtoehdon ensi kevään vaaleissa.
Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta nousee keskusteluun vaalien lähestyessä. Lähes kaikki muut puolueet kannattavat saatavuusharkinnasta luopumista. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on puhunut huutavasta työvoimapulasta ja siitä, että Suomi tarvitsee osaajia ulkomailta. Todellisuudessa saatavuusharkinta kuitenkin koskee nimenomaan vähän koulutettua tai kouluttamatonta työvoimaa. On selvää, että elinkeinoelämä haluaa luoda halpatyöreservin polkemaan palkkoja ja työehtoja, mutta veronmaksajan etu tämä ei ole.
Perussuomalaisten ajatuspaja Suomen Perusta on lähiviikkoina julkistamassa kattavan selvityksen saatavuusharkintaproblematiikasta ja Ruotsin kokemuksista. Tässäkään tapauksessa Suomen ei kannata orjallisesti toistaa kaikkia Ruotsin tekemiä virheitä.
Tärkein seikka, joka erottaa perussuomalaisia kaikista muista puolueista, on käsitys siitä, mitkä ovat julkisen vallan keskeiset tehtävät ja julkisen rahankäytön prioriteetit. Sanoin aiemmin, että työllistymistä ja työllistämistä on pyrittävä edistämään esimerkiksi veroleikkauksin. Herää kysymys, millä veroleikkaukset rahoitetaan. Tämä on aiheellinen kysymys, mutta samaan aikaan kaikki muut puolueet vaativat kehitysapumenojen kasvattamista puolella miljardilla eurolla vuodessa seuraavalla hallituskaudella.
Mistä nämä rahat otetaan? Mistä Suomi otti muutama vuosi sitten melkein miljardi euroa ja tänäkin vuonna sata miljoonaa euroa Ruotsin kautta tulleiden turvapaikkaturistien majoittamiseen? Mistä Suomi ottaa vuosittain yli 350 miljoonaa euroa vuodessa ulkomaalaisille maksettaviin työmarkkinatukiin ja peruspäivärahoihin? Nämä ovat poliittisia valintoja.
Media ja muut puolueet ovat sitä mieltä, että me puhumme liikaa maahanmuutosta. Näkemykseni on, että me emme suinkaan puhu siitä liikaa. Sen sijaan haasteenamme on avata äänestäjille, miksi me puhumme siitä; mikä on tämän kysymyksen suuruusluokka julkisen talouden ja väestökehityksen kannalta; ja miten se vaikuttaa moniin muihin asioihin. 
Eduskuntaryhmä on ollut kiitettävän aktiivinen viimeisen vuoden aikana, ei pelkästään eduskunnassa vaan myös kentällä.
En voi kylliksi korostaa, miten tärkeää on, että edustajat ovat näkyneet toreilla, turuilla, piireissä ja yhdistyksissä, ja muuallakin kuin omissa vaalipiireissään. Erityisen tärkeää tämä on ollut niissä vaalipiireissä, jotka viime kesän loikkausten seurauksena menettivät kansanedustajansa. Vuosi sitten, edellisen kesäkokouksen aikaan, tilanne oli vielä jossain määrin auki ja epäselvä, mutta nyt me kaikki näemme, miten asiat ovat kentällä: puolue ei ole hajonnut, suuttumus loikkareita kohtaan on suuri, ja odotukset meitä kohtaan yhtä suuria.
Kentän ja kansalaisten viesti on, että älkää te kääntäkö takkianne, lupaattehan pitää linjan.
Perussuomalaiset on Suomen paras toripuolue. Kentällä on hyvä ja motivoitunut henki. Me olemme selkeä vaihtoehto kaikille muille puolueille ensi keväänä. Uskon, että johdonmukaisella työllä ja hyvällä kampanjalla meillä on kaikki mahdollisuudet vakuuttaa katsomoon siirtyneet kansalaiset siitä, että äänestämällä voi edelleen vaikuttaa.
Tätä pelätään myös vastustajien leirissä. Toissa päivänä Yle ja tänään Helsingin Sanomat esittivät omituisia vihjailuja perussuomalaisten ja eri äärijärjestöjen yhteyksistä. Tällainen informaatiovaikuttaminen tulee varmasti jatkumaan vaaleihin asti, siinä toivossa, että ahkeralla toistolla valhe muuttuisi todeksi. Me pidämme katseen pellossa, emmekä anna sen enempää äärijärjestöjen kuin valeuutistenkaan määritellä toimintaamme.
Muistutan, että perussuomalaisten puolueneuvosto kokoontuu Lahdessa ylihuomenna. Ilmoittautuneiden määrä on suurempi kuin koskaan aiemmin. Lahdessa keskustelemme ohjelmista, joilla puolue lähtee kevään vaaleihin.

Halla-aho: Perussuomalaiset on vastuullisen taloudenpidon puolue – ”Valtio ei voi jatkuvasti jakaa sellaista, mitä ei ole”

Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon mielestä sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät ongelmat sekä soutaminen ja huopaaminen ovat heikentäneet äänestäjien luottamusta koko uudistukseen. &#8211; Ei ole mitään järkeä edes harkita maakuntavaalien järjestämistä omana erillisenä vaalipäivänä ensi keväänä, Slunga-Poutsalo sanoo.

Edessä on kiinnostava vaalivuosi, jonka aikana järjestetään ainakin kahdet, mahdollisesti jopa kolmet vaalit. Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo vakuutti Työmiehen tuumaustunnilla, että perussuomalaiset ovat valmiina maakuntavaaleihin, ihan koska tahansa ne järjestetäänkään. Sen sijaan hän epäili, ovatko äänestäjät tähän valmiina.
&#8211; Kun maakuntavaalien ajankohtaa mietittiin puoluesihteeriporukalla jo vuosia sitten, yhteinen näkemyksemme oli, että äänestäjien kiinnostus maakuntavaaleihin tulee olemaan heikko. Viime vuosien soutaminen ja huopaaminen, saati hallitusohjelmaan kirjatun porrasteisen rakenteen rikkominen, ovat heikentäneet äänestäjien luottamusta koko uudistukseen entisestään. Ei ole mitään järkeä edes harkita maakuntavaalien järjestämistä omana erillisenä vaalipäivänä ensi keväänä, Slunga-Poutsalo sanoo.
Hallitus voisi ottaa selkeän aikalisän uudistukselle
Slunga-Poutsalo huomauttaa, että jos hallituksen sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät esitykset ylipäätään edes menevät läpi, maakuntavaalit tullaan jatkossa pitämään kuntavaalien kanssa samassa yhteydessä.
&#8211; Seuraavat kuntavaalit ovat jo huhtikuussa 2021 eli reilun kahden vuoden kuluttua. Jos maakuntavaalit pidetään nyt, tulevat maakuntavaltuustot eivät juuri ennätä muuta kuin järjestäytyä ja kumileimasinmaisesti hyväksyä virkamiesvalmistelulla tehtyjä esityksiä. Esityksiä, jotka kuitenkin vaatisivat ja ansaitsisivat tarkan valmistelun ja perehtymisen myös luottamushenkilöiltä.
&#8211; Tähän kun lisätään se, että esitys sekä sote- että maakuntauudistuksesta on tällä hetkellä niin kiistanalainen, että sitä ei kannata viedä kiireellä eteenpäin. Hallitus siis voisi tunnustaa tosiasian, että tästä uudistuksesta ei tullutkaan hallituspuolueiden vaaliveturia, vaan susi jo syntyessään, ja täten se voisi ottaa selkeän aikalisän parlamentaarisesti valmisteltavalle uudistukselle. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun oppositio tulisi pelastamaan hallitusta sotessa, Slunga-Poutsalo huomauttaa.
Johtaako VR:n pilkkominen junaliikenteen kaaokseen?
Slunga-Poutsalo moittii valtionvarainministeriön tuoretta esitystä ensi vuoden budjetiksi
&#8211; Se ei tuottanut kevään kehysriihen tuotoksiin nähden mitään positiivista uutta. Itse elättelin toiveita, että lämmin kesä olisi tuonut lämpöä hallituksen sydämiin. Näyttääkin siltä, että nyt rakennetaan budjettia, joka pitää ontuvan hallituksen kasassa kauden loppuun.
Loppukesän vilkkaimpia puheenaiheita oli kysely koko maan asuttuna pitämisestä. Erään kyselyn mukaan vastanneista neljä viidestä suomalaisesta haluaisi pitää koko maan asuttuna.
&#8211; Ministeri Petteri Orpon (kok.) budjettiesityksen sivulauseista on kuitenkin huomattavissa, että liikkumisen, lämmittämisen ja sähkönkäytön kulut tulevat jälleen nousemaan eli nämä toimet tulevat päinvastoin edesauttamaan maaseudun autioitumista. Nähtäväksi jää, onko pääministeripuolue keskusta jälleen tukemassa näitä esityksiä.
Hallitus on päättänyt pilkkoa VR:n ja avata raideliikenteen kilpailulle. Slunga Poutsalo ihmettelee, miksei hallituksen esityksissä näy ratainvestointeja.
&#8211; Me kaikki tiedämme sen, että radan rakentaminen ei tapahdu ihan sormia napsauttamalla. Näyttääkin siltä, että VR:n pilkkominen etenee niin, että tulevaisuudessa nytkin huonosta rataverkosta kärsivä, mutta toimiva junaliikenne joutuu pahemman kaaoksen valtaan kuin taksiliikenne, Slunga-Poutsalo arvelee.
Eläminen keskusten ulkopuolella on tehty hankalaksi
Käydystä keskustelusta on Slunga-Poutsalon mukaan unohtunut se, että kaikissa keskittämisestä kärsivissä kunnissa poliittinen kartta on ollut vinoutunut jo vuosikymmeniä.
&#8211; Käytännössä vallalla on ollut yksipuoluejärjestelmä, joka on taannut yhden puolueen ehdottoman enemmistön päätöksentekoelimissä. Mitään ei ole siis tehty koko maan asuttuna pitämisen puolesta vaan päinvastoin: maakuntien keskuskaupunkeihin on keskitetty palveluita voimalla ja eläminen keskusten ulkopuolella on tehty hankalaksi. Onneksi kuitenkin näissä pienissä kunnissa perussuomalaiset valtuutetut ovat tehneet parhaansa konsensuksen rikkomiseksi ja päätöksenteon kääntämiseksi oikeaan suuntaan.
https://www.facebook.com/perussuomalaiset/videos/681248612255581/
Perussuomalaiset ovat esittäneet, ja esittävät myös jatkossa, että energiaverotuksessa Suomen tulee siirtyä aivan toiseen suuntaan eli laskea energiaverot EU:n minimiin.
&#8211; Tästä olisi monta hyötyä: tämä tuottaa ostovoimaa tavallisille ihmisille, vaikuttaa jopa siihen Carunan laskun loppusummaan ja toisi investointivarmuutta yrityspuolelle. Investointivarmuus tulee myös kerrannaisena vaikuttamaan suoraan työpaikkojen syntymiseen ja sitä kautta suomalaisten työllisyyteen, Slunga-Poutsalo uskoo.
Perussuomalaisten jäsenistön innostus politiikkaan on palannut
Ensi kevään eduskuntavaalien valmistelun osalta Slunga-Poutsalo toteaa, että perussuomalaisten ehdokasasettelu näyttää erittäin lupaavalta.
&#8211; Siihen kun lisätään jäsenistön takaisin saama innostus ja intohimo yhteiseen politiikkaamme, muhii keväälle mukava yllätys. Yllätys, jota jälleen kerran gallupit eivät pysty ennustamaan, Slunga-Poutsalo toteaa.
Hän itse ilmoitti äskettäin, ettei enää hae jatkokautta puoluesihteerin tehtävään, jossa on toiminut vuoden 2013 Joensuun puoluekokouksesta lähtien. Sen sijaan Slunga-Poutsalo on ilmoittanut olevansa käytettävissä ensi kevään eduskuntavaaleissa.

Slunga-Poutsalo: Hallitus voisi tunnustaa, ettei sote-uudistuksesta tullut hallituspuolueiden vaaliveturia, vaan se oli susi jo syntyessään

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mielestä sote-lakien hyväksymiselle ja maakuntavaalien järjestämiselle määritelty aikataulu palvelee lähinnä kokoomuksen ja keskustan puoluepoliittisia intressejä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vastasi jälleen kansalaisten lähettämiin kysymyksiin puheenjohtajan kyselytunnilla. Monet olivat lähettäneet kysymyksiä sote-uudistuksesta ja sen vaikutuksista kansalaisten terveyspalveluihin.
Sote ja valinnanvapaus hiostavat parhaillaan eduskunnassa ja valiokunnista kuuluu ikäviä asioita. Miten itse analysoisit tilannetta, syntyykö sote- ja maakuntauudistus ylipäätään ja minkälaisilla mahdollisilla vaurioilla?
&#8211; Tässä on arvioitava kahta eri asiaa: ensinnäkin sote- ja maakuntauudistuksen sisältöä, jota voidaan kritisoida moneltakin näkökannalta ja toisaalta myös uudistuksen valmistelua ja sen aikataulua. Nyt näyttää siltä, että sote-lakien hyväksymiselle ja maakuntavaalien järjestämiselle määritelty aikataulu palvelee lähinnä kokoomuksen ja keskustan puoluepoliittisia intressejä.
Halla-aho sanoo maakunta- ja sote-uudistuksen olevan keskustan ja kokoomuksen tärkeimpiä hankkeita, jotka nämä haluavat varmasti saada toteutettua ennen seuraavia eduskuntavaaleja.
&#8211; Valitettavasti vain vaalisykli johtaa siihen, ettei lainsäädäntötyölle ole riittävästi siihen tarvittavaa aikaa, jotta laeista saataisiin mahdollisimman hyviä eikä niitä tarvitsisi enää korjailla jälkikäteen. Tämän kanssa joudutaan sitten elämään.
<iframe loading="lazy" title="Puheenjohtaja Halla-aho kyselytunnilla, jakso 2" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/MYDk4hh4v60?start=4&#038;feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&#8211; Olisi silti muistettava, että sotessa ja maakuntauudistuksessa on kysymys historiallisen mittaluokan uudistuksesta myös taloudellisilta vaikutuksiltaan. Ja ennen kaikkea tavallista ihmistä koskettavien terveyspalvelujen kannalta. Mielestäni on vaarallista, että lakeja yritetään runnoa läpi epärealistisella aikataululla.

Halla-aho sote- ja maakuntauudistuksen kiirehtimisestä: ”On vaarallista runnoa lakeja läpi epärealistisella aikataululla”

Jussi Halla-ahon (ps.) johtaman puoluehallituksen <a href="http://www.perussuomalaiset.fi/news/puoluehallitus-kannattaa-maakuntavaalien-siirtamista-kevaaseen/">mukaan</a> syksyyn kaavailtuja maakuntavaaleja tulisi siirtää puolella vuodella, keväään 2019 eduskuntavaalien yhteyteen. 

Kannanotossa moititaan hallituksen toimintaa. Se yrittää runnoa läpi valtavaa määrää sotelakeja suurella kiireellä.
&#8211; Kyseessä on Suomen historian suurin aluehallinto- sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen, jota tehdään eduskunnassa äärimmäisen niukalla, vain muutaman kansanedustajan enemmistöllä. Tällaisissa asioissa pitäisi pyrkiä kuulemaan ja tavoittelemaan suurempaa konsensusta. Lisäksi ongelmia ja korjaustarpeita on niin paljon, ettei kaikkia millään ehditä ratkaista. Hallituksen toiminta ei ole hyvää lainvalmistelua, eikä tuloksena voi syntyä hyvää lainsäädäntöä. Kyse on suomalaisten terveydestä.
&#8211; Tärkeää olisi nyt se, että maakuntavaaleja siirrettäisiin kevääseen. Eduskunnalle annettaisiin mahdollisuus käsitellä sotelait kunnolla, huolellisella lainvalmistelutavalla.
&#8211; Perussuomalaiset ovat valmiita vaaleihin, olivat ne sitten syksyllä tai keväällä. Mutta eduskuntatyön kannalta aikataulu on viritetty liian kunnianhimoiseksi, käytännössä mahdottomaksi.

Perussuomalaisten puoluehallitus kannattaa maakuntavaalien siirtämistä kevääseen – ”Kyse on suomalaisten terveydestä”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho varoitti tänään Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa soteuudistuksen eteenpäinviennistä hallituksen esittämällä tavalla. Valtuuston suuri enemmistö vastustaa laajalti sotea. 

Helsingin kaupunginvaltuutettu Jussi Halla-aho totesi kaupunginvaltuustossa pitämässään puheenvuorossa, että sote-järjestelmän kehittämisen tarpeellisuudesta sinänsä vallitsee ja on vallinnut pitkään yhteisymmärrys.
&#8211; Kun väestö ikääntyy ja sairastavuus lisääntyy, ja kun hoidot samalla kehittyvät, on selvää, että kustannukset kasvavat. Samalla työssäkäyvien eli järjestelmän nettorahoittajien suhteellinen osuus väestöstä kutistuu. Tämä taas johtuu sekä työikäisen väestön kutistumisesta että kasvavan maahanmuuttajaväestön hyvin heikosta integroitumisesta työmarkkinoille.
&#8211; Vaihtoehtoina on verottaa enemmän, hoitaa vähemmän, lainata rahaa, tai yrittää tehdä asioita tehokkaammin. Koska kolme ensimmäistä vaihtoehtoa ovat poliittisesti vaikeita tai taloudellisesti kestämättömiä, sote-uudistuksen tavoitteena on tämä viimeksi mainittu, asioiden tekeminen kustannustehokkaammin. Samalla on tietysti tärkeää, että ei kaiveta omaa kuoppaa syvemmäksi ottamalla terveyspalvelujen piiriin kokonaan uusia ryhmiä kuten laittomasti maassa olevia, Halla-aho muistutti.
Hallintouudistukset ovat itsessään kalliita
Halla-aho myönsi, ettei täydellistä sote-järjestelmää varmasti ole olemassakaan.
&#8211; Jos olisi, se olisi jo pystytetty johonkin, ja muut olisivat kopioineet sen. Muutama perusasia kannattaa kuitenkin pitää mielessä. Hallintouudistukset ovat itsessään kalliita. Järjestelmien uudistaminen nielee sitä rahaa, jota uudistuksella on tarkoitus säästää. Jos uudistus on yksiselitteisen hyvä ja järkevä, siihen käytettävät resurssit voidaan nähdä investointina, joka pitkällä aikajänteellä maksaa itsensä takaisin.
&#8211; Harva kai kehtaa vakavalla naamalla sanoa, että nyt käsittelyssä oleva sote- ja maakuntauudistus olisi yksiselitteisen hyvä ja järkevä. Asiantuntijalausuntojen mukaan kustannusten kasvun hidastuminen on hyvin epävarmaa, ne saattavat jopa kasvaa. Virheitä ja epäkohtia voidaan kuulemma korjata myöhemmin. Näin ajaudutaan helposti kierteeseen, jossa maksetaan paitsi alkuperäisen uudistuksen virheistä myös niiden virheiden korjaamisesta, Halla-aho varoitti.
Terveysjätit ensisijaisesti omistajiensa asialla
Perussuomalaiset käsittelevät asiaa ennen kaikkea Helsingin ja helsinkiläisten näkökulmasta. Tästä näkökulmasta uudistus esitetyssä muodossaan rikkoisi Halla-ahon mielestä asioita, jotka ovat ehjiä. Sama pätee muihin suuriin kaupunkeihin.
&#8211; Keskuskaupungit, jotka ovat maan keskiarvoa terveempiä, nuorempia ja vauraampia, kärsivät taloudellisesti. Toisaalta malli ei ota huomioon kaupunkikeskusten erityisongelmia kuten suurta syrjäytyneiden joukkoa. Lähes miljardin euron säästötavoite Uudellamaalla johtaa suuriin irtisanomisiin ja julkisen terveydenhuollon rapautumiseen. Yksityisten terveyspalveluiden tarjonta epäilemättä lisääntyy kaupungeissa, mutta samalla asiakkaalle syntyy kannustin hakeutua hoitoon, joka ei ole välttämätöntä, kun taas palvelun tuottajalle syntyy kannustin ylihoitamiseen.
&#8211; Niin iloinen asia kuin markkinatalous onkin, yksityisten terveysjättien ensisijainen tehtävä ja tavoite on tuottaa rahaa omistajilleen. Pitkällä aikajänteellä tämä siirtää resursseja pois esimerkiksi vakavien sairauksien hoidosta, Halla-aho huomautti.
Lisää kokouspalkkioita ja hallintovirkoja
Maakuntauudistus vahvistaa näennäisesti paikallista itsehallintoa suoraan valittavine valtuustoineen. Kuitenkin sekä maakuntien tehtävät että ennen kaikkea rahoitus tulevat valtiolta.
&#8211; Helsingin tapauksessa kaksi kolmasosaa kunnallisverotuloista ja 40 % yhteisöverotuloista ohjautuu valtiolle. Kun maakunnat ovat tosiasiassa valtion talutusnuorassa, niiden poliittinen liikkumatila on olematon. Maakuntavaltuustojen ja -hallintojen tärkein funktio näyttääkin olevan kokouspalkkioiden ja hallintovirkojen luominen, Halla-aho sanoi.
&#8211; Kuten lausunnossa todetaan, kyseessä on historiallisen suuri muutos, joka koskettaa tavallisen ihmisen kannalta kaikkein tärkeimpiä palveluja. Siksi olisi erityisen tärkeää, että uudistukselle olisi pyritty saamaan mahdollisimman laaja poliittinen tuki. Esityksessä pitäisi myös nykyistä paremmin ottaa huomioon niiden ihmisten kantoja, jotka työskentelevät alalla ja ymmärtävät siitä jotakin. Suurimmalle osalle kansalaisista ja heitä edustavista poliitikoista sote on yksinkertaisesti liian suuri ja monimutkainen kokonaisuus.
Nykytila parempi kuin huono uudistus
Osa soteen kriittisesti suhtautuneista asiantuntijoista on kääntänyt viime aikoina takkinsa mm. sillä argumentilla, että on parempi tehdä huonokin uudistus kuin olla tekemättä mitään.
&#8211; Kuten nyt käsiteltävässä lausunnossa todetaan, nykytilan säilyttäminen on objektiivisesti parempi vaihtoehto kuin uudistuksen toteuttaminen. Perusvirhe sote- ja maakuntauudistuksessa ovat lähtökohdat. Uudistuksen kaksi pääkomponenttia eivät erillisinä nauti laajaa kannatusta edes hallituspuolueiden keskuudessa, muusta eduskunnasta puhumattakaan.
&#8211; Kyseessä on intressiryhmäpolitiikkaan perustuva lehmänkauppa. Kokoomus tukee maakuntauudistusta vain saadakseen sote-uudistuksen ja siihen kytketyn valinnanvapauden. Keskusta tukee sote-uudistusta ja valinnanvapautta vain saadakseen itselleen poliittisesti tärkeän maakuntauudistuksen. Tällaisista lähtökohdista ei voi syntyä hyvää uudistusta, Halla-aho painotti.
Valtuuston keskustelua voi seurata <a href="https://www.helsinkikanava.fi/kanava/fi/videot/live?id=3636">Helsinki-Kanavalla</a> &gt;

Helsingin valtuusto antoi huutia sotelle – Halla-aho: ”Harva kai kehtaa vakavalla naamalla kehua. Nykytilan säilyttäminen parempi vaihtoehto kuin uudistuksen toteuttaminen”

sote- ja maakuntauudistus

Purra: Vaaleja ei kaivata lisää vaan vähemmän – yhdistämällä paikallis-, alue- ja eduskuntavaalit tuettaisiin demokratiaa

Juvonen: Hallitus yrittää maakuntauudistuksessa haukata liian ison palan – nyt tarvittaisiin malttia

Halla-aho: Tämä hallitus on tullut suomalaisille harvinaisen kalliiksi – ”Perustoimintoja ei voi jatkuvasti rahoittaa ottamalla velkaa tai myymällä kansallisomaisuutta”

Perussuomalaiset eivät hyväksy Ahvenanmaan rahoituksen kohtuutonta korotusta: ”Tämä ei ole oikeudenmukaista”

Halla-aho: Perussuomalaiset on vastuullisen taloudenpidon puolue – ”Valtio ei voi jatkuvasti jakaa sellaista, mitä ei ole”

Slunga-Poutsalo: Hallitus voisi tunnustaa, ettei sote-uudistuksesta tullut hallituspuolueiden vaaliveturia, vaan se oli susi jo syntyessään

Halla-aho sote- ja maakuntauudistuksen kiirehtimisestä: ”On vaarallista runnoa lakeja läpi epärealistisella aikataululla”

Perussuomalaisten puoluehallitus kannattaa maakuntavaalien siirtämistä kevääseen – ”Kyse on suomalaisten terveydestä”

Helsingin valtuusto antoi huutia sotelle – Halla-aho: ”Harva kai kehtaa vakavalla naamalla kehua. Nykytilan säilyttäminen parempi vaihtoehto kuin uudistuksen toteuttaminen”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025