Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

sotehenkilöstö

Peruspalveluministeri Aki Lindén ilmoitti, että vanhuspalveluiden hoitajamitoituksen nostolle täytyy katsoa pidempi siirtymäkausi. Päätös tehdään todennäköisesti hallituspuolueiden johtajien kesken. Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen vaatii, että myös opposition on päästävä mukaan keskustelemaan hoitajamitoituksesta.

&#8211; Taas tarjotaan vain pitkää siimaa vanhuksille ja heidän hoitajilleen. Näin suurta päätöstä ei voi taputella pelkästään hallituksen kesken. Asiasta on saatava keskustelu eduskunnan saliin ja myös opposition on päästävä mukaan keskustelemaan ja neuvottelemaan hoitajamitoitukseen liittyvistä asioista. Olen tehnyt tänään asiasta myös eduskunnan keskustelualoitteen, toteaa hoitajataustainen kansanedustaja Arja Juvonen.
On valitettavaa, että pääministeri ei kommentoi
Juvonen on vaatinut myös pääministeri Sanna Marinilta pääministerin ilmoitusta terveydenhuollon kriisiytymisestä.
&#8211; On valitettavaa, että pääministeri ei kommentoi asiaa. Pettymys on suuri, ja se kuului myös kansalaisten suusta viikonlopun torikierroksilla hyvinkin suorin sanoin, kansanedustaja Juvonen kertoo.
Vanhustenhuollossa havaitut syvät ongelmat rävähtivät tietoon vuonna 2019 juuri edellisten eduskuntavaalien alla. Hallitus ei ole kyennyt toteuttamaan eduskunnassa käsiteltyä lakiesitystä maaliin, vaikka aikaa oli paljon.
Hallituksen katteettomat lupaukset
Juvosen mukaan hallituksen lupaus hoitajamitoituksesta on osoittautunut pelkäksi puheeksi paperilla. Pitkän, vuosien mittaisen siirtymäajan siivellä on annettu katteettomia lupauksia ja paistateltu hoitajamitoituksen kuntoonlaittamisteeman alla. Todellisuudessa hallitus on painanut vanhustenhuollon asian villaisella.
&#8211; Istuva hallitus jää mieleen siitä, että se onnistui munaamaan mitoituksen voimaanpanon kuhnailulla ja kitsastelulla. Koronakriisiä on käytetty aasinsiltana sille, että henkilöstöä ei ole. Hallitus ei tukenut sotehenkilöstöä koronakriisin aikana riittävästi. Rahallinen koronakorvaus olisi ollut tärkeää, Juvonen muistuttaa.
&#8211; Kannustetta alalle lisäävät myös vakituiset, ei-määräaikaiset työsuhteet, hyvät työolot, mahdollisuus vaikuttaa työvuoroihin, koulutuksen oikea-aikaisuus sekä oikea palkka- ja kohtuuhintainen asuntopolitiikka sotehenkilöstölle.
&nbsp;

Hallitus munasi hoitajamitoituksen toteutumisen kuhnailulla ja kitsastelulla – Juvonen: Asia on tuotava eduskunnan laajaan keskusteluun kaikkien puolueiden kesken

Hoitajapula on niin kova, että ympärivuorokautisia vanhustenhoivapaikkoja on jouduttu sulkemaan niin Espoossa kuin Helsingissä. Helsingissä paikkoja on suljettuna 14 ja Espoossa 65 (HS 10.8.2022). Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen pitää lupausta henkilömitoituksesta tämän hallituskauden suurimpana puhalluksena.

&#8211; Terveydenhuollon kriisi, ruuhkat päivystyksissä ja sairaaloissa sekä vanhustenhoidon suuri henkilöstöpula ovat johtamassa siihen, että henkilömitoituksen noston toteutuminen vuonna 2023 eduskunnassa hyväksytyn esityksen mukaan uhkaa romuttua.
&#8211; Kriisiä, joka ei ole yllätys ja johon yhteiskunta ja hallitus olisivat voineet valmistautua ja reagoida ajoissa, tullaan käyttämään myös aasinsiltana sille, että henkilöstömitoituksen voimaantuloa ei voida toteuttaa, toteaa kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaisten valiokuntavastaava Arja Juvonen.
<h4>Suuri puhallus</h4>
Juvonen pitää henkilömitoitusta tämän hallituskauden suurimpana puhalluksena, joka nyt paljastuu. Mitoituksen nostoon annettiin pitkä siima ja monen vuoden siirtymä. Kuitenkaan hallitus ei ole onnistunut eikä edes yrittänyt ratkaista kysymystä siitä, miten nuo henkilöstömitoituksen vaatimat hoitajat löydetään, koulutetaan sekä saadaan palaamaan ja myös pysymään alalla.
&#8211; Koronakriisin aikana hoitohenkilöstöä olisi voinut palkita ja kannustaa koronalisin, mutta mihinkään tällaiseen ei valtion kassasta löytynyt rahaa. Yhteiskunnan pyörien pysähtymisen ennaltaehkäisy oli kuitenkin täysin terveydenhuollon ja pelastustoimen hyvän toiminnan ansiota. Nämä alat olisivat ansainneet edes jonkinlaisen signaalin hallitukselta kiitokseksi. Sitä kiitosta sai lypsää, Juvonen moittii.
<h4>Hallitus niittää mitä kylvää</h4>
Hallitus niittää nyt sitä mitä kylvää. Hoitohenkilöstöä on poistunut alalta, sotealan opiskelijat eivät ole hakeutuneet kesätöihin terveydenhuoltoon ja pitkittynyt hoitovelka koronakriisin jälkeen uhkaa vuosiksi eteenpäin terveydenhuollon toimivuutta. Sotehenkilöstön koronarokotepakon ollessa edelleen voimassa vuoden loppuun on myös se ajanut pois alan osaajia.
&#8211; Rokotteen ei ole todettu estävän tai suojaavan tartunnoilta, mutta hoitohenkilöstön aseptinen toimintatapa ja maskit, joita edelleen sairaaloissa ja hoivapaikoissa käytetään, ovat suojakeinoista tällä hetkellä toimivia. Pakkorokotelain voimassaolo on nyt ratkaistava tämänhetkisen tutkimustiedon ja kokemustiedon mukaan, Juvonen vaatii.
<h4>Digitalisaatio terveydenhuollossa ei sovi kaikkialle</h4>
Henkilöstömitoituksen eli hoitajamitoituksen nostoon tähtäävän esityksen rahoitus oli tarkoitus hoitaa yksityisten lääkärikäyntien korvauksista. Toiseksi aiottiin ’tehostaa’ ikääntyneiden, vammaisten ja lastensuojelun palveluhankintoja. Kolmas keino oli digitalisaation lisääminen ja neljäs lääkehuollon kustannukset.
Kaikki nuo silloin esitetyt säästökohteet ovat kuitenkin sellaisia, joista on todella vaikea saada säästöjä ilman, että hoitoonpääsy tai hoidon laatu vaarantuvat. Digitalisaatio vanhustenhoivassa ja terveydenhuollossa ei sovi kaikkialle, vaan sen kanssa on oltava tarkkana.
&#8211; Huonokuntoisen ikääntyneen luokse tehtävän kotikäynnin on oltava myös tulevaisuudessa henkilökohtainen. Sähköisen asioinnin lisääminen etenkään huonokuntoisten, toimintarajoitteisten tai muistisairaiden vanhusten kohdalla ei ole realismia, Juvonen moittii.
<h4>Hoitajamitoituksesta muodostumassa aprillipila</h4>
Henkilöstömitoitus haluttiin lakiin, sillä vanhustenhoidossa paljastui törkeitä laiminlyöntejä ja huonoa vanhustenhoitoa. Hallitus ei kuitenkaan tehnyt täsmätoimia. Hallituksen perustama työryhmä ei ole saanut mitään aikaan.
Työryhmää johtava STM:n osastopäällikkö Satu Koskela toteaa, ettei budjettiriiheen ole tulossa uusia nopeavaikutteisia ehdotuksia sote-alan työvoimapulan ratkaisemiseksi. Koskelan mukaan ratkaisuvaihtoehdot monimutkaiseen ongelmaan vaativat vielä tarkempaa selvittämistä, ja rahoitusta vaativat laajat selvitystyöt valmistunevat vasta tulevalla hallituskaudella. (HS 10.8.2022)
&#8211; 0,7 hoitajamitoituksen tulee olla voimassa siirtymäajan mukaan 1.4.2023 eli aprillipäivänä. Aprillipilaksi se todellakin on muodostumassa. Vastuu sen toteuttamisesta ja rahoituksesta jää seuraavalle hallitukselle. Hallitus juottaa kuravettä vanhuksille, ja hoivakriisi sen kun vaan kasvaa, Juvonen kritisoi.
&nbsp;

Arja Juvonen: Hallituksen suurin puhallus ja aprillipila toteutumassa – hoitajamitoitus romuttuu

Kansanedustaja Arja Juvonen on huolissaan koronataistelun etulinjassa paahtavan sotealan henkilöstön jaksamisesta ja pitää maltillisen palkkaratkaisun toivomista sotealalle todellisena vastuunpakoiluna. Poikkeuksellisen raskaan kotonahoitotyön uuvuttamat hoitajat tarvitsevat rahaa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan rahaa uusiin koronatukikierroksiin ei ole. Ministeri sanoo, että vaalikauden kehyksen rahat on pitkälti syöty, joten uusi kierros olisi ongelmallinen tilanne. (Helsingin Sanomat / Lännen Media 12.12.21)
Samaan aikaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) on puhjennut kriisi koronahoitajille ensin luvatuista ja sitten kyseenalaistetuista palkanlisistä. Hoitajapulasta kärsivien osastojen hoitajille suunniteltiin maksettavan määräaikaisia tehtävänlisiä, mutta päätös asiasta vedettiinkin pois. (Helsingin Sanomat 10.12.21)
&#8211; Hallitus puhuu liiketoiminnasta, mutta on ollut täysin hiljaa hoitohenkilöstön rahakeskusteluissa. Myös koronataistelun etulinjassa paahtava soteala tarvitsee oman koronatukikierroksen, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen vaatii.
Terveydenhuollon henkilöstö antanut kaikkensa
&#8211; Hallituksen koronatukikierroksilla olisi pitänyt puhua myös hoitajien rahasta, mutta sitä keskustelua ei koskaan kuulunut. On myös todellista vastuunpakoilua toivoa maltillista palkkaratkaisua sotealalle tässä jäätävässä koronatilanteessa, jossa henkilöstö venyy ja antaa kaikkensa, Juvonen toteaa.
Ministeri Annika Saarikko korosti maltillista palkkaratkaisua todeten kyselytunnilla 9.12.21: ”On ilman muuta selvää kaksi asiaa: Ensinnäkin maan hallitus ei ole osapuoli palkkaneuvotteluissa. Toisekseen maan hallitus väristä riippumatta on maan kilpailukyvyn nimissä pääsääntöisesti toivonut maltillisia palkkaratkaisuja. Tämän toivomuksen esitän nytkin, samoin kuin toivon koko Suomen edun nimissä työrauhaa.”
&#8211; Terveydenhuollon henkilöstö on asettanut itsensä alttiiksi koronataudille, valmiuslain myötä heidän lomiaan on peruttu ja siirretty ja uhka on edelleen päällä myös joulun osalta, heitä on siirretty vastoin tahtoaan eri toimipisteisiin työskentelemään, ja he ovat joutuneet tekemään työtä tukalissa ja kuumissa suojavarusteissa hyvinkin pitkiä työvuoroja henkilöstövajeen ollessa arkipäivää työyksiköissä, Juvonen muistuttaa.
Sotehenkilöstö on unohdettu
Lintilä toteaa haastattelussa, että vaikutukset liiketoimintaan täytyisi ottaa huomioon myös koronaan liittyviä suosituksia annettaessa. Juvonen muistuttaa, että liiketoimintakin loppuu, kun terveydenhuollon kantokyky sakkaa.
&#8211; Väsyneet ja poikkeuksellisen pelottavan, stressaavan ja raskaan koronahoitotyön uuvuttama sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on unohdettu. Juhlapuheissa heitä toki ylistetään, mutta riittääkö pelkkä sanahelinä? Tilanne on myös työsuojelullisesti ja potilasturvallisuusnäkökulmasta pelottava. Sotehenkilöstö ei jaksa loputtomiin. Juhlapuheet eivät enää riitä. Tarvitaan rahaa, Juvonen sanoo.
&nbsp;

Juvonen Lintilälle: Sotehenkilöstö ei jaksa loputtomiin – myös koronataistelun etulinjassa paahtava soteala tarvitsee koronatukikierroksen

Pääministeri Sanna Marin totesi SDP:n tavoitteena olevan, että vuonna 2030 puolet nuorista olisi korkeakoulutettuja (MTV 18.8.2021). Koulutukseen kannattaakin sijoittaa, mutta kansanedustaja Arja Juvosen mielestä on syytä kysyä myös, mihin sotetehtäviin korkeasti koulutetut sotealan osaajat tulevaisuudessa pääministerin mielestä sijoittuvat.

&#8211; Kenen pääministeri uskoo hoitavan vanhustenhoidon asiakkaat tulevaisuudessa &#8211; kenen ja millä palkalla? On aivan huuhaata ajatella, että korkeakoulutetut tulisivat alalle, jossa peruspalkka alkaa lähihoitajalla alimmillaan jopa ykkösellä, korkeakoulutetuilla sairaanhoitajalla tai kätilöllä kakkosella, muistuttaa perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.
Työperäinen maahanmuutto lisää kustannuksia
Koronavuosi on erityisesti korostanut henkilöstön resurssien vähyyttä. Hoitohenkilöstöä on irtisanoutunut ja selkeää hätäviestiä on kuultu erityisesti heidän taholtaan. Huutavaan henkilöstöpulaan, joka tulee kärjistymään tulevaisuudessa entisestään, hallitus huutaa avuksi työperäistä maahanmuuttoa.
&#8211; Tällä väärällä suuntauksella sotealalle halutaan saada ulkomailta lisää alipalkattuja ja nöyriä työntekijöitä, jotka kiitollisuudenvelassaan eivät uskalla sanoa asioihin mitään. Kun ihminen ei pärjää omalla palkallaan, tarvitaan myös yhteiskunnan tukea, eli työperäinen maahanmuutto tarkoittaa myös toimeentuloon liittyviä tukimuotoja ja kustannuksia.
Sotealan ongelmat korjattavissa palkkauksen keinoin
&#8211; Työperäisen maahanmuuttokeskustelun sijaan hallituksen tulisi kiireesti lisätä hoiva-alan koulutuspaikkoja erityisesti myös aloille, joista valmistutaan vanhustenhoidon tehtäviin. Korkeakoulutettuja sairaanhoidon osaajia tarvitaan myös kipeästi. Suomi ei kestä tilanteita, joissa leikkaussaleja tai teho-osastoja suljetaan, koska osaavaa henkilöstöä ei ole. Mutta jotta nämä valmistuvat osaajat saadaan hoitoalan työkentälle, tarvitaan palkkaukseen suurta panostusta, Juvonen sanoo.
Suomalaisen sotealan ongelmat ovat ratkaistavissa helposti. Lähihoitajan ja sairaanhoitajan peruspalkkauksen päivittäminen on tässä ykkösasia. Hyvä peruspalkkaus kannustaa tekemään työtä vaativalla alalla ja tekee alasta houkuttelevan. Palkkaa nostavat vuorotyöstä saatavat lisät, jotka eivät saisi olla elinehto hoitajalle, vaan plussaa ja kannustinta jatkaa vaativalla alalla.
&nbsp;

Pääministeri haluaa korkeakoulutetun nuorison – Juvonen: ”Kenen pääministeri uskoo hoitavan vanhustenhoidon asiakkaat tulevaisuudessa ja millä palkalla?”

Kansanedustaja Arja Juvonen on pöyristynyt Suomen hallituksen hiljaisesta ja välttelevästä linjasta Suomen sotehenkilöstön jaksamiseen liittyvissä kysymyksissä koronakriisin keskellä. Juvonen on kysynyt kuluneella viikolla kaksi kertaa eduskunnan täysistunnossa ministereiltä, miten hallitus huomioi sotehenkilöstön jaksamisen.

&#8211; Ministeri Kiurulla ei ole mitään tarjottavaa tai sanottavaa, ei yhtään mitään. Hän ei toivota edes voimia tai jaksamista suomalaiselle sotekentälle. Ei edes lämmintä kättä tarjota. Hallituksen taskut ovat täysin tyhjät. Hallitus korostaa koronan vaaraa, mutta jättää täysin huomioimatta heidät, jotka auttavat Suomen koronakriisin yli, kritisoi kansanedustaja Arja Juvonen.
Suomessa hoitohenkilöstön kokema stressi koronavirusepidemian aikana on ollut ilmeistä. Henkilöstön henkistä vointia epidemian aikana kartoitettiin Työterveyslaitoksen kyselyllä syksyllä 2020 (<a href="http://ttl.fi/" data-saferedirecturl="https://www.google.com/url?q=http://ttl.fi/&amp;source=gmail&amp;ust=1615025867533000&amp;usg=AFQjCNE3RtnfAdIOiD3gdUZvOiu-yjLvXA">ttl.fi</a>. 27.1.2021). Kyselyyn vastasi 25 000 sote-alan työntekijää. Kyselyn mukaan joka kolmas sotetyöntekijä on pelännyt terveytensä vuoksi työssään. Pelkoa on lisännyt myös työmäärän kasvu.
Eniten pelkoa ovat kokeneet röntgenhoitajat (47 %), sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt (41 %), laboratoriotyöntekijät (35 %) sekä lähi- ja perushoitajat (34 %). Työmäärän kasvu koronan seurauksena on heikentänyt myös työstä palautumista. Kun työntekijälle kasautuu monia eri kuormitustekijöitä, se heikentää työkykyä ja lisää työkyvyttömyyden riskiä.
Hallitus on täysin välinpitämätön
Myös Kansainvälinen sairaanhoitajaliitto (ICN) arvioi, että koronavirusepidemia aiheuttaa hoitajille suuren ahdistuneisuuden ja masennuksen ajanjakson (INC: The COVID-19 Effect: 13.1.2021). ICN toteaa artikkelissaan, että maailman hoitajia uhkaa massatrauma, sillä tapahtumat ja kokemukset koronaepidemian aikana ovat olleet hoitajille stressaavia ja henkisesti kuormittavia.
Hoitajat ovat joutuneet kohtaamaan paljon koronaan menehtyneitä potilaita ja nähneet myös tilanteita, joissa sairastuneen läheiset eivät ole päässeet jättämään hyvästejä kuoleville läheisilleen. Hoitajia on myös ahdistanut pelko siitä, että he vievät koronaviruksen mukanaan kotiinsa ja tartuttavat sen omiin läheisiinsä.
&#8211; Hallitus on tuomassa eduskuntaan valmiuslain käyttöönoton. Se tarkoittaa sotehenkilöstölle entistäkin tiukempaa tahtia hoivakentällä. Hoitajien yhteydenotot ovat hätähuutoja ja vaativat hallituksen toimia. Henkilöstö tekee pitkää työpäivää, sillä henkilöstöä puuttuu.
&#8211; Sairaaloissa hoidetaan myös muut akuutit sairaudet, onnettomuudet, tehohoidot ja ensiavut. Kannan myös suurta huolta lääkäreiden jaksamisesta. Heistäkään hallitus ei puhu yhtään mitään. Hallitus on täysin välinpitämätön, Juvonen moittii.
&nbsp;

sotehenkilöstö

Hallitus munasi hoitajamitoituksen toteutumisen kuhnailulla ja kitsastelulla – Juvonen: Asia on tuotava eduskunnan laajaan keskusteluun kaikkien puolueiden kesken

Arja Juvonen: Hallituksen suurin puhallus ja aprillipila toteutumassa – hoitajamitoitus romuttuu

Juvonen Lintilälle: Sotehenkilöstö ei jaksa loputtomiin – myös koronataistelun etulinjassa paahtava soteala tarvitsee koronatukikierroksen

Pääministeri haluaa korkeakoulutetun nuorison – Juvonen: ”Kenen pääministeri uskoo hoitavan vanhustenhoidon asiakkaat tulevaisuudessa ja millä palkalla?”

Juvonen pöyristynyt hallituksen välttelevästä linjasta liittyen sotehenkilöstön jaksamiseen: ”Edes lämmintä kättä ei tarjota”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025