Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

sotilaallinen puolustus

Perussuomalaisten kansanedustaja Veijo Niemi pohtii Aamulehdessä 22.4. julkaistussa kirjoituksessaan Suomen sotilaallista turvallisuutta ja puolustusta muuttuneessa turvallisuusympäristössä Nato-Suomessa. Niemi pitää Suomen voiman ja puolustuskyvyn kivijalkoina reserviä, Natoa ja Yhdysvaltain kanssa solmittua Defence Cooperation Agreement -sopimusta (DCA).
Kylmän sodan päättymisen jälkeen moni valtio lakkautti asevelvollisuusarmeijansa ja turvautui kriisinhallintaan painottuviin ammattiarmeijoihin. Kun Suomi toimi toisin, meitä alettiin pitää vanhanaikaisina. Ukrainan kriisin jälkeen Suomen varusmieskoulutusta ja laajaa reservitoimintaa on alettu pitää modernina ja jopa kadehdittu. Aina ei siis pidä mennä valtavirran mukana, pohtii perussuomalaisten kansanedustaja Veijo Niemi.
&#8211; Suomen voima ja puolustuskyvyn perusta on reservi. Olen aina hämmästellyt suomalaisten reserviläisten nopeutta oppia uusia asioita ja palauttaa aiemmin opitut asiat mieleen. Sillä osoitetaan asevelvollisuusjärjestelmämme toimivuutta. Reservin toimivuudesta välittyy hyvin suomalaisten korkea maanpuolustustahto, joka on kansainvälisten kyselyiden mukaan Euroopan korkeimpia, Niemi kirjoittaa Aamulehdessä.
Yhteistyön merkitys Yhdysvaltain kanssa korostuu
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi saattaa päätökseen puolustusyhteistyösopimusneuvottelut Yhdysvaltojen kanssa, joka on tällä hetkellä yksi Suomen keskeisin liittolainen. Ajantasaiset puitteet yhteistyölle luodaan kansainvälisellä DCA (Defence Cooperation Agreement) sopimuksella.
&#8211; DCA edesauttaa Nato-jäsenyyden velvoitteita ja vahvistaa Suomen turvallisuutta entisestään. Suomen Nato-jäsenyys edistää osallistumista yhteisen puolustuksen toimeenpanoon. Kahdenvälisen yhteistyön merkitys Yhdysvaltojen kanssa ei näin ollen vähene, vaan sen sijaan jäsenyys avaa uusia mahdollisuuksia. Yhteistyön merkitys korostuu entisestään, kun Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäyssota on muuttanut Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristöä huonompaan suuntaan, Niemi kertoo.
&nbsp;

Niemen ratkaisut Suomen sotilaalliseen turvallisuuteen ja puolustukseen: Reservi, Nato ja yhteistyö Yhdysvaltain kanssa

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi eduskunnan turvallisuuspoliittisen ajankohtaisselonteon lähetekeskustelussa, että Suomi etenee kohti Nato-jäsenyyttä eikä siitä ole epäilystäkään.

&#8211; Kuten selonteossakin todetaan, puolustuksemme ennaltaehkäisevä vaikutus olisi Naton jäsenenä nykyistä huomattavasti suurempi. Nato-jäsenyys ei muuta puolustuksemme oleellista perustaa, joka on aina omissa käsissämme, sanoi perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.
Jäsenyydelle ei ole enää vaihtoehtoa
Purra ei näe Nato-jäsenyydelle enää vaihtoehtoa.
&#8211; Jos Suomi jäisi Naton ulkopuolelle, se olisi Venäjän arvaamattomille toimille altis. Maamme ei olisi itsenäinen, vaan se joutuisi tekemään myöntyväisyyspolitiikkaa pyrkimyksessään elää rauhassa.
&#8211; Uusi YYA-sopimus, ehkä puuttumista sisäpolitiikkaamme ja valintoihimme hallituspohjasta, lopulta ehkä alueluovutus. Vai samaa, mitä näemme nyt Ukrainassa? Emme tiedä, mitä Vladimir Putin keksisi, Purra sanoi.
Venäjä ei ole muuttunut
Purran mukaan Venäjä ei ole muuttunut.
&#8211; Se on aina ollut tuollainen, ja todennäköisesti tulee aina olemaan.
Purra lainasi presidentti Paasikiven sanoja Risto Rytille vuonna 1940.
&#8211; Jos me tämän valtakunnan intressipiiriin jäämme, on se meille kuolema. Siitä ei ole pienintäkään epäilystä.
&nbsp;

Purra eduskunnan Nato-keskustelussa: Naton ulkopuolella palaisimme myöntyväisyyspolitiikkaan

Aiemmin Nato-jäsenyyteen kriittisesti suhtautunut puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen pohtii <a href="https://www.jarironkainen.fi/muutama-sana-natosta/">kotisivuillaan</a> omaa muuttunutta Nato-kantaansa ja avaa syitä siihen, miksi hän pitää jäsenyyttä nykyisessä muuttuneessa turvallisuustilanteessa järkevänä ratkaisuna.

&#8211; Aiempaa kritiikkiäni on ohjannut Suomen virallinen doktriini liittoutumattomuudesta ja yleisellä asevelvollisuudella muodostetuista uskottavista puolustusvoimista. Lisäksi vastahakoisuuttani selitti myös uhkakuva siitä, että joutuisimme lähettämään sotilaitamme taisteluun jonkin toisen maan puolesta. Myöskään sotilaallista uhkaa ei ollut näköpiirissä, ja ympäri Eurooppaa ihailtu armeijamme muodosti oletettavasti riittävän pelotteen, perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen kirjoittaa.
Kaikki muuttui yhdessä yössä
Koko maailman turvallisuustilanne muuttui kuitenkin yhdessä yössä Venäjän palattua perinteisen sotilaallisen voiman käyttöön hyökkäämällä Ukrainaan. Tämä sai Ronkaisen ajattelemaan, voisiko sama uhka kohdata myös Suomea tulevaisuudessa. Suomi pärjäisi todennäköisesti Ukrainan lailla puolustussodassa, mutta tulisi väistämättä tarvitsemaan apua lännestä. Materiaaliapua Suomi todennäköisesti saisikin, mutta joukot pysyisivät poissa – aivan kuten Ukrainassa.
&#8211; Nato (North Atlantic Treaty Organization) eli Pohjois-Atlantin puolustusliitto on nimensä mukaisesti puolustusta varten, vaikka se Suomessa useasti kääntyykin sotilasliitoksi. Sen tehtävä on taata sopimusvaltioiden vapaus viime kädessä sotilaallisen puolustuksen kautta. Tähän mennessä yhteenkään Nato-maahan ei ole tehty valtiollista hyökkäystä. Tämä jo kertoo sen, että pelotevaikutus on olemassa, Ronkainen toteaa.
Minkä hinnan voi laittaa vapaudelle?
Toinen Ronkaista huolestuttanut asia on ollut Nato-jäsenyyden hintalappu. Jäsenmaat ovat sitoutuneet käyttämään 2 prosenttia bkt:sta kansallisiin puolustusmenoihinsa. Vain muutamat maat ovat saavuttaneet tavoitteen, mutta Suomella tuo raja ylittyisi. Nato-laskentamallissa puolustusmenoihin lasketaan näet paitsi puolustusministeriön menot myös osa sisäministeriön menoista, kuten Rajavartiolaitos ja kansainvälinen kriisinhallinta.
&#8211; Jatkossa puolustusmenojen pysyvä taso nousisi n. 1 miljardilla eurolla, mutta tuo panostus tulisi tehdä joka tapauksessa, olimme Natossa tai emme. Itse jäsenmaksun osuus on nimellinen n. 1 prosentti Suomen puolustusbudjetista eli n. 55 miljoonaa euroa.
&#8211; Loppujen lopuksi minkä hinnan voi laittaa ihmishengille ja vapaudelle? Mikään ei anna meille 100-prosenttista turvatakuuta, ja tarvitsemme edelleen oman yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan reserviin perustuvat Puolustusvoimat, joita siivittää korkea maanpuolustustahto. Itse kuitenkin nukun yöni paremmin tietäen, että selustamme on turvattu. Minun ainoa tahtotilani on taata turvallinen Suomi lapsillemme ja lapsenlapsillemme, Ronkainen perustelee.
&nbsp;

Jari Ronkainen pohtii Nato-jäsenyyttä: ”Nukun yöni paremmin tietäen, että selustamme on turvattu”

sotilaallinen puolustus

Niemen ratkaisut Suomen sotilaalliseen turvallisuuteen ja puolustukseen: Reservi, Nato ja yhteistyö Yhdysvaltain kanssa

Purra eduskunnan Nato-keskustelussa: Naton ulkopuolella palaisimme myöntyväisyyspolitiikkaan

Jari Ronkainen pohtii Nato-jäsenyyttä: ”Nukun yöni paremmin tietäen, että selustamme on turvattu”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025