Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

sotilaallinen uhka

Vasemmistotaustainen oikeusprofessori maalailee kauhukuvia maamiinoihin kävelevistä turvapaikanhakijoista – puolustusvaliokunnan perussuomalaisilta tylyt terveiset professorille

Hallituksen tärkein yhteinen tehtävä on varmistaa Suomen ja suomalaisten, koko yhteiskuntamme turvallisuus kaikissa oloissa, kirjoittaa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne <a href="https://lvm.fi/-/liikenneinvestointien-on-vahvistettava-turvallisuutta">kolumnissaan</a>. Ranne kertoo, että niin fyysisestä infrasta kuin kyberturvallisuudestakin huolehtimisen merkitys korostuvat erityisesti heikentyneessä turvallisuustilanteessa ja taloudellisesti vaikeina aikoina.

Suomen turvallisuustilanne muuttui pitkäaikaisesti Venäjän hyökättyä laittomasti Ukrainaan. Sodalla on merkittävät vaikutukset Suomen kokonaisturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen. Yli 1 300 kilometriä pitkä itäraja pysyy kiinni kansallisen turvallisuuden nimissä, ja hallitus hakee koko ajan keinoja, joilla Suomen turvallisuutta voidaan vahvistaa.
&#8211; Velvollisuutemme on varmistaa, että hallinnonalamme ja käytettävissämme olevat investointivarat tukevat saumattomasti turvallisuutta ja taloutta. Käytettävissä olevia rahoja on kohdistettava muuttuneessa ympäristössä Suomen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Hallitus onkin paitsi sitoutunut tarkastelemaan hallitusohjelman toimenpiteitä uudelleen, myös tarvittaessa priorisoimaan infrahankkeiden toteutusta toimintaympäristön muutosten vaatimalla tavalla, kirjoittaa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Uhkiin on varauduttava paremmin
Suomen huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta horjuttaviin logistiikan häiriöihin ja kyberuhkiin on varauduttava paremmin, sotilaallista liikkuvuutta on kehitettävä kiireellisesti ja olemassa olevaa perusinfraa on vahvistettava vastaamaan turvallisuusympäristön muutoksia, Ranne kertoo.
&#8211; Liikenne- ja viestintäministeriö on vahvistanut koko kuluneen hallituskauden rooliaan turvallisuuden rakentajana. Ministeriöllämme sekä virastoillamme on pitkä perinne erinomaisesta yhteistyöstä yli hallinnonalojen erityisesti puolustusministeriön ja Puolustusvoimien, sisäministeriön ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa.
&#8211; Nyt yhteistyötä syvennetään entisestään niin, että voimme yhä paremmin varmistaa sotilaallista liikkuvuutta, huoltovarmuutta, kriittistä infraa ja kriittisiä kuljetuksia. Kansallisen sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelma on jo laadittu puolustusministeriön johdolla poikkihallinnollisen koordinaatioryhmän tukemana. Ryhmässä on ollut edustus liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä virastoistamme Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta ja Väylävirastolta.
Järjestelmän toimittava kaikissa olosuhteissa
Suomen liikennejärjestelmää päivitetään parhaillaan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman eli Liikenne 12 -suunnitelman kautta. Sen uudistettuna tavoitteena on turvallinen, kestävä ja toimiva liikennejärjestelmä.
&#8211; Liikennejärjestelmän on varmistettava, että siviilit, sotilaat, kalusto, tavarat, energia ja elintarvikkeet liikkuvat kaikissa olosuhteissa. Puolustushallinto ja liikenne- ja viestintähallinto arvioivat parhaillaan yhteistyössä sotilaallisen liikkuvuuden kehittämistä ja sen taloudellisia ja muita vaikutuksia. Tulokset huomioidaan Liikenne 12 -suunnitelman päivitystyössä sekä liikenneinvestointeja koskevassa päätöksenteossa.
&#8211; Nato-jäsenyys tuo infrakokonaisuudelle ja pohjoismaiselle yhteistyölle uuden ulottuvuutensa, joka on ennen kaikkea mahdollisuus. Olemme lähteneet paitsi vahvistamaan proaktiivisesti pohjoismaista ja EU-yhteistyötä, myös jäsentämään rooliamme ja tehtäviämme Nato-yhteistyössä.
&#8211; Sain kunnian olla Suomen ensimmäinen liikenne- ja viestintäministeri, joka tutustui paikan päällä massiiviseen kansainväliseen puolustusharjoitukseen. Naton Nordic Response 24 -harjoitus toi erinomaisesti esiin liittokunnan puitteissa tehtävän yhteistyön merkityksen, Ranne kertoo.
Huoltovarmuuden kehittämistarpeet huomattavia
Turvallisuuden toteuttamiseksi tarvitaan toimivia ja kestäviä maanteitä, siltoja, rautateitä ja meriväyliä. Sotilaallisen liikkuvuuden ja huoltovarmuuden kehittämistarpeet ovatkin Suomessa huomattavia. Kaksikäyttöhankkeet ja suunnitelmallinen siirtyminen eurooppalaiseen raideleveyteen askel kerrallaan ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Maayhteyksiä Ruotsiin ja Norjaan, kriittisiä maantie- ja rautatieväyliä, satamia, jäänmurto- ja avustamiskykyä sekä jo olemassa olevan infran kunnossapitoa on priorisoitava.
&#8211; Tosiasia lienee, että hankkeet on rahoitettava pääosin kansallisesti. EU- tai Nato-rahoitusta on saatavilla erittäin rajoitetusti, vaikka onnistuisimmekin maksimoimaan tukisummat. Tämä edellyttää kansallisten infravarojen painotusten muuttamista niin kiireellisten kehittämistoimien kuin pidemmän aikavälin kehittämisen osalta. Turvallisuustilanne velvoittaa meitä priorisoimaan huoltovarmuuskriittisiä yhteyksiä ja sotilaallisen liikkuvuuden tarpeita.
Infrahankkeet rakentavat menestyvää Suomea
Koronapandemian jälkeen ensimmäinen Naton liikenteen suunnitteluryhmien kokous Naton pääesikunnan ulkopuolella pidetään Suomessa keväällä. Kokous on osallistujamäärältään yksi suurimmista Naton kokouksista, joita Suomessa tänä vuonna järjestetään. Liikenne- ja viestintäministeriö on vastuussa kokouksen järjestämisestä, ja myös ministeri Ranne osallistuu siihen. Infrastruktuuriin liittyvistä välttämättömyyksistä puhumista jatketaan myös Sumen Nato-kumppaneille tässäkin yhteydessä.
&#8211; Niin fyysisestä infrasta kuin kyberturvallisuudesta huolehtiminen kuuluvat liikenne- ja viestintäministeriön ja sen hallinnonalan ydintehtäviin, joiden merkitys korostuu heikentyneessä turvallisuustilanteessa ja taloudellisesti vaikeina aikoina. Maamme tarvitsee infrahankkeita, jotka vahvistavat turvallisuutta, ovat taloudellisesti kestäviä ja rakentavat meille tietä kohti menestyvää Suomea, Ranne päättää kirjoituksensa.
&nbsp;

Liikenne- ja viestintäministeri Ranne: Liikenneinvestointien on vahvistettava turvallisuutta

Suomen Nato-jäsenyys otti tällä viikolla tärkeän askeleen, kun puolustusliitto päätti keskiviikkona Madridin huippukokouksessa kutsua Suomen ja Ruotsin jäseniksi liittokuntaan. Hakijamaiden erimielisyydet Turkin kanssa ratkesivat päivää ennen kokouksen alkamista yhteisymmärrysasiakirjalla. Perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Halla-ahon mukaan on turhaa pohtia, kuka voitti tai hävisi neuvotteluissa. &#8211; Laiha sopu on parempi kuin lihava riita, Halla-aho sanoi eilen Ylen A-studiossa.

Turkin aiheuttama viivytys saatiin siis ratkaistua yhteisymmärrysasiakirjalla, joka allekirjoitettiin tiistaina, ennen varsinaisen huippukokouksen alkamista. Kyseessä on löyhä ja monitulkintainen tahdonilmaus.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi eilen Ylen A-studiossa, että epävirallinen asiakirja oli parasta, mitä tilanteessa oli saatavissa, sillä Turkin toiveet ja vaatimukset olivat aluksi kaukana siitä, mihin Suomi ja Ruotsi olivat valmiita tulemaan vastaan.
&#8211; Paperi on kompromissi, joka ilmeisen tarkoituksella on jätetty niin väljäksi, että osapuolet voivat kotiyleisön edessä tulkita sitä suotuisalla tavalla. Turkin johto voi kertoa saaneensa mitä halusi, toisaalta Suomi ja Ruotsi voivat sanoa, että eivät antaneet periksi.
&#8211; Mielestäni on kuitenkin turhaa tässä tilanteessa kiistellä, kuka neuvottelussa voitti eniten. Laiha sopu on parempi kuin lihava riita, Halla-aho sanoi.
Ei syytä huoleen
Vaikka kyseessä ei ole varsinainen valtiosopimus, sen sisällöstä saattaa syntyä jatkossa tulkinnallisia erimielisyyksiä, ja jo nyt Turkki on esittänyt useiden terroristeiksi epäiltyjen henkilöiden luovuttamista Suomesta ja Ruotsista.
Halla-ahon mukaan asiasta ei ole syytä suuremmin huolestua.
&#8211; Suomen ja Turkin allekirjoittamassa paperissa selvästi todetaan, että Suomi käsittelee viipymättä Turkin luovutuspyynnöt, mutta ei olla sitouduttu suoraan luovuttamaan Turkin pyytämiä henkilöitä. Selvää lienee, että Suomi ei tule luovuttamaan niitä henkilöitä, joiden osalta on olemassa oikeuden päätös siitä, että ei voida luovuttaa. Luotan siihen, että turkkilaiset järkevinä ihmisinä tämän ymmärtävät.
Halla-aho huomauttaa, että asiakirja ei myöskään kasaa painetta muuttaa Suomen lainsäädäntöä tai muitakaan käytäntöjä. Asiakirjassa esimerkiksi todetaan, että Suomi ja Ruotsi sitoutuvat olemaan tukematta järjestöjä, joita Suomi ei ole tähänkään mennessä tukenut.
&#8211; Arvioisin, että Ruotsille tiedossa on enemmänkin poliittisia ongelmia koska Ruotsin hallitus tällä hetkellä istuu yhden kansanedustajan enemmistön varassa, ja se yksi ääni kuuluu kurdiaktivistille, jonka kanssa Ruotsin hallitus on sopinut tukevansa kurdijärjestöä.
Turkki havahtui tosiasioihin
Halla-aho arvioi, että sopimus saatiin aikaan osittain myös siksi, että Turkki ymmärsi, että sen julkisuuteen esittämät aiemmat vaatimukset muun muassa lakien muuttamisesta eivät voi toteutua.
&#8211; Epäilemättä Turkissakin ollaan realisteja sen suhteen, mikä Pohjoismaissa on mahdollista ja mikä ei. Toisaalta Turkissa lienee ymmärretty, että jossain vaiheessa poliittinen pääoma Naton jäsenenä loppuu, eli jonkinlainen ratkaisu oli saatava aikaan.
Turkin huolet terrorismista saavat nyt huomiota, sillä asiakirjan mukaan sopimuspuolten välille myös perustetaan yhteistyömekanismi, jonka tarkoitus on tiivistää terrorismin torjuntaa.
Toisaalta useat Turkin alkujaan esittämät vaatimukset olivat hyvin epämääräisiä.
&#8211; Ehkä Turkin tosiasiallisena tavoitteena oli vain nostaa esille omia turvallisuushuoliaan ja toiveitaan keskusteluun Naton sisällä. Suomi ja Ruotsi olivat tässä vain työkaluja, joiden avulla asiat oli mahdollista nostaa agendalle, Halla-aho sanoi.
Yhdysvallat ei julkisesti ottanut kantaa Turkin erimielisyyksiin Suomen ja Ruotsin kanssa, mutta kulissien takana tapahtui paljon asioita. Tiedetään esimerkiksi, että USA:n presidentti Joe Biden soitti turkkilaiselle kollegalleen Recep Tayyip Erdoganille tiistaiaamuna ja kehotti tätä hakemaan ratkaisua. Eilen USA ilmoittikin tukevansa Turkin halukkuutta hankkia uusia F-16-hävittäjiä.
Halla-ahon mukaan ei kuitenkaan ole vielä selvää, hyväksyykö USA:n kongressi asekaupan.
&#8211; Toistaiseksi asiasta on vain presidentti Bidenin julistuksenomainen lausunto, joten asiasta voi tulla ongelmia kongressissa.
Vanha maailma tuli takaisin
Madridin kokouksessa Nato on sopinut uudesta strategiasta, joka määrittelee Venäjän olevan suora uhka liittokunnalle.
Halla-ahon mukaan linjaus on itsestäänselvyyden toteamista.
&#8211; Venäjä on ainoa Eurooppaan kohdistuva sotilaallinen uhka. Ylipäätään vielä kymmenen vuotta sitten Naton tehtävät ja rooli ajateltiin täysin toisenlaisina, eli että suuret sotilaalliset konfliktit ovat menneisyyttä, ja että uhkakuvat liittyisivät vain terrorismiin. Tämän vuoksi monessa Nato-jäsenmaassa sotilaallista suorituskykyä ajettiin alas. Nyt ollaan herätty vanhan maailman paluuseen.
Halla-ahon mukaan uusi tilanne vaatii uudenlaista ajattelua ja toimia Euroopassa.
&#8211; Ennen kaikkea Euroopan on alettava kantaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys toteutuu joka tapauksessa vasta sen jälkeen, kun jäsenyydet on hyväksytty jäsenvaltioiden parlamenteissa. Tämä tapahtunee aikaisintaan loppuvuodesta, mutta voi hyvin kestää jopa ensi kevääseen saakka.
&nbsp;

Nato linjasi Venäjän olevan suora uhka – Halla-aho: ”Euroopan on alettava kantaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan”

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa puhui Nato-jäsenyyden puolesta tänään pidetyssä historiallisessa täysistunnossa. Elomaa uskoo jäsenyyden puolustusliitossa takaavan Suomelle maksimaalisen turvallisuuden.

&#8211; Arvoisa puhemies! Kannatan Suomen Nato-jäsenyyttä, aloitti Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa puheenvuoronsa.
Elomaa vieraili edellissunnuntaina kaatuneitten muistopäivän kunniaksi kolmella sankarihaudalla laskemassa kunnan ja seurakunnan seppeleet. Lukuisat hautaristit toivat mieleen nuoret ja vanhemmatkin sankarivainajat sekä oman isän sotatapahtumat.
&#8211; Myös oma isäni (Arvo Sainio) taisteli Kannaksella Äänisellä, haavoittui kolme kertaa, ja uskon, että isäkin olisi ollut samaa mieltä kuin tytär tänä päivänä tästä Nato-asiasta, Elomaa sanoi tunteikkaasti.
&#8211; Silloin kaupunkeja pommitettiin, ihmiset menettivät kotinsa, perheitä hajosi lopullisesti ja siviiliuhreja tuli. Ei koskaan enää. Tästä on viime kädessä kyse Nato-päätöksessäkin. Tavoitellaan ratkaisua, joka takaa Suomen ja suomalaisten turvallisuuden parhaalla mahdollisella tavalla, Elomaa lausui.
Oikea valinta turvallisen elämän varmistamiseksi
Puheenvuorossa nousivat esille myös muuttunut turvallisuusympäristö ja Venäjän suunnalta kasvanut sotilaallinen uhka. Elomaan mielestä muuttunut tilanne pakotti Suomen toimimaan ripeästi.
&#8211; Kun näin voimakkaat ja uhkaavat itätuulet puhaltavat, ei Suomi voi olla mielestäni reagoimatta. Suomi on nyt matkalla kohti Nato-jäsenyyttä, koska puolustusliitto takaa meille maksimaalisen turvallisuuden. Nato-jäsenyys on mielestäni oikea valinta turvallisen elämän varmistamiseksi nykyisille ja tuleville sukupolville, Elomaa totesi.
Nato-kriitikkoja Elomaa muistutti siitä tosiasiasta, että kyseessä on nimenomaan puolustusliitto.
&#8211; Nato ole koskaan hyökännyt yhteenkään valtioon, hän sanoi.
Myös huoltovarmuutta on vahvistettava
Myös Nato-jäsenyysprosessin käynnistymisen myötä lisääntynyt hybridivaikuttamisen uhka ja huoltovarmuus nousivat esille puheessa.
&#8211; Mitä tahansa tulevaisuus tuo tullessaan, Suomen on vahvistettava huoltovarmuuttaan ja yhteiskunnan toimintakykyä, Elomaa muotoili.
Puheen päätteeksi Elomaa kiitteli presidenttiä ja valtionjohtoa Nato-asian hoitamisesta.
&#8211; Näin lopuksi kiitän tasavallan presidenttiä, valtiovaltaa ja avainministereitä ja tietysti koko eduskuntaa siitä, että asialle on laitettu vauhtia ja ripeyttä, mutta silti on menty hyvin syvälle asioihin. Ja ennen kaikkea on tärkeää, että meillä on valtaosa kansalaisista tämän asian takana, Elomaa päätti puheenvuoronsa.
&nbsp;

Elomaa: ”Nato ei ole koskaan hyökännyt yhteenkään valtioon”

Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo kertoi eduskunnan Nato-keskustelussa syntyneensä aikana, jolloin presidentti-sanan synonyymi oli Kekkonen ja YYA-sopimuksen varjossa televisiosta ei näytetty edes hauskoja lastenohjelmia, jos naapurissa sattui menehtymään päämies. Nykyään Suomi on kuitenkin ollut vähintään toinen jalka Natossa jo vuodesta 1994 lähtien.

Riikka Slunga-Poutsalo kertoi eduskunnan Nato-keskustelussa suomettumisen ajan olleen tasaista ja stabiilia, lapsen mielestä. Suomettuminen oli termi, jonka kyllä kuuli usein, mutta jonka sisältöä ei ymmärtänyt.
&#8211; Kun tämän päivän lähtökohdista lukee aikalaiskertomuksia, miltei järkyttyy, kuinka vahvassa kytköksessä Neuvostoliittoon olemme olleet, kuinka pieniinkin asioihin haimme naapurista hyväksyntää tai lupaa. Kun Neuvostoliitto sitten hajosi, uskoimme ja luotimme siihen, että uusi Venäjä muuttuisi avoimemmaksi, liberaalimmaksi ja demokraattisemmaksi. Mutta se aikakausi olikin vain kansallinen häiriö naapurimaamme sisällä, Slunga-Poutsalo totesi.
&#8211; Venäjä on useasti todennut, että sen tavoite on muuttaa Euroopan turvallisuusjärjestystä. Se on myös pyrkinyt vaikuttamaan itsenäisten valtioiden ulko- ja turvallisuuspoliittiseen valinnanvapauteen erilaisin pelotteluin, uhkailuin ja kovin sanakääntein.
Historiassa ei tapahdu enää mitään
Slunga-Poutsalo kokee, että Suomessa on pitkään pystytty laittamaan nämä uhittelut toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ja pystytty luottamaan hyviin kahdenvälisiin suhteisiin ja diplomatiaan, mutta nyt maailma on muuttunut liikaa.
&#8211; Historiassa ei tapahdu mitään, menneisyyteen emme voi palata, emme edes siihen lapsenuskoiseen.
&#8211; Rauha ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii sitoutumista. Rauhan eteen on tehtävä töitä, sitä on puolustettava ja sitä on jaksettava rakentaa uudestaan ja uudestaan. Keskusteltaessa Natosta ajatukset kuitenkin helposti kääntyvät sotaan, vaikka sotilaallista uhkaa ei juuri nyt meillä ole, Slunga-Poutsalo sanoi.
Toinen jalka Natossa
Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusyhteistyöhön jo vuodesta 1994 alkaen ja osallistunut myös Naton toimeenpanemiin kriisinhallintaoperaatioihin ja harjoituksiin. Suomalaisia työskentelee jo nyt Suomen ja Naton välisen yhteistyön tehtävissä. Suomen armeijan kalusto on Nato-yhteensopivaa.
&#8211; Meillä on siis jo pitkään ollut vähintään toinen jalka Natossa.
On eri asia olla kumppani kuin täysivaltainen jäsen
Slunga-Poutsalo näkee, että Suomi on myös viime vuosikymmeninä karistanut suomettumisen aikaista leimaa ja rakentanut maineen luotettavana ja modernina tiedustelukumppanina, jonka kanssa voi jakaa valikoituja tiedustelutietoja mm. Nato-maiden tiedustelulähteistä.
&#8211; On aivan eri asia olla kumppani, vaikkakin arvostettu sellainen, kuin täysivaltainen jäsen ryhmässä ja näin ollen monipuolisemman tiedustelutiedon äärellä, Slunga-Poutsalo painotti.
&#8211; Se, että voimme nähdä horisontin yli tai nurkan taakse, auttaa meitä ennakoimaan ja myös sammuttamaan ajoissa kytemään ryhtyneet palot. Ja näin rakentaa rauhaa jo etukäteen.
&nbsp;

Slunga-Poutsalo: Meillä on jo pitkään ollut vähintään toinen jalka Natossa

Perussuomalaisten kansanedustajat Sanna Antikainen ja Olli Immonen ovat tänään jättäneet eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa he ehdottavat, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin laittomat rajanylitykset estävän raja-aidan rakentamiseksi Suomen ja Venäjän väliselle rajalle ja että aidan rakentamiseksi kyseiselle EU:n ulkorajalle haetaan rahoitusta EU:lta.

Rajavartiolaitos suunnittelee parhaillaan alustavasti tehokkaampia raja-aitoja rajanylitys- ja riskialueille. Kansanedustajat Sanna Antikainen ja Olli Immonen ovat tehneet toimenpidealoitteen, koska hallitus ei ole tehnyt asiasta vielä poliittista päätöstä.
Tuoreessa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan turvallisuusselonteossa todetaan, että itärajan riskialueiden valvontatekniikkaa ja infrastruktuuria on syytä vahvistaa.
Hybridivaikuttaminen uhka sotilaallisen toiminnan ohella
Antikainen ja Immonen kertovat toivovansa hallitukselta nopeampaa päätöksentekoa. Heidän mukaansa raja-aita on enemmän kuin tarpeellinen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut merkittävästi Euroopan turvallisuustilannetta, ja hybridivaikuttaminen on noussut uudeksi uhaksi sotilaallisen toiminnan ohella.
&#8211; Hybridiuhissa on kyse pahantahtoisesta ulkoisesta vaikuttamisesta, jolla valtiollinen toimija pyrkii eri keinoja yhdistelemällä systemaattisesti vaikuttamaan kohteena olevaan maahan. Hybridivaikuttamisen tavoitteena on hyödyntää kohteeksi valitun valtion haavoittuvuuksia ja pyrkiä tekemään se mahdollisimman peitellysti, Antikainen ja Immonen toteavat.
&#8211; Hybridivaikuttaminen on autoritääristen valtioiden keskeinen vaikuttamisväline. Keinovalikoimaan voi kuulua esimerkiksi poliittisia, diplomaattisia, taloudellisia ja sotilaallisia keinoja sekä informaatio- ja kybervaikuttamista. Hybridioperaatioilla voidaan lamauttaa, painostaa ja epävakauttaa tiettyä valtiota.
Pakolaisaseen käyttö luo sisäistä epävakautta
Muun muassa Valko-Venäjä on hyödyntänyt hybridivaikuttamista painostuskeinona EU-maita kohtaan tuomalla EU:n ulkorajoille tuhansia siirtolaisia. Myös Suomi joutui vuosina 2015–2016 vastaavanlaisen hybridivaikuttamisen kohteeksi, kun Venäjältä tuli yhteensä noin 1 750 henkilöä itärajan yli pohjoisten rajavartioasemien kautta hakemaan Suomesta turvapaikkaa.
&#8211; Niin sanotun pakolaisaseen käyttö luo sisäistä epävakautta sekä kuormittaa kohdemaan viranomaisia. Yksi keino siirtolaisten välineellistämiseen perustuvaan hybridivaikuttamiseen vastaamiseksi on rakentaa fyysinen rajaeste, jolla estetään laittomia rajanylityksiä, kansanedustajakaksikko toteaa.
Useat EU-maat rakentaneet raja-aitoja
Puola päätti viime vuonna rakentaa Valko-Venäjän vastaiselle rajalleen yli viisi metriä korkean teräsaidan. Liettua aitasi vuonna 2017 maarajan, jota sillä on Venäjälle kuuluvan Kaliningradin kanssa. Aidalla on tarkoitus estää sekä salakuljetusta että Venäjän provokaatiota. Viime vuonna myös Liettuan parlamentti puolsi raja-aidan rakentamista Valko-Venäjän vastaiselle rajalle.
Norja aitasi Venäjän vastaisen rajansa sen jälkeen, kun Venäjältä alkoi saapua turvapaikanhakijoita rajan yli loppuvuodesta 2015. Latvia sai vuonna 2019 Venäjän rajan vastaisesta aidastaan valmiiksi 93 kilometrin osuuden.
&#8211; Viron ja Venäjän välinen raja-aita valmistui viime vuoden lopussa. Se kattaa 110 kilometriä 294 kilometrin yhteisestä maarajasta Venäjän kanssa. Teräsverkkoaita on 2,5 metriä korkea ja päällystetty piikkilankakerällä, Antikainen ja Immonen avaavat.
Suomi on poikkeus Schengen-alueen itäisellä ulkorajalla
Kaksikko huomauttaa, että yhtenä ensimmäisistä maista Schengen-rajansa vahvistamisen aloitti Kreikka Turkin vastaisella maarajallaan. Vuonna 2012 Kreikka sai valmiiksi aidan runsaan kymmenen kilometrin mittaiselle rajaosuudelle.
&#8211; Bulgarian ja Turkin rajalla on vuodesta 2014 lähtien rakennettu raja-aitaa. Unkari ryhtyi aitaamaan Serbian vastaista rajaansa heinäkuussa 2015. Sen jälkeen Unkari aitasi vielä Slovenian ja Kroatian vastaiset rajansa. Myös Pohjois-Makedonia on aidannut Kreikan vastaisen rajansa, sillä Turkista Kreikkaan saapuneet turvapaikanhakijat pyrkivät kohti Keski-Eurooppaa Länsi-Balkanin maiden läpi. Suomi on poikkeus Schengen-alueen itäisellä ulkorajalla, kun se ei ole alkanut vahvistaa rajaansa aidoin.
Itäraja on pisin EU:n ja Venäjän välinen raja
Suomella on valvottavanaan 1 343,6 kilometriä EU:n ulkorajaa, josta maarajaa on 1 289,6 kilometriä. Rajan toisella puolella on aggressiivisesti Euroopan maita kohtaan suhtautuva Venäjä, joka on käynyt hyökkäyssotaa Ukrainassa helmikuun 24. päivästä lähtien.
&#8211; Itäraja on pisin EU:n ja Venäjän välinen raja, mikä tekee sen kestävyydestä erityisen tärkeän, mikäli Venäjä yrittää kohdistaa aggressiivisia toimia EU-maita kohtaan. Suomen nykyinen raja-aita itärajalla on erittäin vaatimaton. Aidalla ei ole henkilöiden rajan ylitystä estävää vaikutusta, vaan sen pääasiallisena tarkoituksena on pitää kotieläimet rajan oikealla puolella.
&#8211; On välttämätöntä, että itärajan valvonnan tehostamiseksi ja laajamittaisen maahantulon torjumiseksi Suomen ja Venäjän väliselle rajalle tulee rakentaa huomattavasti nykyistä järeämpi aita. Koska kyseessä on myös EU:n ulkoraja, on oikein ja kohtuullista, että EU myöntää rahoitusta raja-aidan rakentamiseen, Antikainen ja Immonen toteavat.
&nbsp;

Antikainen ja Immonen: Venäjän hybridivaikuttaminen noussut uudeksi uhaksi – hallituksen on tehtävä välittömästi päätös raja-aidan rakentamisesta itärajalle

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut sodan jälleen Eurooppaan. Monet maat ovat sekä avustaneet Ukrainaa aseiden ja muun materiaalin suhteen että ryhtyneet tarkastelemaan oman maanpuolustuksensa tasoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii hallitusta vastaamaan muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen perustamalla uudelleen vuonna 2013 lakkautetun Pohjois-Karjalan prikaatin.

Suurin yllättäjä tilanteessa on tähän mennessä ollut Saksa, joka nostaa puolustusbudjettiaan sadalla miljardilla eurolla Venäjän aiheuttaman uhan vuoksi. Myös Suomessa on keskusteltu vilkkaasti maanpuolustuksen tasosta Venäjän aloitettua hyökkäyksen Ukrainassa.
&#8211; Venäjän toimet ovat osoittaneet, että maanpuolustuksen tasoa on syytä ylläpitää riittävällä tasolla nyt ja tulevaisuudessa. Suomella ja Venäjällä on yhteistä maarajaa 1 300 kilometriä, ja sen puolustuksen on oltava aukoton. Putin paljasti nyt todelliset kasvonsa, eivätkä ne katso Eurooppaa suopeasti, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa.
&#8211; Puolustusbudjettia on syytä korottaa tuntuvasti ja ottaa välittömästi tarkasteluun vuosien 2012–2015 uudistuksen aikana lakkautettujen joukko-osastojen perustaminen uudelleen. Etenkin vuonna 2013 lakkautettu Pohjois-Karjalan prikaati on avainasemassa sijaintinsa ja itärajan olosuhteisiin liittyvän asiantuntemuksensa vuoksi. Pohjois-Karjalaan tarvitaan ehdottomasti uusi joukko-osasto.
Tilanne voi muuttua erittäin nopeasti
Pohjois-Karjalan prikaati lakkautettiin säästösyistä vuonna 2013 osana Puolustusvoimien uudistusta. Vuosina 2012–2015 toimeenpantu uudistus johti useiden joukko-osastojen lakkauttamiseen tai yhdistämiseen.
&#8211; Pohjois-Karjalan prikaati oli erikoistunut kouluttamaan varusmiehiä toimimaan itäsuomalaisessa ympäristössä, mikä on ensisijaisen tärkeä taito pitkän itärajamme vuoksi. Kuten olemme lähipäivinä nähneet, tilanne voi muuttua erittäin nopeasti ja maanpuolustuksemme tulee olla valmiina, mikäli tarvetta puolustautumiselle sotilaallista uhkaa vastaan on.
&#8211; Tuleviin uhkiin on varauduttava puolustusbudjetin korotuksella ja samalla varaamalla riittävä rahoitus Pohjois-Karjalan prikaatin perustamiseksi uudelleen. Hybridivaikuttaminen on todellinen uhka, mutta kuten Ukrainan tapahtumat ovat osoittaneet, tarvitaan rajaa puolustamaan myös paikalliset olot tuntevaa jalkaväkeä, Antikainen toteaa.
Lakkautus jätti jälkeensä tyhjiön itärajalle
Pohjois-Karjalan prikaatin lakkautuksen seurauksena valtaosa itäsuomalaisista nuorista suorittaa palveluksensa Kainuun prikaatissa. Lakkautus jätti myös jälkeensä tyhjiön itärajalle, sillä lähimmät maavoimien joukko-osastot ovat tällä hetkellä Kainuun prikaati sekä Karjalan prikaati Kouvolassa.
&#8211; Pohjois-Karjalaan perustettava uusi prikaati tulisi suunnitella alusta lähtien vastaamaan nykyisiä maanpuolustuksen tarpeita ja muuttunutta turvallisuusympäristöä, Antikainen kiteyttää.
&nbsp;

Antikainen: Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi sodan jälleen Eurooppaan – muuttunut turvallisuustilanne edellyttää Pohjois-Karjalan prikaatin perustamista uudelleen

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa uudessa blogissaan Nato-jäsenyyden kannatuksen vahvistumisesta kansalaisten keskuudessa, Nato-kantojen nopean muuttumisen syistä sekä siitä, mitä mahdollinen puolustusliiton jäsenyys merkitsisi.

Suomalaisten Nato-kannat ovat vain muutamassa päivässä kokeneet mullistuksen, kertoo Ylen Taloustutkimuksella teettämä <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12336530">kysely</a>. Sen mukaan 53 prosenttia suomalaisista kannattaa Nato-jäsenyyden hakemista, 28 prosenttia vastustaa ja 19 prosenttia on kannastaan epävarmoja.
Muutokset edelliseen kyselyyn suuria
Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra kirjoittaa uudessa <a href="https://riikkapurra.net/2022/02/28/kun-turvallisuususkomukset-romahtivat/">blogissaan</a> suomalaisten Nato-kantojen nopean muuttumisen syistä sekä siitä, mitä mahdollinen puolustusliiton jäsenyys merkitsisi.
Purra toteaa, että vaikka muutokset edellisiin kyselyihin nähden ovat suuria, ei niissä varsinaisesti ole mitään yllättävää.
&#8211; Venäjän aloitettua suurhyökkäyksensä aikaisin torstaiaamuna romahtivat monien suomalaisten turvallisuususkomukset. Hyvät Venäjä-suhteet, kahdenvälinen luottamus, diplomatia, taitava tasapainoilu – edellisen päivän turvallisuuden takaajat, periaatteet, jotka osasimme niin hyvin, yksi kerrallaan muuttuivat tyhjiksi kirjaimiksi, kuin vanhentuneen maailman hokemiksi, kun Venäjä moukaroi Ukrainaa monesta ilmansuunnasta.
Olosuhteiden muutosta tuskin kukaan kieltää
Moni suomalainen miettii, voisiko Suomelle tapahtua samalla tavalla kuin Ukrainalle.
&#8211; Voisiko Suomi todella joutua hyökkäyksen kohteeksi, vaikka sitä ei ole tapahtunut niin pitkään aikaan? Kyllä voisi, on hiljainen vastaus. Tällä hetkellä Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, mutta ei tämä takaa mitään ensi viikosta, ensi vuodesta puhumattakaan. Valtiojohdon tehtävä on rauhoitella, asiantuntijoiden kertoa, miltä oikeasti näyttää.
&#8211; Onko Putinilla intressejä Suomessa, joita hän haluaisi edistää? Kyllä on. Kukaan ei osaa varmaksi ennustaa, mitä Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa käy eikä varsinkaan sitä, mitä Putin sen jälkeen aikoo. Suomi on ainoa Natoon kuulumaton Venäjän rajanaapuri, joka ei ole viime vuosina saanut rautaa alueelleen, Purra kirjoittaa.
Kansalaisista enemmistö toivoo jäsenyyttä
Suomalaiset luottavat maan ulkopoliittiseen johtoon, etenkin tasavallan presidenttiin, jonka kansansuosio on huomattavan suurta.
Purra toteaa, että kansalaisten Nato-kantojen muutokset kuitenkin kertovat siitä, että yhä suurempi osa suomalaisista uskoo, että ilman sotilasliittoon kuulumista Suomi ei ainakaan ole turvassa.
&#8211; Suomen linja, kuten useimpien puolueidenkin, perussuomalaiset mukaan lukien, on ollut Nato-optio. Se tarkoittaa juuri sitä, että mikäli olosuhteet ovat sellaiset, ja kansalaiset ja päätöksentekijät niin haluavat, Suomi voi hakea Naton jäsenyyttä. Olosuhteiden muutosta tuskin kukaan kieltää. Kansalaisista enemmistö toivoo jäsenyyttä, ja mitä ilmeisimmin lukemat edelleen nousevat. Puolueet ja eduskuntaryhmät keskustelevat. Kaikki on liikkeessä.
Jäsenyys muuttaisi turvallisuuspolitiikkaa
Purra katsoo, että Nato-jäsenyys ei olisi vain kumppanuuden ja yhteensopivuuden laajennus, vaan perustavanlaatuinen muutos koko turvallisuuspolitiikkaamme.
&#8211; Sosiaalisen median keskusteluissa Nato-jäsenyyden perään voimakkaimmin huutavat vahvistavat kantaansa usein korostamalla lujuuttaan ja realismiaan: kova kovaa vasten, rautaa rajalle, hakemus nyt!
&#8211; Kunpa se olisi niin yksinkertaista. Nato-hakemus, tai edes jäsenyys, ei kuitenkaan olisi lopullinen ratkaisu Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin ongelmiin ja epävarmuuksiin. Ne, jotka esittävät pelkän päätöksen hakea jäsenyyttä jonkinlaisena ratkaisuna, ovat joko idealisteja tai tietämättömiä.
Vaihtoehdoista valittava vähiten huono
Vaikka useimmat puolueet ja presidentti ovat vuosia korostaneet tarvetta kansanäänestykselle, kansalaiset näyttävät kääntyneen poispäin populismista ja kohti raadollisia tosiasioita, Purra kirjoittaa.
&#8211; Ylen kyselyn mukaan useampi vastustaa (48 %) kuin kannattaa (41 %) kansanäänestyksen järjestämistä. Nato-kansanäänestyksen järjestäminen missä tahansa olosuhteissa mutta etenkin kriisiaikana olisi erittäin riskialtista.
&#8211; Maantieteelle emme voi mitään. Geopoliittinen todellisuus on maalannut meidät jälleen kerran nurkkaan, jossa ei välttämättä ole erinomaisia vaihtoehtoja. Silloin pitää valita se, joka näyttää käytettävissä olevan tiedon ja tilannearvioiden perusteella olevan vähiten huono. Epävarmuutta sekään ei poista. Joudumme muistelemaan tai opettelemaan, miten sen kanssa voi elää. Pahitteeksi ei olisi korostaa kansallisen yhtenäisyyden merkitystä. Olemme kaikki siinä samassa veneessä.

Purra: Monien suomalaisten turvallisuususkomukset romahtivat torstaiaamuna

Kansanedustaja Minna Reijonen haluaa, että kuntien ja kaupunkien väestönsuojien tilanne kartoitetaan Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan johdosta.

&#8211; Vaikka Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, niin Ukrainan kriisin vaikutuksia Suomeen emme tiedä, sanoo kansanedustaja Minna Reijonen.
Suomessa ei onneksi ole sotien jälkeen ollut väestönsuojille tarvetta niiden alkuperäisessä käyttötarkoituksessa, vaan niitä on saatettu käyttää muun muassa varastoina, jolloin niiden alkuperäinen käyttötarkoitus on voinut vaarantua.
Myös opasteiden on oltava kunnossa
Myös väestönsuojien opasteiden kartoittaminen ja huolto on saatettava ajan tasalle.
&#8211; Tilojen kartoittaminen ja kuntien ja alueiden ohjeistaminen ilman paniikin lietsontaa on tärkeää, painottaa Reijonen.
Reijonen teki aiheesta kirjallisen kysymyksen asiasta vastaavan ministerin vastattavaksi.
&#8211; On tärkeää, että maamme väestönsuojien tilanne kartoitetaan, koska sote-uudistus koskettaa myös valtavan suurta osaa kuntien ja sairaanhoitopiirienkin kiinteistöjä, Reijonen sanoo.

Minna Reijonen: Väestönsuojien tilanne on kartoitettava Ukrainan tilanteen johdosta

Tänään eduskunnan täysistunnossa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Juha Mäenpää kertoi perussuomalaisten olevan vahvasti puolustuspoliittisessa selonteossa kulmakiveksi nostetun yleisen asevelvollisuuden kannalla, joka on ainoa tapa turvata riittävän laaja ja osaava reservi uskottavan puolustuksen tarpeisiin. 

Kansanedustaja Juha Mäenpää muistutti eduskunnan täysistunnossa kansanedustajia kahdesta viisaudesta, jotka kaikkien suomalaisten on syytä muistaa: jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan, ja jos maalla ei ole omaa armeijaa, on siellä jonkun muun armeija.
&#8211; Näihin nojaten perussuomalaiset kannattaa vahvasti puolustuspoliittisessa selonteossa kulmakiveksi nostettua yleistä asevelvollisuutta. Valmius koko maan puolustamiseen on säilytettävä, kuten selonteossa todetaan, Mäenpää totesi.
Ennakointi on maanpuolustuksen kulmakivi
Vaikka maailma ja sotilaalliset kriisit muuttuvat, on Suomessa maanpuolustustahto korkealla tasolla ja itsenäisyyttä ollaan valmiita varjelemaan – viime kädessä vaikka asein. Puolustuspoliittisen selonteon tarkoitus on varmistaa, että Suomi pysyy sodan kuvan muutoksessa mukana. Selonteko tuo realistisen kuvan toimintaympäristöstä ja uhkista sekä kehitystarpeista ja -mahdollisuuksista.
&#8211; Puolustusselontekoa ei ole politisoitu vihervasemmistolaisella ideologialla, kuten valitettavasti kävi sisäisen turvallisuuden selonteolle, Mäenpää totesi tyytyväisenä.
&#8211; Ennakointi on sotilaallisen maanpuolustuksen kulmakivi. Puolustuskyvyn pitää aina olla sellaisella tasolla, että maailmanpoliittisessa myllerryksessäkin Suomi nähdään uskottavana vastuksena, joka kykenee tehokkaasti puolustamaan maataan. Varautumisella ja valmiudella pyritään estämään konfliktin syntyminen. Suomea ei voi niin sanotusti yllättää housut kintuissa. Ole valmis, luki partiolaisen vyössäkin.
Muuttuviin tilanteisiin reagoitava nopeasti
Kuten jokainen aikaansa seuraava on huomannut, sotilaalliset konfliktit muuttavat jatkuvasti muotoaan. Ei ole rintamalinjoja eikä välttämättä tunnuksiakaan. Yhteiskuntiin vaikutetaan uusilla tavoilla ja tilanteet ovat hyvin sekavia. Ei puhuta enää täysimittaisista sodista vaan konflikteista siellä ja täällä.
Tällaisessa muuttuvassa ja jännitteisessä ympäristössä ei ole helppo toimia. Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta vaikuttamiskeinot ovat alati laajenevia ja tilanteet muuttuvat nopeasti. Kuukausia kestävät liikekannallepanot voidaan unohtaa, kun kriisiin pitää voida reagoida sotilaallisesti jopa päivien varoitusajalla.
&#8211; Suomen kokonaisvaltainen puolustaminen on monen tekijän summa. Se on viranomaisyhteistyötä ja huoltovarmuuden varmistamista. Se on kyberturvallisuutta ja sissitoimintaa – ja kaikkea näiden väliltä. Jokainen yhteiskunnan ala on osa kokonaisturvallisuutta. Tällainen varautuminen on parasta ennaltaehkäisyä, Mäenpää kertoi.
Osaava reservi tunnistettava ja tunnustettava
Selonteko tuo sotilaalliseen puolustukseen rakenteellisia ja tarpeellisia muutoksia. Muutoksilla vastataan edellä mainittuihin haasteisiin, kuten nopeasti muuttuviin ja epäselviin tilanteisiin. Jatkossa puolustusvoimien sodan ajan joukot jaetaankin operatiivisiin joukkoihin ja paikallisjoukkoihin.
&#8211; Paikallisjoukot vastaavat alueellisesta paikallispuolustuksesta nopeasti ja suorituskykyisesti. Tehtäväkokonaisuus tulee olemaan laaja ja nykyisten tarpeiden mukainen. Paikallisjoukot tulevat vastaamaan niin joukkojen perustamisesta kuin taistelutehtävistä, tärkeiden kohteiden suojauksesta ja ylipäätään yhteiskunnan kannalta kriittisten toimintojen turvaamisesta koko Suomessa alue kerrallaan. Sotilaallisia kriisejä kun ei hoideta enää vain joillain kaukaisilla rintamilla metsien keskellä.
&#8211; Paikallisjoukoissa aktiivisten ja osaavien reserviläisten, kuten esimerkiksi maakuntajoukkojen, rooli korostuu. Paikallisten reserviläisten korvaamaton paikallistuntemus ja osaaminen ovat jääneet osin tunnistamatta tai tunnustamatta. On hienoa, että nyt tätä osaamista aletaan hyödyntämään, sillä maakunnat ovat täynnä vapaaehtoista puolustusosaamista. Reserviläistoiminta on osa ennaltaehkäisevää sotilaallista puolustuskykyämme, Mäenpää sanoi.
Hornet-kaluston suorituskyky korvattava täysimääräisesti
Mäenpää mainitsi vielä lopuksi, että kuten selonteko huomauttaa, edellyttää uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen Hornet-kaluston täysimääräistä korvaamista suorituskykyisillä monitoimihävittäjillä. Perussuomalaiset tukevat täysin tätä linjausta. Suorituskyky pitää korvata täysimääräisesti, ja ilmapuolustusta on kehitettävä kokonaisuutena nykyaikaisella kalustolla.
&#8211; Koko Suomi on puolustamisen arvoinen, ja sitä myös halutaan puolustaa. Puolustusselonteko antaa tähän hyvät eväät. Puolustuskykymme turvaaminen vaatii pitkäjänteistä ylläpitoa ja kehittämistä, eikä Ottawan sopimukseen liittymisen kaltaisiin virheisiin pienellä maalla ole varaa, Mäenpää varoitti.
&nbsp;

Puolustuspolitiikka perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan osaavaan reserviin – ”Onneksi vihervasemmisto ei ole onnistunut politisoimaan puolustuskyvyn ylläpitoa”

sotilaallinen uhka

Vasemmistotaustainen oikeusprofessori maalailee kauhukuvia maamiinoihin kävelevistä turvapaikanhakijoista – puolustusvaliokunnan perussuomalaisilta tylyt terveiset professorille

Liikenne- ja viestintäministeri Ranne: Liikenneinvestointien on vahvistettava turvallisuutta

Nato linjasi Venäjän olevan suora uhka – Halla-aho: ”Euroopan on alettava kantaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan”

Elomaa: ”Nato ei ole koskaan hyökännyt yhteenkään valtioon”

Slunga-Poutsalo: Meillä on jo pitkään ollut vähintään toinen jalka Natossa

Antikainen ja Immonen: Venäjän hybridivaikuttaminen noussut uudeksi uhaksi – hallituksen on tehtävä välittömästi päätös raja-aidan rakentamisesta itärajalle

Antikainen: Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi sodan jälleen Eurooppaan – muuttunut turvallisuustilanne edellyttää Pohjois-Karjalan prikaatin perustamista uudelleen

Purra: Monien suomalaisten turvallisuususkomukset romahtivat torstaiaamuna

Minna Reijonen: Väestönsuojien tilanne on kartoitettava Ukrainan tilanteen johdosta

Puolustuspolitiikka perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan osaavaan reserviin – ”Onneksi vihervasemmisto ei ole onnistunut politisoimaan puolustuskyvyn ylläpitoa”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025