Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

sotilasvallankaappaus

Suomen Nato-jäsenyyden eteneminen on pysähtynyt Turkin vastustukseen. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan on syyttänyt Suomea muun muassa <a href="https://stage.sudev.fi/tassako-nato-jumin-syy-terroristijarjeston-jasenyys-ei-ole-suomessa-laitonta/?fbclid=IwAR0UCkmNRBlrZ20bvnQTG01nQbxeHgLrafNaNHGEdh_QJ-ro_9mPCFcBsHY">”terroristien majoittamisesta”</a>. Maa on asettanut Suomen ja Ruotsin jäsenyydelle ehtoja. Vaatimuslistallaan Erdoğan perää (Turkin Syyriaan 2019 tekemän hyökkäyksen johdosta asetetun) asevientikiellon purkamista sekä sen terroristeina pitämien henkilöiden luovuttamista Turkkiin.

Suomi on tahtomattaan joutunut Nato-näytelmän pelinappulaksi, sillä todelliset Turkkia hiertävät asiat ovat Yhdysvaltojen ja Turkin välisiä.
Turkki ei ole saanut kutsua Valkoiseen taloon
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Toni Alaranta ei pidä todennäköisenä, että Yhdysvallat myöntyisi Turkin haluamaan suureen diiliin.
&#8211; Turkki haluaisi, että Yhdysvallat myisi maalle F-35-hävittäjät ja lopettaisi Syyrian PKK-haaran tukemisen sekä asevientikiellon. Yhdysvallat ei ole tähän valmis. Toistaiseksi se ei halua aloittaa asian tiimoilta mitään kahdenvälisiä neuvotteluja. Tosin hävittäjistä Yhdysvallat voi jossain vaiheessa neuvotella ikään kuin erikseen, hän sanoo.
Turkki suljettiin yhdysvaltalaisesta F-35-hävittäjähankkeesta vuonna 2019, kun se valitsi venäläisen S-400-ohjuspuolustusjärjestelmän.
&#8211; Turkki etsi tuolloin ohjuspuolustusjärjestelmää sillä ehdolla, että se pääsisi myös mukaan teknologiseen kehittämiseen. Se neuvotteli Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän kanssa ja päätyi lopulta venäläiseen järjestelmään. Sen ostoehdot eivät kuitenkaan olleet muiden maiden ehtoja paremmat, vaan kyse oli siitä, että Turkki halusi palkita Venäjän, koska se aktiivisesti tuomitsi vuoden 2016 Gülen-liikkeen tekemän sotilasvallankaappausyrityksen toisin kuin amerikkalaiset, jotka Turkin mukaan olivat sitä kulisseissa järjestelemässä, vaikka siitä ei ole mitään näyttöä, Alaranta sanoo.
Yhdysvallat tukee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä
Kansainvälisten suhteiden professori Henri Barkey <a href="https://asiatimes.com/2022/05/erdogans-nato-expansion-roadblock-will-only-harm-turkey/">kirjoittaa</a> 21.5. Asia Timesissa, että Erdoğanin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden estäminen osuu lopulta Turkin omaan nilkkaan. Barkey on Lähi-idän apulaistutkijana ajatushautomo Council of Foreign Relationsissa.
Hänen mukaansa Turkki vaaransi hävittäjähankinnat Yhdysvalloista, kun se hankki venäläisen S400-ohjuspuolustusjärjestelmän. Barkey uskoo, että Turkki luuli Yhdysvaltojen perääntyvän ja myyvän maalle sen haluamat F-35-hävittäjät.
Barkeyn mukaan Turkki tulee tuskin saamaan hävittäjäkauppoja aikaiseksi Yhdysvaltojen kanssa, mikäli sen kanta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden suhteen ei muutu. Yhdysvallat tukee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.
Kreikka varautuu Turkin uhkaan
Amerikkalaiset eivät suuttuneet pelkästään vihollisen kanssa veljeilystä, vaan kyseessä oli myös Nato-maihin kohdistuva turvallisuusuhka, sillä venäläinen S-400-ohjuspuolustusjärjestelmä vaarantaa F-35-hävittäjien toimintaa. Turkki on kiistänyt tämän turvallisuusuhan.
Turkin hävittäjähankinnat Yhdysvalloista aiheuttavat myös erimielisyyttä sen naapurissa, Nato-liittolaismaa Kreikassa. Maiden välit ovat olleet hyvin tulehtuneet jo pitkään. Kreikka on lisäksi sopinut hiljattain Ranskan kanssa kahdenvälisistä turvatakuista Turkin uhan varalta.
Alaranta sanoo, että Kreikka kokee Turkin jatkuvat provokaatiot suurena uhkana. Se on viestittänyt Yhdysvalloille, että Turkille ei tule myydä hävittäjiä.
Turkin aikomuksena on hyökätä Pohjois-Syyriaan
Turkki on suorittanut vuoden 2016 jälkeen neljä sotilasoperaatiota Pohjois-Syyriassa. Sen kohteena ovat olleet Yhdysvaltojen liittolaisena toimivat kurdien YPG-joukot. Vuonna 2019 Turkin tekemän hyökkäyksen seurauksena useat maat asettivat asevientikieltoja Turkille.
Nato-liittolaiset eivät hyväksy Turkin Syyrian operaatioita. Yhdysvallat on ilmaissut jo huolensa uudesta hyökkäyksestä. Sen mukaan hyökkäys vaarantaisi Yhdysvaltain alueella olevat joukot sekä heikentäisi alueen vakautta.
Erdoğanin mukaan Turkki ei aio odottaa Yhdysvaltojen lupaa hyökkäyksen aloittamiseen. Tutkija Alarannan mukaan se saattaa kuitenkin odottaa Venäjän suostumusta, sillä maat ovat aiemmin sopineet keskinäisistä mittasuhteistaan Syyrian alueella.
&nbsp;

Turkin Nato-uhman kohteena on Yhdysvallat – Erdoğan havittelee maiden välistä suurta diiliä

YK:n avustustoimintaa on kohdannut vakava takaisku Sudanissa. Tuntemattomat sotalordit ryöstivät kahdelle miljoonalle hädänalaiselle tarkoitetut elintarvikkeet Pohjois-Darfurissa. Ruokaohjelma on toistaiseksi keskeytetty alueella.

YK:n varastoihin<a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/maten-stals-nu-pausar-fn-arbetet-i-drabbade-omradet"> hyökättiin</a> vuodenvaihteen tienoilla Sudanin Pohjois-Darfurin osavaltiossa ainakin kahdesti. Tuntemattomat asemiehet tyhjensivät kolme El Fasherissa sijaitsevaa varastoa ja veivät mukanaan ainakin 5 000 tonnia YK:n alueelle toimittamaa ruoka-apua. Ryöstöt onnistuivat paikallisviranomaisten julistamasta ulkonaliikkumiskiellosta huolimatta
&#8211; Ryöstöissä katosivat kahden miljoonan ihmisen kipeästi tarvitsemat ruokatarvikkeet, totesi YK.n alaisen Maailman ruokaohjelman johtaja David Beasley <a href="https://twitter.com/WFPChief/status/1476644808202637312">Twitterissä</a>.
&#8211; Kyseessä ei ole ainoastaan valtava takaisku maassa tekemällemme työlle. Se myös vaarantaa henkilöstömme turvallisuuden ja heikentää kykyämme auttaa kaikkein heikommassa asemassa olevia perheitä.
Sudanissa 11 miljoonaa avuntarvitsijaa
WFP:n mukaan ruoka-avun kuljettaminen Darfuriin muualta Sudanista ei onnistu, koska avustustarvikkeita tarvitaan kipeästi joka puolella maata. Niinpä YK on päättänyt ryöstön seurauksena <a href="https://news.un.org/en/story/2021/12/1108952">keskeyttää</a> ruoka-avun Pohjois-Darfurin alueelle toistaiseksi.
Sudan on eräs maailman köyhimpiä maita. YK:n mukaan 11 miljoonaa ihmistä tarvitsee Sudanissa kuluvana vuonna monen tyyppistä apua, koska valtio ei itse pysty huolehtimaan kansalaisistaan.
Arki Sudanissa on yhä sekava ja jännittynyt lokakuussa tapahtuneen sotilasvallankaappauksen jälkeen. Tilanne onkin todennäköisesti omiaan kasvattamaan Afrikan ulkopuolelle suuntautuvaa siirtolaispainetta.
&nbsp;
&nbsp;

Apu ei mennyt perille Afrikassa: Asemiehet veivät yli 5 000 tonnia YK:n toimittamia elintarvikkeita Sudanin Darfurissa

sotilasvallankaappaus

Turkin Nato-uhman kohteena on Yhdysvallat – Erdoğan havittelee maiden välistä suurta diiliä

Apu ei mennyt perille Afrikassa: Asemiehet veivät yli 5 000 tonnia YK:n toimittamia elintarvikkeita Sudanin Darfurissa

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025