Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Suomessa on tuhansia järjestöjä ja organisaatioita, jotka ovat lähes yksinomaan julkisen rahoituksen varassa. Kaikki ilmoittavat työskentelevänsä hyvien päämäärien eteen, vaikka monen toiminta on lipsunut aggressiivisen lobbauksen ja politikoinnin puolelle &#8211; ja väärinkäytöksiä ja rikosepäilyjäkin on nähty. Yhdistystoiminnassa liikkuu löysää rahaa, joka houkuttaa siipiveikkoja ja hämärämiehiä. Taloustieteen professori Matti Virén herättelee keskustelua siitä, pitääkö valtion vuodesta toiseen alistua yhdistysten ja muiden epävirallisten yhteisöjen lypsettäväksi.

Julkiset menot kasvoivat voimakkaasti 1960-1980-luvuilla, jolloin rakennettiin perustaa pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle. Valtion takaamien hyvinvointipalvelujen rinnalle on samalla noussut ei-virallisten yhteisöjen ja organisaatioiden jatkuvasti paisuva kenttä, jonka toimintaa valtio ja kunnat rahoittavat. Yhdistysten toiminta on kuitenkin monelle epäselvää.
Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori, ajatuspaja Suomen Perustan hallituksen puheenjohtaja Matti Virén ihmettelee, mihin Suomessa tarvitaan tuhansia järjestöjä ja organisaatioita, jotka ovat yksinomaan julkisten avustusten varassa.
Ei pidä ryhtyä valtion ja kuntien kerjäläisiksi
Tyypillisesti yhdistykset ilmoittavat mielellään laajan kirjon erilaisia hyviksi katsomiaan tarkoituksia, joiden puolesta ne toimivat, mutta on kyseenalaista, pitääkö valtion ulkoistaa hyvinvointivaltion toimintaan liittyviä tehtäviä ulkopuolisille tahoille.
&#8211; Yhteisöt sanovat tekevänsä hyvää, millä perusteella ne saavat tiettyjä rälssioikeuksia. Itse en kuitenkaan näe asianmukaisena järjestelynä sitä, että hyvinvointiyhteiskunnan toimintoja järjestämään on valtion lisäksi siirretty joukko muita toimijoita, Virén sanoo.
Kansalaisjärjestötoiminta on perinteisesti ollut vapaaehtoista, pyyteetöntä ja pääosin palkatonta toimintaa hyvien asioiden eteen. Nykyistä järjestökenttää Virén kutsuu kerjäämisen ammattilaisiksi, ja toteaa, että on tullut aika siivota ”harmaa vyöhyke” valtion ja vapaan kansalaistoiminnan välillä.
&#8211; Jos ”yleishyödylliset yhteisöt” eivät kykene itse hankkimaan keskuudestaan edes puolta rahoistaan, älkäätkö ne ryhtykö pysyviksi valtion ja kuntien kerjäläisiksi. Kansalaistoiminnan tarkoituksena ja ainoana toimintamuotona ei saisi olla rahan hankkiminen valtiolta, Virén sanoo.
Julkisia rahoituskanavia on useita
Moni suomalainen järjestö toimii pakolais-, siirtolais-, maahanmuutto-, monikulttuuri- ja kotouttamistoiminnan alueella, jolloin yleensä <a href="https://stage.sudev.fi/helppoa-rahaa-maahanmuutto-ja-monikulttuuriyhdistyksille-jaettiin-veikkausvoittovaroista-55-miljoonaa-euroa/">helppoa rahaa</a> on tiedossa. Julkisia rahoituskanavia on useita, ja valveutuneimmat järjestötoimijat osaavat hyödyntää kaikkia.
Samaan aikaan kun järjestöt imuroivat tileilleen rahaa, joka on alkujaan kerätty joko veronmaksajilta tai rahapelihäviöistä, monen järjestön toiminta näyttäisi – ainakin julkisten ulostulojen perusteella – irtautuneen hyvin etäälle siitä tarkoituksesta, minkä puolesta ne ilmoittavat toimivan, ja on tapahtunut siirtymää lähelle poliittista toimintaa.
Tarkastelkaamme ilmiötä vaikka Plan Suomen toiminnan kautta.
Plan Suomi <a href="https://www.google.fi/url?sa=t&amp;rct=j&amp;q=&amp;esrc=s&amp;source=web&amp;cd=&amp;cad=rja&amp;uact=8&amp;ved=2ahUKEwjFlbGJs9f4AhXytYsKHYsiC_wQFnoECAMQAQ&amp;url=https%3A%2F%2Fplan.fi%2F&amp;usg=AOvVaw1S8MwbnKB4ZCCriBPLnQ0g">ilmoittaa olevansa</a> ”lastenoikeusjärjestö, joka parantaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen elämää ja suojelua.”
Muutama viikko sitten Plan Suomi <a href="https://stage.sudev.fi/plan-suomi-vaatii-etta-naisia-pitaa-nyt-alkaa-kutsua-menstruoiviksi-ihmisiksi-twitter-kayttajilta-topakka-kurinpalautus/">käskytti</a> sosiaalisen median kanavillaan kaikelle kansalle, että jatkossa naisia ei pidä enää kutsua naisiksi, vaan sen sijaan ”menstruoiviksi ihmisiksi”. Seurauksena kuitenkin rekyyli iski somessa, ja Plan Suomelle annettiin topakka kurinpalautus, sillä määräilyn voi helposti nähdä tökerönä ja naisen arvoa alentavana.
Rahaa valuu veronmaksajilta ja ongelmapelaajilta
Plan Suomi on lähes yksinomaan ulkopuolisten avustusten varassa toimiva organisaatio. Enimmäkseen järjestölle kanavoituvat rahat ovat alun perin veronmaksajilta tai ongelmapelaajilta.
Ulkoministeriö (UM) rahoittaa järjestöä vuodessa 6,5 miljoonalla eurolla. Lisäksi järjestön tilille kilahti tänä vuonna sosiaali- ja terveysministeriön STEA-avustuksia 204 000 euroa.
Kaiken kaikkiaan eri tahoilta kerjäämällä Plan <a href="https://plan.fi/tutustu-planiin/taloutemme/">sai viime vuonna kasaan</a> yhteensä 24,4 miljoonan euron potin. UM:n ja STEA:n lisäksi rahoittajia ovat esimerkiksi EU, opetushallitus, aluehallintovirasto, Suomen Kulttuurirahasto sekä eräät yritykset.
Muhkeiden avustusvarojen turvin Plan Suomen päämajaan on haalittu <a href="https://plan.fi/yhteystiedot/henkilosto/">runsas joukko</a> palkollisia erilaisissa ”tehtävissä” nimikkeillä, kuten pääsihteeri, it-päällikkö, HR-päällikkö, talousjohtaja, ohjelmapäällikkö, humanitaarisen työn ohjelmapäällikkö, ohjelmajohtaja, ilmastotyön asiantuntija, gender and inclusion specialist, globaalikasvatuksen asiantuntija, globaalikasvatuksen ohjelmapäällikkö ja niin edelleen. Palkkakuiteista selviää, että myös koordinaattoreille maksetaan.
Veronmaksajien rahoilla parempaakin käyttöä
Ulostulojensa perusteella Plan Suomi on täysillä mukana tiedostavassa <a href="https://plan.fi/kannanotot/plan-vaatii-suomea-myontamaan-vastuunsa-riittamattomista-ilmastotoimista/">woke-hurmoksessa</a>. Sen lisäksi, että Plan vaatii naisia kutsuttavan jatkossa menstruoiviksi ihmisiksi, vaatimukset koskevat myös” vastuun tunnustamista riittämättömistä ilmastotoimista”.
Jos et ole vielä ehtinyt vaatia <a href="https://plan.fi/artikkelit/plan-international-vaatii-kuukautisille-omaa-emojia/">kuukautisille omaa emojia</a>, niin Plan Suomi on tehnyt myös sen sinun puolestasi.
Professori Virén vihjaa sarkastiseen tyyliin, että kenties veronmaksajilta kerätyillä rahoilla olisi parempaakin käyttöä kuin tukea Plan Suomen kulttuurinmuokkausprojekteja.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Kiva uutinen. Budjettialijäämän umpeenkurominen on sittenkin helppo juttu. Joka päivä joku Turhake -järjestö kertoo, mihin verovaroja EI pitäisi käyttää.
&mdash; Matti Viren (@viren_matti) <a href="https://twitter.com/viren_matti/status/1537358860889071617?ref_src=twsrc%5Etfw">June 16, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&nbsp;
SPR käyttää palkkoihin 48 miljoonaa euroa vuodessa
Julkista rahaa heruu miljoonia euroja <a href="https://stage.sudev.fi/somali-ja-monikulttuuriyhdistyksille-yli-miljoona-euroa-stea-rahaa-suomalaisuuden-liitolle-ei-heru-euroakaan-valtiolta/">somalien kulttuuriyhdistyksille</a>, siinä missä valtio suhtautuu nihkeästi suomalaisen kulttuurin tukemiseen.
Hyvin tavallista näyttää olevan, että <a href="https://stage.sudev.fi/kaarnavenemiehille-taas-jattipotti-hautomotoimintaan-lapioitu-jo-yli-miljoona-euroa-stea-avustuksia/">mitä älyttömämpiä projekteja</a> keksit yhdistyksesi nimissä, sitä helpompi on hankkeelle saada julkinen maksaja.
Suomen Punaisen Ristin (SPR) verkossa julkaistun markkinointipuheen mukaan SPR muun muassa auttaa onnettomuuksien ja kriisien sattuessa Suomessa ja maailmalla.
&#8211; Kannustamme ihmisiä pitämään huolta toisistaan ja turvallisuudestaan sekä asettumaan heikomman puolelle, verkkosivulla lukee, tarkoituksena tietenkin vedota myötätuntoon ja auttamisen haluun.
Yksityisten lahjoittajien lisäksi SPR:lle kanavoituu muhkeita julkisia avustuksia, suurelta osin UM:n ja STEA:n kautta. Uusimman SPR:n vuosikertomuksen mukaan STEA-rahoituksen osuus oli lähes <a href="https://www.punainenristi.fi/globalassets/6.-tyomme--paasivu/jarjestotoiminta/jarjestotoimintaan-liittyvat-julkaisut/vuosikertomukset/spr_vuosikertomus_2021_fin.pdf">4,5 miljoonaa euroa</a>. UM:n kautta SPR:lle kanavoitui peräti 21,8 miljoonaa euroa.
Rahoittajien joukossa on muitakin ministeriöitä ja varoja tulee myös EU:lta. Kaiken kaikkiaan SPR:n julkinen rahoitus viime vuonna oli 33,4 miljoonaa euroa. SPR saa varoja myös lahjoituksina ja sijoitustoiminnasta.
SPR:n tilinpäätöksen mukaan tuotot olivat viime vuonna huimat 110 018 547 euroa. Summasta kuitenkin hupeni henkilökunnan elatukseen eli palkkoihin ja palkkojen sivukuluihin runsaat 48 miljoonaa euroa.
Plan Suomen tavoin SPR on auttamistyön kyljessä tehnyt politikointia jo vuosikaudet, muun muassa lähtemällä mukaan sosiaalisen median <a href="https://stage.sudev.fi/punaisesta-ristista-tuli-presidentinvaalien-sensuristi/">ilmianto- ja kyttäyshankkeeseen</a> ja osallistumalla <a href="https://stage.sudev.fi/spr-perustanut-laittomasti-maassa-oleskeleville-yomajoja-pyytaa-kerrostalonaapureita-salaamaan-asian-ville-tavio-vastenmielista-touhua/">laittomasti maassa olevien</a> piilotteluun. Äskettäin on käynyt ilmi epäily SPR:n piirissä tehdystä <a href="https://stage.sudev.fi/sprn-vastaanottotoiminnassa-epaillaan-torkeaa-kavallusta/">törkeästä kavalluksest</a>a. Hyväntekeväisyystoiminnassa pyörii isoja rahoja, jotka aina houkuttavat siipiveikkoja ja hämärämiehiä.
Ideologisia puuhakerhoja karsittava pois
Perussuomalaiset pitää esillä järjestöjen ja yhdistysten leväperäistä rahoitusta. Kansanedustaja Mari Rantanen huomautti jo aiemmin, että rahanjako järjestöille on ollut vuosikausia <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/marirantanen1/jarjestoavustukset-syyniin/">holtitonta ja huonosti valvottua</a> sekä vaikuttavuusarvioinneiltaan onnetonta.
Kansanedustaja Lulu Ranne linjaa, että jatkossa järjestöjen rahoitusta tuleekin karsia.
&#8211; Meidän tulee priorisoida toimintaa, joka selvästi lisää hyvinvointia ja on taloudellisesti kestävää, kuten esimerkiksi lasten ja nuorten liikunnan tukemista, mutta erilaisia ystävyysjärjestöjä ja ideologisia puuhakerhoja on karsittava kovalla kädellä.
Ranne katsoo, että verorahojen käyttö on monelta osin holtitonta. Ranne vaatii myös toimintaan lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.
&#8211; Kansalaisilla tulee olla maksimaalinen oikeus ja mahdollisuus tarkastaa ja valvoa verovarojen käyttöä.
Yhdistysten rahoitusvastuuta Ranne siirtäisi enemmän yhdistyksille itselleen.
&#8211; Julkiset rahat pitää kohdistaa suomalaisten välttämättömiin palveluihin eikä mihinkään puuhasteluun, höpöhankkeisiin, kaikenlaisen turhan pyörittämiseen tai kavereiden palkkaamiseen. Tästä seuraa, että ei-välttämättömän yhdistystoiminnan rahoituksen on tultava vapaaehtoisilta lahjoittajilta, Ranne sanoo.
Julkista rahaa vain välttämättömyyksiin
Hän esittää, että yhdistysten rahoitustarpeita pohdittaessa tulisi aina ensinnä selvittää, että mikäli rahaa tarvitsevaa yhdistystä ei olisi, järjestäisikö valtio tai kunta vastaavaa toimintaa ja missä määrin, samalla huomioiden julkisten menojen välttämättömän priorisointitarpeen.
&#8211; Jos ei järjestäisi, sitten yhdistyksellekään ei anneta julkista rahaa. Jos valtio vastaavaa toimintaa järjestäisi mutta suppeampana, yhdistyksen rahoitus sitten sen mukaan, mikäli kyse on toiminnasta, joka on suomalaisten hyvälle arjelle välttämätöntä.

Suomalaisista järjestöistä tuli julkisen rahan kerjäämisen ammattilaisia – ”Kansalaistoiminnan tarkoituksena ja ainoana toimintamuotona ei saisi olla rahan hankkiminen valtiolta”

Suomen Punaisen Ristin Hämeen piirissä on tullut ilmi epäily törkeästä kavalluksesta. Vastaanottotoimintaan liittyviä rahoja on kateissa suurehko summa. Asiasta on käynnissä poliisin rikostutkinta. 
Suomen Punainen Risti <a href="https://www.punainenristi.fi/uutiset/punaisen-ristin-hameen-piiri-tehnyt-rikosilmoituksen-kateissa-olevista-varoista/">tiedotti</a> maanantaina, että SPR:n Hämeen piirissä on tullut ilmi epäily törkeästä kavalluksesta. Epäily kohdistuu vastaanottotoiminnan varoihin ja se on tullut esiin sisäisessä tarkastuksessa.
Epäilyn kohteena on yksittäinen työntekijä, joka ei työskentele enää Hämeen piirissä. SPR vakuuttaa, että talouden käytäntöjä on tämän jälkeen muutettu, eikä vastaava väärinkäytös enää olisi mahdollinen. Punainen Risti lupaa palauttaa kateissa olevat varat Maahanmuuttovirastolle SPR:n ja Migrin välisen sopimuksen mukaisesti.
– Kyseessä on erittäin valitettava yksittäistapaus, jota poliisi tutkii, kommentoi Hämeen piirin va. toiminnanjohtaja Salla Heiskanen tiedotteessaan.
Vastaanottotoiminnassa pyörivät isot rahat
SPR:n mukaan merkittävä osa epäilyn kohteena olevista väärinkäytöksistä on tapahtunut vuosina 2017–2020. Tuolloin vastaanottotoiminnassa onkin liikkunut isot rahat. Yle <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11974721">uutisoi</a> äskettäin, että vuosina 2015–2020 valtio käytti turvapaikanhakijoiden vastaanottoon vajaat 1,5 miljardia euroa, josta suurin osuus eli 625 miljoonaa euroa meni SPR:n ylläpitämään vastaanottotoimintaan.
Ylen keräämien tietojen mukaan vuonna 2014 &#8211; ennen turvapaikanhakijakriisin alkua &#8211; SPR:n piirien yhteenlaskettu tulos oli 0,2 miljoonaa euroa tappiolla. Turvapaikanhakijakriisin ajalta vuosilta 2015–2019 SPR:n piirien yhteenlaskettu tulos näyttää 24 miljoonan euron voittoa. SPR:n talous- ja henkilöstöjohtaja Tapani Väisänen myöntää Ylelle, että vastaanottotoiminnan ylijäämät ovat keskeisin syy piirien talouden paranemiseen.
SPR:n Hämeen piiri lisäsi omaisuuttaan huomattavasti pyörittämällä vastaanottokeskuksia. Vuonna 2014 piirillä oli sijoituksia 1,4 miljoonaa euroa, kun taas vuonna 2020 niitä oli 4,4 miljoonaa euroa. Mutta osa Maahanmuuttoviraston SPR:n Hämeen piirille maksamista rahoista on päätynyt aivan vääriin käsiin.
&#8221;En voi tutkinnallisista syistä kommentoida&#8221;
Suomen Uutisten toimittaja soitti SPR:n Hämeen piirin toiminnanjohtaja Heiskaselle kysyäkseen muutamia tarkentavia kysymyksiä:
&#8211; Mistä vastaanottotoimintaan liittyvistä rahoista on kyse? 
&#8211; Paljonko rahoja on kateissa? 
&#8211; Liittyykö kavallusepäily yksittäisen vastaanottokeskuksen vai koko Hämeen piirin toimintaan? 
&#8211; Onko törkeästä kavalluksesta epäilty SPR:n työntekijä maahanmuuttajataustainen vai suomalainen?
Toiminnanjohtaja Heiskasen vastaus kaikkiin yllä oleviin kysymyksiin oli lyhyt ja yksitoikkoinen: &#8221;En voi tutkinnallisista syistä kommentoida.&#8221;

SPR:n vastaanottotoiminnassa epäillään törkeää kavallusta

Suomen hallitus tiedotti maanantaina harvinaisista rajoitustoimenpiteistä koronavirusepidemian leviämisen pysäyttämiseksi. Samaan aikaan miljoonia julkisia avustusvaroja vastaanottavan Suomen Punaisen Ristin toiminnan näkymättömyys kriisitilanteessa herättää keskustelua sosiaalisessa mediassa. Juuri tällä hetkellä Suomen Punainen Risti on omistautunut asennevaikuttamiseen ja maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseen.
Hallituksen esittelemästä 19 kohdan <a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-totesi-suomen-olevan-poikkeusoloissa-koronavirustilanteen-vuoksi">toimenpideohjelmasta</a> muun muassa selviää, että kouluja suljetaan ja opetus niissä keskeytetään. Museot, teatterit ja kirjastot menevät kiinni. Julkisia kokoontumisia rajoitetaan merkittävästi, ja hallitus suosittelee välttämään tarpeetonta oleskelua julkisilla paikoilla.
Toimintaohjeena yli 70-vuotiaita velvoitetaan mahdollisuuksien mukaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa &#8211; ylipäätään kaikki ihmiskontaktit pyritään rajaamaan minimiin koronan leviämisen estämiseksi. Hallitus myös aloittaa valmistelun Suomen rajojen sulkemiseksi nopealla aikataululla.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi eilen, että koko maailma on poikkeustilassa ja kukaan ei osaa arvata lopputulemaa. Presidentin mukaan vaikutukset ovat syviä ja pitkäkestoisia.
Asenteisiin vaikuttamista
Samaan aikaan Suomen Punainen Risti kertoo verkkosivullaan käynnistäneensä <a href="https://www.punainenristi.fi/uutiset/20200316/punainen-risti-jakaa-ennakkoluuloton-edellakavija-tunnustuksia">rasisminvastaisen viikon</a>. Punaisen Ristin koordinoimaa valtakunnallista rasisminvastaista viikkoa vietetään siis 16.-22. maaliskuuta. Viikon tavoitteena kerrotaan olevan asenteisiin vaikuttamisen niin, että rasismi vähenee yhteiskunnassa.
Rasisminvastaisen viikon eräänä tavoitteena on kääntää huomio maahanmuuttajien työllistymiseen ja koulutukseen. Osana rasisminvastaista viikkoa Punainen Risti jakaa Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustuksia yhteisöille, yrityksille ja yksittäisille ihmisille. Rasisminvastainen viikko on näyttävästi esillä myös Suomen Punaisen Ristin Facebook-sivulla, jossa jaetaan useita erilaisia rasismin vastustamiseen keskittyviä videoita.
Yli viisi miljoonaa STEA-avustusta
Suomen Punainen Risti on huomattava julkisten avustusten saaja. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta STEAlta Suomen Punainen Risti saa tänä vuonna toimintaansa yli viisi miljoonaa euroa. Punaisen Ristin tehtävänä kerrotaan olevan eniten apua tarvitsevien auttaminen kotimaassa ja ulkomailla katastrofien ja onnettomuuksien sattuessa.
Toistaiseksi Punaisen Ristin toimenpiteet apua tarvitsevien suomalaisten auttamiseksi koronaepidemian keskellä ovat olleet vähänlaisia, jos apua on edes tarjottu &#8211; rasismin vastustaminen tuskin auttaa ketään tässä tilanteessa.
”Miksi SPR ei tee mitään?”
Suomen Punaisen Ristin toiminta kriisitilanteessa – tai paremminkin toiminnan näkymättömyys &#8211; on huomattu myös sosiaalisessa mediassa. Oulun puskaradio -Facebook-ryhmässä ihmetellään, miksei SPR tee mitään.
&#8211; Nyt kun Suomea uhkaa pandemia koronaviruksen vuoksi, herää vain kysymys että missä on esim. SPR. SPR:n vapaaehtoisethan voisivat olla esim. isoimpien kauppojen sekä ostoskeskusten ovilla jakamassa etanolipohjaista käsidesiä sekä halukkaille myös hengityssuojaimia. Myös riskiryhmien ruoka ja muut tarviketoimitukset olisi turvattava, mm. SPR:n voimin.
&#8211; SPR ainakin vuonna 2015 pakolaiskriisin aikana sai valjastettua vapaehtoisensa toimiin lyhyellä varoajalla. Nyt jääkin seurannan alle se että mitä esim. SPR on valmis tekemään ko. pandemian hillitsemiseksi Suomessa, Facebook-ryhmässä julkaistussa kirjoituksessa todetaan.

Suomi sulkeutuu ja siirtyy poikkeustilaan koronan vuoksi  – Suomen Punainen Risti aloitti rasisminvastaisen viikon

Pakolais-, siirtolais-, maahanmuutto-, monikulttuuri- ja kotouttamistoiminta takaa järjestölle suhteellisen helposti satojentuhansien, jopa miljoonien eurojen avustustulot vuositasolla. Veikkausvoittovarojen turvin yhdistyksissä esimerkiksi tuetaan kaksisuuntaista kotoutumista, edistetään monikulttuurisen yhteiskunnan kehittymistä, helpotetaan maahanmuuttajien sopeutumista suomalaiseen tapakulttuuriin sekä mahdollistetaan paikallisyhteisön aktiviteetteja. Mahdollisuuksia riittää.
Suomen Uutiset selvitti tunnettujen monikulttuurijärjestöjen Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskukselta (STEA) tälle vuodelle saamia tukia. Veikkauksen rahapelituottojen rahojen jakamisesta huolehtiva STEA tarjoilee järjestöille edelleen varoja melko avokätisesti. Summat ovat paikoin huomattavan suuria.
Rahaa saa avustuksina vaivattomasti, jos vain keksii käyttötarkoituksen joka jollain tavalla tukee maahanmuutto- tai monikulttuuritoimintaa. Tältä osin mahdollisuuksia on lähes rajattomasti.
Maahanmuuttotoiminnan ympärille keskittyneitä, STEA-rahaa saavia järjestöjä onkin useita kymmeniä. Osa niistä on keskittynyt jonkin tietyn etnisyyden tai kansallisuuden tukitoimintojen ympärille. Tässä jutussa ei ole esimerkiksi huomioitu suomalaisia somalijärjestöjä, jotka saivat STEA-tukea yli puoli miljoonaa euroa.
Eräät suuret järjestöt, kuten Suomen Punainen Risti, käyttävät osan miljoonaluokan STEA-tuesta erilaisiin monikulttuurisiin toimintoihin.
Kaksisuuntaiseen kotoutumiseen 391 998 euroa
African Care ry on maahanmuuttajataustaisten naisten perustama kansalaisjärjestö. Yhdistys järjestää esimerkiksi maahanmuuttajien hyvinvointia tukevaa ryhmätoimintaa ja globaalikasvatuskursseja. STEA myönsi yhdistykselle 185 538 euroa. Rahat on tarkoitus käyttää esimerkiksi maahanmuuttajanaisten ja heidän perheidensä hyvinvointia ja osallisuutta vahvistavaan toimintaan ryhmätoiminnan, asiakasohjauksen ja vapaaehtoistoiminnan avulla Itä-Helsingissä
Familia ry on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton yhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena on tukea eri syistä Suomeen muuttaneiden ja Suomessa syntyneiden ihmisten kaksisuuntaista kotoutumista. STEA avustaa yhdistystä tänä vuonna 381 998 eurolla. Rahat käytetään muun muassa kahden kulttuurin perheiden ja parien hyvinvointia vahvistavaan toimintaan.
Nuorten muslimien foorumi sai STEA-tukea 113 000 euroa. Rahojen käyttötarkoitus on väkivaltaista radikalisoitumista aiheuttavien tekijöiden ennaltaehkäisy maahanmuuttaja- ja musliminuorten keskuudessa Turun seudulla.
Maahanmuuttajien asumisen ongelmien ennaltaehkäisyä
Moniheli ry ilmoittaa edistävänsä monikulttuurisen suomalaisen yhteiskunnan kehittymistä sellaiseksi, että se on hyvä paikka elää myös koko ajan kasvavalle monikulttuuriselle väestölle.
Tätä missiota Moniheli toteuttaa toimimalla yli 110 eri monikulttuurijärjestön valtakunnallisena yhteistyöverkostona. Verkosto kasvaa koko ajan ja erityisesti viime vuosina maahanmuuton lisääntyessä.
Moniheli sai STEA-tukea 612 698 euroa, joka käytetään maahanmuuttajataustaisten nuorten tukemiseen toisen asteen opintojen suorittamisessa. Varoja kohdistetaan myös maahanmuuttajien asumisen ongelmien ja asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseen ja asumisen ongelmia kohdanneiden maahanmuuttajien auttamiseen.
Kaakonmaan kulttuurimylly sai STEAlta avustuksia 146 980 euroa. Rahoja käytetään ensinnä toimintakeskus Myllyn perustoimintaan mutta myös niinkin kapea-alaiseen tarkoitukseen kuin maahanmuuttajaperheiden sopeutumisen helpottamiseen tapakulttuuriin ja terveelliseen ruuanvalmistukseen perehdyttämällä. Tarkoituksena on ainakin tukea suomalaisen ruuan ohjattua valmistamista raaka-aineiden ostosta ja hankkimisesta lähtien sekä ryhmä- että yksilöohjauksessa.
157 000 euroa turvapaikanhakijoiden kotimajoitukseen
Kotimajoituksen Tuki Refugees Welcome Finland ry sai STEAlta 157 000 euroa. Rahat käytetään turvapaikanhakijoiden kotimajoituksen järjestämiseen ja tukemiseen suomalaisissa kodeissa. Lisäksi mahdollistetaan ja tuetaan paikallisyhteisöissä tapahtuvia aktiviteetteja sekä toimintaa yhteistyössä viranomais- ja järjestöyhteistyössä.
Monikulttuurityö Mimosa ry käyttää STEAlta saamansa 181 232 euroa maahanmuuttajataustaisten kotoutumisen ja osallisuuden edistämiseen monikulttuurikeskuksessa avoimessa kohtaamispaikassa. Toiminta pitää sisällään myös suvaitsevaisuuden sekä kahdensuuntaisen kotoutumisen edistämistä ja rasismin ehkäisyä. Mimosa myös aikoo palkata työttömiä nuoria järjestön yleishyödyllisiin työtehtäviin.
Pakolaisneuvonta ry sai STEAlta 279 000 euroa. Summa käytetään matalan kynnyksen oikeudellisen neuvonnan tarjoamiseen pakolaisille, ihmiskaupan uhreille ja muille ulkomaalaisille sekä ulkomaalaisoikeudellisen erityisasiantuntemuksen jakamiseen verkostoja koordinoimalla ja kouluttamalla eri toimijoita ja päättäjiä
Pakolaisavulle lähes 1,5 miljoonaa euroa
Suomen Pakolaisapu on Suomen suurin pakolais- ja siirtolaiskysymyksiin erikoistunut järjestö. Pakolaisapu saikin STEA:lta huimat 1 430 094 euroa, joka kanavoidaan useaan eri kohteeseen.
Rahaa kuluu ensinnä järjestön vapaaehtoistoiminnan koordinointiin ja kehittämiseen, jossa toimintamuotoina ovat keskusteluryhmät, asiointituki, kohtaamisen mahdollistaminen ja vaikuttajavapaaehtoisten koordinointi, koulutus ja tuki. Rahaa käytetään myös maahanmuuttajien yhteiskuntaan kuulumisen vahvistamiseen vertaistukitoiminnalla sekä maahanmuuttajien perustamien ja monikulttuuristen yhdistysten sekä kansalaisyhteiskuntatoimijoiden osaamisen ja toimintavalmiuksien lisäämiseen koulutusten, infojen ja konsultoinnin avulla.
Eräänä käyttötarkoituksena on mainittu maahanmuuttajaperheiden tukeminen päiväkoti- ja koulumaailmassa ja viranomaisten palvelujärjestelmissä kulttuuritulkkauksen, palveluohjauksen, konsultoinnin ja keskustelutilaisuuksien avulla. Lisäksi panostetaan työttömien ja työttömyysuhan alla olevien maahanmuuttajien ja työvoimaa tarvitsevien työnantajien kohtaamisen ja toistensa potentiaalin hyödyntämiseen. Toimintamuotoina ovat työelämävalmennus, työnantajayhteistyö, mentorointi ja työelämätuki.
Lisää monimuotoista kohtaamista
STEA-avustuksia saivat myös esimerkiksi nämä järjestöt:
Monika-naiset, 1 029 578 euroa. Käyttötarkoituksena on maahanmuuttajataustaisten naisten kotoutumisen, työelämävalmiuksien ja työllistymisen tukeminen matalan kynnyksen toiminnalla Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa. Toimintamuotoina ovat yksilöohjaus, ryhmätoiminta, oppilaitos &#8211; ja työnantajayhteistyö, asiantuntija- ja verkostoitumistyö, vapaaehtoistoiminnan kehittäminen. Työttömien nuorten palkkaaminen järjestön yleishyödyllisiin työtehtäviin. Yleishyödyllinen toiminta.
Monikulttuurikeskus Gloria, 222 741 euroa. Käyttötarkoituksena monimuotoisen osallisuuden ja kohtaamisten lisääminen matalan kynnyksen toiminnalla monikulttuurikeskus Gloriassa.
Plan Suomi, 617 000 euroa. Käyttötarkoituksena oppivelvollisuuden loppupuolella Suomeen muuttaneiden maahanmuuttajataustaisten nuorten integroitumisen tukeminen vertaistyön avulla. Maahanmuuttajatyttöjen ja äitien osallisuuden edistäminen, kotoutumisen tukeminen ja sukupolvisuhteiden vahvistaminen vertaistuen, työpajatoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan keinoin
Monikulttuurinen perhetyö ry, 134 000 euroa. Käyttötarkoituksena somalin- ja arabiankielisten perheiden lasten kasvun ja kehityksen tukeminen kehittämällä vanhempien kasvatustaitoja ryhmä- ja yksilötoiminnan ja tapahtumien avulla.

Helppoa rahaa: Maahanmuutto- ja monikulttuuriyhdistyksille jaettiin veikkausvoittovaroista 5,5 miljoonaa euroa

Perussuomalainen kansanedustaja ja ensihoitaja Mari Rantanen teki eilen eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee, miten hallitus aikoo puuttua Suomen Punaisen Ristin (SPR) ensiapukoulutusmarkkinoita vääristävään asemaan. SPR yhtiöitti ensiapukoulutustoimintansa Punainen Risti Ensiapu Oy:ksi vuonna 2017.

&#8211; Lainsäädäntö velvoittaa työnantajia kouluttamaan henkilöstölleen ensiapua, mistä Kansaneläkelaitos maksaa verovaroin korvausta työnantajille. Ainoastaan Punainen Risti Ensiapu Oy:n hyväksymien kouluttajien antama koulutus hyväksytään Kela-korvattavaksi, Mari Rantanen perustelee.
SPR tekee muhkeaa tiliä
Rantasen mielestä SPR:n asema sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymänä ensiapukurssien ylläpitäjänä luo tilanteen, jossa Punainen Risti Ensiapu Oy:lla on valta-asema ensiapukoulutusmarkkinoilla. Punainen Risti Ensiapu Oy:n liikevaihto oli noin 4,4 miljoonaa euroa, josta yhtiön tulos oli noin 409 000 euroa.
&#8211; Nyt merkittävä määrä yrityksiä, joilla on edellytykset järjestää ammatillista ensiapukoulutusta, ovat jääneet eriarvoiseen asemaan. Ensiapukoulutuksessa on kyse merkittävästä taloudellisesta toiminnasta.
Osakeyhtiömuotoinen hyväntekijä
Rantanen kritisoi SPR:n toimintaa ensiapukoulutusmarkkinoilla, sillä SPR kuvailee itseään pyyteettömäksi ja vapaaehtoistoimintaa painottavaksi.
&#8211; Punainen Risti Ensiapu Oy:n perustamisen jälkeen ensiapukoulutustoiminta on ollut täysin kaupallista. Osakeyhtiömuotoinen varainhankinta on ristiriidassa järjestön omien perusperiaatteiden kanssa, Rantanen sanoo.

Rantaselta kirjallinen kysymys SPR:n ensiapukoulutuksesta: ”Vääristää markkinoita”

Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskus (STEA) on jälleen myöntänyt avustuksia kansalaisjärjestöille. Varoja käytetään muun muassa järjestöjen työntekijöiden palkkoihin sekä suomensomalialaisten nuorten aktivointiin ja osallisuuden lisäämiseen omaa elämää koskevassa päätöksenteossa.

STEA myöntää vuosittain satojen miljoonien avustukset yleishyödyllisiksi katsotuille järjestöille. Monen järjestön toiminta on käytännössä täysin riippuvaista avustuksista, ja siksi niitä haetaan vuodesta toiseen.
Suomen Pakolaisavulle ja SPR:lle miljoonapotit
Käytännössä STEA-avustukset hyväksyy avustusvalmistelijoiden esityksestä sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin). Menettely on muodollinen, sillä Mattila ei erikseen tarkista tai käy läpi useisiin erilaisiin kohteisiin esitettyjä avustussummia.
Tänä vuonna avustuksia jaetaan 362 miljoonan euron edestä ja STEA on jo aloittanut varojen tilittämisen. Monet järjestöt saavat rahaa useampaan eri kohteeseen.
Huomattavia tuensaajia ovat vuodesta toiseen esimerkiksi Suomen Pakolaisapu ry, jolle tänä vuonna myönnettiin lähes 1,6 miljoonaa euroa ja Suomen Punainen Risti (SPR) joka sai lähes 4,8 miljoonaa euroa.
Somaliliiton avustus nousi 266 000 euroon
Suomen somalialaisten liitossa on aihetta tyytyväisyyteen, sillä tänä vuonna järjestölle myönnettiin 266 000 euroa. Rahat on tarkoitettu käytettäväksi suomensomalialaisten nuorten aktivointiin ja osallisuuden lisäämiseen omaa elämää koskevassa päätöksenteossa.
Lisäksi avustusrahaa palaa jäsenjärjestöpalveluiden, edunvalvonnan, viestinnän ja tapahtumien toteuttamiseen.
Suomen somalialaisten liiton saamat avustukset ovat kasvussa, sillä viime vuonna STEA:lta herui liitolle 221 000 euroa.
STEA tukee useita muitakin somaliyhdistyksiä. Esimerkiksi Lieksan Somaliperheyhdistys sai 117 000 euroa käytettäväksi maahanmuuttajataustaisten kuntalaisten ja turvapaikanhakijoiden vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittämiseen sekä kaikille avoimeen matalan kynnyksen toimintaan.
Suomi-Somalia Seura ry:lle myönnettiin 115 000 euroa suomensomalialaisten yrittäjyys- ja työllistymisedellytyksien edistämiseen kohderyhmälle räätälöidyn kurssin, työharjoittelun, mentoroinnin sekä yrityshautomo- ja neuvonnan avulla.
Rahaa kuluu myös suomalaisten yritystoimijoiden tietoisuuden lisäämiseen somalialaisesta kulttuurista sekä tiedontuotantoon suomensomalialaisten yrittäjyysedellytyksistä Suomessa.
Kaarnalaivamiehille liki 300 000 euroa
Startup Refugees –projektista ja kaarnalaivojen markkinoinnista tunnetut mediapersoonat Riku Rantala ja Tuomas Milonoff ovat onnistuneet saamaan toiminnalleen tälle vuodelle jopa yli 100 000 euroa enemmän STEA-avustusta edellisvuoteen nähden.
Rantalan ja Milonoffin nimissä toimivalle Phoenix ry:lle on myönnetty mojovat 296 706 euroa. Viime vuonna yhdistykselle myönnettiin 180 000 euroa.
Rantalan ja Milonoffin puuhastelun tukeminen ei rajoitu STEA-avustuksiin. Startup Refugees –projektille on aiemmin myönnetty tukea myös Suomi 100 –hankkeen ja ME-säätiön kautta.
Phoenix ry:lle myönnetystä avustuksesta 179 000 € on yhdistyksen mukaan tarkoitettu hankkeeseen, jonka tavoitteena on vuoden aikana työllistää 60 henkilöä ja tarjota työllistymistä edistävää koulutusta 400 henkilölle Helsingissä ja Oulussa. Lisäksi 117 706 € on tarkoitettu Non-profit Hautomoon.
Käytännössä suurin osa Startup Refugees –hankkeen toiminnan kuluista kohdistuu henkilöstökuluihin eli työntekijöiden palkkoihin ja palkkojen sivukuluihin.
Monimuotoisen osallisuuden lisääminen on niin kallista
STEA tukee avokätisesti useita monikulttuuriprojekteja, joiden olisi käytännössä mahdotonta pärjätä omillaan. Esimerkiksi helsinkiläinen Monikulttuurikeskus Gloria saa 214 890 euroa.
Glorialle myönnetyistä rahoista suurin osa menee monimuotoisen osallisuuden ja kohtaamisten lisäämiseen matalan kynnyksen toiminnalla. Mitä kaikkea tällainen toiminta sitten onkaan, johtopäätös on väistämättä se, että monimuotoisen osallisuuden ja kohtaamisten lisääminen on hyvin kallista
Myös esimerkiksi Varsinais-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto saa 106 890 euroa maahanmuuttaja- ja monikulttuuristen yhdistysten perustoiminnan tukemiseen tuki-, ohjaus- ja tiedotustoiminnalla.
Monikulttuurityö Mimosa ry saa 120 000 euroa käytettäväksi maahanmuuttajataustaisten kotoutumisen ja osallisuuden edistämiseen matalan kynnyksen toiminnalla, neuvonnalla ja ohjauksella, ryhmätoiminnalla, asennekasvatuksella sekä tilaisuuksien ja tapahtumien avulla.
Seksuaaliselle vapaudelle puoli miljoonaa
Jatkuvasti STEA-rahoja kärttää Sexpo-säätiö, joka onkin vuodesta toiseen huomattava avustusten vastaanottaja. 2000-luvulla Sexpo on saanut STEA:lta ja sen edeltäjältä Raha-automaattiyhdistykseltä yli kolme miljoonaa euroa.
Myös Sexpossa on juuri nyt aihetta tyytyväisyyteen, sillä avustussummat ovat nousussa. Tänä vuonna Sexpo saa 524 539 euroa. Avustussumma on siten yli 70 000 euroa enemmän viime vuoteen nähden.
Sexpo kertoo verkkosivuillaan pyrkivänsä toiminnassaan siihen, että jokainen voisi toteuttaa seksuaalisuuttaan tyydyttävästi ja tasapainoisesti. Sexpo ilmoittaa edistävänsä seksuaalisen vapauden, tasa-arvon ja seksuaalioikeuksien toteutumista.
Epäselväksi vain jää, mitä Sexpon tarkoittamat seksuaalioikeudet pitävät sisällään ja mihin nämä oikeudet perustuvat.
Sexpon toiminnanjohtaja Tommi Paalanen suhtautuu hyväksyvästi eläimiin sekaantumiseen sekä eläinpornoelokuvien katsomiseen viihdykkeenä. Paalanen olisi myös valmis laskemaan suojaikärajaa hyväksyen samalla aikuisten seksisuhteet esimerkiksi 14-vuotiaiden nuorten kanssa.
&#8211; Kulttuurissa, jossa eläimiä syödään tehotuotannossa, on tuskin syytä olla huolissaan hyväntahtoisesta eläinseksistä, Paalanen on kommentoinut Seura-lehdelle.
Vähävaraisille ruokaa jakava yhdistys jäi nollille
Tässä jutussa on esillä vain joitakin poimintoja STEA:n avustuskohteista. On huomioitava, että eräät toimijat jäävät kokonaan avustusten ulkopuolelle.
Yksi näistä on Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry, joka on Suomen tunnetuin ruoka-avun jakaja. Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyö ry on jakanut elintarvikkeita vähävaraisille jo 1960-luvulta saakka. Nykyisin toimintaa vetää Veikko Hurstin poika Heikki Hursti.
Vähävaraisia tukevalla yhdistyksellä ei ole säännöllisiä tuloja ja sen toiminta perustuu vapaaehtoisiin lahjoituksiin. Myös Helsingin kaupunki on viime aikoina suhtautunut Hurstin avustustoimintaan nuivasti ja rajoittanut yhdistyksen tukemista.
Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Pia Kopra teki syksyllä Helsingin valtuustossa aloitteen Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:n ruoka-avun turvaamiseksi. Aloite kuitenkin tyrmättiin valtuustossa. Kyse oli 50 000 euron summasta.
Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry oli tälle vuodelle hakenut yhteensä 380 000 euron STEA-avustusta käytettäväksi kahden auton hankintamenoihin ruoka- ja tarvikelahjoitusten kuljettamiseen sekä logistiikka- ja toimintakeskuksen hankinta- ja korjausmenoihin. Avustushakemus ei mennyt STEA:ssa läpi.
Artikkelia on muokattu 8.3.2019 klo 13.56 Phoenix ry:lle myönnettyjen avustusten käyttötarkoituksen osalta.

Startup Refugees -miehille, monikulttuurille ja somalijärjestöille taas kymmenien miljoonien edestä STEA-avustuksia  – Hurstin leipäjonoille ei senttiäkään

Päivän stripin tarjoaa meille Kalle Erkkilä. Tarinan taustat <a href="https://stage.sudev.fi/punaisesta-ristista-tuli-presidentinvaalien-sensuristi/">täältä</a>.

Kalle Erkkilä: SPR

Laittomasti maassa oleskelevien hätämajoituspalvelut nousivat keskusteluun, kun sosiaalisessa mediassa alkoi kiertää kuva <a href="https://stage.sudev.fi/spr-perustanut-laittomasti-maassa-oleskeleville-yomajoja-pyytaa-kerrostalonaapureita-salaamaan-asian-ville-tavio-vastenmielista-touhua/">Suomen Punaisen Ristin allekirjoittamasta kirjeestä</a>. Kirje oli lähetetty Varissuolla sijaitsevan kerrostalon asukkaille arviolta kesäkuun puolivälissä ja siinä pyydettiin asukkaita pitämään hätämajoituspaikka salassa turvallisuussyihin vedoten. Mutta miten koko sotku oikein sai alkunsa? 

SPR:n Varsinais-Suomen piiri ei toimi hätämajoituspalveluiden järjestämisessä yksin. Se on solminut Turun kaupungin kanssa puitesopimuksen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden hätämajoituspalveluiden tuottamisesta ajalle 1.6. &#8211; 31.12.2018. Päätös syntyi Turun sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa 16. toukokuuta. SPR esitti palveluiden järjestämisen hinnaksi 128 500 euroa.
Aikaisemmin Turun kaupunki ja SPR:n Varsinais-Suomen piiri ovat tehneet yhteistyötä turvapaikanhakijoiden hätämajoituksen järjestämisessä vuosina 2015-2016. Päätös ulkoistaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ja siten laittomasti maassa oleskelevien hätämajoituspalvelut SPR:n hoidettavaksi on kuitenkin ensimmäinen laatuaan Turussa. Esitys nostettiin ensi kertaa esille Turun sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa 25. huhtikuuta.
&#8211; Päätösesitys oli hyvin ylimalkainen. Esityksessä ei ollut kustannusarviota, eikä mistään paikasta ollut puhetta. Lautakunnalta haettiin lupaa vain SPR:n kanssa tehtävän puitesopimuksen tekemiseen, kertoo Turun sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Pirjo Lampi (ps.).
&#8211; Olin jo silloin koko asiaa vastaan – PS:n linjahan on tässä aivan selvä. Me emme hyväksy laittomasti maassa olevien palveluiden laajentamista.
Esityksessä ei ollut edes kustannusarviota, joten Lampi sai asian yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi.
Kustannusarvio esitettiin seuraavassa kokouksessa 16. toukokuuta. Samalla kerrottiin, että Varissuolta on vapautunut TVT:ltä tähän tarkoitukseen asunto, joka on ollut aikaisemmin jonkin yhdistyksen käytössä. Turun sosiaali- ja terveyslautakunnan saamien tietojen mukaan kukaan vuokra-asuntoa jonottava yksityishenkilö ei siis jäänyt hätämajoituksen järjestämisen vuoksi ilman asuntoa.
Pirjo Lampi teki muutosehdotuksen, jossa hän esitti, ettei lautakunta hyväksyisi päätöstä ennen kuin toiminnasta esitetään tarkempi toimintasuunnitelma. Esitys hylättiin kannattamattomana ja pohjaesitys hyväksyttiin siten, että ainoastaan perussuomalaisten edustaja vastusti sitä. Lampi jätti asiasta eriävän mielipiteen sekä selvityspyynnön.
&#8211; Päätöksessä vedotaan sosiaalihuoltolain 21. pykälään, jonka mukaan tilapäistä asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat lyhytaikaista, kiireellistä apua. Tähän perustuu myös STM:n suositus kunnille. Tuota pykälää tulkitaan niin, että kyseeseen voi tulla esimerkiksi hätämajoituksena yösijan järjestäminen myös ilman oleskeluoikeutta maassa olevalle, Lampi jatkaa.
Puitesopimuksen solmimisen puolesta äänestänyt Turun sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Anna Mäkipää (vas.) kieltäytyi kommentoimasta Suomen Uutisille äänestyspäätöstään.

Näin päätös laittomien maassa oleskelevien piilottelusta SPR:n avustuksella syntyi Turun sotelautakunnassa – ei ole vaikea arvata, ketkä ainoana asiaa vastustivat

KOMMENTTI | Aina ei voi onnistua. Ei edes rasismia vastustaessaan. SPR:n rasisminvastaisen ja yhdenvertaisuutta edistävän työn ja toiminnan Twitter-tili erehtyi linkittämään sivuilleen Ylen lastenohjelmien intiaanikohua kommentoivan tekstin. Vastaisku tuli korkealta ja kovaa. 

Tapahtumat lähtivät käyntiin, kun Satakunnan Kansan toimittaja Pasi Mattila <a href="https://www.satakunnankansa.fi/mielipide/herra-heinamaen-hassutteleva-intiaani-oli-liikaa-mutta-oikeasti-rasismia-ruokkiva-lastenpeli-ei-herata-somen-moraalipoliiseja-200953579/">kirjoitti</a> lapsille tarkoitetun Pekka-pelin mahdollisesta rasistisuudesta ja aprikoi, miten pelin voisi kieltää. Tekstissä arvioitiin myös äskettäistä kulttuurinomimiskohua, joka johti Herra Heinämäki -intiaanipäällikön sensurointiin Yleltä.
Suomen Punainen Risti <a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/05/spr.png">linkitti tekstin</a> omaan, rasismia vastustavan kampanjansa twitter-virtaansa.
Tällaisen toiminnan voisi olettaa miellyttävän rasismivastaustajia, mutta tällä kertaa niin ei käynyt. Veri kuohahti, intersektionaalinen mieli pahastui, ja pian Jani Toivolan eduskunta-avustaja Nitin Sood puuttui jämäkällä tarmolla peliin. Hän moitti SPR:n pataluhaksi rasistisen sisällön jakamisesta.
&#8221;Miksi SPR jakaa hyvinkin rasistista sisältöä, jossa kritisoidaan kulttuurista omimista ja väheksytään alkuperäiskansojen oikeutta omaan kulttuurin&#8221;, Sood <a href="https://twitter.com/nnsood/status/998462975479566336">tivasi</a>.
Hän jatkoi: &#8221;En oikeasti ymmärrä miten Ei rasismille-hanke, joka myös järjesti Olen Kanssasi -kampanjan osoittaakseen solidarisuuttaan vähemmistöille, jakaa kanavillaan sisältöä, jossa väheksytään Herra Heinämäen ongelmallisuutta ja rasistisia piirteitä.&#8221;
Tavallisen lukijan on vaikea nähdä SPR:n toiminnassa mitään moitittavaa, mutta Sood onnistui näkemään siinä vaikka mitä. On kuvaavaa, että edes pitkän päivätyön rasisminvastaisuudessa tehnyt Eero Mäntymaa <a href="https://twitter.com/eeromantymaa/status/998966140440338432">ei kyennyt näkemään</a>, mikä alkuperäisessä kirjoituksessa oli vikana.
SPR <a href="https://twitter.com/spreirasismille/status/998785243510378496">yritti selittää</a> tapahtunutta kertomalla, että he jakavat toisinaan myös uutisia, jotka eivät edusta heidän kantaansa.
Sood <a href="https://twitter.com/nnsood/status/998842063247601664">ei selitystä niellyt</a>: &#8221;Uskomatonta, kuinka rasisminvastainen hanke edelleen puolustaa kyseenalaisen sisällön jakamista ilman kriittistä saatetta.&#8221;
Hän jatkoi: &#8221;Toivoisin, että SPR kantaisi vastuunsa tästä, pahoittelisi asiaa ja muuttaisi viestintälinjaansa, jotta tämä ei koskaan uudestaan tapahtuisi. Antirasistinen työ on jo niin vaikeata Suomessa ilman, että liittolaiset hankaloittavat vähemmistöjen oikeuksien turvaamista.&#8221;
Kului hetki, ja SPR reagoi samalla tavalla kuin Yle inkkariinsa &#8211; deletoinnilla. SPR poisti alkuperäisen pahennusta herättäneen twiittinsä ja <a href="https://twitter.com/spreirasismille/status/998785243510378496">pyyteli vuolaasti anteeksi</a>:
&#8221;Tviitti on jo poistettu, ja se oli epäonnistunut, koska siitä seurasi väärinkäsitys omasta kannastamme. Tarkoitus oli keskustella aiheesta, ei missään nimessä väheksyä kulttuurista omimista. Pahoittelemme ja otamme tästä opiksi.&#8221;
<h4>Lisää ongelmia</h4>
Sood ei tästä riemastunut, sillä SPR:n sivuilla retkotti edelleen rasistista törkyä. Yhdistys oli linkittänyt sivuilleen Turkulainen-lehden artikkelin, jossa toimittaja pukeutuu romaniksi. Sood <a href="https://twitter.com/nnsood/status/999255790098763776">kirjoitti</a>:
&#8221;Hei SPR, teidän sivunne jakaa edelleen uskomatonta materiaalia, joka ei millään tavoin edistä rasisminvastaista työtä. Ette oikeasti voi jakaa sisältöä, jossa pukeudutaan vähemmistön edustajaksi pariksi tunniksi ja testataan miltä se tuntuu.&#8221;
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Uskomatonta, kuinka rasisminvastainen hanke edelleen puolustaa kyseenalaisen sisällön jakamista ilman kriittistä saatetta. Miksi levitetään artikkelia jossa väheksytään kulttuurista omimista, mutta ei esimerkiksi <a href="https://twitter.com/PetraLaiti?ref_src=twsrc%5Etfw">@PetraLaiti</a>’n tekstiä vihapuheesta, jonka kohteeksi hän joutui? <a href="https://t.co/v5LG0fgM5X">https://t.co/v5LG0fgM5X</a>
&mdash; Nitin Sood (@nnsood) <a href="https://twitter.com/nnsood/status/998842063247601664?ref_src=twsrc%5Etfw">May 22, 2018</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<h4>Mistä kaikesta voisi pahastua?</h4>
Sood ei tiettävästi ole vielä pahastunut siitä, että SPR <a href="https://www.facebook.com/spreirasismille/posts/2249576348392125">toivottaa</a> Facebookissa hyvää Ramadania. Ei ole poissuljettua, ettei näin kävisi, sillä SPR:n toivotuksesta voisi saada sen käsityksen, että Ramadania harjoittamattomat haluaisivat kahmia vieraan kulttuurin perinteitä ja jakaa niistä aiheutuvaa riemua.
Toisaalta Soodin aikaa on kulunut siihen, että hän <a href="https://twitter.com/nnsood/status/998892453804601344">vastustaa</a> oikeusministeriä sharian vastustamisesta. Tällainen on Soodin mukaan ongelmallista, tällä tavoin luodaan kuulemma uhkaavia mielikuvia rodullistetuista.
Soodin sarjatulipahastuminen antaa hyvää osviittaa siitä, kuinka hankalaa suomalaisten suvaitsevaisten elämä on nykyään. Soodin edustama intersektionalistinen näkemys pitää pahana käytännössä kaikkea sellaista monikulttuurisuutta, jota Suomessa on viime vuosien aikana yritetty suvaitsevaisuuden ja yhteiskunnallisen koheesion nimissä tehdä.
Niin ikään on selvää, minkälaisia keskustelupelisääntöjä intersektionaalinen kansanosa tuputtaa: rodullistamaton rasisminvastustaja häviää aina itsensä rodullistaneelle rasisminvastustajalle, vaikka jälkimmäisen puheissa ei olisi päätä eikä häntää.

Jani Toivolan eduskunta-avustaja valppaana – löysi rasismia jopa SPR:n rasismia vastustavasta kampanjasta

SPR lobbaa translakia, tukee feministejä ja vaatii pakolaiskiintiön nostamista, vaikka järjestön toimintaperiaatteisiin kuuluu pidättäytyminen poliittisista ristiriidoista. Järjestön viimeisin tempaus on parhaillaan menossa oleva Rasismin vastainen viikko.

Kansainvälinen hyväntekeväisyys- ja avustusjärjestö Punainen Risti ilmoittaa, kuinka sen toimintaa ohjaa seitsemän perusperiaatetta: inhimillisyys, tasapuolisuus, puolueettomuus, riippumattomuus, vapaaehtoisuus, yleismaailmallisuus ja ykseys.
Nämä periaatteet hyväksyttiin jo 1965 Punaisen Ristin kansainvälisessä konferenssissa Wienissä. Periaatteet ovat luettavissa myös Suomen Punaisen Ristin (SPR) verkkosivuilla.
Kertoo olevansa puolueeton järjestö
Puolueettomuuden periaate pitää sisällään linjauksen, jonka mukaan &#8221;säilyttääkseen kaikkien luottamuksen Punainen Risti ei milloinkaan sekaannu poliittisiin ristiriitoihin.&#8221; Puolueettomuuden periaatetta täydentää riippumattomuuden periaate, jossa todetaan, kuinka &#8221;kansallisten yhdistysten tulee säilyttää itsemääräämisoikeutensa ja toimia Punaisen Ristin periaatteiden mukaan.&#8221; Näin ollen periaatteiden tulee ohjata kaikkien Punaisen Ristin kansallisten yhdistysten toimintaa.
Politikoinnin välttäminen onkin ymmärrettävää, sillä poliittinen kampanjointi todennäköisesti vaikeuttaisi Punaisen Ristin toimintaa esimerkiksi maailman kriisialueilla. Järjestön on helpompi toimia maailman kahakoiden keskellä, kun se ei tee samalla tiukkaa politiikkaa mihinkään suuntaan.
Tukee feministisen järjestön kampanjointia 
SPR ei kuitenkaan tosiasiallisesti noudata puolueettomuuden periaatetta, vaan järjestö tekee aktiivisesti vihervasemmiston tavoitteita tukevaa politiikkaa.
SPR esimerkiksi jakaa aktiivisesti Twitterissä #olentodistanut–tunnusta, jossa kehotetaan ihmisiä kertomaan kohtaamastaan rasismista. Kyseessä on uuden feministisen Fem-R -järjestön toinen viesti Twitterissä. Fem-R ilmoittaa olevansa feministinen ja antirasistinen kansalaisjärjestö, joka lisää rodullistettujen ääntä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Fem-R -järjestön taustalla hyörii vihreitä poliitikkoja kuten kansanedustaja Jani Toivolan avustaja Nitin Sood. Olen todistanut -tunnusta jakavat vasemmistopoliitikot kuten kansanedustajat Ozan Yanar ja Satu Hassi, kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo ja Suomen saamelaisnuorten puheenjohtaja Petra Laiti.
Komppaa sukupuolen moninaisuuden ideologiaa
Se, että SPR tukee feministijärjestön kampanjointia, ei ole yllättävää, koska SPR nykyään myös komppaa niin sanottua sukupuolen moninaisuutta. Sukupuolen moninaisuus on radikaalifeministinen ideologia, jonka mukaan sukupuolia on enemmän kuin kaksi. Sukupuolen moninaisuuden puolestapuhujia ovat monet vihervasemmistoa edustavat poliitikot, kuten kansanedustaja Jani Toivola.
SPR:n nuorten kokouksessa viime vuoden maaliskuussa esitettiin aloite, jonka mukaan sukupuolen moninaisuus tullaan ottamaan järjestön toiminnassa paremmin huomioon. SPR:n hallitus ilmoittikin toukokuussa Twitterissä, kuinka hallitus hyväksyi aloitteen sukupuolen moninaisuuden paremmasta huomioinnista SPR:n työssä.
SPR:n nuorten turvatalojen johtaja Leena Suurpää puolestaan kampanjoi näyttävästi translain uudistamisen puolesta. Suurpää kirjoitti tammikuussa Twitterissä, kuinka &#8221;nuoret vaativat uudistuksia translakiin.”
Kärrää irakilaisia turvapaikanhakijoita ala-asteelle
SPR:n Oulun osaston alaisuudessa toimii erityinen ”Salama-tiimi”, joka ilmoittaa tavoitteekseen kitkeä ennakkoluuloja, luoda siltoja ja lisätä molemminpuolista kunnioitusta ja ymmärrystä eri syntyperää olevien ihmisten välillä sekä aktivoida maahanmuuttajia.
Salamatiimiläisten toimintaan kuuluu muun muassa irakilaisten turvapaikanhakijoiden vierailuttaminen kouluissa lasten ja teinien luona. Vierailuja on tehty ainakin Kellon koulukeskukseen, jossa opetusta annetaan sekä ala-asteen että yläasteen oppilaille.
SPR järjestönä kampanjoi muutenkin aktiivisesti pakolaiskiintiön nostamisen puolesta. Samalla SPR:n toimintaan kuuluu vahvasti turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskustoiminta. SPR ylläpitää tälläkin hetkellä Suomessa useita vastaanottokeskuksia. Vastaanottokeskusten pyörittäminen perustuu SPR:n ja maahanmuuttoviraston väliseen sopimukseen.
Kaksi vuotta sitten SPR kertoi, kuinka kuuden vastaanottokeskuksessa työskennelleen henkilön työsuhde päättyi siitä syystä, että työntekijällä oli ollut turvapaikanhakijan kanssa seksisuhde tai samankaltainen läheinen suhde.
Punaisen Ristin työntekijät ostivat seksipalveluja
SPR:n Jyväskylän osasto järjesti viime vuonna ystävänpäivätempauksen, jossa paikallisille nuorille tarjottiin mahdollisuutta kondomiajokortin suorittamiseen. Harjoitteluun sisältyi muun muassa kondomin onnistunut sijottaminen dildon päälle sekä ”pimeän ajon testi”, jossa kondomi sujautetaan dildon ylle side silmillä.
SPR myös jakoi tunnustusta onnistuneista suorituksista: testin oikein suorittavat palkittiin erityisellä Punaisen Ristin ”Kyntäjäkortilla.”
Punaisen Ristin järjestöväki maailmalla sen sijaan on saanut negatiivista julkisuutta seksisekoilujen vuoksi. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC) kertoi helmikuussa, että 21 sen työntekijää on joko erotettu tai eronnut itse siitä syystä, että he olivat ostaneet seksipalveluja. Punaisen Ristin sisäisissä ohjeissa seksipalveluiden ostaminen on kiellettyä järjestön työntekijöiltä.
ICRC viittaa kintaalla SPR:n politikoinnille
Huolimatta siitä, että Punaisen Ristin toimintaa tulisi ohjata puolueettomuuden periaate, johon sisältyy pidättäytyminen poliittisesta aktiivisuudesta, SPR näyttäisi siis politikoivan melko aktiivisesti.
Suomen Uutiset lähetti sähköpostitse ICRC:n tiedottajalle Elodie Schindlerille kysymyksiä pyrkien selvittämään muun muassa vastaako SPR:n edellä kuvattu toiminta Punaisen Ristin puolueettomuuden periaatetta tai sitä, onko SPR:n toiminnassa korjattavaa.
Kysyimme myös, millä tavalla SPR edes voi pidättäytyä sekaantumasta poliittisiin ristiriitoihin, jos se silti osallistuu poliittisiin kampanjoihin, joiden aiheet tyypillisesti herättävät ristiriitoja kansalaisten keskuudessa. Vastaus oli yllättävä:
&#8211; Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC) on itsenäinen suhteessa kansalliseen toimintaan. Vaikka olemme kaikki osana samaa kansainvälistä liikettä, ICRC:lla ei ole toimivaltaa puuttua Punaisen Ristin kansalliseen toimintaan, etenkään niissä maissa, joissa ICRC: llä ei ole toimipistettä, kuten esimerkiksi Suomessa, Schindler vastaa, eikä kommentoi millään tavalla SPR:n poliittista aktiivisuutta.
SPR:n tiedottaja väistää kysymykset
Kysyimme SPR:n politikoinnin ja järjestön puolueettomuuden periaatteen välisestä ristiriidasta SPR:n tiedotuspäälliköltä Outi Pärnäseltä. Kysyimme myös, kuinka paljon ja missä määrin kampanjointi nykyään kuuluu SPR:n toimintaan, ja onko poliittinen kampanjointi SPR:lle jo tärkeämpää kuin auttaa apua tarvitsevia kotimaassa ja ulkomailla.
Pärnänen väistää kaikki kysymykset ja tyytyy esittelemään SPR:n toimintaa positiivisessa valossa.
&#8211; Toimintamme täällä Suomessa perustuu järjestömme kansainvälisiin periaatteisiin sekä SPR:n toimintaohjeisiin, jotka SPR:n hallitus hyväksyi viimeksi vuonna 2016. Tehtävämme on kaikissa oloissa suojella elämää ja terveyttä. Me puolustamme kaikkien ihmisten ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia.
&#8211; Tehtävämme on myös edistää ihmisten välistä ymmärrystä sekä yhteistyötä ja luottamusta. Kannustava vuorovaikutus edistää kaikkien hyvinvointia. Näillä periaatteilla olemme organisoineet toimintamme täällä Suomessa sekä kansainvälisesti. Tervetuloa mukaan, Pärnänen kirjoittaa sähköpostiviestissään.

Punainen Risti sekoilee maailmalla, antaa SPR:n husata omiaan – puolueeton auttaminen muuttui härskiksi politikoinniksi

Veikkausvoittovaroja jakava STEA valvoo avustusten käyttöä eri tavoilla. Avustuksia saaneiden järjestöjen toiminnan tarkastuksissa on toisinaan ilmennyt epäselvyyksiä. Avustuksia on esimerkiksi käytetty virkistystoimintaan. Avustuksilla on myös maksettu ahkeruusrahoja tai muita epäselviä kuluja. 

Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskus (STEA) jakaa veikkausvoittovaroista vuosittain <a href="https://stage.sudev.fi/startup-refugees-miehet-pummasivat-saivat-stea-avustusta-180-000-euroa-ministeri-mattila-jakaa-miljoonia-maahanmuutolle-monikulttuurille/">kymmeniä miljoonia</a> erilaisille kansalaisjärjestöille näiden hakemusten perusteella. Avustuksia voivat hakea ja saada yleishyödylliset yhdistykset ja muut yhteisöt, joiden toiminnan tavoitteena on terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen.
Tarkastuskäyntejä epäselviin kohteisiin
STEA valvoo avustusten käyttöä eri tavoilla. STEA:n valvontapäällikkö Kristian Seemer kertoo, että avustusten käytön valvonta keskittyy sekä etukäteiseen että jälkikäteiseen valvontaan.
&#8211; Jälkikäteinen valvonta painottuu avustusten käytön valvontaan. Menettely on kirjallista avustuksen saajien STEA:lle toimittamien vuosiselvitysraporttien muodossa, eli tältä osin tieto on avustuksen saajien antamaa, lukuun ottamatta mahdollista tilintarkastajan raporttia avustusten käytöstä.
Lisäksi järjestöihin tehdään tarkastuskäyntejä, joiden määrä vaihtelee vuosittain. Tarkastuskäynnit suunnataan ensisijaisesti kohteisiin, joissa havaitaan riskejä vuosiselvityksen perusteella tai aikaisempien kokemusten perusteella.
&#8211; Toinen tärkeä indikaattori on avustusten volyymi. Suuria avustuksen saajia tarkastamme painotetusti joka vuosi, Seemer sanoo.
Puheenjohtaja tuomittiin avustuspetoksesta
STEA:n myöntämien avustuksien käyttämisestä paljastuu vuosittain jonkin verran epäselvyyksiä, jotka saattavat johtaa avustusten takaisin perintään. Avustuksista päättää viime kädessä sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.).
Yksi härskeimmistä on Suomen Katutanssiliiton tapaus. Katutanssiliiton puheenjohtaja tuomittiin viime vuonna käräjäoikeudessa törkeästä avustuspetoksesta kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen, kolmen vuoden liiketoimintakieltoon ja maksamaan takaisin 65 373 euroa saamiaan avustuksia.
Avustusvaroja oli käytetty suuria summia esimerkiksi liiton puheenjohtajan puolison palkkoihin, yksityiskäytössä olleen asunnon vuokriin, puheenjohtajalle maksettuihin ja projektiin liittymättömiin kilometrikorvauksiin sekä puheenjohtajan ja hänen puolisolleen maksettuihin projektiin liittymättömiin päivärahoihin.
Kristian Seemer sanoo, että Katutanssiliiton tyyppisiä tapauksia tulee vastaan vain harvoin.
&#8211; Kyllä se tapaus oli ainutlaatuinen.
Suomen Uutiset pyrki selvittämään millaisia epäselvyyksiä järjestöjen taloudellisessa toiminnassa on viime vuosina ollut. Tässä jutussa on tarkasteltu joitakin STEA:n tekemiä, järjestöihin kohdistuneita tarkastuksia vuosilta 2016 ja 2017.
SPR:lle risuja tarkastuslausunnossa
Suomen Punainen Risti (SPR) on huomattava STEA-avustusten saaja. Tänä vuonna SPR:lle on myönnetty eri tarkoituksiin 4,7 miljoonaa euroa.
Viime kesänä STEA suoritti SPR:n keskustoimistolla tarkastuksen, jonka tavoitteena oli selvittää muun muassa, onko vuodelle 2016 myönnetty avustus käytetty siihen tarkoitukseen, johon se oli myönnetty. Tarkoituksena oli myös varmistua, onko SPR antanut oikeat ja riittävät tiedot avustuksen myöntämistä ja käyttöä varten.
Tarkastuslausunnossa STEA jakaa SPR:lle ”risuja”.
Tarkastus koski 696 000 euron avustusta, joka oli tarkoitettu vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinointiin ja ensihuoltotoimintaan. SPR:n toiminnan kustannuksia selvitettiin tarkastamalla pistokokein kirjanpidon tositteita sekä verrattiin toiminnasta aiheutuneita kuluja STEA:lle toimitettuun avustushakemukseen.
Avustuksen saajan tulisi aina järjestää kirjanpitonsa sellaiseksi, että avustuksen käyttöä voidaan luotettavasti seurata. Tältä osin SPR:n toiminnassa ilmeni puutteita. Tarkastuksessa ilmeni, että STEA:lle vuosiselvityksessä ilmoitetut kustannukset olivat osittain virheellisiä, sillä kirjanpidon raportit sisälsivät outoja kustannuseriä, joita avustetun toiminnan ei pitäisi sisältää.
Tulokset eivät kelvanneet
STEA toteaa tarkastusraportissa, että SPR:n toiminnan tulokset eivät ole olleet riittäviä suhteessa avustustasoon tai toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin. Merkittäviä puutteita STEA havaitsi myös toiminnan toteutuksen sekä toiminnan seurannan arvioinnin osalta.
Loppulausunnossaan STEA ilmoittaa, että se tulee jatkossa arvioimaan, täyttyvätkö valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset enää SPR:n kohdalla.
Vaarallinen työyhdistelmä
Yhdessä ry:lle oli myönnetty 160 000 euroa mielenterveyskuntoutujien jäsenyhteisötalon toimintaan vuosina 2014 ja 2015.
Vuonna 2016 Yhdessä ry:n toimintaan kohdistuneessa tarkastuksessa STEA havaitsi muun muassa, että järjestössä oli maksettu niin sanottuja ”ahkeruusrahoja”, vaikka niitä ei hyväksytä avustettavan toiminnan kuluiksi. Tarkastuksessa STEA ohjeisti järjestöä lopettamaan tällaisten ylimääräisten kulujen maksamisen.
Tarkastuksessa havaittiin myös kummallisia yksityiskohtia tositteiden hyväksymiskäytännössä. Tavanomaisen käytännön mukaan avustuksen saajan toiminnanjohtaja oli tarkastanut, hyväksynyt ja maksanut itse toimintaan liittyvät laskut. Edes tilintarkastaja ei ollut huomauttanut tällaisesta menettelystä.
STEA luonnehtii menettelyä ”vaaralliseksi työyhdistelmäksi” joka kehotettiin poistamaan taloussäännön ohjeistuksilla siten, että menon aiheuttajana toimineet eivät hyväksy enää jatkossa omia menojaan.
Yhdessä ry toimitti tarkastuksen perusteella STEA:lle vastineen, jonka mukaan jatkossa avustuksen saajan puheenjohtaja hyväksyisi laskut ja toiminnanjohtaja maksaisi ne.
Avustusta ei voi käyttää virkistystoimintaan
Turun Mielenterveysyhdistykseen vuonna 2016 tehdyssä tarkastuksessa ilmeni hallinnollisia ja rahankäyttöön liittyviä epäselvyyksiä, joiden seurauksena yhdistys joutui muun muassa palauttamaan takaisin sille myönnettyjä avustuksia.
Yhdistykselle oli vuosina 2014 ja 2015 myönnetty yhteensä 366 000 euroa mielenterveyskuntoutujien kohtaamispaikan toimintaan ja vapaaehtois- ja vertaistoimintaan.
STEA:n vuonna 2016 suorittamassa tarkastuksessa yhdistyksen hallinnossa havaittiin puutteita. Yhdistyksen kevätkokouksen 2015 pöytäkirja oli tarkastusajankohtana kadoksissa. Myöskään kaikkia hallituksen kokouspöytäkirjoja ei ollut saatavilla.
Tarkastuskertomuksessa yhdistystä kehotettiin hankkimaan kevätkokouksen pöytäkirja haltuunsa ja liittämään sen jäljennös vastineeseensa. Yhdistyksen hallituksella on vastuu siitä, että hallituksen kokouksista laaditaan asianmukaiset pöytäkirjat.
STEA pyysi rahoja takaisin
Yhdistyksen toiminnassa ilmeni myös 4 202 euron edestä kuluja, joita STEA ei hyväksynyt. Näin ollen STEA joutui lähettämään yhdistykselle avustuksen palautuspyynnön.
Avustusrahoja oli käytetty esimerkiksi lakitoimiston palkkioon, vaikka lakipalvelujen hankintaa ei oltu esitetty avustushakemuksessa eikä lakitoimiston käyttö muutenkaan liity avustettavaan toimintaan.
Yhdistys oli myös kirjannut toiminnan kuluiksi yhdistyksen virkistystoimintaan käytetyt 2 715 euroa. STEA ei hyväksynyt tällaisia kuluja avustuksen piiriin kuuluviksi. Yhdistyksen mukaan kyseessä oli virheellinen kirjaus.

STEA:n avustusten käytössä epäselvyyksiä – SPR:llä outoja kustannuseriä ja hämärää toimintaa

Ulkoministeriö on myöntänyt ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen (kok.) päätöksellä 206,8 miljoonaa euroa suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöohjelmiin vuosille 2018-21.

Tukea saa yhteensä 22 suomalaisen kansalaisjärjestön ohjelmaa. Viisi suurinta tuensaajaa ovat Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Lähetysseura, Fida International, Plan Suomi ja Suomen Punainen Risti.
Kaikki saaneet tukea aiemminkin
Kaikki 22 järjestöä ovat saaneet ohjelmatukea ulkoministeriöstä aiemminkin. Puolet järjestöistä sai tukea enemmän kuin aiemmin, kuudella toimijalla tukitaso pysyi samana kuin vuonna 2017 ja viidellä järjestöllä ohjelmatuki laski suhteessa vuoteen 2017.
&#8211; Määrärahoja on tulevina vuosina yhtä paljon kuin vuonna 2017. Sillä summalla tähdätään mahdollisimman laajaan ja vaikuttavaan työhön. Nyt tukea on lisätty niille järjestöille, jotka pärjäsivät kokonaisarvioinnissa parhaiten, ministeri Mykkänen sanoo UM:n tiedotteessa.
Tukea saavien kehitysyhteistyöohjelmien toiminta keskittyy vahvasti Itä-Afrikkaan, Etelä- ja Kaakkois-Aasiaan sekä Lähi-itään. Afrikassa suurimpia yhteistyömaita ovat Uganda, Kenia, Etiopia, Somalia, Tansania ja Etelä-Sudan.
Tukea saavat järjestöt ovat:
Abilis-säätiö sr: 7 800 000 €
Crisis Management Initiative ry: 12 000 000 €
EU-Yhdistys Kehys ry: 1 430 000 €
Fida International ry: 18 800 000 €
Frikyrklig Samverkan rf: 800 000 €
Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö sr: 7 560 000 €
Kansalaisjärjestöjen Ihmisoikeussäätiö KIOS sr: 4 480 000 €
Kepa ry: 11 530 000 €
Kirkon Ulkomaanapu sr: 21 600 000 €
Maailman Luonnon Säätiö (WWF) Suomen Rahasto sr: 6 920 000 €
Pelastakaa Lapset ry: 11 480 000 €
Plan International Suomi sr: 17 850 000 €
Puolueiden kv. demokratiayhteistyö Demo ry: 2 800 000 €
Reilu kauppa ry: 4 080 000 €
Siemenpuu-säätiö sr: 3 080 000 €
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry: 11 720 000 €
Suomen Lähetysseura ry: 20 280 000 €
Suomen Pakolaisapu ry: 6 480 000 €
Suomen Punainen Risti: 17 760 000 €
Suomen World Vision ry: 10 060 000 €
Taksvärkki ry: 2 680 000 €
Vammaiskumppanuus (ent. Fidida) ry: 5 610 000 €
&nbsp;

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön 206,8 miljoonaa euroa – SPR yksi suurimmista tuensaajista

Pääosin julkisista varoista, keräyksistä ja lahjoituksista rahoituksensa saavat kansalaisjärjestöt palkitsevat johtajiaan avokätisesti. Parhaiten tienaavilla järjestöpomoilla on lähes ministeritason ansiot.

Suomessa toimii useita avustusjärjestöjä, jotka maksavat johtajilleen korkeaa palkkaa. Suomen Uutisten vertailussa järjestöjohtajien tulotiedoissa voidaan vuositasolla tarkasteltuna osoittaa kymmenien tuhansien eroja. Silti kaikki ansaitsevat vähintäänkin mukavasti.
Palkkakärkeen nousevat erityisesti tiettyjen lastensuojelualan järjestöjen johtajat. Parhaiten tienaavilla on lähes ministeritason ansiot.
Linnanmäen toimitusjohtajalle yli 11 000 euroa kuukaudessa
Linnanmäen huvipuistoa ylläpitävän Lasten Päivän Säätiön toimitusjohtaja Pia Adlivankin on vertailussamme korkeapalkkaisin järjestöpomo. Hänen vuositulonsa ovat 134 941 euroa, eli kuukausipalkka on yli 11 000 euroa.
Adlivankin aloitti tehtävässään neljä vuotta sitten. Hän toimii samalla Linnanmäen huvipuiston toimitusjohtajana. Lasten Päivän Säätiö jakaa vuosittain miljoonia euroja lastensuojelutyöhön säätiön perustaneille järjestöille. Rahaa hupenee myös investointeihin ja palkkoihin.
Sotainvalidien Veljesliitto ry:n pääsihteeri Markku Honkasalo ansaitsee vuodessa 115 855 euroa. Honkasalo on tosin aiemmin tarkentanut, että kaikki ei ole Sotainvalidien Veljesliitto ry:n hänelle maksamaa palkkaa, vaan hän saa tuloa myös muualta.
Sotainvalidien veljesliitossa on viime vuosina työskennellyt useampia kymmeniä työntekijöitä. Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää STEA-avustusta järjestölle ohjattiin tänä vuonna 152 000 euroa, eli saman verran kuin edellisinäkin vuosina.
U-landshjälp från Folk till Folk i Finland eli UFF on yleishyödyllinen yhdistys, joka tunnetaan lähinnä käytettyjen vaatteiden kierrätysmyynnistä. Vuonna 2016 UFF:lla oli Suomessa 16 myymälää ja lisäksi nettikauppa. Myyntituotolla UFF sanoo rahoittavansa erilaisia kehitysyhteistyöhankkeita kolmansissa maissa.
UFF:n toiminnanjohtaja Virve Kivi ansaitsee vuodessa mukavat 120 282 euroa, eli kuukausipalkka on yli 10 000 euroa.
SPR:llä huimat palkkakulut
Suomen Punainen Risti (SPR) on yksi Suomen suurimpia avustusjärjestöjä. SPR tekee esimerkiksi kehitysyhteistyötä ja se on myös viime vuosina pyörittänyt Suomessa vastaanottokeskustoimintaa. Tänä vuonna SPR:lle on myönnetty 4,7 miljoonaa euroa STEA-avustusta, minkä lisäksi toimintaa rahoitetaan lahjoituksilla, avustuksilla ja keräyksillä.
Vuonna 2014 SPR:n keskushallinnon palveluksessa työskenteli lähes 800 työntekijää, joten myös SPR:n palkkakulut ovat suuret. SPR itse kertoo, ettei sen Suomessa toimivan henkilökunnan palkkoja rahoiteta keräysvaroilla vaan muun muassa jäsenmaksuilla sekä julkisilla avustuksilla.
SPR:n pääsihteeri Irene Kumpula ansaitsee vuodessa mukavat 107 442 euroa, eli lähes 9 000 euroa kuukaudessa.
Ex-poliitikot tienaavat järjestöpomoina
Pelastakaa Lapset ry on kansalaisjärjestö, joka sanoo edistävänsä lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa ja maailmalla. Järjestö saa vuosittain suuria summia julkisina avustuksina, esimerkiksi STEA-avustusta tulee tänä vuonna yli 2,8 miljoonaa euroa. Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeri on ex-kansanedustaja Hanna-Markkula-Kivisilta. Hänen vuosiansionsa ovat 100 578 euroa.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on yhteisö, joka muodostuu keskusjärjestöstä, 10 piirijärjestöstä ja 556 paikallisyhdistyksestä. MLL on yksi Lasten Päivän Säätiön perustajajäsenistä. MLL tekee jonkin verran omaa varainhankintaa, mutta toiminta on vahvasti sidoksissa avustusvaroihin. STEA rahoittaa yli kolmasosan MLL:n toiminnasta. Tälle vuodelle MLL saa STEA-rahaa yli 2,9 miljoonaa euroa.
MLL:n pääsihteerin Milla Kalliomaan vuositulot ovat 94 749 euroa. Kalliomaa on työskennellyt aiemmin MLL:n järjestöjohtajana sekä kristillisdemokraattien puoluesihteerinä.
Ihmis- ja eläinoikeusjärjestöt maksavat mukavaa palkkaa
Animalia esittelee olevansa eläinten oikeuksia edistävä kansalais- ja asiantuntijajärjestö. Presidentinvaalien alla Animalia ei kuitenkaan malttanut olla ryhtymättä ala-arvoiseen politikointiin ja järjestö vihjaili verkkosivullaan, kuinka perussuomalaisten presidenttiehdokkaalla Laura Huhtasaarella olisi ollut jotain tekemistä rasismin kanssa.
Animalian varoista yli 80 prosenttia tulee yksityishenkilöiltä jäsenmaksujen sekä kerta- ja kuukausilahjoituksien muodossa. Animalian vt. toiminnanjohtajan Heidi Kivekkään vuositulot ovat 61 532 euroa. Kivekäs kertoo tulojen olevan vuodelta 2016, jolloin hän ei ollut vielä Animalian palveluksessa. Hän aloitti työnsä Animaliassa huhtikuussa 2017 ja sanoo Animalian maksaman palkan luontaisetuineen vastavan suomalaista mediaanipalkkaa.
Amnesty International kertoo nettisivullaan olevansa ihmisoikeusjärjestö ja että järjestö tutkii, paljastaa ja pysäyttää ihmisoikeusloukkauksia kaikkialla maailmassa. Virallisesti ihmisoikeusloukkauksien tutkiminen ja mahdollinen seuraamuksien määrääminen tosin kuuluu riippumattomille tuomioistuimille eikä kansalaisjärjestöille.
Amnestyn pääasiallinen tapa rahoittaa toimintaansa ovat kuukausilahjoitukset, joita järjestön ”feissaajat” etsivät kaupunkien kaduilla allekirjoittamaan paperisen toimeksiantolomakkeen.
Amnestyn Suomen osastossa on 24 työntekijää. Amnestyn vt. toiminnanjohtajan, nykyisen ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron vuositulot ovat 54 989 euroa.
Kirkon Ulkomaanavussakin mukavat tienistit 
Kirkon Ulkomaanapu on säätiömuodossa toimiva kehitysyhteistyöjärjestö, jonka puheenjohtajan ja hallituksen jäsenet valitsee kirkolliskokouksen täysistunto. Kirkon ulkomaanavun varat tulevat ulkoasiainministeriöltä, Suomen luterilaisen kirkon seurakunnilta, yksityisiltä ihmisiltä, yhteisöiltä ja yrityksiltä. Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg ansaitsee vuodessa 77 548 euroa. Kuukausipalkka on siten lähes 6 500 euroa.
Greenpeace kertoo olevansa politiikasta ja liike-elämästä riippumaton maailmanlaajuinen järjestö, joka toimii ympäri maailmaa puuttuakseen keskeisiin globaaleihin ympäristöongelmiin.
Greenpeace on kuitenkin herättänyt epäilyksiä, koska järjestö katsoo olevansa oikeutettu tarvittaessa myös rikkomaan lakia päämääriään edistääkseen. Greenpeacen rahoitus maailmanlaajuisesti koostuu pääosin yksityisten ihmisten lahjoituksista.
Greenpeace Suomen maajohtajana toimii Sini Harkki. Hänen vuositulonsa ovat 48 385 euroa. Kuukausipalkaksi muutettuna kyse on noin neljän tuhannen euron ansioista.
Lastenoikeusjärjestön pääsihteerillä menee hyvin
Plan on kansainvälinen lastenoikeusjärjestö, joka pyrkii kehitysmaiden lasten elinolosuhteiden parantamiseen. Suomessa toiminta on organisoitu Plan Suomi -säätiön kautta.
Toiminnan pääasiallisia rahoittajia ovat yksityiset, kummitoiminnan ja muiden lahjoitusten kautta mukana olevat ihmiset, ulkoasiainministeriö, EU sekä yritykset. STEA-avustusta Plan Suomi säätiö saa tänä vuonna 434 000 euroa.
Plan Suomen pääsihteerinä toimii Ossi Heinänen. Hänen vuositulonsa ovat 73 863 euroa.
Suomen luonnonsuojeluliitto on Suomen suurin ympäristöjärjestö, joka tunnetaan ehkäpä parhaiten saimaannorpan suojelutyöstä. Liiton toiminta rahoitetaan pääosin jäsenmaksuilla ja avustuksilla, kuten ympäristöministeriön vuosittaisella valtionavulla. Vuonna 2014 valtionapu oli 407 000 euroa. Myös yksityishenkilöiden ja yritysten lahjoitukset ovat merkittävä rahoituslähde. Liittoon kuuluu yli 30 000 jäsentä ja tukijaa.
Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvallin vuositulot ovat 55 605 euroa.
Seta-pomolla parempi palkka kuin Sexpo-kollegalla
Sexpo-säätiö on organisaatio, joka tuottaa seksuaalineuvontaa ja -terapiaa sekä kouluttaa seksologian alan ammattilaisia. Sexpo ilmoittaa edistävänsä seksuaalisen vapauden, tasa-arvon ja seksuaalioikeuksien toteutumista. Sexpo aloitti toimintansa jo 1969 ja yksi sen perustajista on presidentti Tarja Halonen.
Sexpon toiminta on täysin sidoksissa julkiseen rahoitukseen: 2000-luvulla Sexpolle on luovutettu yli kolme miljoonaa euroa STEA:lta ja sen edeltäjältä Raha-automaattiyhdistykseltä. Tälle vuodelle myönnetyn STEA-avustuksen määrä on 454 500 euroa.
Sexpon toiminnanjohtaja, seksuaalieetikko Tommi Paalanen ansaitsee vuodessa 39 883 €. Kuukausipalkka on siten runsaat 3 300 euroa.
Seta eli seksuaalinen tasavertaisuus ilmoittaa olevansa ihmisoikeusjärjestö, joka muun muassa korostaa jokaisen oikeutta määritellä – tai olla määrittelemättä – itse itsensä, perheensä ja ihmissuhteensa. Presidentti Halonen on häärinyt myös Setassa, toimimalla sen puheenjohtajana 1980-luvun alussa.
Seta rahoittaa toimintaansa pääosin STEA-avustuksella sekä opetusministeriön ja kuntien tuella. Tänä vuonna avustuksen määrä on 724 000 euroa. Lisäksi Setan paikallisjärjestöille myönnetään STEA-avustusta yhteensä runsaat 270 000 euroa.
Setan pääsihteerinä on marraskuusta 2015 toiminut Kerttu Tarjamo. Hänen vuositulonsa ovat 51 445 euroa. Sexpo-kollegaansa Paalaseen verrattuna Tarjamo tienaa siis vuodessa yli kymppitonnin enemmän.
Juttua on muokattu 9.2.2018 klo 13.35 Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekkään palkkatietojen osalta. Tiedot ovat vuodelta 2016, jolloin Kivekäs ei ollut vielä Animalian palveluksessa.

SPR

Suomalaisista järjestöistä tuli julkisen rahan kerjäämisen ammattilaisia – ”Kansalaistoiminnan tarkoituksena ja ainoana toimintamuotona ei saisi olla rahan hankkiminen valtiolta”

SPR:n vastaanottotoiminnassa epäillään törkeää kavallusta

Suomi sulkeutuu ja siirtyy poikkeustilaan koronan vuoksi – Suomen Punainen Risti aloitti rasisminvastaisen viikon

Helppoa rahaa: Maahanmuutto- ja monikulttuuriyhdistyksille jaettiin veikkausvoittovaroista 5,5 miljoonaa euroa

Rantaselta kirjallinen kysymys SPR:n ensiapukoulutuksesta: ”Vääristää markkinoita”

Startup Refugees -miehille, monikulttuurille ja somalijärjestöille taas kymmenien miljoonien edestä STEA-avustuksia – Hurstin leipäjonoille ei senttiäkään

Kalle Erkkilä: SPR

Näin päätös laittomien maassa oleskelevien piilottelusta SPR:n avustuksella syntyi Turun sotelautakunnassa – ei ole vaikea arvata, ketkä ainoana asiaa vastustivat

Jani Toivolan eduskunta-avustaja valppaana – löysi rasismia jopa SPR:n rasismia vastustavasta kampanjasta

Punainen Risti sekoilee maailmalla, antaa SPR:n husata omiaan – puolueeton auttaminen muuttui härskiksi politikoinniksi

STEA:n avustusten käytössä epäselvyyksiä – SPR:llä outoja kustannuseriä ja hämärää toimintaa

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön 206,8 miljoonaa euroa – SPR yksi suurimmista tuensaajista

Järjestöjohtajilla muhkeat tulot: SPR:n pääsihteeri tienaa liki 9 000 euroa kuukaudessa

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025