Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Staffanstorp

Jengiväkivalta, ampumiset ja räjäytykset muokkaavat yhteiskuntaa monella tavalla. Jos asuinalueella paljon räiskitään, sinne harvempi haluaa suin surmin muuttaa. Pois lähtevät ne, jotka kynnelle kykenevät. Ja taas segregaatio etenee.

Rikollisjengit ovat käyneet sotaa erityisesti Tukholman alueella, ja lopullista osumaa ovat ottaneet täysin ulkopuolisetkin henkilöt.
Ampumiset ja räjäytykset ovat levinneet myös aivan uusiin kaupunginosiin, joita ennen pidettiin hyvinvoinnin ja harmonian tyyssijoina, <a href="https://www.dn.se/ekonomi/gangvaldet-paverkar-efterfragan-pa-bostader/#:~:text=Det%20senaste%20%C3%A5rets%20v%C3%A5ldsv%C3%A5g%20har,Stockholm%20sticker%20s%C3%A4rskilt%20ett%20ut.">kertoo</a> Dagens Nyheter.
Se on tehnyt asunnonvaihdosta hankalan kysymyksen, kun kukaan ei välttämättä tiedä väkivaltaisen kehityksen suuntaa.
&#8211; Voimistuva jengiväkivalta vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Se heijastuu yhteiskunnalliseen keskusteluun, ihmiset alkavat pelätä ja muuttavat pois alueilta, joissa ammuskellaan paljon, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/dodsskjutningar-i-sverige-nar-nya-hogstanivaer">arvelee</a> kriminologian dosentti Manne Gerell SVT:n verkkosivuilla.
Yksittäiset räjäytykset unohtuvat
Kiinteistönvälitysyritys Fastighetsbyrån lähetti lokakuussa Tukholman alueen välittäjille kyselyn väkivaltaisuuksien vaikutuksista asuntojen kysyntään ja sitä kautta tietysti hintoihin.
30 prosenttia asunnonvälityksen ammattilaisista ilmoitti ampumisilla ja räjäytyksillä olevan vaikutusta ihmisten asuinpaikan valintaan.
&#8211; On yhä tavallisempaa, että asunnonvaihtajat raksivat pois tietyt alueet, joita yleisesti pidetään huonomaineisina ja turvattomina. Tai jos lähistöllä on räjäytelty, sanoo Fastighetsbyrån viestintäpäällikkö Johan Vesterberg.
&#8211; Räjäytys vaikuttaa jonkin aikaa kysyntään, mutta jos se jää yksittäiseksi tapaukseksi, niin pitemmällä aikavälillä sillä ei ole vaikutusta.
Kolikon kaksi puolta
Kun turvattomille alueille ei haluta muuttaa, se lisää kysyntää turvallisiksi katsotuilla alueilla. Erityisen väkivaltaisilla alueilla asuntojen hinnat ovat Tukholman seudulla pudonneet lähes 15 prosenttia, kun taas halutuilla alueilla on tultu taantumankin aikana ylös lähemmäs viisi prosenttia.
Eräs lähestysmistapa turvattomuuteen on tehdä asialle aktiivisesti jotakin ja perustaa turvallinen asuinalue. Näin on <a href="https://stage.sudev.fi/turvallisella-ymparistolla-yha-enemman-kysyntaa-jengirikollisten-uhka-synnyttaa-aidattuja-ja-vartioituja-asuinalueita/">toimittu</a> ainakin Staffanstorpissa eteläisen Ruotsin jengiseuduilla.
Ympäri vuorokauden miehitetty vahtikoppi, kameroita, muureja ja puomi estämääm asiattomien ajon alueelle &#8211; kaikki automatisoitua mahdollisuuksien mukaan.
Yksinkertaisesti sanottuna kyse on turvallisesta asuinalueesta heille, jotka sellaista arvostavat.

Jengisota heijastuu jo asuntojen hintoihin Ruotsissa – ammuskelu saa asunnonvaihtajat etsiytymään turvallisemmille seuduille

Valtio ei enää pysty suojaamaan kansalaisia jengiväkivallalta. Se on syynä siihen, että Staffanstorpin kunta aikoo rakennuttaa aitojen suojaaman asuinalueen, jossa vartijat sekä kattava kameravalvonta suojelevat asukkaita ulkopuolisen maailman arkitodellisuudelta. Vasemmisto tietysti vastustaa hanketta, kirjoittaa Dagens Nyheter.

Päivänä eräänä skånelaisen Staffanstorpin kunnanhallituksen puheenjohtaja Christian Sonessonin mitta viimein täyttyi uutisiin räjäytyksistä ja ammuskeluista. Kuntapamppu muistutti Facebook-<a href="https://www.facebook.com/photo?fbid=10160442267962098&amp;set=a.454072637097">päivityksessään</a> kolme vuotta aiemmin tekemästään ehdotuksesta aidattujen ja vartioitujen asuinalueiden perustamisesta (gated communities):
&#8211; Tuolloin monet naureskelivat idealle, erityisesti vasemmisto sekä liberaalit. Suunnitelmat toki olivat aikaan nähden melkoisen epäruotsalaisia. Nyt kuitenkin näemme, millaiseksi Ruotsi on muuttunut ja useimmat valitsevat asuinalueensa sen turvallisuuden perusteella.
Turvaa sitä haluaville
Kolme vuotta sitten kunta tuotti 11-sivuisen <a href="https://www.svd.se/a/4qP9PG/staffanstorp-ska-bli-forst-i-landet-med-gated-communities">suunnitelman</a> turvallisten yhteisöjen rakentamiseksi ja nyt on valittu kaksi aluetta suunnitelman toteuttamiseksi. Rakentaminen alkaa parin-kolmen vuoden kuluttua ja alueille tulee 200–300 asuntoa.
&#8211; Tavallisesti se on rakennusyritys, joka suunnittelee turvalähiöt (vrt. ongelmalähiö, toim. huom.). Täällä haluamme mennä kunta edellä ja taata fyysisen turvallisuuden osaksi uutta asuinaluetta, Sonesson <a href="https://www.dn.se/sverige/staffanstorp-planerar-for-gated-communities-i-gangvaldets-tid/">sanoo</a> Dagens Nyheterissä.
&#8211; Ympäri vuorokauden miehitetty vahtikoppi, kameroita, muureja, puomi estää asiattomien ajon alueelle, automatisoitua mahdollisuuksien mukaan. Yksinkertaisesti sanottuna kyse on turvallisesta asuinalueesta heille, jotka sellaista arvostavat.
Paikkakunnan kunkku
Sonesson sai kunnallisvaaleissa 44 prosenttia kaikista annetuista äänistä, joten tämän varpaille ei juurikaan hypitä. Sonesson on kiistatta <a href="https://sverigesradio.se/artikel/staffanstorp-vill-ha-lasta-bostadsomraden-proaktivt">paikkakunnan</a> kunkku.
Kannatuksensa hän on ansainnut muun muassa ehdotuksillaan koulujen huivi- ja Isis-veteraanien paluukiellosta sekä <a href="https://stage.sudev.fi/ruotsalaiskunta-kieltaytyy-kiintiopakolaisista-nain-ei-olisi-voinut-kayda-suomessa/">vastustamalla</a> kunnan velvollisuutta vastaanottaa kiintiöpakolaisia.
Oppositio syyttää populismista
Vasemmisto-oppositio ei ole kunnanhallituksen kansansuosiosta huolimatta kiljuen vinkuen rynnistänyt tukemaan hänen hankkeitaan.
&#8211; Populismia, puuskahtaa Staffanstorpin sosialidemokraattien Pierre Sjöström.
&#8211; Kunnan tehtävänä ei ole rakennuttaa aluetta, jonka pitäisi olla muita turvallisempi. Sen sijaan meidän on varmistettava, että koko kunta on turvallinen. Aitojen pystyttäminen jonkun alueen ympärille viestittää siitä, että täällä ei ole turvallista.

Turvallisella ympäristöllä yhä enemmän kysyntää – jengirikollisten uhka synnyttää aidattuja ja vartioituja asuinalueita

Staffanstorpin kunta päätti maaliskuussa olla vastaanottamatta kiintiöpakolaisia. Ruotsissa kunnan päättäjillä on vielä valtaa, sillä he voivat toimia vastoin vääräksi mieltämäänsä lakia. Seurauksia ei ole tulossa ja lääninhallituskin on voimaton.

Staffanstorpin kunta eteläisessä Ruotsissa päätti maaliskuussa lopettaa kiintiöpakolaisten vastaanottamisen. Kunta on velvoitettu ottamaan vastaan myös 244 Ukrainan pakolaista, ja tätä vastaan kunnan päätäjillä ei ole ollut sanomista. Monet kuntalaiset ovat jopa majoittaneet ukrainalaisia vapaaehtoisesti koteihinsa.
Staffanstorpin kunnanhallituksen puheenjohtaja Christian Sonesson on sosiaalisessa mediassa selvittänyt, miksi kunta ei ota vastaan kiintiöpakolaisia. Ainakaan siihen asti, kun Euroopassa käydään sotaa.
&#8211; Kiintiöpakolaiset vaativat vastaanottavalta kunnalta valtavasti resursseja. He eivät osaa tavuakaan ruotsia, usein eivät englantiakaan, kovin harvoin aakkosiakaan.
Sonesson on syyskuun valtiopäivävaaleissa ehdolla kokoomuksen listoilla. Hänellä on erittäin hyvät mahdollisuudet tulla valituksi. Paljolti ruotsidemokraattisia sävyjä sisältävät vaaliteemat ovat <a href="https://www.facebook.com/christian.sonesson">esillä</a> Sonessonin Facebook-sivulla.
Lentokentältä rivitaloon
Kuukausi sitten Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/ruotsalainen-staffanstorpin-kunta-jatti-kiintiopakolaiset-lentokentalle-ottaa-vain-ukrainalaisia/">kertoi</a>, kuinka kunta kieltäytyi vastaanottamasta neljää kiintiöpakolaista. Maahanmuuttovirasto joutui hakemaan Libanonista tulleen syyrialaisperheen lentokentältä ja sijoittamaan heidät tilapäisesti hotelliin Malmössä.
Nyt kyseinen Al-Harin perhe asuu Vellingen kunnassa rivitalossa, jossa majoittuu muitakin pakolaisperheitä. Perheen isä Hasan Al-Hariri oli ottanut selvää Ruotsista ennen maahan saapumista.
&#8211; Tulimme todella iloisiksi, kun saimme tietää pääsevämme Ruotsiin. Oikeuden, vapauden ja demokratian valtakuntaan.
”Laki ei velvoita noutamaan ketään lentokentältä”
Korkeakoulutettujen ammattiliitto SSR on sitä mieltä, että Staffanstorpin kunta<a href="https://www.dn.se/sverige/facket-kallar-staffanstorp-till-forhandling-efter-flyktingstoppet/"> vaatii</a> kunnan virkahenkilöitä toimimaan vastoin turvapaikanhakijoiden kuntapaikkoja koskevaa lakia. Liitto tapaa kunnan edustajat 17. kesäkuuta.
Staffanstorpin hallintopäällikkö Annette Christiansson<a href="https://www.dn.se/sverige/flyktingfamiljen-inte-valkommen-i-staffanstorp-kandes-svart-att-inte-vara-valkommen/"> kertoo</a> Dagens Nyheterissä syistä, joiden perusteella hän kielsi kunnan työntekijöitä noutamasta pakolaisperhettä lentokentältä.
&#8211; Missään lainsäädännössä ei sanota, että kunnan pitäisi tulla noutamaan ketään lentokentältä.
”Näin ei olisi voinut käydä Suomessa”
Ruotsi on ainutlaatuinen maa Pohjolassa, pohtii Uppsalan yliopiston hallinto-oikeuden professori Olle Lundin. Vain Ruotsissa kunta voi jättää lain kirjaimen omaan arvoonsa.
&#8211; Näin ei olisi voinut käydä Norjassa, Tanskassa tai Suomessa. Tämä tapahtuu ainoastaan Ruotsissa. On äärimmäisen outoa, että kunnallista lainsäädäntöä ei noudateta ja syytteet jäävät nostamatta.
&#8221;Sanktiomahdollisuudet puuttuvat&#8221;
Staffanstorpiin on tulossa vielä kesäkuussa kuusi kiintiöpakolaista ja heinäkuussa neljä lisää. Kunta ei ota kantaa, mitä tuleman pitää, mutta todennäköisesti kielteinen kanta kiintiöpakolaisiin pysyy. Sanotaan laissa mitä hyvänsä.
&#8211; Sanktiomahdollisuudet puuttuvat, muotoilee johtaja Patrik Åkesson Skånen lääninhallituksesta.
&#8211; Meillä ei ole muskeleita hoitaa tätä, mitään ei tapahdu.

Ruotsalaiskunta kieltäytyy kiintiöpakolaisista – ”Näin ei olisi voinut käydä Suomessa”

Pieni Staffanstorpin kunta eteläisessä Ruotsissa jatkaa taisteluaan Maahanmuuttovirastoa vastaan. Maahanmuuttovirasto yrittää pakottaa kunnan ottamaan vastaan kiintiöpakolaisia, mutta kunta ei halua. Neljä Ruotsiin lennätettyä kiintiöpakolaista jäi torstaina lentokentälle, kun Staffanstorpin kunta kieltäytyi hakemasta heitä. Kyse on myös kuntien itsehallinnosta ja oikeudesta päättää, millaista pakolaispolitiikkaa kunnassa harjoitetaan. 
Staffanstorpin kunnan edustajat olivat sitä mieltä, että heidän ei tarvitse hakea lentokentältä ketään, koska he ovat jo aikoja sitten sanoneet, etteivät halua kiintiöpakolaisia.
Maahanmuuttovirasto joutui antamaan periksi ja lähettämään kiintiöpakolaiset &#8211; joiden kotimaata ei ole kerrottu julkisuuteen &#8211; johonkin toiseen kuntaan taksilla. Maahanmuuttovirasto kuitenkin <a href="https://www.migrationsverket.se/Om-Migrationsverket/Pressrum/Nyhetsarkiv/Nyhetsarkiv-2022/2022-05-12-Migrationsverket-avbryter-anvisning-till-Staffanstorp.html">korostaa</a>, että tämä poikkeus ei tarkoita sitä, etteivätkö he jatkossakin yrittäisi väkisin tyrkyttää kiintiöpakolaisia Staffanstorpiin.
Maahanmuuttoviraston mielestä Staffanstorpin kunta rikkoo turvapaikanhakijoiden kuntapaikkoja koskevaa lakia, jonka mukaan Maahanmuuttoviraston ei tarvitse enää neuvotella kuntien kanssa kuntapaikoista, vaan se voi yksinkertaisesti määrätä kunnat ottamaan vastaan tietyn määrän kiintiöpakolaisia riippuen kunnan asukasluvusta.
Kunta haluaa auttaa vain Ukrainan pakolaisia
Staffanstorpin kokoomuslainen kunnanhallituksen puheenjohtaja Christian Sonesson on sitä <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/V9JKzJ/staffanstorp-vagrade-hamta-flyktingfamilj">mieltä</a>, että niin kauan kuin Euroopassa vallitsee sota ja suurin toisen maailmansodan jälkeinen pakolaiskriisi, hänen kuntansa ei tule ottamaan vastaan pakolaisia Euroopan ulkopuolelta.
Kunta on velvoitettu ottamaan vastaan 244 Ukrainan pakolaista, ja tätä vastaan kuntalaisilla ei ole mitään. Monet kuntalaiset ovat majoittaneet ukrainalaisia vapaaehtoisesti koteihinsa.
Ukrainalaisten lisäksi Maahanmuuttovirasto haluaisi lähettää Staffanstorpiin kuluvan vuoden aikana 36 kiintiöpakolaista, mutta kunta päätti maaliskuussa lopettaa kiintiöpakolaisten vastaanottamisen kokonaan.
Pakolaisissa on eroa
Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/staffanstorpin-kunta-toivottaa-ukrainan-pakolaiset-tervetulleiksi-ruotsin-yle-paheksuu/">kertoi</a> jo maaliskuussa miten Ruotsin yleisradio teki uutisjutun ihan vain paheksuakseen sitä, että Staffanstorpin kunta haluaa auttaa ukrainalaisia pakolaisia, vaikka sinne eivät Lähi-idän pakolaiset aiemmin kelvanneet. Staffanstorp on Ruotsin kunnista se, jossa asuu kaikkein vähiten vuonna 2015 Lähi-idästä tulleita turvapaikanhakijoita ja yleensäkin maahanmuuttajataustaisia henkilöitä.
Kunnanhallituksen puheenjohtajan mielestä pakolaisissa on eroa. Sonesson sanoo, että vuonna 2015 Ruotsiin tuli parhaassa iässä olevia miehiä, jotka olivat etsimässä parempaa elämää.
– Nyt on kyse ihmisistä, jotka tarvitsevat oikeasti turvaa. Sieltä tulee naisia, lapsia ja vanhuksia, kun taas miehet ovat jääneet Ukrainaan, Sonesson sanoo.
Kyse on kuntien itsehallinnosta
Edes YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kiintiöpakolaisiksi luokittelemat henkilöt eivät Sonessonille kelpaa. Hänen <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/skane/inga-kvotflyktingar-till-staffanstorp-sedan-kommunen-vagrat-ta-emot-dem">mukaansa</a> kiintiöpakolaisia on &#8221;erittäin vaikea kotouttaa ruotsalaiseen yhteiskuntaan&#8221;.
Sonessonin mukaan kyse on kuntien itsehallinnosta. Kunnilla tulisi olla oikeus itse päättää, millaista pakolaispolitiikkaa ne haluavat harjoittaa. Nyt pakolaisten kuntapaikkoja koskeva laki on säädetty kuntien pään yli, vaikka se vaikuttaa suoraan kuntiin ja niiden asukkaisiin.

Ruotsalainen Staffanstorpin kunta jätti kiintiöpakolaiset lentokentälle – ottaa vain ukrainalaisia

Yle Kioski kertoo suomalaisille nuorille, että he saattavat syyllistyä &#8221;rakenteelliseen rasismiin&#8221;, jos osoittavat tukensa Ukrainan itsenäisyystaistelulle, toivottavat turvapaikanhakijat tervetulleiksi tai boikotoivat Venäjää. Ylen mielestä myös avoimet rajat ja blondien tappamisen kauhisteleminen ovat nyt rasismia. 
Yleisradion nuorille suuntaama Yle Kioski -palvelu pohtii <a href="https://www.instagram.com/p/Ca4RjWAtc7O/">Instagram-postauksessaan</a> &#8221;rakenteellista rasismia&#8221;, joka Ylen mukaan ilmenee siten, että Ukrainasta tulevia pakolaisia kohdellaan &#8221;lämpimämmin&#8221; kuin muualta tulleita aikaisemmissa kriiseissä.
Ukrainalaisten hätää ei saa pitää suurempana
Yle Kioski pitää rakenteellisena rasismina muun muassa sitä, että monet kansainväliset mediat ja poliitikot ovat tuominneet Venäjän hyökkäyksen ja osoittaneet tukensa Ukrainalle.
&#8211; Osa länsimaalaisista toimittajista mm. BBC ja Al Jazeera English -kanavilta on selvästi nähneet ukrainalaisten hädän suurempana kuin aiemmissa pakolaiskriiseissä kodeistaan paenneiden hädän.
Ylen mukaan länsimaisten toimittajien omat asenteet ovat siis &#8221;rakenteellista rasismia&#8221;. Rasismia on myös se, jos jättää kritisoimatta turvapaikanhakijoiden älypuhelimia.
&#8211; Vuoden 2015 pakolaiskriisin aikaan ihmiset arvostelivat turvapaikanhakijoita, joilla oli älypuhelimet. Ukrainalaisten kohdalla samaa ilmiötä ei ole nähty.
Rasismia on myös se, että &#8221;eurooppalaiset poliitikot ovat tukeneet välitöntä rajojen avaamista ukrainalaisille&#8221;. Ylen toimittajat eivät ilmeisesti tiedä, että ukrainalaiset ovat saaneet tulla Schengen-alueelle <a href="https://www.schengenvisainfo.com/news/ukrainians-can-now-travel-to-eu-member-states-without-visa/">vapaasti</a> ilman viisumia jo vuodesta 2017.
Pakolaisten toivottaminen tervetulleiksi on rasismia
Vieläkin pahempaa on Ylen mielestä se, että &#8221;europarlamentaarikko Laura Huhtasaari (ps.) toivotti pakolaiset tervetulleiksi Suomeen, vaikka onkin kampanjoinut rajojen kiinni pitämisestä&#8221;. Ilmeisesti myös ukrainalainen ex-syyttäjä syyllistyy Ylen mielestä pöyristyttävään rasismiin:
&#8211; Ukrainan ex-apulaissyyttäjä David Sakvarelidzen mukaan taas on pöyristyttävää nähdä sinisilmäisiä ja blondeja eurooppalaisia tapettavan.
Rakenteellista rasismia on myös se, että Venäjää boikotoidaan, mutta &#8221;Palestiinaa miehittävää Israelia ei ole boikotoitu samojen syiden takia&#8221;, kertoo Yle.
Vigelius: &#8221;Yle tuijottaa pelkkää ihonväriä&#8221;
Tampereen kaupunginvaltuutettu ja Perussuomalaisen nuorison varapuheenjohtaja Joakim Vigelius kommentoi Yle Kioskin nuorisovalistusta <a href="https://twitter.com/joakimvigelius/status/1501983690313846792">Twitterissä</a>. Hänen mukaansa ongelma tässä Ylen postauksessa on, että siinä oletetaan ihonväri ainoaksi syyksi suhtautua myönteisemmin ukrainalaisiin tulijoihin.
&#8211; Ikään kuin ukrainalaisia lähialueelle pakenevia ei erottaisi Lähi-idän reissaajista yhtään mitkään muut tekijät, kuten hakeeko turvaa lähialueelta vai tuhansien kilometrien takaa, jääkö ensimmäiseen turvalliseen maahan vai heittääkö Euroopan-kiertueen, onko kielitaitoa, koulutusta ja muita kotoutumisen edellytyksiä, onko riskinä levottomuudet ja rikollisuuden lisääntyminen jne.
Vigeliuksen mukaan ihmisten asenteisiin vaikuttavat yllä mainitut asiat, joilla vuoden 2015 kokemusten perusteella voi olla suuriakin yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kyse ei ole vain ja ainoastaan tulijoiden ihonväristä.
Rajoilla sorsitaan muualta tulevia
Ylen mukaan Puolan rajalla on ilmennyt runsaasti rasismia, koska &#8221;moni ei-ukrainalainen on odottanut päiviä rajalla. Ukrainasta pakenevia afrikkalaisia, intialaisia ja Lähi-idästä kotoisin olevia on käännytetty rajoilta sekä estetty nousemasta juniin ja busseihin. Myös moni rodullistettu on raportoinut kokeneensa rasistista häirintää rajalla.&#8221;
Myös Suomen Uutisissa on <a href="https://stage.sudev.fi/ukrainalaiset-ensin-maasta-pakenevat-ulkomaalaiset-opiskelijat-syyttavat-ukrainan-ja-puolan-rajaviranomaisia-rasismista/">kerrottu</a> siitä, että Ukrainan ja Puolan välisellä rajalla on esiintynyt &#8221;ukrainalaiset ensin&#8221; -henkeä. Itse asiassa kyse on vanhasta, hyvästä periaatteesta: naiset ja lapset ensin. Asevelvollisuusikäisiä ukrainalaisia miehiä ei nimittäin ole päästetty maasta ulos lainkaan.
ABC-kanavan <a href="https://twitter.com/booshie124/status/1500153632469233664">uutispätkässä</a> kongolaismies kertoo, miten häntä syrjittiin rakenteellisesti hänen yrittäessään nousta pakolaisjunaan Kiovassa. Häntä nimittäin pyydettiin jäämään Ukrainaan taistelemaan vapauden puolesta.
&#8211; He sanoivat minulle, että annamme sinulle aseen, jotta voit taistella Ukrainan puolesta, kongolaismies kertoo.
&#8211; Mekö taistelisimme Ukrainan puolesta? Emme me ole ukrainalaisia. Me olemme mustia, joten miten me voisimme taistella Ukrainan puolesta? Meitähän luultaisiin Nato-joukoiksi, kongolaismies sanoo.
Kuvasta päätellen kongolaismies on kuitenkin päässyt onnellisesti pois Ukrainasta. Samaan aikaan ulkomailla asuneet ukrainalaiset ja valkoiset eurooppalaiset ovat suurin joukoin matkustaneet Ukrainaan taistellakseen Ukrainan vapauden puolesta. Tässä Yle ei ilmeisesti näe minkäänlaista rakenteellista rasismia.
Myös Ruotsin Yle näkee rasismia
Samaa keskustelua on käyty myös Ruotsissa. Viime viikolla Ruotsin yleisradio SVT päätti tehdä uutisraportin siitä, että Staffanstorpin pikkukunta toivottaa Ukrainan pakolaiset tervetulleiksi.
Toimittajan tavoitteena oli selvästikin ihan vain <a href="https://stage.sudev.fi/staffanstorpin-kunta-toivottaa-ukrainan-pakolaiset-tervetulleiksi-ruotsin-yle-paheksuu/">paheksua</a> kunnan toimintaa. Staffanstorp on nimittäin Ruotsin kunnista se, jossa asuu kaikkein vähiten vuonna 2015 Lähi-idästä tulleita turvapaikanhakijoita.

Yle näkee ”rakenteellista rasismia” Ukrainan pakolaisten kohtelussa

Ruotsin televisio on tehnyt jutun siitä, että Staffanstorpin pikkukunta toivottaa Ukrainan pakolaiset tervetulleiksi. Kunnanhallituksen puheenjohtaja kehtaa jopa sanoa, että tulijoilla on eroa: nyt ovat kyseessä aidosti turvaa tarvitsevat naiset ja lapset. 
Skånessa sijaitseva Staffanstorp on 26 000 asukkaan pikkukunta, jonka tapahtumat eivät yleensä uutiskynnystä ylitä. Mutta viime viikolla Ruotsin yleisradio SVT päätti tehdä uutisraportin siitä, että Staffanstorp toivottaa Ukrainan pakolaiset tervetulleiksi.
Toimittajan tavoitteena oli selvästikin ihan vain paheksua kunnan toimintaa. Staffanstorp on nimittäin Ruotsin kunnista se, jossa asuu kaikkein <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/skane/minst-antal-flyktingar-fran-2015-bor-i-staffanstorp">vähiten</a> vuonna 2015 Lähi-idästä tulleita turvapaikanhakijoita.
Vuonna 2017 kunta sijoitti osan pakolaisista asuntovaunuihin teollisuusalueelle kierrätysaseman viereen, koska se oli kustannustehokkain tapa hoitaa asuntopula. Nykyään heitä asuu kunnassa enää 91 henkilöä, eli 0,4 prosenttia kunnan väkiluvusta.
Nyt on eri tilanne kuin 2015
Paksulla Skånen murteella tehty haastattelu on messevää <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/skane/staffanstorp-valkomnar-flyktingar-fran-ukraina">kuunneltavaa</a>. Aluksi toimittaja kysyy, miksi kunta on muuttanut suhtautumistaan pakolaisten vastaanottoon.
&#8211; Tietenkin Staffanstorp haluaa auttaa sotaa ja Venäjän pommeja pakenevia ihmisiä, kertoo kokoomuslainen kunnanhallituksen puheenjohtaja Christian Sonesson.
&#8221;Sieltä tulee naisia, lapsia ja vanhuksia&#8221;
Sonesson korostaa, että tilanne on aivan erilainen kuin vuonna 2015. Silloin Ruotsiin tuli parhaassa iässä olevia miehiä, jotka olivat etsimässä parempaa elämää.
&#8211; Nyt on kyse ihmisistä, jotka tarvitsevat oikeasti turvaa. Sieltä tulee naisia, lapsia ja vanhuksia, kun taas miehet ovat jääneet Ukrainaan.
Tulijoilla on eroa
Toimittaja on selvästikin tuohtunut: &#8221;Ymmärrätkö, että joku voi kokea, että tässä tehdään nyt ero ihmisten ja ihmisten välillä?&#8221;
&#8211; Ihmisillähän on eroa, Sonesson toteaa ykskantaan. Näillä ihmisillä on todellinen suojelun tarve. Meidän lähialueellamme Euroopassa on käynnissä sota. Tilanne on siis aivan erilainen.
&#8211; Onko teillä nyt sitten yhtäkkiä tarvittavat tilat, toimittaja kysyy viitaten aiempaan asuntovaunumajoitukseen.
Kuntalaiset avaavat kotinsa tulijoille
Kunnanhallituksen puheenjohtaja kertoo, että monet yksityishenkilöt ovat ottaneet yhteyttä kuntaan ja ilmoittaneet olevansa valmiita majoittamaan ukrainalaisia pakolaisia omiin koteihinsa. Auttamishalu on suuri.
Toimittaja kysyy, että onko kunnalla tarjota ukrainalaisille majoitusta, ja jos on, niin miksi nämä tilat eivät olleet aiempien tulijoiden käytettävissä.
&#8211; Eivät ne olleet.
&#8211; Miten niin eivät olleet, toimittaja tivaa.
&#8211; Ne eivät olleet silloin vapaina, Sonesson vastaa.

Staffanstorp

Jengisota heijastuu jo asuntojen hintoihin Ruotsissa – ammuskelu saa asunnonvaihtajat etsiytymään turvallisemmille seuduille

Turvallisella ympäristöllä yhä enemmän kysyntää – jengirikollisten uhka synnyttää aidattuja ja vartioituja asuinalueita

Ruotsalaiskunta kieltäytyy kiintiöpakolaisista – ”Näin ei olisi voinut käydä Suomessa”

Ruotsalainen Staffanstorpin kunta jätti kiintiöpakolaiset lentokentälle – ottaa vain ukrainalaisia

Yle näkee ”rakenteellista rasismia” Ukrainan pakolaisten kohtelussa

Staffanstorpin kunta toivottaa Ukrainan pakolaiset tervetulleiksi – Ruotsin Yle paheksuu

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025