Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Strasbourg

Kansanedustaja Minna Reijonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen EU:ssa käytettävään yli 100 miljoonan kuluerään, mikä syntyy, kun Euroopan parlamentti kokoontuu Belgiassa Brysselissä ja osittain vuodesta Ranskan Strasbourgissa.

&#8211; Molemmissa kaupungeissa on todella massiivinen hallintorakennuskanta. Koko parlamentin muuttaessa paikasta toiseen, jompikumpi rakennuksesta on aina tyhjillään. Hallintomuuttorumballe ei ole mitään pakottavaa ja ehdotonta syytä, Minna Reijonen toteaa.
&#8211; Tämä ”pitkiin perinteisiin” pohjautuva hallintomuuttorumba maksaa vuosittain yli 100 miljoonaa euroa. Kulut tulevat kaikkien EU-maiden maksettavaksi, kuten myös Suomen maksettavaksi.
Suomen oltava aktiivisempi
Suomessa on käyty ajoittain keskusteltua EU:n kalliista hallinnosta.
&#8211; Suomen on nyt viimeistään syytä olla aktiivisempi pyrkiessään vaikuttamaan EU:hun ja sen toimintaan. Ennakkovaikuttamisen tärkeyttä tulee korostaa, Reijonen sanoo.
Reijonen kysyy kirjallisessa kysymyksessään, kuinka Suomi on edistänyt EU:n kuluihin vaikuttamista pyrkimällä vähentämään hallinnon muuttorumbaa maasta toiseen, josta saataisiin vuodessa yli 100 miljoonan euron säästöt.

Miksi Suomi ei reagoi riittävän voimakkaasti EU:n holtittomiin hallintokuluihin?

PS-meppi Laura Huhtasaari vaati tänään europarlamentin täysistunnossa Strasbourgissa pitämässään puheessa kansallisvaltioita ja maalaisjärjen käyttöä takaisin.

&#8211; On olemassa sellainen sanonta, että hyvät ajat luovat heikkoja miehiä ja naisia. Heikot naiset ja miehet ovat luoneet järkyttävää rikollisjengikulttuuria Ruotsiin vastuuttomalla maahanmuuttopolitiikallaan, eikä heillä ole keinoja saada Ruotsia turvalliseksi jälleen. Haluan kuitenkin onnitella ruotsidemokraatteja loistavasta vaalivoitoista. Kunpa teitä olisi kuunneltu aiemmin, eikä vasta nyt, sanoi europarlamentaarikko Laura Huhtasaari europarlamentin täysistunnossa Strasbourgissa.
Valitettavasti Suomen valtionyhtiöitä on irrotettu perimmäisestä tehtävästään eli Suomen kansallisen energiahuollon turvaamisesta sijoittajien ja yritysjohdon rahakoneeksi. Uniperin vuoksi suomalaisille aiheutuu lukuisten miljardien eurojen tappiot. Velkainen ja köyhä Suomi joutuu maksamaan saksalaisten sähkölaskuja. Huhtasaari ei ymmärrä, miksi Suomen pääministeri ei ollut paikan päällä Saksassa neuvottelemassa ja puolustamassa suomalaisia, vaan meni mieluummin festareille.
Euroopasta on tulossa köyhä
Huoltovarmuus tulisi Huhtasaaren mukaan pitää kansallisissa käsissä. Slovakia saattaa kansallistaa pääsähköntuottajansa ja tarjota kansalaisilleen edullista energiaa. Vakaa ja edullinen energia on vaurauden ja menestyksen tae. Edullinen energia on mahdollistanut länsimaisen sivilisaation synnyn. Eurooppa kykeni tarjoamaan kansalaisilleen ja yrityksilleen ennustettavan ja vakaan ympäristön, mutta ei kykene siihen enää.
&#8211; Vihreä teknologia ei ole vielä siinä pisteessä, että voisimme korvata sillä fossiiliset polttoaineet, ainakaan ilman rajua elintason laskua. Euroopasta on tulossa köyhä. Inflaatio laukkaa. Kiinassa inflaatiota ei juuri ole. Eurooppa ostaa Kiinalta venäläistä kallista LNG-kaasua.
&#8211; Vuonna 2024 tulee todennäköisesti suurempi lama kuin mitä nyt uskalletaan edes ennustaa. Siitä seuraa kaaos. Sen jälkeen voi tapahtua mitä vaan. Ainakin yksi muutos on jo tapahtunut Suomen mediakentässä ja poliitikoissa. Vihreä ministerimme kannattaa muurin rakentamista, ja Yleisradio ei enää toitota, että “Suomi kuuluu kaikille, ei ole olemassa suomalaisia.” Tämä muutos tapahtui sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Huhtasaari huomautti.
Meillä on edessä kovat ajat
Italian pankit ovat taas kaatumassa, ja tappiot haluttaisiin taas kerran sosialisoida elvytyspaketin kaltaisella välineellä.
&#8211; Thatcher totesi uransa lopussa EU:sta, että emmehän taistelleet kommunismia vastaan luodaksemme uuden ylikansallisen totalitarismin.
&#8211; Meillä on edessä kovat ajat. Ehkä joskus pitää mennä todella huonosti, jotta voi mennä paremmin. Maalaisjärki takaisin ja kansallisvaltiot takaisin, Huhtasaari toivoi puheensa lopuksi.
&nbsp;

Huhtasaari Strasbourgissa: ”Eurooppa pelastuu kyllä ja eurooppalaiset pärjäävät, kunhan nykymuotoisesta EU:sta päästään eroon”

Kansanedustaja Minna Reijosen mielestä Suomessa puhutaan liian vähän siitä, että EU tuputtaa suomalaisille valtavan määrän energiaan liittyviä ohjeita, vaikka toimii itse epäekotehokkaasti. Suomalainen veronmaksaja joutuu osaltaan maksamaan valtavien, jopa tyhjillään pidettyjen EU:n lasipalatsien ylläpitoa.

Suunnattomia summia veronmaksajien rahoja kuluu siihen, kun EU-parlamentti siirrettään Belgian Brysselistä noin kerran kuukaudessa vähäksi aikaa Ranskan Strasbourgiin. Minna Reijosen mielestä turhia kiinteistö- ja byrokratiakuluja voitaisiin välttää, jos kokoukset pidettäisiin samassa paikassa. Toinen rakennus on kuitenkin aina tyhjillään.
Kun EU jakaa yhä kovenevia ohjeita Suomen kiinteistöjen kohtaloista, vaatii Reijonen, että myös EU:n byrokratian palatsirakennusten epäedullisuus tulisi ottaa käsittelyyn.
&#8211; Ihmettelen, ettei toimintojen yhdistämiseen tunnuta edes pyrkivän. Osa rakennuksista on aina tyhjillään, Reijonen ihmettelee.
Suomen tulisi ottaa kantaa EU:n tuhlaukseen
Suomessa yritetään rakentaa järkevästi. Julkisella puolella myydään tyhjäksi jääneitä kiinteistöjä ja erilaisia toimintoja yhdistellään. Energiankulutusta tarkkaillaan, ja samaan aikaan EU:sta sanellaan monenlaisia määräyksiä.
&#8211; Suomen olisi otettava laajemmin kantaa erikoiseen ilmiöön, jonka yhtenä maksajana EU:ssa olemme, Reijonen vaatii.
Kaksi valtavaa kompleksia tyhjillään 
Europarlamentin muuttaessa Belgiasta Ranskaan siirretään rekkalasteittain paperia ja muita byrokratiatarvikkeita kokonaan toiseen maahan kokouksia varten. Ranskan Strasbourgissa Euroopan parlamentti kokoontuu isossa lasipalatsissa muutamana päivänä kerrallaan noin kerran kuukaudessa.
Ihmisoikeusjärjestö Euroopan neuvosto kokoontuu myös Strasbourgissa EU-parlamentin vieressä olevassa valtavan suuressa rakennuksessa noin neljä kertaa vuodessa. Periaatteessa myös nämä kahden eri toimielimen kokoukset olisivat järjestettävissä samassa rakennuksessa, koska ne ovat kuitenkin aina eri aikaan.
&#8211; Lopputulema on se, että Strasbourgissa on kaksi valtavaa rakannuskompleksia tyhjillään lähes 300 päivää vuodessa, Reijonen toteaa.
Kallis muuttorumba ei ilmastoystävällistä
&#8211; Voi ihmetellä sitä, miksi tämän EU:n muuttorumban kahden valtion välillä annetaan jatkua. Byrokratian muuttokulut ovat valtaisat, eikä tällainen toiminta takuulla ole ilmastoystävällistäkään. Samalla Suomi tekee järeitä ilmastotoimia, joilla Suomen kilpailukyky vaaraantuu, Reijonen pohtii.
Reijosen mielestä olisi veronmaksajien kannalta paljon järkevämpää, jos EU:n toimintoja järkeistettäisiin ja yhdisteltäisiin. Hän toivoo, että Suomi ja muut EU-maat yrittäisivät tosissaan puuttua asiaan.
&nbsp;

Reijonen: EU kyttää suomalaisten energiankäyttöä – eikö energiakuri koskekaan EU:n lasipalatseja?

Sekä Euroopan neuvosto että Euroopan parlamentti kokoontuvat säännöllisesti Ranskan Strasbourgissa. Mepit, virkamiehet ja rekkalasteittain kokoustarvikkeita matkustavat joka kuukausi Brysselin ja Strasbourgin väliä, ja rahaa palaa yli sata miljoonaa euroa vuositasolla. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen pitää käytäntöä käsittämättömänä tuhlauksena ja kysyy, eikä tiloja Strasbourgissa voisi yhdistää kahden organisaation käyttöön.

Euroopan neuvosto on ihmisoikeusjärjestö, johon kuuluu kansanedustajia koko Euroopasta. Euroopan neuvoston päämaja on Palais de l’Europe Strasbourgissa, jonka suurta istuntosalia käytetään neljä kertaa vuodessa viikon ajan, kun Euroopan neuvosto kokoontuu istuntoon. Muutaman sadan metrin etäisyydellä sijaitsee Euroopan parlamentin virallinen kotipaikka. Vuonna 1992 EU:n jäsenvaltiot päättivät yksimielisesti, että tämän lisäksi toimintoja on myös Brysselissä.
&#8211; Mepit, virkamiehet ja useita rekkoja kokoustarvikkeita matkustavat pariksi päiväksi joka kuukausi Brysselistä Strasbourgiin kokoustamaan. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen mukaan vuonna 2014 Strasbourgin toimipaikan kulut olivat 109 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi matkakuluihin menee noin 5 miljoonaa euroa vuodessa, kertoo kansanedustaja Minna Reijonen.
Käsittämätöntä tuhlausta
Euroopan meuvosto ja Euroopan parlamentti eivät kokoonnu yhtä aikaa Strasbourgissa. Reijonen ihmetteleekin, eikö näitä tiloja voisi yhdistää kahden organisaation käyttöön.
&#8211; Tuollaisten isojen pytinkien pitäminen pääosin tyhjinä tai vajaakäytöllä yli 300 päivää vuodessa tuntuu suomalaisesta veronmaksajasta käsittämättömältä tuhlailulta, kauhistelee Reijonen.
Reijonen on Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen ja matkusti viime viikolla ensimmäisen kerran korona-ajan jälkeen Strasbourgiin Euroopan neuvoston istuntoon.
&nbsp;

Reijonen veronmaksajien rahojen tuhlailusta Strasbourgissa: EU:n tilojen vajaakäyttö tuntuu käsittämättömältä tuhlailulta

Euroopan parlamentin jäsen Teuvo Hakkarainen muistutti kollegoitaan tiistai-iltana Strasbourgissa totuudesta liittyen juutalaisten kokemaan vainoon Euroopassa.
Euroopan parlamentin antisemitismin, rasismin ja vihan torjuntaa Euroopassa käsitelleeseen täysistuntokeskusteluun osallistunut Teuvo Hakkarainen muistutti. Juutalaisille suunnatun <a href="https://stage.sudev.fi/euroopan-unionin-perusoikeusviraston-laaja-antisemitismitutkimus-vuodelta-2018-aarimuslimit-suurin-tunnistettu-juutalaisvihaan-syyllistyva-ryhma/">kyselytutkimuksen</a> mukaan ääri-islamismi on heidän suurin uhkansa Euroopassa.
Hakkarainen vaati, että kaikkeen juutalaisten kokemaan vainoon on puututtava lujin ottein. Äärimuslimien jälkeen juutalaiset kokevat suurimpana uhkanaan äärivasemmiston ja sitten äärioikeiston.
Rasismia huudetaan, kun asiaperusteet loppuvat
Euroopan parlamentissa kansallismielistä Identiteetti ja demokratia -ryhmää edustavan Hakkaraisen mukaan EU-eliitin ja valtamedian harjoittamalla kansallismielisten demonisoimisella on epärehelliset poliittiset tarkoitusperät.
– Vihapuhe on uussanastoa, jolla käydään toisinajattelijoiden eli kansallismielisten kimppuun. Sen perusteella jaetaan jopa tuomioita eri oikeusasteissa, Hakkarainen hyökkäsi EU:n epädemokraattisia voimia vastaan.
Hakkaraisen mukaan rasismi on sanana kokenut täydellisen inflaation. Rasismi-sanaa käytetään hänen mukaansa nykyään silloin, kun omat asiaperusteet loppuvat.

Hakkarainen Strasbourgissa: ”Juutalaisten kokemaan vainoon on puututtava lujin ottein”

EU:n kriisitila jatkuu edelleen. Euroopan suuret maat eivät pysty huolehtimaan omistakaan asioistaan. Italia ja Ranska horjuvat taloudessa ja Britannian lähtö unionista on toteutumassa. Kaikenlaiset ”asiantuntijat” keskittyvät ilkkumaan Brexitin tilannetta, vaikkei kukaan oikeasti tiedä mitä tulee tapahtumaan, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä.

&#8211; Suomen valtapuolueiden poliitikkojen EU-liturgiaa on koomista kuunnella. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi eduskunnalle, että EU:n hyödyt ovat &#8221;valtavat&#8221;, mutta hyödyistä ei ollut esittää yhtään esimerkkiä.
&#8211; Viime aikoina on nähty vapaan maahanmuuton ja avoimien rajojen haittavaikutuksia. Päättäjät ovat niiltä vaikutuksilta turvassa &#8211; kärsijän rooli jää tavalliselle kansalle, Mäkelä muistuttaa.
Rikollisilla vapaa liikkuvuus
Mäkelä huomauttaa, että hallitsemattoman ja hallitun maahanmuuton eron Euroopassa voi nähdä vertaamalla itäisen ja läntisen Euroopan joulukatuja.
&#8211; Lännessä ovat joulukadulla konepistoolein varustautuneet poliisit panssariautoissa, kadulla betoniporsaat ja naiset peloissaan. Itä-Euroopassa juhlitaan joulua turvallisesti.
&#8211; EU:n ansioksi on nähty rikollisuuden torjunta &#8211; väitän toisin. Strasbourghin ampujalla oli uutistietojen mukaan rikostaustaa kolmessa maassa, Oulun raiskaustapauksen epäilty saatiin kiinni Saksassa ja Suomeen on tullut satoja uusia seurattavia suojelupoliisille. Tämä kuulostaa rikollisten vapaalta liikkuvuuden mahdollistamiselta.
Suomen tehtävä on suojella suomalaisten etua
Mäkelä toteaa, että alkuperäinen EU ja kauppaliitto voisivatkin olla etumme.
&#8211; Integraation syventäminen oli pahasta, ja siitä tulisi palata kohti itsenäisten valtioiden Eurooppaa. EU-liittovaltio on torjuttava päättäväisesti ja tulee varautua euroalueen hajoamiseen.
&#8211; Suomen päättäjien tehtävä on suojella suomalaisten etua. Suomen tulee pitää kiinni päätösvallastamme ja rahapussistamme &#8211; pysyä vahvana itsenäisenä kansallisvaltiona, Mäkelä toteaa.

Mäkelä: Samaan aikaan kun pääministeri ylistää EU:n ”valtavia hyötyjä” – tavallinen kansa maksaa haitat

Ulkomaiset tiedotusvälineet kertovat Ranskan Strasbourgin keskustassa tapahtuneesta ammuskelusta, jota epäillään terroriteoksi. Strasbourgin joulukadulla sattuneessa ampumavälikohtauksessa on kuollut kaksi ja haavoittunut kymmenkunta ihmistä.

Suomen Ranskan suurlähetystö twiittaa:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
<a href="https://twitter.com/hashtag/Strasbourg?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#Strasbourg</a>&#39;issa Ranskassa tapahtunut illalla ampumavälikohtaus. Suurlähetystö seuraa tilannetta, Seuratkaa viranomaisten tiedotusta esim. tileiltä @Place_Beauvau <a href="https://twitter.com/Prefet67?ref_src=twsrc%5Etfw">@Prefet67</a> <a href="https://twitter.com/PoliceNat67?ref_src=twsrc%5Etfw">@PoliceNat67</a> <a href="https://t.co/3ICM2CYAkt">https://t.co/3ICM2CYAkt</a>
&mdash; Finlande en France (@AmbFinlandePAR) <a href="https://twitter.com/AmbFinlandePAR/status/1072598129365667840?ref_src=twsrc%5Etfw">December 11, 2018</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Kuvia/videota paikan päältä: <a href="https://www.thesun.co.uk/news/7955548/strasbourg-shooting-christmas-market-latest/?utm_medium=Social&amp;utm_source=Twitter#Echobox=1544563004">The Sun</a> (englanninkielinen).
EU-parlamentti kokoontuu Brysselin lisäksi myös Strasbourgissa. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) raportoi EU-parlamentista twitterissä.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Parlamentin ovet on näköjään pantu säppiin, eikä pääse ulos.<a href="https://t.co/e4eaFK4EhQ">https://t.co/e4eaFK4EhQ</a>
&mdash; Jussi Halla-aho (@Halla_aho) <a href="https://twitter.com/Halla_aho/status/1072583025840529408?ref_src=twsrc%5Etfw">December 11, 2018</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Myös europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) twiittaa:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Olemme turvassa parlamentin toimistossa, siis Jussi, Mikael, Maria, Timo ja Pirkko. <a href="https://t.co/1SA5jomfXJ">https://t.co/1SA5jomfXJ</a>
&mdash; Pirkko Ruohonen-Lerner (@PirkkoRL) <a href="https://twitter.com/PirkkoRL/status/1072601121884114946?ref_src=twsrc%5Etfw">December 11, 2018</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Brittimeppi Richard Corbett twiittaa keskustaravintolasta. Ovet ovat lukossa, eikä sisään tai ulos pääse. Vahvistamattomien tietojen mukaan kuolleita olisi kolme.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Am in restaurant in centre of <a href="https://twitter.com/hashtag/strasbourg?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#strasbourg</a> where shots fired with unconfirmed reports of 3 dead. Restaurant locked and not letting anyone in or out.
&mdash; Richard Corbett (@RichardGCorbett) <a href="https://twitter.com/RichardGCorbett/status/1072578260654006272?ref_src=twsrc%5Etfw">December 11, 2018</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Ranskassa on ollut viime päivien aikana erittäin levotonta <a href="https://stage.sudev.fi/ranskassa-kansanedustajalle-tappouhkaus-mellakat-kaantyneet-jo-kapinaksi/">keltapaitaprotestien</a> vuoksi.

Strasbourg

Miksi Suomi ei reagoi riittävän voimakkaasti EU:n holtittomiin hallintokuluihin?

Huhtasaari Strasbourgissa: ”Eurooppa pelastuu kyllä ja eurooppalaiset pärjäävät, kunhan nykymuotoisesta EU:sta päästään eroon”

Reijonen: EU kyttää suomalaisten energiankäyttöä – eikö energiakuri koskekaan EU:n lasipalatseja?

Reijonen veronmaksajien rahojen tuhlailusta Strasbourgissa: EU:n tilojen vajaakäyttö tuntuu käsittämättömältä tuhlailulta

Hakkarainen Strasbourgissa: ”Juutalaisten kokemaan vainoon on puututtava lujin ottein”

Mäkelä: Samaan aikaan kun pääministeri ylistää EU:n ”valtavia hyötyjä” – tavallinen kansa maksaa haitat

Strasbourgin joulukadulla ammuttu – useita kuolleita ja loukkaantuneita

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025