Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

suhteellisuudentaju

Valtiovarainministeri Purra budjetista: Hallitus turvaa suomalaisten tulevaisuutta

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sanoi A-studiossa eilen, ettei hallitus ole perääntymässä työmarkkinauudistuksista mielenosoituksien vuoksi. Mäkelä muistutti, että poliittisella lakkoiluilla on suuri hintalappu yhteiskunnalle.

Torstaina ja perjantaina jopa nähdään useita keskusjärjestö SAK:n poliittisia mielenosoituksia eri työpaikoilla ympäri Suomen. Esimerkiksi osa julkisesta liikenteestä ja teollisuudesta pysähtyy ja ruokakauppoja on kiinni.
Jani Mäkelä ei usko, että lakoilla edistettäisiin mitään järkevää tai hyödyllistä.
&#8211; Kyse on mielenosoituksesta. Lakkojen mittasuhteet ja negatiiviset vaikutukset ovat suuria. Suhteellisuudentaju on ehkä jo karannut lakkoilijoilta käsistä.
Poliittinen lakkoilu tunnetusti <a href="https://stage.sudev.fi/kyselytunnin-satoa-taman-poliittisen-lakkopaivan-hinta-on-jopa-130-miljoonaa-euroa/">käy kalliiksi</a> yhteiskunnalle: jo yhden poliittisen lakkopäivän hinta voi asettua 100-150 miljoonan euron välille
Hallitus parantaa duunarin ostovoimaa
Vasemmistoliiton kansanedustajan Jussi Saramon mukaan mielenosoitukset olisivat oikeutettuja siksi, että ”laajalla skaalalla” heikennettäisiin työntekijän asemaa.
&#8211; Tää on niin epätasapainossa. Yhtä ainutta työntekijän asemaa parantavaa asiaa ei olla tekemässä, Saramo sanoi ja puhui jopa ”vaalipetoksesta”.
Mäkelä muistutti kollegaansa, että hallituksen eri politiikkatoimilla palkansaajan <a href="https://stage.sudev.fi/palkansaajan-verotus-kevenee-ensi-vuonna/">verotus kevenee</a> tänä vuonna.
Duunarin ostovoiman vahvistaminen tapahtuu siis ilman vasemmistoliittoa, joka ei ole mukana hallituksessa.
&#8211; Nyt täytyy muistaa, että veroratkaisuilla hallitus helpottaa pieni- ja keskituloisen asemaa, muun muassa työtulovähennyksellä, eli palkansaajille jää selvästi lisää rahaa käteen. Myös polttoaineveroon saadaan maltillisia loivennuksia ja elämisen kulut vähenevät. Ajatuksena on siis työntekoon kannustaminen ja työstä palkitseminen, Mäkelä sanoi.
Poliittista lakkoilua rajattu Euroopassa
Hallitusohjelman kirjauksien mukaisesti hallitus aikoo rajata poliittisten työtaisteluiden pituutta. Mäkelä muistutti, että muualla Euroopassa poliittisia lakkoja rajoitetaan monissa maissa jo nyt tai poliittinen lakkoilu on kokonaan kielletty.
&#8211; Kun lähdetään kansainväliseen vertailuun, niin havaitaan, että poliittista lakkoilua on useissa maissa rajattu jopa enemmän kuin Suomessa, Mäkelä sanoi.
Hän jatkoi, että kansainvälisien mallien vertailun sijaan olisi aiheellisempaa puhua siitä, miten Suomen työmarkkinoille saataisiin lisää joustoja, jotka mahdollistavat työllistämistä.
Saramon mukaan hallituksella olisi tarjota ”pelkästään yhdensuuntaisia” toimia. Mäkelä vastasi, että hän haluaisi kuulla vasemmistolta tai ay-liikkeeltä ehdotuksia siitä, miten Suomen työllisyyttä ja kilpailukykyä voitaisiin parantaa.
&#8211; Sellaisia en vielä ole kuullut, Mäkelä heitti Saramolle.
Saramo ei esittänyt vastaukseksi mitään työllisyyttä parantavia toimia, vaan alkoi puhua ohi aiheen veropolitiikasta.
&#8211; Meidän verojärjestelmässä me haluttaisiin korjata, uusia osinkoverojärjestelmä länsimaiselle tasolle, Saramo höpötti.

Vasemmisto lietsoo joukkoja poliittisiin lakkoihin, hallitus peräänkuuluttaa suhteellisuudentajua: Käy kalliiksi yhteiskunnalle

Ylen suuressa vaalitentissä eilen kävi ilmi, että vihreät suhtautuu denialistisesti tutkittuun tietoon, jos tieto ei ole yhdenmukaista vihreiden ilmastohankkeiden kanssa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra puolestaan huomautti Ohisalolle, että vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen ei ole edes mahdollista päästä muuten kuin muuttamalla hiilinielujen laskentatapaa.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuonna 2035, mikä tavoite on kirjattu myös tuoreehkoon ilmastolakiin.
Ylen suuressa vaalitentissä eilen perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kuitenkin huomautti, että kun otetaan huomioon öljyn ja kivihiilen käyttö nykyisessä energiatuotannossa, vuoden 2035 tavoitteeseen ei ole mahdollista päästä muuten kuin muuttamalla hiilinielujen laskentatapoja.
&#8211; Tosin tällä hetkellä siinäkin mennään toiseen suuntaan, koska Suomen hiilinielujen väitetään olevan romahtamassa. Jos mukaan lasketaan Suomen suoalueet tilanne olisi erilainen, Purra sanoi.
EU:n ilmastopolitiikka onkin Suomelle sangen epäedullinen, sillä Suomessa on liki 4 miljoonaa hehtaaria ojittamattomia soita, jotka toimivat metsien tapaan hiilidioksidin varastona. EU:n hiilinielulaskelmaan näitä suovarastoja ei kuitenkaan hyväksytä.
Kaikki eivät voi ostaa sähköautoa
Perussuomalaiset esittää hiilineutraalisuustavoitteen lykkäämistä vuodelle 2050, mikä on myös EU:n tavoite. Purra huomautti, että Suomen koko muuta Eurooppaa kunnianhimoisemmat tavoitteet lisäävät rajusti sekä kotitalouksien että elinkeinoelämän ja yritysten kustannuksia.
Purran mukaan vihreästä siirtymästä on ylipäätään annettu liian ruusuinen kuva, eli että suurin piirtein ”kultaa sataa taivaalta”, kun ollaan mukana vihreässä siirtymässä.
&#8211; Sanotaan, että elinkeinoelämä haluaa tätä. No totta kai, jos on tulossa rahaa esimerkiksi EU:n elpymispaketin kautta. Kuitenkin tässä tilanteessa eurot olisi laskettava tarkkaan ja selvittää, millaisia teknologisia innovaatioita nyt tehdään, mitä tavalliselta ihmiseltä ja kotitaloudelta edellytetään, sillä kaikki eivät voi ostaa sähköautoa, tehdä maalämpöremonttia, sillä ei ole rahaa, ei ole tekijöitä, eikä ole materiaalia. Teknisesti ja taloudellisesti tällaista kunnianhimoloikkaa ei vain ole mahdollista tehdä, Purra sanoi.
Suhteellisuudentaju kateissa
Hän painotti, että perussuomalaiset eivät suinkaan ole sitä mieltä, että fossiilisista ei pidä päästä eroon tai että ilmastotoimia ei pidä ollenkaan tehdä, vaan että Suomen toimien on oltava samassa linjassa EU:n ja muiden Suomen oleellisten kilpailijamaiden kanssa.
&#8211; Kansantaloudelle hyödyllisiä ilmastotoimia voidaan tietysti hyödyntää. Mutta ei ole järkevää politiikkaa kieltää teknologioita ja potkia itseämme jalkoihin.
Monen mielestä viime vuosina Suomen ilmastopolitiikka on vedetty överiksi. On julistettu paikallisia ilmastohätätiloja, elokapinalaiset tukkivat katuja ja media vyöryttää päivästä toiseen kauhuskenaarioita tulevista ympäristökatastrofeista. Samalla suhteellisuudentaju unohtuu, ja yleensä jätetään mainitsematta, että Suomella ei ole mahdollisuuksia pysäyttää ilmastonmuutosta, joka on globaali ongelma.
Usein myös annetaan ymmärtää, että Suomi muka olisi suuria ilmastopahis, vaikka pitkälti kyse on vain poliittisesta retoriikasta. Purra myös huomautti vaalitentissä kollegalleen, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalolle USA:n avaruushallinnon Nasan uudehkosta <a href="https://stage.sudev.fi/nasa-tutki-suomi-onkin-hiilinielu-ilmastopahikset-ovat-jossain-aivan-muualla/">satelliittimittauksesta</a>, jonka tuloksien mukaan Suomi ei ole edes hiilineutraali, vaan jo nyt jopa plussan puolella eli Suomi on jo nyt hiilinielu.
Vihreille kelpaa vain oma näkemys
Vihreät julistaa usein ja mielellään, että poliittisten päätösten pitää perustua tutkittuun tietoon. Ylen vaalitentissä kävi kuitenkin taas ilmi, että tutkittu tieto ei kelpaa, jos se ei tue vihreiden poliittisia hankkeita.
Ohisalo väitti aivan pokkana, että Nasan tutkimus, jossa siis on satelliittimittauksilla kerätty maittain tietoja hiilidioksidipäästöistä sekä hiilinielujen määrästä, olisikin virheellinen.
&#8211; Se (Nasan tutkimus) ei pidä paikkaansa. Suomen hiilinielut on romahtaneet. Metsiä on hakattu liian rankasti. Maapallo kuumenee, maapallo lämpenee, Ohisalo paasasi.
Purra huomautti Ohisalolle, että ilmastonmuutos on globaali ongelma.
&#8211; Hiilidioksidikaasut eivät kunnioita valtion rajoja. Vaikka Suomi sammuttaisi itsensä kokonaan, sillä ei ole tuon taivaallista vaikutusta keskilämpötilaan.
Överillä ilmastopolitiikalla karut seuraukset
Pitäisikö tavan suomalaisen sitten muuttaa maakuoppaan, jotta ilmasto pelastuisi? Jos ilmastopolitiikka Suomessa vedetään överiksi, kuten vihreät haluavat, suomalaisen elintaso laskee Pohjois-Korean tasolle.
Purraa lukuun ottamatta lähes kaikki muut puoluejohtajat suhtautuivat sangen välinpitämättömästi siihen, että vihersiirtymä aiheuttaa valtavia kustannuksia sekä yksityisille että julkisille toimijoille.
Kristillisdemokraattien Sari Essayah kuitenkin kyseli Ohisalolta, demarien Marinilta ja vasemmiston Li Anderssonilta, ovatko nämä valmiita laskemaan suomalaisten elintasoa.
Pääministeri Marin tyylilleen uskollisena ei sanonut sanaakaan vihreän siirtymän kustannuksista, vaan heitti ylimielisesti, että ”kalliimmaksi tulee, jos ei tehdä mitään”.
Orpo pitää kiinni tavoitevuodesta 2035
Anderssonin ratkaisu kustannuksien tasaamiseen on mikäs muukaan kuin lisää sosialismia, sillä Anderssonin mielestä vihreä siirtymä onnistuu, kun veronmaksajilta kerätään rahaa tukiaisiin, joita tarvitaan vihreässä siirtymässä.
Kokoomuksen Petteri Orpo mainitsi, että luonnon kestävyyden ohella poliitikkojen tulee samalla huolehtia ihmisten sietokyvystä. Kuitenkin myös Orpo ilmoitti haluavansa pitää kiinni ilmastotoimien tavoitevuodesta 2035.

Purra muistutti överin ilmastopolitiikan karuista seurauksista – ympäristöministeri Ohisalolle ei kelpaa Nasan tutkimus, joka osoittaa Suomen jo olevan hiilinielu

Poliitikko, joka puhuu ylevästi ihmisoikeuksista, mutta nyrpistää nenäänsä, kun suomalainen vaatii kohtuutta, oikeudenmukaisuutta ja suhteellisuudentajua, ei ole äänesi arvoinen. Kaikkein vähiten äänesi arvoinen on poliitikko, joka vaaleja ennen päättää kuunnella huolesi, mutta niiden jälkeen palaa kertomaan ylevästi ihmisoikeuksista, kirjoittaa perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.

Suomi on konkreettinen. Suomalainen on totta ja todellinen. Meidän työmaamme on täällä. Tässä ja nyt.
Asioita ei tarvitse panna vastakkain. Siitä on turha syyttää perussuomalaisia. Asiat nimittäin ovat vastakkain.
Miljardit kehitysapuun, maahanmuuton kuluihin tai älyttömään ilmastoposeeraukseen eivät lisää globaalia kestävää hyvinvointia, mutta paperilla ne näyttävät hyvältä. Tai huonolta, riippuen mistä päin katsoo. Miljardit lehmänkauppoihin – sulle aluehimmelit, mulle oppivelvollisuuden pidennys. Suomalainen jää huolineen yksin. Mutta maksaa laskun.
Jotain tapahtui kouluillemme, joissa oppimistulokset laskevat. Nuoret voivat pahoin. On vaikea päästä hoitoon. Vaikeaa saada apua, jos sairastuu. Mielenterveysongelmat ovat kansansairaus. Hoitajat eivät viihdy työssään. Raksamies on työtön, mutta aina vaan on työvoimapula. Kaikkialla pelotellaan ikääntymisestä, lasten tekemisestä mutta myös tekemättä jättämisestä. Tärkeintä tuntuu olevan, että kukaan ei loukkaannu toisen sanoista.
Jos kysyt hallitukselta, se aloittaa luettelemisen: viisi miljoona siihen hyvään, kymmenen miljoona tähän hyvään, seitsemän miljoonaa todella hyvään. On projektia, selvitystyöryhmää, koordinaatiopaneelia, valmisteluhanketta, tasa-arvon, suvaitsevaisuuden, yhdenvertaisuuden hyväksi. Byrokratia paisuu, tavallinen työntekijä ja yrittäjä raatavat, mutta käteen ei jää.
Imagomiljoonien lykkiminen sinne tänne on metodina katala. Poliittinen energia kohdistuu vääriin asioihin, sanoihin, siihen miltä asiat näyttävät.
Samalla kaiken pitää olla uutta, ja vanhat, hyvät asiat tuomitaan vanhentuneiksi.
Ne vanhat, kuten että meidän pitäisi korjata konkreettisia ongelmia Suomessa eikä hoivata abstrakteja asioita maailmalla. Että meillä Suomessa on syytä ensisijaisesti auttaa suomalaisia, ei muunmaalaisia. Että meillä olisi joitakin asioita, jotka ovat olleet aina ja niistä ei pitäisi luopua. Ja että ei, Suomen suurin uhka ei ole luontokato, vihapuhe, dieselautot ja sukupuoliroolit, vaan rajattomuus, häilyvyys, epävarmuus, turvattomuus, yksinäisyys, tyhjyys.
Kun kokonaiskuva ja suuri suomalainen tarina poistetaan, ei jäljelle jää taloudellisten realiteettien vallitessa kuin tympeä itsetyytyväisyys, jossa luetella momentteja ja miljoonia.
Velka on suuri ja hinta on kova, mutta asioilla on meille myös arvonsa. Suomi on arvo, suomalaisuus on arvo. Me haluamme suojella sitä.
En tiedä, oliko aiemmin kaikki yksinkertaisempaa. Ainakaan joskus ei ollut leipäjonoja, vanhuksia lattialla ja yläkoulusta valmistuvia lukutaidottomia nuoria. Kukaan ei väittänyt, että mies voi synnyttää, suomalaisen puolustaminen tarkoittaa vääristynyttä ihmiskuvaa tai että on kansakunnan kohtalonkysymys saada mahdollisimman kaukaisista kulttuureista tulevia ihmisiä siivoamaan roskamme ja tekemään meille ruokaa. Kukaan ei väittänyt, että suomalaiset voi tuosta noin vaan korvata ulkomaalaisilla.
Kaikki puolueet tiesivät, että koska ne ovat suomalaisia, niiden tehtävä on huolehtia suomalaisista. Riita koski lähinnä sitä, oliko oikean, vasemman vai keskimmäisen aika johtaa.
Mutta nyt on toisin. Kaikki on monimutkaisempaa. Vai onko sittenkään?
Perussuomalaiset ei lupaa kuuta taivaalta. En väitä, että ratkaisemme kaikki ongelmat. Sen sijaan lupaan, että meillä on näkemys, arvomme, tärkeysjärjestys. Kerromme tavoitteemme suoraan. Me haluamme, että suomalainen on jälleen ykkönen omassa maassaan.

Purra: Poliitikko, joka puhuu ylevästi ihmisoikeuksista ei ole äänesi arvoinen

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne pitää ala-arvoisena tapaa, jolla hallitus käyttää Venäjän hyökkäyssotaa oman epäonnistuneen politiikkansa savuverhona.

Lulu Ranteen mukaan kasvavalla osalla suomalaisista menee yhä huonommin. Marinin hallitus syyttää siitä Venäjän hyökkäyssotaa. &#8221;Putinin hinnat iskevät&#8221;, valtionvarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kollegoineen maalaa. He jättävät mainitsematta, että energiakriisi ja inflaatio iskivät jo paljon ennen Venäjän hyökkäystä.
&#8211; Hallitus ei hahmota, miten veitsen terällä suuri ja kasvava osa suomalaisista elää.
Duunarit ja eläkeläiset köyhtyvät vauhdilla
Vuonna 2019 tehdyssä kyselyssä selvitettiin suomalaistalouksien varautumista yllättäviin menoihin. Jo silloin selvisi, että noin joka neljäs talous olisi ongelmissa, jos kuukausimenot kasvaisivat yllättäen enintään 300 eurolla. Joka kolmas yksinelävä ei selviäisi enintään 300 euron yllättävästä kertamenosta, ja joka viides alle 20 000 euron vuosituloilla elävä ei selviäisi edes enintään 50 euron yllätysmenosta, Ranne listaa.
&#8211; Puhutaan siis jopa kahdesta miljoonasta ihmisestä, joiden talous kiikkui jo vuonna 2019 viimeisten kymppien tai muutaman satasen varassa. Heistä suuri osa on ihan tavallisia palkkatöissä kävijöitä tai eläkeläisiä.
&#8211; Sydäntä särkevintä köyhtyminen onkin ikäihmisten osalta, Ranne suree.
Heidän maksuhäiriönsä olivat vuonna 2021 kasvussa niin, että jo 9,6 prosentilla 60-64 vuotiaista miehistä on maksuhäiriö, naisista 5,8 prosentilla. Suhteessa eniten ikäihmisten maksuhäiriöt kasvoivat 70-vuotiailla ja vanhemmilla, miehillä nousua 10 prosenttia ja naisilla liki 12 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna.
Verorasitusta saatava alemmaksi
Ranne huomauttaa, ettei kuluttajalla ole enää mitään pakopaikkaa. Helsingin Sanomien huhtikuun ruokakorivertailussa halvimmankin kaupan hinnat olivat nousseet 37 prosentilla vuoden 2019 marraskuusta. Energian hintojen ja muun inflaation nousu iskevät kaikkiin hintoihin kovimmin 30 vuoteen. Voimakas korkojen nousu viimeistelee tuhon.
&#8211; Tämä tapahtuu vihervasemmiston ja keskustan vahtivuorolla. Euroopan epäonnistunut vihreä siirtymä ja Suomen järjetön vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite tuhoavat taloutemme kokoomuksen kannattamana ja keskustan myötävaikutuksella. Tämä ei johdu Venäjän hyökkäyssodasta, vaikka se tilannetta pahentaakin.
Ranne pitää uskomattomana sitä, ettei hallitus kykene itse minkäänlaisiin säästöihin, vaikka vaatii suomalaisia kiristämään vyötä ja kuluttamaan vähemmän energiaa. Tehottomaksi pöhöttynyt julkinen sektori on pakko laihduttaa kuntoon. Verorasitusta on saatava alemmaksi, jotta kansalaisten ostovoima ja hyvinvointi säilyy. Jatkuva velkaantuminen on tiensä päässä korkojen nyt noustessa.
Menot laitettava tärkeysjärjestykseen
Ranne muistuttaa, että perussuomalaiset ovat järjestelmällisesti vaatineet menojen laittamista tärkeysjärjestykseen, turhasta luopumista ja julkisen talouden tasapainottamista jatkuvan parantamisen keinoin. Muut puolueet eivät ole korvaansa lotkauttaneet.
Esimerkiksi kokoomus tasapainottaisi taloutta joko leikkaamalla miljardeja heikko-osaisimmilta ja syöksemällä heidät syvemmälle köyhyyteen, tai rahoittamalla verohelpotukset lisävelalla pystysuoraan nousevien korkojen aikana.
&#8211; On ollut ilo havaita vuosien 2023-2026 julkisen talouden suunnitelmaa käsiteltäessä, että esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT näkevät talouden tasapainottamistarpeet ja -keinot pitkälti samoin kuin perussuomalaiset. Muuta tietä ei lopulta ole.
Suomalainen tuotanto on ilmastoteko
Suomella on enintään seuraava vaalikausi aikaa korjata tämän hallituksen virheet ja tasapainottaa julkinen talous. Toista mahdollisuutta tai peruutusvaihdetta ei sitten ole, Ranne varoittaa.
&#8211; Perussuomalaisten ratkaisu on sinivalkoinen siirtymä, jossa julkiset menot laitetaan tärkeysjärjestykseen ja peruspalvelut korjataanmaailman parhaimmiksi ja tehokkaimmaksi. Siirtymä, jossa ympäristö- ja energia-asioissa toimitaan järkevästi Suomen etu edellä, suhteellisuudentajua käyttäen, omavaraisuus ja huoltovarmuus kärjessä. Sinivalkoisessa siirtymässä ymmärretään, että suomalaiset työpaikat, teollisuustuotanto ja ruoka ovat sekä ilmastotekoja että turvallisuuspolitiikkaa.
&#8211; Nyt on sinivalkoisen siirtymän vuoro, Ranne sanoo.

Yhä useampi pulassa nousevien elinkustannusten kanssa: Suomalaisten selkä uhkaa katketa – ”Sinivalkoinen siirtymä on välttämätön”

Elinkustannukset karkaavat käsistä, veronmaksajien rahat valuvat unelmahöttöön – Purra: ”Elämme vihreää päiväunta, jota kokoomus ja hallitus kannattavat”

Puoluejohtajien ilmasto- ja talousaiheisessa paneelikeskustelussa lähes kaikki puoluepomot olivat yksimielisiä siitä, että ilmastokunnianhimon ohjaamien politiikkatoimien tieltä ei sovi poiketa mistään hinnasta. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra palaa aiheeseen vielä tänä aamuna Facebookissa. &#8211; Kilpeä kiillottava kunnianhimo tulee maksamaan veronmaksajalle maltaita, aiheuttamaan kilpailukyvyn heikkenemistä vientialoilla ja jopa lisäämään hiilivuotoa, Purra kirjoittaa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esitti eilisessä puoluejohtajatentissä, että ylikunnianhimoisten toimien sijaan <a href="https://stage.sudev.fi/kokoomus-kepittamassa-kansaa-ylikunnianhimoisilla-ilmastotavoitteilla-purra-vahempikin-riittaisi-nailla-toimilla-on-seurauksia-veroihin-ja-kansalaisten-kustannuksiin/">maltillisempi ilmastopolitiikka</a> voisi olla halvempaa ja lopulta jopa ilmaston kannalta parempi tapa toimia.
Purra palaa eiliseen puheenjohtajatenttiin tänä aamuna julkaisemassaan Facebook-kirjoituksessa.
&#8211; Kuten keskustelussakin toin esille, muiden puolueiden esiintymisestä saa sellaisen käsityksen, että oleellisempaa kuin edes varsinaiseen ongelmaan vaikuttaminen tai globaalien päästöjen vähentäminen järkevällä tavalla on vain se Suomen oma ”kunnianhimo”.
&#8211; Tämä naiivi ja itsepintainen päähänpinttymä on taloudellisesti ja myös strategisesti typerä. Poliitikkojen omaa kilpeä kiillottava ”kunnianhimo” tulee maksamaan veronmaksajalle maltaita, aiheuttamaan vakavaa kilpailukyvyn heikkenemistä vientialoilla ja lisäämään hiilivuotoa.
Purra kirjoittaa, että vaikka Suomi sammuttaisi itsensä kokonaan, vaikutukset globaaliin ilmastoon olisivat olemattomat.
&#8211; Mikään ei perustele ”maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa” maassa, jonka julkinen talous on rapakunnossa, jossa on suuren osan vuotta kylmä, välimatkat pitkiä, auto välttämätön ja jossa on paljon energiaintensiivisiä vientialoja. Päinvastoin meidän pitäisi katsoa, mitä isot ja vauraat tekevät edellä – ja poimia sieltä parhaita paloja, kustannustehokkaasti.
Päästökaupalla suuri vaikutus kaikkeen
On todennäköistä, että Sanna Marinin (sd) hallitus tulee vielä esittämään uusia, radikaaleja ilmastotoimia.
&#8211; Mikäli hallitus esittelee ensi vuonna kansallisen liikenteen päästökauppajärjestelmän, kokoomus ilmeisesti siis kannattaa sitä – koska muu olisi peruuttamista kunnianhimosta. Vain yksi puolue puolustaa veronmaksajaa ilmastokurjistamiselta, Purra kirjoittaa.
Hän huomauttaa, että päästökaupalla tulee olemaan suuri vaikutus paitsi kansalaisten kukkaroon, myös yrityksiin ja teollisuuteen.
Eilisessä tv-paneelissa pääministeri Marin esitti kehysmenettelyn hylkäämistä, kunhan velkaa otetaan &#8221;vihreästi&#8221; ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.
&#8211; Samaa on esitetty EU:sta, jopa Saksasta. Velkamaat tietenkin hurraavat. Piikki auki! Luuleeko joku, että taloutensa huonosti hoitaneet maat eivät kykeni viherbrändäämään menojaan? Tämäkin varmasti kokoomukselle käy, koska kyse on kuitenkin kunnianhimosta ilmastopolitiikassa. Tie on auki eikä mikään voi tulla kunnianhimon tielle, Purra kirjoittaa.
Vain PS kertoo, mitä ilmastomaniasta seuraa
Voi Suomi-parkaa tämän kaiken keskellä.
&#8211; Suomessa on tasan yksi puolue, joka puolustaa suomalaista veronmaksajaa, yrittäjää, teollisuutta, autoilijaa, metsänomistajaa, maalla asujaa ja ruoantuottajaa ilmastokurjistamiselta. Vain perussuomalaiset kertoo, kuinka paljon kunnianhimo maksaa ja mitä muiden puolueiden ilmastomaniasta seuraa. Vain me olemme huolissamme Suomen kilpailukyvystä ja puhumme numeroista muiden puolueiden hengästyttävien mantrojen takana.
&#8211; Tämä ei tee meistä ympäristövastaisia, päinvastoin. Tuomme suhteellisuudentajua ja kokonaiskuvaa tilanteeseen, joka on lähtenyt laukalle kuin Elokapina Helsingin kaduille.

Purra: Vain yksi puolue puolustaa veronmaksajaa, yrittäjää, teollisuutta, autoilijaa, metsänomistajaa, maalla asujaa ja ruoantuottajaa ilmastokurjistamiselta

Pääministeri Sanna Marinin johtama hallitus pyrkii ilmastotoimien varjolla raskaasti rankaisemaan autolla työmatkansa kulkevia veronmaksajia. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra katsoo, että kaavaillut ruuhkamaksut ja työpysäköinnin verottaminen ovat täydellisessä ristiriidassa sen kanssa, että työn tekemisen pitäisi kannattaa ja että hallitus väittää nostavansa työllisyyttä.

Kansalaiset suhtautuvat hyvin kielteisesti liikenteen polttoaineiden hinnankorotuksiin, kuten erilaisista kyselyistä voidaan nähdä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että ilmastotoimin nouseva autoilun hinta asettaakin kansalaiset keskenään epätasa-arvoiseen asemaan, koska korotukset vaikuttavat erityisesti työssäkäyviin ja syrjäseuduilla asuviin.
&#8211; Vaikka liikenne etenee voimakkaasti sähköiseen suuntaan, ei suurella osalla ihmisistä ole minkäänlaisia mahdollisuuksia hankkia uutta vähäpäästöisellä teknologialla varustettua autoa. He eivät myöskään hyödy hallituksen sähköautoilijoille annettavista kannusteista ja verohelpotuksista.
&#8211; Muutama päivä sitten päättynyt allekirjoitusten keruu nuorisojärjestömme Perussuomalaisen Nuorison alulle panemaan kansalaisaloitteiseen autoilun kustannuksista keräsi vaadittavat nimet ennätystahdissa vain vuorokaudessa. Aloitteessa vaaditaan hallitusta ryhtymään kiireellisiin toimenpiteisiin, jotta autoilun kokonaishintaa voidaan alentaa ja korjata oikeudenmukaiseksi, nimenomaan työtä ja työllisyyttä tukien. Perussuomalaiset tukee lämpimästi aloitteen mukaisia nuorisojärjestönsä tavoitteita, Purra sanoi tänään Tuumaustunnilla.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti: Purra ja Luukkanen" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/drqx_ZWjyaY?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Purra sanoo, että autoilun kustannukset ilmastotoimien myötä muodostuvat monta kautta.
&#8211; Verotus, bioperäisen ja fossiilisen sekoitesuhde ja Suomen erityiskunnianhimo myös tässä, päästökauppa, ruuhkamaksut, sähköistymisestä seuraavat velvoitteet, pysäköintiin kohdistuvat muutosvaatimukset ja niin edelleen. On silkkaa kikkailua keskittyä vain yhteen asiaan ja väittää siihen vedoten, että kustannukset eivät juuri sillä hetkellä kiristy, kuten keskusta tekee.
Ilmastokunnianhimo kurittaa tuntuvasti autoilijaa
Marinin hallituksen maailmanennätystason &#8221;kunnianhimo&#8221; ilmastopolitiikassa kurittaa autoilijaa tuntuvasti, etenkin suunnitellun kansallisen päästökaupan myötä. Tällöin lisää hintaa pumpulle olisi tulossa kymmeniä senttejä litralta. Jotkut arviot puhuvat jopa 30-40 sentin korotuksista litrahintaan.
Purra sanoo, että polttoaineen hinnankorotuksien myötä samalla ulkomaankaupan ja yritysten toimintakustannukset nousevat.
&#8211; Elinkustannukset nousevat, koska tavarat kuljetetaan maanteitse kauppaan, metsäteollisuuden tuotteet rekoilla ja niin edelleen. Päästökauppajärjestelmä kasvattaisi merkittävästi Suomen logistista takamatkaa muihin nähden.
Myös ruuhkamaksuja edistetään.
&#8211; Kyseessä on suoranainen työntekemisen sakkovero, joka koskee kaikkia autoilevia, mutta erityisesti se kohdistuisi pieni- ja keskituloisiin. Samaan suuntaan vaikuttaa nyt verolle suunniteltu työnantajan tarjoama työntekijälle ilmainen parkkiruutu. Molemmat hankkeet ovat täydellisessä ristiriidassa sen kanssa, että työntekemisen pitäisi kannattaa ja että hallitus väittää nostavansa työllisyyttä.
&#8211; On kohtuutonta, että ilmastotoimet kohdistuvat työn tekemiseen ja yrittämiseen, kun maan suurin ongelma on se, että työtä ei tehdä tarpeeksi eikä työ läheskään aina kannata. Elokapinalla on aikaa ja mahdollisuuksia maata kaduilla vastustamassa ilmastonmuutosta, mutta muulle kansakunnalle se ei ole vaihtoehto, Purra huomauttaa.
Autoilu ei vähene, vain kansalaisten rahat vähenevät
Suomi on pitkien etäisyyksien maa, eivätkä ihmiset yleensä ajele huvikseen, sen paremmin maakunnissa kuin pääkaupunkiseudunkaan halki.
Purra toteaakin, että autoilun hinnan korottamisella ei autoilu juurikaan vähene, mutta kansalaisten rahat vähenevät.
&#8211; Ainoa looginen seuraus autoilun vaikeuttamisessa ja hinnankorotuksissa on siinä, että rahaa on vähemmän käytössä muuhun elämiseen. Kävely ja pyöräily ovat tietysti kivoja juttuja, mutta ei niistä ole vakavaksi vaihtoehdoksi Suomen kaltaisessa maassa. Erilaisiin toinen toistaan seuraaviin kävelyn edistämisen selvityksiin ja hankkeisiin voisi suhtautua huvittuneesti, mutta valitettavasti jokainen niistä maksaa ja kaiken lisäksi hallitus on tosissaan. Onko hallitukselle mieluisampaa, että ihminen menee kävellen Kelaan kuin autolla töihin?
Purra huomauttaa, että ilmastotoimissa muutkin kuin vain autoilijat ovat joutumassa yhä suurempaan maksajan rooliin.
&#8211; Lisää maksettavaa tulee myös asumiseen, lämmittämiseen, öljy- ja kaukolämpöön. Keskimääräisessä kerrostaloasunnossa kaukolämpölasku nousee 180 euroa, rivitaloasunnossa 240 euroa ja omakotitalossa 432 euroa vuodessa.
Uutisotsikot ylittyivät, kun kävi ilmi, että helsinkiläisten kaukolämpölasku nousee neljänneksellä, suurimpana syynä tietenkin ilmastopolitiikka, kuten erityisen kalliit päästöoikeudet.
&#8211; Uutisotsikoita ei sen sijaan tullut siitä, että perussuomalaisten silloinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoi tulevista korotuksista jo ennen eduskuntavaaleja vuonna 2019, mutta Helsingin energiayhtiö kielsi asian. Helenistä väitettiin, että ”Ei ole odotettavissa, että kivihiilestä luopumisella olisi sähkön hintaan merkitystä, koska kivihiili on markkinoilla jo aika marginaalinen polttoaine”. Tästä tietenkin seurasi jälleen perussuomalaisten armoton myllytys mediassa. Kuinka me huiputamme ja maalaamme turhia piruja seinille hintojen korotuksista.
Energiaköyhyys yleistyy Suomessa
Purra sanoo, että lämmittämisen tämänhetkiset ja tulevat hinnankorotukset tulevat vaikuttamaan sekä vuokratasoon että omistusasujien käytettävissä oleviin tuloihin.
Kustannukset siirtyvät osin suoraan asumistukimenoihin eli veronmaksaja maksaa tämänkin kunnianhimon moninkertaisesti. Myös Suomessa energiaköyhyydestä tulee entistä yleisempää.
&#8211; Energiasta riittää uutisotsikoita myös muuten, sillä kyse on lähestyvästä energiakriisistä. Fossiilisen polttoaineen hinnat ovat nousseet myös, koska korvausinvestointeja ei kannata tehdä, ennen kuin on olemassa selvä vaihtoehto. Lainsäädäntö on liian nopeaa ja kunnianhimo kovaa. Käytäntö ja markkinat eivät kykene seuraamaan. Euroopan laajuinen päästökauppa ajaa ilmastoverojen kanssa energian hinnan pilviin, ja teollista tuotantoa karkaa Euroopan ulkopuolelle. Samalla päästöt kasvavat, eivät vähene.
Pohjoismaissa pörssisähkön hinta nousi viime viikolla ennätyskorkealle, ja samaa todistetaan muualla Euroopassa.
&#8211; Myös kaasun hinta on noussut kaikkialla Euroopassa. Italialaisia uhkaa 40 prosentin sähkölaskun korotus. Tässä mukaan kuvaan astuukin EU:n uuden ilmastopaketin kaavailema ilmastorahasto, joka on sosiaalipoliittinen ylikansallinen väline. Siinä tarkoitus on, että paremmin toimeen tulevat unionikansalaiset, eli esimerkiksi suomalaiset, maksavat ilmastotoimista vielä enemmän kärsivien, kuten italialaisten, laskuja. Suomalaiset autoilun ja asumisen hintojen kanssa tuskailevat eivät tule saamaan kuin lisää maksettavaa. Ranskassa presidentti Macron on tuskaillut keltaliivien vaatimusten kanssa – ja tähän näppäränä ratkaisuna onkin löytymässä ylikansalliset ilmastokompensaatiot.
Ilmastonmuutoksesta saarnaajat yleensä itse hyväosaisia
Purra huomauttaa, että kovimpaan ääneen ilmastonmuutoksesta puhuvat ovat yleensä itse hyväosaisia, joiden pitäisikin kohdistaa merkittävimmät toimet omien päästöjensä hillitsemiseen.
&#8211; Myös Suomessa tilastollinen realiteetti on, että parhaiten ansaitseva kymmenys aiheuttaa 2,6-kertaiset kasvihuonekaasupäästöt suhteessa ansioiden pienimpään kymmenykseen. Jos jokaisen suomalaisen pitäisi puolittaa nykypäästönsä, ei pienituloisimmille jäisi elämisen edellytyksiä.
&#8211; Pahimmillaan ilmastotoimien kiihdyttämässä energiakriisissä on kyse siitä, että sähkö loppuu. Joka tapauksessa on selvää, että fossiilisista polttoaineista luopuminen ei ole niin helppoa kuin esitetään. Esimerkiksi Saksassa kivihiili on noussut sähkön päätuotantokeinoksi tuulivoiman osuuden samalla romahdettua. Kivihiilen osuus sähköntuotannosta nousi alkuvuonna 27:een prosenttiin. Tuulivoiman romahdus johtui todennäköisesti yksinkertaisesti tuulettomasta säästä. Suomessakaan kestävä energiapolitiikka ei voi perustua toiveeseen leudosta ja tuulisesta talvesta.
Purra sanoo, että ilmastopoliittiset toimet vaikuttavat myös Suomen kilpailukykyyn ja teollisuuden edellytyksiin toimia. Laskelmat siitä, missä kannattaa pyörittää tuotantoa, ovat tarkkoja.
&#8211; Riskiarvioissa huomioidaan maiden poliittisia suunnitelmia. Suomessa energia-alalta on kuultu toive, että tukien sijaan tarvitaan vakaa toimintaympäristö sekä johdonmukainen ja pitkälle ulottuva näkymä. Hiilivuoden torjuminen on järkevää paitsi talouden ja hyvinvoinnin myös ilmaston kannalta. Olisi tärkeää, että suomalaista kansalaista ja yrittäjää ei kurjisteta enempää, vaan Suomi keskittyisi viemään ilmastoystävällistä osaamista ja teknologiaa maihin, joissa hiilidioksiditonnien vähentäminen on edullisempaa ja oleellisempaa.
Hallituksen tavoitteista ei lisäarvoa teollisuudelle
Perussuomalaisten puheenjohtaja Purra pitää selvänä, että maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka on nostanut maariskin Suomessa korkeammalle kuin kilpailijamaissa eikä teollisuus saa mitään lisäarvoa hallituksen huikeista tavoitteista.
&#8211; Kustannuskilpailukyky kärsii. Vihreälle puolelle syntyvät teknologian ja ilmasto-osaamisen työpaikat eivät lukumäärältään taikka tuotokseltaan kykene korvaamaan menetettyjä. Hallitus puhuu mielellään ilmastopolitiikan aikaansaamista työpaikoista ja kasvusta, mutta tämäkään mediaseksikkyys ei riitä tosiasioita kumoamaan. Kolikolla on aina kaksi puolta.
&#8211; Perussuomalaisten ilmastosanoma pyrkii tuomaan ilmastokeskusteluun suhteellisuudentajua. Suomesta karkaava teollisuus ei vähennä globaaleja päästöjä, se lisää niitä. On välttämätöntä huomioida kauppapolitiikka kokonaisuudessaan, hyödykkeiden ja raaka-aineiden virrat, kuluttamisen rakenne ja kehittyvien maiden muutokset.
Perussuomalaiset puolustaa kansalaisen toimeentuloa ja veronmaksajan asemaa. Purra linjaa, että kokonaisveroasteemme on jo nyt huippukorkea eikä sitä voi nostaa enempää ilmastotoimilla.
&#8211; On aivan välttämätöntä puhua rahasta. Hallituksen maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka lisää kansalaisen kustannuksia, kiristää verotusta ja lisää velkaa. Samalla se lisää kustannuksia monenlaisille yrityksille, jotka eivät ole saamapuolella vihreässä siirtymässä.
&#8211; Näiden suurten asioiden rinnalla kritisoimme jatkossakin ilmastoahdistuksen aktiivista lietsomista ja lasten hyväksikäyttöä vihreässä propagandassa, maataloustuottajiin, metsänomistajiin tai yleensä yksilöiden valintoihin kohdistuvia syyllistämistoimenpiteitä, ja sitä koko valtaisaa identiteettipoliittista arsenaalia, joka ilmastokeskustelussa on käytössä.

Hallitus edistää ruuhkamaksuja ja suunnittelee työpysäköinnin verottamista – ”Kaikkia autoilijoita koskeva työntekemisen sakkovero, joka erityisesti kohdistuisi pieni- ja keskituloisiin”

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purran mukaan useista puolueista on alkanut kuulua kriittisiä äänenpainoja koskien ilmastopolitiikkaa.

&#8211; Kokoomuksessa kuulutetaan ilmastorealismia, keskustassa puolustetaan autoja ja lihansyöntiä, ydinvoima saa kannatusta kaikissa puolueissa, ilmastolapsi Thunbergin vetämää ristiretkeä arvostellaan, puolustetaan ihmisen omia valintoja ja päätäntävaltaa ja niin edelleen, Riikka Purra kertoo.
Myös mediassa on alkanut esiintyä kritiikkiä ja kyseenalaistamista.
&#8211; Avaanpa minkä tahansa maakuntalehden, löydän sieltä vähintään yhden jutun, joka ottaa kantaa ilmastopolitiikan ylilyönteihin, vihreän pakkovallan huvittavuuksiin tai tarjoaa muuten lisää maalaisjärkeä äärikeskusteluun.
Kääntyneitä takkeja ja persun pelkoa
Purran mukaan poliitikot ja media heijastelevat kansan ajatuksia, ja ihmisistä on tullut kriittisempiä. Poliitikot tarvitsevat ääniä ja suosiota, media klikkejä, suosiota ja rahaa.
&#8211; Mutta onko lisääntyneen ilmastopolitiikan kritiikin takana oikeasti mitään muuta kuin tämä – ja perussuomalaisten pelko?
Purra muistuttaa, että koko viime vaalikauden loppupuoli puhuttiin ilmastosta.
&#8211; Media ja poliittiset kilpailijamme kuvittelivat jo hyvissä ajoin ennen vaaleja keksineensä oivan strategian, jolla perussuomalaiset saadaan pois pelistä ja epäonnistumaan vaaleissa: puhutaan ilmastosta, josta persuilla ei kuulemma ole mitään sanottavaa.
Lehtijutut ja pääkirjoitukset toisensa perään kuuluttivat, kuinka ilmastonmuutos on vaalien tärkein teema.
&#8211; Epäilemättä se yksi tärkeimmistä olikin, mutta muiden ikäväksi strategia ei toiminutkaan, kuten oli suunniteltu, sillä myös perussuomalaisille ilmastopolitiikasta tuli yksi vaalien tärkeimmistä teemoista. Erosimme näkemyksissämme ja tavoitteissamme täydellisesti kaikista muista puolueista, Purra sanoo.
Todellisuudesta irronnut ilmastotyöryhmä
Pääministeri Juha Sipilä kutsui vuosi sitten eduskuntapuolueet yhteen tarkoituksenaan pohtia keinoja ilmastonmuutoksen torjuntaan.
&#8211; Oikeastaan heti alusta saakka näytti selvältä, että perussuomalaiset eivät voi yhtyä ryhmän linjauksiin – niin uskomattoman utopistisia ne olivat. Ja täysin vailla hintalappua. Prosentuaalisiin ylätason tavoitteisiin on poliittisesti helppo yhtyä juuri tällaisissa kokoonpanoissa, joiden ei tarvitse käsitellä euroja tai miettiä, keneltä otetaan, Purra muistelee.
Kunnianhimon taso oli ilmastotyöryhmässä merkittävästi EU:n tasoa korkeammalla.
&#8211; Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki puolueet julistivat täysin sokeaa ja pidäkkeetöntä vihreää ilmastonmuutoksen vastaista ilosanomaa. En muista perussuomalaisten kantojen saaneen minkäänlaista tukea keskustalta tai kokoomukselta – päinvastoin nämä puolueet eivät näkemyksissään eronneet vihreistä, vasemmistosta tai demareista, Purra sanoo.
Ilmasto ei parane, mutta veronmaksaja kärsii
Perussuomalaiset on koko ajan pyrkinyt tuomaan ilmastokeskusteluun suhteellisuudentajua. Puolue on muistuttanut, että Suomesta karkaava teollisuus ei vähennä globaaleja päästöjä. On välttämätöntä huomioida kauppapolitiikka kokonaisuudessaan, hyödykkeiden ja raaka-aineiden virrat, kuluttamisen rakenne ja kehittyvien maiden muutokset.
Tavallisen ihmisen toimeentulo ei saa heikentyä.
&#8211; Muut puolueet ovat innokkaasti esittämässä suomalaisille kalliiksi käyviä kauniilta kuulostavia toimenpiteitä, joilla ei ole vaikutusta edes EU:n päästöjen vähentämiseen, puhumattakaan koko maapallon.
&#8211; Suurten asioiden rinnalla olemme kritisoineet todellisuudesta irronneita sähköautotavoitteita, yksilöiden valintoihin kohdistuneita syyllistämistoimenpiteitä, lasten hyväksikäyttöä ilmastopropagandassa ja sitä koko valtaisaa identiteetti- ja imagopoliittista arsenaalia, jolla globaaliin ilmastonmuutokseen on Suomessa reagoitu, Purra kertoo.
PS ainoa johdonmukainen puolue
Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka ei sitoutunut ilmastotyöryhmän linjauksiin.
&#8211; Lähdimme neuvotteluista pois emmekä allekirjoittaneet sitoumusta. Joulukuussa 2018 puoluehallituksemme linjasi, että Suomen ei pidä tehdä päästövähennyksiä enempää eikä nopeammin kuin muut EU-maat.
&#8211; Nyt isoja muutoksia kannanotoissaan tehneet puolueet eivät ole mitään muuta kuin peloissaan perussuomalaisen linjan onnistumisesta ja kasvavasta kannatuksestamme. Surkuhupaisaa opportunismia, joka tuskin nostaa takinkääntäjien kannatusta yhtään minnekään, Purra uskoo.

suhteellisuudentaju

Valtiovarainministeri Purra budjetista: Hallitus turvaa suomalaisten tulevaisuutta

Vasemmisto lietsoo joukkoja poliittisiin lakkoihin, hallitus peräänkuuluttaa suhteellisuudentajua: Käy kalliiksi yhteiskunnalle

Purra muistutti överin ilmastopolitiikan karuista seurauksista – ympäristöministeri Ohisalolle ei kelpaa Nasan tutkimus, joka osoittaa Suomen jo olevan hiilinielu

Purra: Poliitikko, joka puhuu ylevästi ihmisoikeuksista ei ole äänesi arvoinen

Yhä useampi pulassa nousevien elinkustannusten kanssa: Suomalaisten selkä uhkaa katketa – ”Sinivalkoinen siirtymä on välttämätön”

Elinkustannukset karkaavat käsistä, veronmaksajien rahat valuvat unelmahöttöön – Purra: ”Elämme vihreää päiväunta, jota kokoomus ja hallitus kannattavat”

Purra: Vain yksi puolue puolustaa veronmaksajaa, yrittäjää, teollisuutta, autoilijaa, metsänomistajaa, maalla asujaa ja ruoantuottajaa ilmastokurjistamiselta

Hallitus edistää ruuhkamaksuja ja suunnittelee työpysäköinnin verottamista – ”Kaikkia autoilijoita koskeva työntekemisen sakkovero, joka erityisesti kohdistuisi pieni- ja keskituloisiin”

Perussuomalaiset on ilmastopolitiikassakin johdonmukainen – Purra: Muut puolueet sitoutuivat ilmastotyöryhmän äärivihreisiin tavoitteisiin

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025