Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

sukupuolierot

Professori: Jaettu inho länttä kohtaan yhdistää woke-liikkeen ja islamistit

Neurotieteilijät ovat löytäneet uutta näyttöä naisen ja miehen aivojen eroista.

Tuloksista raportoi arvostettu tiedejulkaisu PNAS (Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America) helmikuun numerossaan.
&#8211; Sukupuolella on merkittävä rooli aivojen kehityksessä, ikääntymisessä sekä siinä, miten psykiatriset ja neurologiset häiriöt ilmenevät, kirjoittavat tutkijat Srikanth Ryali ja Yuan Zhang ryhmineen artikkelinsa <a href="https://www.pnas.org/doi/abs/10.1073/pnas.2310012121">tiivistelmässä</a>.
Tekemällään tutkimuksella he haastavat käsityksen sukupuolesta ja sukupuoliominaisuuksista &#8221;jatkumona.&#8221;
Aivojen sukupuolieroja etsitty ennenkin
Sukupuolierot aivojen rakenteissa ja toiminnassa ja näiden erojen vaikutus käyttäytymiseen on kiinnostanut eri tieteenalojen tutkijoita aiemminkin, mutta tutkimusnäyttö ei aina ole ollut riittävän vakuuttavaa.
Luonnontieteen periaatteitten mukaan kokeitten ja siten myös tulosten pitäisi olla toistettavissa, jotta johtopäätöksiä voidaan vetää. Toistokokeet eivät kuitenkaan aina ole sellaisenaan mahdollisia joko taloudellisista tai eettisistä syitä.
Koneäly onnistui löytämään eron
Ryali ja Zhang ryhmineen analysoivat tutkimusdatan tekoälyavusteisesti ns. syväoppivia malleja käyttäen ja onnistuivat menetelmällään saamaan toistettavia ja yleistettäviä tuloksia. Niitä voidaan soveltaa esimerkiksi aiempaa tarkempien bioilmaisimien kehittämiseen. Bioilmaisimia tarvitaan neurologisten ja psykiatristen häiriöiden diagnosoinnissa ja hoidossa.
PNAS on myös Suomen yliopisto- ja tutkijapiireissä tunnettu monitieteinen foorumi, jonka vertaisarviointikäytännöt tiedetään tiukoiksi. PNAS:ia julkaisee Yhdysvaltain kansallinen tiedeakatemia.
&nbsp;

Syväoppivat mallit löytävät sukupuolieroja aivoista

Perussuomalaiset on pitkään kritisoinut tieteen politisoitumista ja ideologioiden valtaa akateemisessa maailmassa. Aihe on ollut taajaan esillä myös kansainvälisessä keskustelussa viime aikoina. Nyt suomalainen yhteiskuntatieteilijä kirjoittaa Kanava-lehdessä yliopistojen sensuurimentaliteetista ja vaatii akateemista maailmaa korjaamaan ongelman sisältä päin.

“Maailmankuulu evoluutiobiologi ja tieteen kansantajuistaja Richard Dawkins sivaltaa tuoreessa Spectator-lehden artikkelissaan tuoreita yhteiskunnallisia trendioppeja”, kirjoitti <a href="https://stage.sudev.fi/maailmankuulu-evoluutiobiologi-richard-dawkins-tuomitsee-tieteen-politisoitumisen-ja-woke-kulttuurin-suomalaiset-vasemmistotieteilijat-puolestaan-yrittavat-edelleen-kiistaa-koko-ilmion/">Suomen Uutiset</a> huhtikuussa tänä vuonna.
Meillä keskustelu yliopistojen sensuurimentaliteetista on vasta lähtökuopissaan, Suomen Uutiset kertoi jutun lopussa. Koko ilmiö on tapana kiistää varsinkin siinä päässä ideologista janaa, joka on yliopistoissa vahvoilla.
<h4>Kritiikki leimattiin &#8221;sodanjulistukseksi&#8221;</h4>
Kohu alkoi, kun <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000007898507.html">Helsingin Sanomien</a> pääkirjoitus 3.4. otti kantaa tämän päivän yliopistomaailmaan ja intersektionaalisesta ideologiasta haettiin yhtäläisyyksiä 70-luvun taistolaiseen vastakulttuuriin. Pääkirjoituksessa todettiin, että mitä kauemmas tieteen ytimestä edetään yhteiskunnallisille, humanistisille ja taiteellisille aloille, sitä enemmän ideologia saa tilaa empirian sijaan.
Vasemmalle kallellaan olevat keskustelijat kokivat kirjoituksen yhteiskuntatieteen vähättelyksi. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Laura Nissin kutsui kirjoitusta ”pommiksi” ja ”sodanjulistukseksi.” Tuhannet peukuttavat sodanjulistusta.
<h4>Uusi pommi räjähti Kanava-lehdessä</h4>
Uusimman pommin pudotti nyt elokuussa <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kanava-akateemisen-maailman-ideologisuus-on-aito-ongelma-itsesensuuri-on-yleista-valtavirrasta-poikkeavia-syrjitaan/">Kanava-lehteen</a> kirjoittanut yhteiskuntatieteilijä, Wayne State Universityn sosiologian professori Jukka Savolainen. Otsikolla Akateemisen maailman ideologisuus on aito ongelma Savolainen kertasi Helsingin Sanomien pääkirjoituksesta syntynyttä kohua ja kyseenalaisti myytin, jonka mukaan puhe tieteen ideologisoitumisesta olisi vain tieteenvastainen sodanjulistus.
Yli 30 vuotta yhteiskuntatieteellistä tutkimusta niin Suomessa, Norjassa kuin Yhdysvalloissakin tehnyt Savolainen kirjoittaa, että kokemuksiensa valossa hänestä on päivänselvää, että “poliittisilla mieltymyksillä on liiallinen vaikutus alan tutkimuskirjallisuuteen”.
&#8221;Itsesensuuri on yleistä ja valtavirrasta poikkeavia näkökulmia syrjitään avoimesti&#8221;, Savolainen kirjoittaa.
Savolaisen mukaan esimerkkejä ideologisesta syrjinnästä ilmaantuu pelkästään Yhdysvalloissa tätä nykyä viikottain.
<h4>Kun tulokset eivät vastaa narratiivia</h4>
Tieteen kannalta huolestuttavinta on se, että tyypillisissä tapauksissa kriitikot eivät löydä tutkimuksista mitään vilppiä tai metodologista puutetta. Tulokset vain eivät vastaa edistyksellistä narratiivia, ja niitä voi käyttää poliittisessa keskustelussa “väärin”.
Esimerkiksi 2019 arvovaltainen PNAS-lehti julkaisi tutkimuksen, jossa havaittiin, että valkoihoisten poliisien osallistuminen ampumatilanteisiin ei ollut yhteydessä kuolonuhrin ihonväriin.
Asiallisen debatin jälkeen yli 800 yhteiskuntatieteilijää julkaisi adressin, jonka mukaan kyseinen tutkimus on “vaarallisesti harhaanjohtava”. Negatiivisen julkisuuden siivittämänä kirjoittajat päättivät vetää artikkelinsa pois, Savolainen kirjoittaa.
Savolaisen mukaan vastaavia tapauksia on ollut useampia. Kesäkuussa 2020 Society-lehti veti pois poleemisen artikkelin 550 tutkijan vaatimuksesta. Tällä kertaa kirjoittaja seisoi artikkelinsa takana. Kirjoitusta pidettiin rasistisena, koska siinä katsottiin, että kulttuuriset tekijät vaikuttavat ryhmien välisiin köyhyyseroihin enemmän kuin esimerkiksi rakenteellinen rasismi.
<h4>&#8221;Edistyksellistä&#8221; tutkimusta ei vedetä pois, vaikka menetelmissä olisi vikaa</h4>
Joissakin tapauksissa myös tutkimusten menetelmissä tai aineistoissa on parannettavaa, ja siihen kohdistuva kritiikki kuuluu tietenkin asiaan. Huomionarvoista Savolaisen mukaan onkin se, että vastaavilla menetelmillä tehtyjä tutkimuksia, jotka päätyivät vastakkaisiin lopputuloksiin, ei ole vedetty pois.
“Ainoastaan ‘konservatiivisiksi’ tai ‘oikeistolaisiksi’ leimattuihin tutkimuksiin reagoidaan tällä tavalla. Jos tutkimus kyseenalaistaa maailmankuvaa, jossa korostuu rasistinen tai sukupuoleen perustuva syrjintä, tutkijayhteisö suuttuu ja ryhtyy sensuroimaan tutkimusta eikä osallistu keskusteluun tieteen pelisääntöjen mukaisesti, niin kuin pitäisi.”
Suomen Uutiset osoitti keväisessä jutussaan erilaisiin esimerkkeihin maailmalta ja Suomesta viitaten, että tiedemaailman politisoituminen on ilmiö, jonka suhteen Suomen haasteena on, että poliittisesti motivoituneet tutkijat näyttävät potevan vielä henkistä kieltämisvaihetta.
<h4>Suomalaiset tutkijat kieltävät ilmiön julkisesti, mutta tunnustavat sen anonyymisti</h4>
Vaikka suomalaiset tutkijat julkisesti kieltäisivät koko sensuuri-ilmiön olemassaolon, anonyymeinä he ovat raportoineet siitä jo yli kymmenen vuotta sitten.
Savolainen viittaa kriminologian professori Janne Kivivuoren <a href="https://www.julkari.fi/handle/10024/100639">artikkeliin</a> Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä vuonna 2007. Kivivuori haastatteli tutkijoita, joilla oli evoluutiopsykologisia näkökulmia sellaisiin tulenarkoihin aiheisiin kuin esimerkiksi seksuaalisuus tai sukupuolten väliset erot.
Yksi Kivivuoren haastateltavista kuvasi, kuinka sosiaalitieteellisen lehden päätoimittaja painosti häntä poistamaan käsikirjoituksesta lauseen, jossa viitattiin biologisiin eroihin miesten ja naisten seksuaalisuudessa:
“Sähän olet sosiologi, kyllä sun pitää ymmärtää!”
<h4>Ei tervehditä, leimataan hulluksi, häiritään nimettömästi</h4>
Savolainen kirjoittaa, että useat haastateltavat kuvasivat kokemuksiaan yhteisön ulkopuolelle sulkemisesta: ei tervehditty, lakattiin juttelemasta, leimattiin hulluksi ja jotkut saivat osakseen nimetöntä häirintää.
Savolaisen tulkinta Kivivuoren tutkimuksesta on, että kotimainen tiedeyhteisö ei katso hyvällä intellektuaalisia virtauksia, jotka kyseenalaistavat vallitsevaa ideologiaa tai edes näyttävät olevan sen kanssa ristiriidassa.
Savolaisen mukaan tulokset ovat niin huolestuttavia, että vastaavia tutkimuksia olisi syytä tehdä enemmän. Monet opiskelijat oppivat kaihtamaan vääränlaisia kysymyksiä ja selitysmalleja ja lahjakkaat toisinajattelijat hakeutuvat yhteiskunta- ja ihmistieteistä muille aloille ahdistavan ilmapiirin takia, Savolainen pelkää.
<h4>Tiedeyhteisön pitää tehdä puhdistuksensa itse</h4>
Korruptoitunutta tiedeyhteisöä on vaikea korjata ulkoa päin. Jos vaikka perussuomalaisten johtama oikeistolainen hallitus haluaisi puhdistaa vasemmistolaisen ideologian yliopistoista, ja palauttaa tieteen objektiivisuuden ihanteet voimaan akateemisessa maailmassa, se joutuisi tieteen vapautta puolustaessaan itse loukkaamaan akateemista vapautta. Voi vain toivoa, että tiedeinstituutiot pystyisivät itse korjaamaan itseään.
Savolainen näkee asian kirjoituksessaan melko lailla samalla tavalla.
“En pidä mahdottomana, että tulevaisuudessa oikeistopopulistinen hallitus voisi Suomessakin puuttua akateemisen maailman ylilyönteihin. Olisi parempi, että tiedeyhteisö pyrkisi moniarvoisuuteen itse, ilman ulkopuolista väliintuloa.&#8221;
&nbsp;
&nbsp;

Nyt se on virallista: suomalainen yhteiskuntatieteilijä tunnustaa akateemisen maailman politisoitumisen – ”väärää” mieltä olevia ei tervehditä, leimataan hulluksi, häiritään nimettömästi

Miksi hyväpalkkaisilla matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla on enemmän miehiä kuin naisia? Miksi naiset hakeutuvat useammin hoitoaloille? Tähän kysymykseen on etsitty vastausta syrjinnästä ja sukupuolirooleista, mutta niin kutsuttu pohjoismainen tasa-arvoparadoksi puhuu tätä uskomusta vastaan: työmarkkinat ovat eniten sukupuolen mukaan eriytyneet niissä maissa, missä miesten ja naisten tasa-arvo ja sukupuoliroolien kyseenalaistaminen on viety pisimmälle. Tiedetoimittaja Marko Hamilo arvioi ruotsalaisen aivotutkijan uutuuskirjan, joka selittää, mistä erot todellisuudessa johtuvat.

Ruotsalainen aivotutkija, Linköpingin yliopiston professori Markus Heilig kertoo suomennetussa uutuuskirjassaan <a href="https://atena.fi/naisen-aivot-miehen-aivot">Naisen aivot, miehen aivot</a>, miksi miehet ja naiset ajattelevat ja tuntevat keskimäärin hieman eri tavalla.
Feministiksi julistautuva (voiko Ruotsissa sosiaalista ja ammatillista itsemurhaa tekemättä muuta ollakaan) Heilig väittää, että kaikki erot eivät johdu sosiaalisesta ympäristöstä vaan osa selittyy aivojen rakenteesta, joka taas seuraa biologista kehitysohjelmaa.
Psykologiatieteen kehitystä seuranneelle Heiligillä ei ole mitään erityisen uutta annettavaa. Sen sijaan erikoista on se, että hän uskaltaa ruotsalaisena intellektuellina pohtia yleistajuisesti, miten poikien ja tyttöjen luonnolliset eroavaisuudet tulisi ottaa huomioon tasa-arvoisuuden edistämisessä.
Tuorein aivotutkimus tarjoaa Heiligin mukaan lopultakin mahdollisuuden verrata miesten ja naisten aivoja. Vaikka aivojen rakenteen kannalta merkittäviä eroja ei löydykään, aivojen hermosoluyhteydet ovat erilaiset.
Heilig kuvaa, miten yksi geeni sukupuolikromosomi Y:ssä saa aikaan hormonaalisten tapahtumien ketjun, joka johtaa normaalitapauksissa sekä anatomisiin että psykologisiin eroihin poikien ja tyttöjen, miesten ja naisten välillä.
<h4>Aivoissa on kuin onkin eroja</h4>
Osa näistä eroista on &#8221;binäärisiä&#8221;, eli feminiinisinkin mies on maskuliinisempi kuin maskuliinisin nainen. Tyypillisempää kuitenkin on, että erot ovat tilastollisia: monet ominaisuudet jakautuvat sekä miesten että naisten ryhmien sisällä kellokäyrän malliin, ja miesten ja naisten välillä on paljon päällekkäisyyttä. Keskimääräinen mies kuitenkin poikkeaa hieman keskimääräisestä naisesta, ja ääripäissä erot korostuvat.
Miehet ovat keskimäärin pitempiä kuin naiset, vaikka pitkät naiset ovat lyhyitä miehiä pitempiä. Kaikkein pisimpien ihmisten joukko koostuu kuitenkin käytännössä yksinomaan miehistä. Sama pätee esimerkiksi ylävartalon lihasmassaan &#8211; ja -voimaan sekä sellaisiin henkisiin ominaisuuksiin kuin kiinnostuksen suuntautumiseen ennemminkin asioihin (miehille tyypillisempää) kuin ihmisiin (naisille tyypillisempää.
Genetiikkaa tuntematon maallikko voi ihmetellä, miten Y-kromosomin yksi ainoa SRY-geeni voi vaikuttaa niin moneen ominaisuuteen, kun sukupuolikromosomeja lukuunottamatta molemmilla sukupuolilla on samat geenit. Genetiikassa on kuitenkin aivan tavallista, että yksi geeni voi säädellä muiden geenien aktiivisuutta, mikä mahdollistaa sukupuolierot niin aivoissa kuin kaulasta alaspäinkin. SRY-geeni laukaisee alkion ja sikiön kehityksen pojaksi, ilman sitä kasvaa tyttö.
Aivoista ei pitkään aikaan löydetty mitään anatomista eroa, ja monet edistykselliset ehtivätkin jo julistaa, että miehet ja naiset ovat aivoiltaan samanlaiset. Heiligin mukaan tällainen neuroanatominen ajattelu on liian yksinkertaista: jo kauan on tiedetty, että miehen aivot ovat suuremmat kuin naisen aivot &#8211; jos se riittäisi todisteeksi miesten ja naisten eroista, muuta todistusaineistoa ei tarvittaisikaan.
Aivojen rakenteesta on kuitenkin viime aikoina löydetty myös pikkuruinen tumake SDN eli seksuaalisesti dimorfinen tumake. Se on keskellä väliaivojen pohjaa hypotalamuksen preoptisella alueella sijaitseva alue, joka kehittyy sikiöaikana sukupuoli­ hormonien vaikutuksesta maskuliiniseksi tai feminiiniseksi. Tumakkeella näyttää olevan merkittävä vaikutus sukupuolisidonnaiseen seksuaalikäyttäytymiseen Heilig selittää.
Vielä merkittävämpiä eroja aivoista kuitenkin löytyy eri aivoalueiden yhteyksiä tutkittaessa. Hermoverkkojan yhteyskarttoja on ollut mahdollista tutkia paljon lyhyemmän aikaa kuin aivojen eri osien anatomiaa.
Lukija vakuuttuu siitä, että puheet miesten ja naisten samanlaisista aivoista ovat vain feminististä propagandaa. Mutta ei mitä tahansa feminististä propagandaa, vaan samankaltaisuusfemististä propagandaa. Heilig tekee erottelun sosiaalis-kulttuurisen feminismin (likhetsfeminism, samankaltaisuusfeminismi) ja essentialistisen feminismin (särhetsfeminism) välille.
<h4>Aivojen erot selittyvät evoluutiolla</h4>
Heilig muistuttaa hieman Toronton yliopiston psykologian professoria Jordan B. Petersonia siinä, että molemmat kannattavat hyvin selväsanaisesti naisten ja miesten yksilöllistä oikeutta tavoitella elämässään haluamiaan asioita. Molemmat selittävät biologisilla eroilla sen, että kun kaikilla on vapaus valita haluamansa koulutusala ja ammatti, miehet ja naiset tekevät keskimäärin hieman eri valintoja.
Tämä Petersonin kertaama tutkimustulos, johon <a href="https://stage.sudev.fi/tutkimus-osoittaa-etta-miehet-naiset-erilaisia-voiko-luottaa/">Suomen Uutiset</a> viittasi aiemmin, on toistunut systemaattisesti tutkimuksesta toiseen.
Heilig on Petersonin linjoilla siinäkin, että molemmille evoluutio on psykologisten kysymysten ehdottoman tärkeä viitekehys. Emme voi ymmärtää ihmisluontoa ymmärtämättä, millaisissa olosuhteissa oma lajimme Afrikassa kehittyi.
&#8211; Naiset ja miehet ovat evoluution myötä erilaistuneet täydentämään toisiaan, mikä on järjestänyt myös aivot toimimaan eri tavoitteiden pohjalta, Heilig väittää.
<h4>Ensin Heilig puolustaa rohkeasti individualismia&#8230;</h4>
Tästä kaikesta herää kuitenkin Heiligillekin huoli: Jos nostetaan esiin aivojen sukupuolierot, eikö se johda sukupuolten erilaiseen kohteluun? Lisääkö tämä keskustelu ennakkoasenteita ja yleistyksiä miesten ja naisten ominaisuuksista?
Heiligin mukaan tasa-arvossa on nimenomaan kysymys siitä, miten voidaan varmistaa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet täysipainoiseen elämään. Mikäli biologisia perusteita ei tunneta, voivat valintojen vaikutukset eri sukupuoliin olla hyvinkin erilaiset.
Tietyt tilanteet voivat vaatia miesten ja naisten keskimääräisten erojen huomioimista, Heilig kirjoittaa. Esimerkiksi sydäninfarktin oireet ovat naisilla erilaiset kuin miehillä, ja pojilla aivojen otsalohkon kehittyminen on hitaampaa kuin tytöillä.
&#8211; Humanistisen ajattelun mukaan kaikki ihmiset ansaitsevat tasavertaisen kohtelun. Jotta esimerkkitapauksissa vältyttäisiin epäoikeudenmukaisuuksilta, humanistisen ajattelun mukaan täytyisi siis korostaa sukupuolieroja. Lääkäreiden koulutuksessa olisi varmistettava, että he tietävät miesten ja naisten sydäninfarktioireiden erot ja osaavat tunnistaa ne. Myös luokkahuoneet olisi todennäköisesti muutettava rauhallisemmiksi ja varmistettava, että poikien akateeminen menestys ei riipu siitä, jaksavatko he istua 45 minuuttia paikallaan.
Poikien aivot nimittäin kehittyvät aivotutkimuksen mukaan murrosiässä hitaammin kuin tyttöjen, vaikka heidän potentiaalinsa olisi sama tai parempi kuin tyttöjen. Pahimmillaan pojat jäävät jo yläkoulussa opetuksesta jälkeen, eivät pääse jatko-opintoihin ja syrjäytyvät työelämästä.
<h4>&#8230; mutta kompastuu lopulta poliittiseen korrektiuteen</h4>
Naisen aivot, miehen aivot on jyrkässä ristiriidassa sen liberaalin narratiivin kanssa, jonka mukaan miehet ja naiset ovat pohjimmiltaan samanlaisia, ja kaiken pahan alku on sukupuoliroolit ja niiden ruokkima niin kutsuttu toksinen maskuliinisuus. Kirjaa voi hyvin suositella vaikkapa lakkiaislahjaksi ylioppilaalle, joka on lukiossa oppinut toistelemaan valtavirtamediasta tuttua samanlaisuusfeminismin mantraa.
Moni kirjoittaja turvautuu eräänlaiseen vapaudu vankilasta -korttiin esittäessään poliittisesti epäkorrekteja väitteitä. Humanitaarisen maahanmuuton kriitikko saattaa suorastaan ylikorostaa parhaan mahdollisen työperäisen maahanmuuton hyödyllisyyttä välttääkseen rasistin leimaa. Ilmeisesti jostakin tällaisesta syystä myös Heilig unohtaa tieteellisen psykologian, ryhtyy viiden pennin keittiöpsykologiksi ja analysoi, miksi &#8221;kouluttamattomat miehet&#8221; äänestävät &#8221;populisteja&#8221;:
&#8211; Kehitys menee menojaan, mutta kouluttamattomat miehet istuvat baareissa, katsovat jalkapalloa ja ihmettelevät, minne unelma keskiluokkaisesta elämästä katosi. Ilman vakaita tuloja he eivät ole erityisen houkuttelevia parisuhdemarkkinoilla. Yhä useampi heistä elää köyhyydessä niin aineellisesti kuin tunne-elämältäänkin. Monet jäävät kokonaan ilman omaa perhettä ja lapsia. Heistä tulee katkeria ja vihaisia. Kaikki on meksikolaisten syytä – tai muslimien, tai naisten, Heilig julistaa.
&#8211; Ennen kuin ehdit sanoa ääneen &#8217;tasa-arvo&#8217;, he ovat jo valinneet Donald Trumpin maailman mahtavimpaan virkaan, auttaneet Ruotsidemokraatteja nousemaan toiseksi suurimmaksi puolueeksi yhdessä maailman edistyksellisimmässä maassa ja ladanneet haulikkonsa, Heilig lataa.
Eipä siis yllätys, että <a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006029521.html?fbclid=IwAR25pevy2-L67yqWMDNBn5IISDbKGgkyRLF6hkNECHFxGBZGy1a8yiYix7o">Helsingin Sanomat</a> tarttui Heiligin kirjan arviossa siihen ainoaan asiaan, joka tukee lehden liberaalia agendaa &#8211; vaikka tässä kohtaa Heilig oli jo täysin luopunut asiantuntijaroolistaan, joko pelastaakseen maineensa tai tehdäkseen politiikkaa.
Hesarin rimanalitusotsikko oli: Poikien aivot kehittyvät hitaammin kuin tyttöjen, ja se on yksi syy populismin nousuun, sanoo ruotsalainen aivotutkija.

Nyt sen todistaa aivotutkimuskin – miehet ja naiset ovat luonnostaan psykologisesti erilaisia

Psykologiset sukupuolierot ovat biologista todellisuutta eivätkä vain sosiaalisia konstruktioita tai stereotypioita. Tähän tulokseen on päätynyt akateeminen persoonallisuus- ja sosiaalipsykologia. Mutta voimmeko luottaa tuloksiin? Toronton yliopiston psykologian professori Jordan B. Petersonin mukaan sitä vaaraa ei ole, että tutkijoilla olisi konservatiivisia ennakkoluuloja &#8211; koska käytännöllisesti katsottuna kaikki näiden alojen tutkijat ovat poliittisesti kalleellaan vasemmalle.
&#8211; Kuinka voi tietää, voitko luottaa toisen arvioon tosiasioista? Fakta on jotain, joka tulee esiin ideologisista olettamuksista riippumatta, Peterson selittää <a href="https://youtu.be/WT0mbNvaT6Y?t=515">Youtubessa</a> julkaistussa keskustelussa konservatiivisen poliittisen kommentaattorin Ben Shapiron kanssa.
On yleisesti tunnettua, että ihmis- ja yhteiskuntatieteet ovat vahvasti kallistuneet vasemmalle, Peterson toteaa. Ilmiöstä on olemassa akateemista <a href="https://www.cambridge.org/core/journals/behavioral-and-brain-sciences/article/political-diversity-will-improve-social-psychological-science-1/A54AD4878AED1AFC8BA6AF54A890149F">tutkimusta</a>, jota <a href="https://stage.sudev.fi/nyt-se-on-tutkittu-journalistiyliopistot-lapikotaisin-punavihreita/">Suomen Uutiset</a> on käsitellyt aiemmin.
&#8211; Kuten [moraalipsykologiaa tutkinut sosiaalipsykologi] Jonathan Haidt on todennut, persoonallisuus- ja sosiaalipsykologian tutkijoiden joukossa ei ole konservatiiveja, tai jos on, niin häviävän vähän, Peterson väittää.
&#8211; Jos tällä tutkimusalueella on ennakkoasenne, se on kerta kaikkiaan ja kiistattomasti vasemmistolainen vinouma, Peterson painottaa.
Petersonin mukaan kunnollinen tutkija joutuu taistelemaan tätä omaa ennakkoasennettaan vastaan. Ja vasemmistolaisten persoonallisuus- ja sosiaalipsykologien joukossa oli kunnollisia tutkijoita.
&#8211; Juuri nämä tutkijat keräsivät aineiston, joka osoitti että sukupuolierot eivät ainoastaan ole todellisia vaan myös suuremmat tasa-arvoisissa yhteiskunnissa. Ideologinen oletus oli, että kun teet yhteiskunnasta tasa-arvoisen, miehistä ja naisista tulee enemmän tai vähemmän samanlaisia, Peterson kuvailee edistyksellisten tutkijoiden taustaoletuksia.
&#8211; Ei. Heistä tulee erilaisempia. Ohhoh. Tämäpä vasta on jotakin, Peterson kuvailee sitä, miten tutkijat kokivat, kun data haastoi heidän ennakko-oletuksensa.
Kuten <a href="https://stage.sudev.fi/mita-tasa-arvoisempi-yhteiskunta-sita-eriytyneemmat-tyomarkkinat/">Suomen Uutiset raportoi</a>, tänäkin vuonna uusi tutkimus on vahvistanut jälleen kerran, että sukupuolen mukaan eriytyneimmät työmarkkinat ovat maissa, joissa kulttuuri on kaikkein tasa-arvoisin.
Otsikkoa muutettu 16.5.2018 klo 11:02.

Jordan Peterson: toisin kuin vasemmalle kallellaan olevat yhteiskuntatieteilijät väittävät, tasa-arvoistumiskehitys tekee miehistä ja naisista entistä erilaisempia

Poliittinen korrektius sukupuoleen liittyvissä kysymyksissä on saavuttamassa lakipisteensä. On vaikea kuvitella, miten tätä voisi enää ylittää: Britanniassa Derbyshiren poliisien mieskuoroa vaaditaan ottamaan naisia jäsenikseen, Yhdysvalloissa taas Bostonin maratonilla saa kilpailla naisten sarjassa, vaikka olisi mies.

<a href="https://www.thetimes.co.uk/edition/news/derbyshire-constabulary-male-voice-choir-is-told-it-must-let-women-join-70mr0zb9f">The Times</a> kirjoittaa, miten tasa-arvovaatimukset ovat avanneet entisiä herrakerhoja, kuten golf-klubeja myös naisille. Nyt Derbyshiren poliisien mieskuoro joutuu ottamaan jäsenikseen naisia, tai se menettää 60 vuotta säilyneen kytköksen poliisilaitokseen.
Vaatimuksen taustalla on viime vuonna tehtävässään aloittanut alueen poliisipäällikkö Peter Goodman. Sekakuoron perustaminen kestäisi vuosia, joten kuoro päätti uudelleennimetä itsensä myöhemmin tänä vuonna Derbyshiren mieskuoroksi.
Kuoron puheenjohtaja Kevin Griffiths syytti Goodmania yrityksestä vetää huomio pois poliisilaitoksen miesten ja naisten palkkakuilusta, joka on Derbyshiressä Britannian suurimpia.
&#8211; Mieskuorosta eroon pääseminen ei tule tuota ratkaisemaan. Uskon, että olemme poliittisen korrektiuden uhreja, Griffiths sanoi.
Griffiths kertoo, että kuorossa on 30 miestä, bassoja ja baritoneja. Tasapainoinen sekakuoro vaatisi 50 naista, joiden rekrytointi ja harjoittelu kestäisi 10-15 vuotta.
&#8211; Ehdotimme, että voisimme perustaa naiskuoron, jonka kutsuisimme esiintymään omissa tilaisuuksissamme. Mutta se ei kelvannut herra Goodmanille, Griffiths sanoi.
<h4>Miehet Bostonin maratonin naisten sarjassa</h4>
Siinä missä naisilla on Brianniassa oikeus päästä laulamaan mieskuoroon, on Yhdysvalloissa miehillä oikeus juosta naisten sarjassa. Bostonin maratonille on osallistumassa viisi miehestä naiseksi -transsukupuolista juoksijaa naisten sarjassa, tv-yhtiö <a href="http://abcnews.go.com/Health/wireStory/boston-marathons-trans-women-compete-women-54320495">Abc</a> uutisoi.
&#8211; Luotamme ihmisten sanaan. Rekisteröimme ihmiset siten kun he haluavat, maratonin järjestävän urheiluseuran Boston Athletic Associationin johtaja Tom Grilk sanoo.
&#8211; HLBT-yhteisön jäsenet ovat joutuneet kestämään vuosien varrella paljon, emmekä halua lisätä heidän taakkaansa.
Monet muut isot kaupunkimaratonit harkitsevat transnaisten hyväksymistä naisten sarjaan.
&nbsp;

Sukupuolet sekaisin: Britanniassa poliisien mieskuoron pitää hyväksyä naisia jäsenikseen, Bostonin maratonilla miehet pääsevät naisten sarjaan

Googlen ohjelmistoinsinööri James Damore kirjoitti yhtiön henkilöstöpolitiikkaa käsittelevän sisäisen muistion, jossa hän kritisoi hakukoneyhtiön “poliittisesti korrektia monokulttuuria” otsikolla <a href="https://assets.documentcloud.org/documents/3914586/Googles-Ideological-Echo-Chamber.pdf">Googlen ideologinen kaikukammio</a>. Kun yhtiön sisällä laajalti jaettu muistio päätyi julkisuuteen, sai Damore <a href="https://motherboard.vice.com/en_us/article/evzjww/here-are-the-citations-for-the-anti-diversity-manifesto-circulating-at-google">potkut</a>. 

Damoren kirjoitus ideologisesta kaikukammiosta voisi käsitellä mitä tahansa nykyajan edistyksellistä organisaatiota, oli se sitten kaupallinen, voittoa tavoittelematon tai osa julkista hallintoa. Muistio kertoo kulttuurista, jossa toisinajattelijat vaiennetaan häpäisemällä ja jossa ihmisiä voi hallita työpaikan menettämisen uhalla.
Kirjoitus kyseenalaisti Googlella ja laajemminkin liberaaleissa piireissä hellityn uskomuksen, joka selittää naisten aliedustuksen teknisillä aloilla pelkästään ennakkoluuloilla ja syrjinnällä. Damore viittaa tutkimusnäyttöön, jonka mukaan miehet ja naiset eroavat psykologisesti toisistaan &#8211; miehet ovat keskimäärin naisia enemmän motivoituneempia korottamaan sosiaalista statustaan, ja miehet ovat naisia useammin kiinnostuneita teknisistä, naiset taas ihmisläheisistä asioista.
<h4>Sukupuolierot ovat universaaleja</h4>
Damore kiinnittää huomiota myös siihen, että nämä sukupuolierot eivät voi olla vain kulttuurisesti omaksuttuja: Ne ovat universaaleja kaikissa kulttuureissa, niillä on biologiset syyt, jotka ovat yhteydessä raskaudenaikaiseen testosteroniin, piirteet ovat voimakkaasti periytyviä ja ne vastaavat sitä, mitä evoluutiopsykologian näkökulmasta voisi ennustaa.
Statushakuisuus saa miehet hakeutumaan naisia useammin hyvin palkatuille aloille. Vastaavasti naisten ihmissuuntautuneisuus saa monen kunnianhimoisenkin naisen valitsemaan jonkin tekniikkaa ihmisläheisemmän, hyvin palkatun alan.
Googlella on käytäntöjä, jotka pyrkivät lisäämään muiden kuin valkoisten miesten osuutta yhtiön palkkalistoilla. Damore kirjoittaa muistiossaan, ettei hänellä ole mitään niitä keinoja vastaan, jotka eivät perustu syrjintään.
Yhtiöllä on kuitenkin myös syrjiviä käytäntöjä, joilla pyritään edistämään vähemmistöjen asiaa. Tällaisista käytännöistä puhutaan usein käänteisenä syrjintänä tai positiivisena diskriminaationa.
Googlella on käytännössä esimerkiksi ohjelmia, valmennusta ja kursseja, jotka on suunnattu vain naisille tai vain tietyille roduille. Yhtiöllä on myös rekrytoinnissa matalampi rima vähemmistöryhmille. 
Damoren mukaan nämä käytännöt perustuvat paikkansapitämättömiin oletuksiin, jotka juontavat juurensa edistyksellisiin ennakkoluuloihin, ja jotka voivat johtaa tarkoituksensa vastaisesti sukupuolien ja rotujen välisten jännitteiden kiristymiseen yhtiössä.
<h4>Kullakin poliittisella suuntauksella omat tabunsa ja taikauskonsa</h4>
Oikeistolla ja vasemmistolla on kummallakin omat ennakkoluulonsa, jotka jyräävät tieteellisestä näytöstä riippumatta. Konservatiiveilla tällaisia ovat esimerkiksi kysymys evoluutiosta tai ilmastonmuutoksesta. Vasemmisto taas on taipuvainen kiistämään ihmisten välisiä biologisia eroja koskevan tutkimusnäytön, Damore kirjoittaa.
Yksi syy tähän on se, että jopa 95 prosenttia yhteiskuntatieteilijöistä on vasemmalle kallellaan. Se selittää, miksi sosiaalisen konstruktionismin tai sukupuolten välisen palkkaeron myytit ovat niin sitkeitä, Damore väittää.
Damore ei puolustanut perinteisiä sukupuolirooleja tai ihmisten kohtelemista sukupuolensa edustajana, päinvastoin. Hän ehdotti muistiossaan, että Google luopuisi ihmisten kohtelemisesta ryhmiensä edustajina ja arvioisi kutakin työntekijää hänen yksilöllisten piirteidensä ja ansioidensa mukaan.
Damore esitti konkreettisina ehdotuksinaan, että moninaisuutta tai “diversiteettiä” ei tulisi nähdä moraalisena kysymyksenä. Hän toivoi, ettei konservatiiveja eristettäisi niin, että he joutuvat työpaikalla elämään kuin kaapissa. Lisäksi hän esitti, että Google kohtaisi omaan kulttuuriinsa kuuluvat ennakkoluulonsa ja luopuisi vain jollekin etniselle ryhmälle tai rodulle suunnatuista ohjelmista ja kursseista. Googlen tulisi myös tarkemmin miettiä, mitä hyötyä ja mitä kustannuksia sen erilaisuutta juhlivista ohjelmista on.
<a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2017-08-08/google-fires-employee-behind-controversial-diversity-memo">Bloombergin mukaan</a> Damore on erotettu. Irtisanomisperusteena on “sukupuolistereotypioiden ikuistaminen”.

Työntekijä kritisoi Googlen erilaisuutta hehkuttavaa henkilöstöpolitiikkaa enemmistöä syrjiväksi ja keskustelua tukahduttavaksi – Google todisti syrjinnän antamalla työntekijälle potkut

SDP:n toukokuussa valit­tu puheenjohtaja Antti Rin­ne julistautui puheenjohtaja­vaalin alla “äijäfeministiksi” Helsingin Sanomien haastat­telussa. Moni Rinnettä kan­nattanut demari varmaankin toivoi, että äijäfeministi pu­heenjohtajana toisi takaisin perussuomalaisten kannat­tajiksi siirtyneitä demareita &#8211; Urpilaisen linjoilla ollei­ta naiskannattajia menettä­mättä.
Rinne valittiin puheenjoh­tajaksi 9. toukokuuta. Sdp:n kannatus oli Taloustutkimuk­sella alkuvuoden haarukassa 15,5-15,8 prosenttia. Touko­kuun mittauksessa kannatus oli laskenut 15,0 prosenttiin, kesäkuussa 14,8 prosenttiin &#8211; heinäkuussa tuli historialli­nen pohjanoteeraus 13,8.
Lukujen valossa näyttää sil­tä, että äijäfeministi Rinne ei ainakaan alkuun onnis­tunut tuomaan duunari­miehiä takaisin demarien kannattajiksi, mutta sai kui­tenkin karkotettua osan nai­sista kokoomukseen. Elo­kuussa kannatus elpyi 15,8 prosenttiin, kun naisia palasi Sdp:n kannattajiksi.
<h4>Perussuomalaiset ja vihreät</h4>
Mutta miksi sukupuolel­la ylipäätään on väliä? En­nen vanhaan ihmiset äänesti­vät äidinkielensä, poliittisen ideologiansa ja ennen kaik­kea yhteiskuntaluokkansa mukaan. Vasemmisto kyseen­alaisti perinteiset sukupuo­liroolit 1960-luvulta alkaen, mutta tasa-arvokysymyk­sen kohdalla jakolinja meni “edistyksellisten” ja “taantu­muksellisten”, ei miesten ja naisten välillä.
Puoluekannatus ei yleisen käsityksen mukaan ollut vie­lä 1970-luvul­la kovin suku­puolittunutta. Sitä on tosin vaikea todis­taa, koska tut­kimuslaitok­silla ei ollut ennen van­haan tapana yhdistellä puo­lueiden kannatustietoihin taustamuuttujia, kuten suku­puoli tai ikä.
&#8211; Tarkkaa tietoa asiasta on vaikea löytää. Mutta ilman laajaa datan seurantaakin voi varsin turvallisesti sanoa, että kyllä politiikka ja puolueiden kannatus ovat sukupuolittu­neet. Eihän ennen ollut mi­tään perussuomalaisia eikä edes vihreitä, sanoo tutki­muspäällikkö, yhteiskuntatie­teiden tohtori Juho Rahko­nen Taloustutkimuksesta.
&#8211; Nehän ovat sukupuolit­tuneita puolueita, ja myös kristillisdemokraateissa on vihreiden tapaan kaksi kol­masosaa naisia. Muissa puo­lueissa miehet ja naiset ovat aika lailla tasoissa.
<h4>Tasa-arvo eriytti arvoja</h4>
Rahkosen mukaan vihreä liike oli aikanaan vastaisku yhteiskunnan koville, mas­kuliinisille ja materialistisil­le arvoille.
&#8211; Sukupolvi myöhem­min perussuomalaisis­ta tuli vastaiskun vastaisku, eli vastalause yhteiskunnan feminisoitumiselle ja masku­liinisten, materialististen ar­vojen heikkenemiselle. Siinä on jo todisteita politiikan su­kupuolittuneisuudesta.
Aiemminhan julkinen elämä oli Rahkosen mukaan voit­topuolisesti miesten aluetta. Naisten tulo politiikkaan vii­me vuosikymmenien aikana on muuttanut agendaa niin, että on yhä enemmän leimal­lisesti miesten aiheita ja nais­ten aiheita.
Jo puoli vuosisataa miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja sukupuoliroolien heiken­tämistä on pidetty Suomessa hyvinä arvoina. Tasa-arvos­ta huolimatta &#8211; vai ehkä juuri sen takia &#8211; miesten ja naisten arvot ovat eriytyneet. Erot heijastuvat paitsi politiik­kaan, myös ihmissuhteisiin.
<h4>Miehet asiakeskeisempiä</h4>
Miehet ovat arvoiltaan ylei­sesti ottaen materialisti­sempia ja perinteikkäämpiä kuin naiset, Rahkonen ker­too. Mies asuu maalla ja puu­hailee autotallissaan, nainen asuu kaupungissa ja shop­pailee sekä jakaa asioita somessa.
&#8211; Tämä aiheut­taa epäsuhdan ja vaikeuttaa ih­misten pariutumis­ta Suomessa, Rahkonen huo­mauttaa.
Taloustutkimuksen Value­graphics-arvotutkimuksen mukaan miesten suurin ar­voluokka on asiakeskeiset. Naisten suurin arvoluokka on puolestaan elämykselliset.
&#8211; Sukupuolia erottavat eni­ten toisistaan sellaiset ky­symykset, jotka asettuvat materialismi-humanismi-ulottuvuudelle, Rahkonen sa­noo.
&#8211; Vielä nykyäänkin mies tuppaa olemaan enemmän se, joka kyselee kulujen perään ja miettii, kuka tämän lys­tin maksaa. Naisilla puoles­taan korostuu enemmän kuin miehillä sosiaalisen oikeu­denmukaisuuden ja tasa-ar­voisuuden vaatimus sekä uni­versalismi.
<h4>Naiset  suvaitsevampia</h4>
Miesten ja naisten poliittis­ten mielipiteiden eroista on lukuisia esimerkkejä Talous­tutkimuksen kyselyissä.
Avioliittolain avaamista sa­maa sukupuolta oleville kan­nattaa naisista 68 ja miehis­tä 62 prosenttia. Homo- ja lesboparien adoptio-oikeut­ta kannattaa naisista 63 pro­senttia, miehistä vain niukka enemmistö eli 51 prosenttia.
Perintöveron poistoa kan­nattaa miehistä 40, naisis­ta 28 prosenttia. Naisista 78 prosenttia katsoo, että halli­tuksen on otettava ilmasto­tieteen vaatimukset parem­min huomioon ja toimittava nykyistä voimakkaammin il­mastonmuutoksen torjumi­seksi; miehistä tätä mieltä on 55 prosenttia.
Tämän vuoden maaliskuus­sa naisista kannatti Natoon liittymistä 18, miehistä 26 prosenttia.
Ydinvoimakysymyksessä sukupuolierot ovat erityisen suuret. Helmikuussa 2010 ydinvoiman lisärakentamista rakenteilla olevan viidennen reaktorin jälkeen kannatti miehistä enemmistö, 51 pro­senttia, naisista vain 31 pro­senttia.
Eroja on myös suhtautumi­sessa lasten ruumiilliseen ku­rittamiseen. Naisista 67 pro­senttia ei hyväksy lasten ruumiillista kurittamista mis­sään tilanteessa, kun miehistä ehdottoman nollatoleranssin kannalla on 45 prosenttia.
<h4>Kakuntekijää  kiinnostaa maksaja</h4>
Maahanmuuttopolitiikassa erot eivät ole ihan niin suu­ria kuin monen mielikuvis­sa. Miehistä 55 prosenttia piti Suomen maahanmuuttopo­litiikkaa hieman tai aivan lii­an löyhänä, naisista 47 pro­senttia.
Politiikan sukupuolittunei­suus ei Rahkosen mukaan enää juurikaan tarkoita sitä, että naiset olisivat vaatimas­sa itselleen muodollisia oi­keuksia &#8211; nehän ovat jo lähes kokonaan toteutuneet &#8211; vaan lähinnä sitä, että politiikan areenalla on naisille ominai­sia moderneja, humanistisia teemoja entistä enemmän.
&#8211; Miehet, etenkin perussuo­malaiset, puolestaan pitävät vielä kakuntekijän näkökul­maa esillä ja kysyvät aina sen oikeutetun kysymyksen: kuka maksaa?
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 13/2014 -lehdessä.

sukupuolierot

Professori: Jaettu inho länttä kohtaan yhdistää woke-liikkeen ja islamistit

Syväoppivat mallit löytävät sukupuolieroja aivoista

Nyt se on virallista: suomalainen yhteiskuntatieteilijä tunnustaa akateemisen maailman politisoitumisen – ”väärää” mieltä olevia ei tervehditä, leimataan hulluksi, häiritään nimettömästi

Nyt sen todistaa aivotutkimuskin – miehet ja naiset ovat luonnostaan psykologisesti erilaisia

Jordan Peterson: toisin kuin vasemmalle kallellaan olevat yhteiskuntatieteilijät väittävät, tasa-arvoistumiskehitys tekee miehistä ja naisista entistä erilaisempia

Sukupuolet sekaisin: Britanniassa poliisien mieskuoron pitää hyväksyä naisia jäsenikseen, Bostonin maratonilla miehet pääsevät naisten sarjaan

Työntekijä kritisoi Googlen erilaisuutta hehkuttavaa henkilöstöpolitiikkaa enemmistöä syrjiväksi ja keskustelua tukahduttavaksi – Google todisti syrjinnän antamalla työntekijälle potkut

Kun politiikka sukupuolittui

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025