Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Sukupuolikiintiöt

Valittaessa päättäjiä esimerkiksi kunnanhallituksiin tai lautakuntapaikoille on Suomessa tähän saakka noudatettu sukupuolikiintiöitä. Eduskunnan päätöksen mukaisesti sukupuolensa voi kuitenkin jatkossa vaihtaa omalla ilmoituksellaan vuoden välein. Kansanedustaja Minna Reijonen pohtii, onko uudella lailla vaikutusta luottamuspaikkojen sukupuolikiintiöihin.

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen jätti eduskunnassa ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa tahtoo tietää, miten muuttunut lainsäädäntö ja sukupuolikiintiöt jatkossa huomioidaan luottamuspaikkavalinnoissa niiden luottamustoimien osalta, joissa sukupuolikiintiöitä on aiemmin noudatettu.
Pätevyys on tärkeämpi kriteeri
Reijonen itse pitää luottamushenkilövalinnoissa tärkeämpänä kriteerinä pätevyyttä tehtävään kuin sitä, onko tehtävään valittu henkilö mies vai nainen.
&#8211; Joskus sukupuolikiintiöillä voidaan politiikassa jopa pelata joitakin henkilöitä pois luottamuspaikoilta, Reijonen huomauttaa.
Reijonen pitää asiaa tärkeänä, koska sukupuolikiintiöitä on noudatettu kunnissa, maakunnissa, aluevaltuustoissa ja monissa muissakin toimielimissä.
&nbsp;

Reijonen pohtii translain vaikutuksia sukupuolikiintiöihin: Vieläkö luottamuspaikat jaetaan sukupuolikiintiöiden mukaan?

Identiteettipolitiikka kolkuttelee jo Nobel-säätiön ovia. Jokasyksyinen Nobel-palkintojen jakaminen on herättänyt keskustelua palkintojen jakautumisesta sukupuolten ja etnisyyksien kesken. On väläytelty jopa kiintiöitä. BBC uutisoi, että Nobel-palkinnoista päättävän tiedeakatemian pääsihteeri Göran Hansson tyrmää ideat sukupuoli- ja etnisyyskiintiöistä. Hänen mukaansa palkinnot on jaettava saavutusten perusteella, ja tämä on linjassa palkintoinstituution perustaneen Alfred Nobelin toiveiden kanssa.

Tieteen Nobel-palkinnoista päättävän tiedeakatemian pääsihteeri Göran Hansson <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-58875152">sanoo</a>, ettei palkintojen jakamisessa tulisi ottaa käyttöön kiintiöitä sukupuolille tai etnisyyksille. Hänen mukaansa asiat tulevat ensin, ja voittaja tulisi valita tieteellisten saavutusten perusteella.
&#8221;Olemme päättäneet, että emme ota käyttöön kiintiöitä sukupuolille tai etnisyyksille&#8221;, Hansson kommentoi uutistoimisto AFP:lle.
&#8221;Loppupeleissä annamme palkinnot niille, joita pidämme palkitsemisen arvoisina, ja joiden saavutukset painavat eniten.&#8221;
Hän täsmensi, että päätös on ”linjassa Alfred Nobelin testamentissa esitettyjen näkemysten ja toiveiden kanssa.”
Mm. dynamiitin keksijänä tunnettu ruotsalainen kemisti ja teollisuusmies Alfred Nobel perusti nimeään kantavan palkinnon testamentissaan, jonka hän kirjoitti vuonna 1895 – vuotta ennen kuolemaansa.
Nobel-palkintoja on jaettu vuodesta 1901 lähtien. BBC:n artikkelin <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-58875152">mukaan</a> tähän mennessä 59 Nobel-palkintoa on mennyt naisille, kun palkittuja <a href="https://www.nobelprize.org/prizes/facts/nobel-prize-facts/">on</a> yhteensä 975.
Nobelin rauhanpalkinnon voittanut journalisti Maria Ressa oli ainut tänä vuonna palkittu naisnobelisti. Ensimmäinen naisnobelisti oli fyysikko ja kemisti Marie Curie. Hänet palkittiin kahdesti: fysiikasta vuonna 1903 ja kemiasta 1911.
Palkittujen naisnobelistien osuus on kasvanut viime vuosikymmeniin verrattuna.
&#8221;On harmi, että naisnobelisteja on niin vähän. Se heijastelee varsinkin historiallista yhteiskunnan eriarvoisuutta, johon voi törmätä vielä tänäkin päivänä.”, Hansson valittelee.
Lukujen pohjalta ei kuitenkaan voi sanoa, että Nobel-palkintojen jakaminen olisi sukupuolittunutta. Palkittujen sukupuolijakaumassa heijastuu yleisesti vähäisempi naisten suuntautuminen tieteiden pariin.
Hansson muistuttaa, että esimerkiksi Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa vain noin 10% luonnontieteiden professoreista on naisia. Luku on vielä pienempi Aasian maissa.
Nobel-komiteoihin pyritään Hanssonin mukaan nimittämään aiempaa enemmän naisia. Hän kuitenkin korostaa, että naisten suurempi edustus palkittujen joukossa edellyttäisi naisten yleisempää suuntautumista tieteiden pariin.

Maailma ei ole vielä TÄYSIN sekaisin – Nobel-palkinnoista päättävän tiedeakatemian johtaja ei kannata sukupuoli- tai etnisyyskiintiöitä

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen jätti tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin sukupuolikiintiöiden poistamiseksi lainsäädännöstä.

&#8211; Asia on ajankohtainen etenkin nyt kuntavaalien lähestyessä ja kunnallisten luottamuspaikkojen tullessa jakoon, sanoo kansanedustaja Olli Immonen.
Nykyinen laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta pyrkii estämään sukupuoleen perustuvaa syrjintää ja edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä parantamaan erityisesti naisten asemaa työelämässä. Muun muassa kyseisen lain nojalla valtion ja kunnan toimielimissä kunnanvaltuustoa lukuun ottamatta on toisen sukupuolen oltava edustettuna vähintään 40 prosentin osuudella.
&#8211; Lain tarkoituksena on pyrkiä lisäämään tasa-arvoa luottamustoimissa, mutta todellisuudessa se lisää epätasa-arvoa ja luo sukupuoleen perustuvan ohituskaistan toivottuun tilastolliseen lopputulokseen pääsemiseksi, Immonen kritisoi.
&#8211; Käytännössä on havaittu, että miehen ja naisen välistä tasa-arvoa koskeva laki synnyttää ongelmia erityisesti kuntien luottamuspaikkaneuvotteluissa. Varsinkin pienissä kunnissa kiintiöinti sukupuolen perusteella voi johtaa vallan suurempaan keskittymiseen, kun naisia tai miehiä on valittu esimerkiksi kunnanvaltuustoon huomattavasti toista vähemmän. Voidaan päätyä tilanteeseen, jossa kiintiön täyttämiseksi samat valtuutetut joutuvat täyttämään tavallista useampia luottamustehtäviä.
Kiintiöinti heikentää demokratiaa
Immosen mukaan kyseisen lain kirjaimellinen noudattaminen johtaa usein siihen, että sekä naiset että miehet joutuvat ottamaan vastaan sellaisia luottamustehtäviä, joihin heillä ei ole kiinnostusta tai tarvittavaa kokemus- ja tietopohjaa.
&#8211; Toimielimiin ei saada välttämättä pätevintä henkilöä, jos luottamushenkilön valintakriteerinä toimii sukupuoli eikä kyvykkyys. Se, että pätevämmän tai vahvemman mandaatin saaneen henkilön syrjäyttää joku vähemmän pätevä sukupuolensa vuoksi, ei ole kenenkään etu.
Immonen näkee, että kiintiöinti luottamustehtäviin sukupuolen perusteella heikentää demokratiaa.
&#8211; Toimielinpaikkojen jakautuminen ei aina tapahdu äänimäärien perusteella, ja luottamuspaikkoja voi kertyä tietyille henkilöille sukupuolen perusteella.
&#8211; On ongelmallista, että henkilöiden yksilöllisen arvioinnin sijaan valintoja päätöksentekoelimiin rajataan synnynnäisten ominaisuuksien perusteella. Tämä asettaa luottamuspaikoille valittavat naiset ja miehet keskenään eriarvoiseen asemaan, Immonen sanoo.
Tasa-arvoa ei pidä edistää syrjimällä 
Immosen mukaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on tärkeää, mutta se ei saa tapahtua jommankumman sukupuolen suosimisen tai syrjinnän keinoin. Myös Suomen perustuslaissa on selkeästi ilmaistu sukupuolten välisen tasa-arvon ja sukupuolisen syrjintäkiellon merkitys.
&#8211; Jokaisella yksilöllä on sukupuolesta riippumatta omat vahvuutensa, joita heidän tulisi saada toteuttaa ilman, että sukupuolikiintiöt estävät heitä toimimasta osaamallaan alalla. Henkilön sukupuoli ei saa mennä hänen pätevyytensä edelle, Immonen muistuttaa.
Immosen mukaan sukupuolikiintiöiden korostaminen lainsäädännössä tosiasiallisesti asettaa naiset alisteiseen asemaan suhteessa miehiin.
&#8211; Kiintiöt viestivät siitä, että naisten asema on turvattava juridisesti erityisjärjestelyin, koska muuten naiset eivät voisi saavuttaa tiettyä asemaa yhteiskunnassa, tai että päteviä naisia ei ole riittävästi, ja siksi asiantilaan on puututtava lainsäädännöllä.
&#8211; Naisten arvostus yhteiskunnassa ei parane sillä, että toimielimiin pakotetaan valitsemaan naisia. Naisten etu on tulla valituiksi kompetenssinsa perusteella ja samoilla kriteereillä kuin miestenkin. Kiintiöttömässä yhteiskunnassa luottamus naisten osaamiseen ja pätevyyteen kasvaa, kun tiedetään, että valinta on tehty todellisten ansioiden perusteella, Immonen sanoo.
Tehtäviin pätevyyden perusteella
Immonen korostaa, että jokaisella yksilöllä tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet menestyä kykyjensä ansiosta eikä sukupuolensa mukaan.
&#8211; Demokraattisessa yhteiskunnassa henkilöt on valittava tehtäviin pätevyyden, sopivuuden ja ansioiden perusteella sukupuoleen katsomatta.
&#8211; Sukupuolten tasa-arvo saavutetaan parhaiten kohtelemalla ihmisiä yksilöinä, joiden sukupuoli ei vaikuta luottamus- tai johtotehtäviin valitsemiseen. Todellisesta sukupuolten tasa-arvosta voidaan puhua vasta, kun kaikilla ihmisillä on sukupuolesta riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet menestyä omien kykyjensä mukaan yhteiskunnassa.
Immosen mielestä kaikki sukupuolikiintiöt tulisi poistaa laista.
&#8211; Sukupuolten lopputuloksen tasa-arvosta on siirryttävä mahdollisuuksien tasa-arvoon. Hallituksen on ryhdyttävä pikaisesti toimenpiteisiin sukupuolikiintiöiden poistamiseksi lainsäädännöstä.

Immonen vaatii sukupuolikiintiöitä poistettavaksi lainsäädännöstä: ”Jokaiselle yhtäläiset mahdollisuudet sukupuolesta riippumatta”

Hollantilainen Eindhovenin tekninen yliopisto kertoo <a href="https://www.tue.nl/en/news/news-overview/17-06-2019-tue-vacancies-for-academic-staff-exclusively-for-women-for-the-time-being/?fbclid=IwAR3IehK2322AQhE3dtYFccOMfOdiM_FP91TLwVOlDpglakEUoND89dhEEFY">tiedotteessaan</a>, että sen uuden Irène Curie Fellowship -ohjelman virkoihin hyväksytään jatkossa hakemuksia vain naisilta. Jos työpaikkaan ei löydetä naista puolessa vuodessa, aletaan miehiltäkin ottaa työhakemuksia vastaan. Yliopiston tiedotteen mukaan tämä kaikki tehdään mahdollisuuksien tasa-arvon parantamiseksi.

“Meille yhdenvertainen kunnioitus ja mahdollisuuksien tasa-arvo on hyvin tärkeää&#8221;, Eindhovenin yliopiston rehtori Frank Baaijens selittää.
Baaijens vetoaa perinteiseen tapaan mahdollisuuksien tasa-arvoon, jota pidetään yleisesti oikeudenmukaisena periaatteena vasemmalta oikealle. Tosiasiallisesti miesten rekrytointikielto kuitenkin rikkoo mahdollisuuksien tasa-arvon periaatetta ja toteuttaa vain lopputulosten tasa-arvoa, kun otetaan huomioon se, että kuten monissa muissakin yliopistoissa, myös Eindhovenissa miehet ovat olleet yliedustettuina teknis-luonnontieteellisillä aloilla.
Lopputulosten tasaamista on perinteisesti kannattanut avoimesti vain populistisin äärivasemmisto.
Heijastaako se sitten sitä, että naisilla olisi lähtökohtaisesti huonommat mahdollisuudet hakeutua opiskelemaan niinsanottuja STEM-aloja (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet, matematiikka)? Feministit ovat halunneet nähdä miesten yliedustuksen taustallka syrjintää tai vähintään kulttuurisia stereotypioita, jotka kannustavat naisia valitsemaan huonommin palkattuja aloja.
<h4>Naisten aliedustus teknisillä aloilla perustuu biologiaan, ei syrjintään</h4>
Suomen Uutiset on raportoinut tutkimuksista, jotka kerta toisensa jälkeen osoittavat feministien uskomukset vääriksi. Muun muassa psykologi ja tietokirjailija <a href="https://stage.sudev.fi/tutkimus-osoittaa-etta-miehet-naiset-erilaisia-voiko-luottaa/">Jordan Peterson</a> on viitannut tutkimusnäyttöön, joka osoittaa, että persoonallisuuserot miesten ja naisten välillä ovat suurimmat yhteiskunnissa, joissa miesten ja naisten välinen tasa-arvo on pisimmälle kehittynyttä.
<a href="https://stage.sudev.fi/mita-tasa-arvoisempi-yhteiskunta-sita-eriytyneemmat-tyomarkkinat/">Suomen Uutiset</a> viittasi yhteen tällaiseen tutkimukseen huhtikuussa 2018.
Kysymystä on käsitelty myös perussuomalaisen ajatuspajan Suomen Perustan julkaisemassa kirjasessa <a href="https://www.suomenperusta.fi/content/uploads/2016/10/Epa%CC%88neutraali-sukupuolikirja-pdf.pdf">Epäneutraali sukupuolikirja</a>. Kirjassa siteerataan psykologi Steven Pinkeriä, joka <a href="https://www.youtube.com/watch?v=-Hb3oe7-PJ8">Youtubessa</a> julkaistulla videolla perustelee, miksi naiset ovat aliedustettuja STEM-aloilla.
Keskeinen naisten aliedustusta teknisillä aloilla selittävä tekijä on Pinkerin mukaan erilaiset päämäärät elämässä. Miehet arvostavat naisia enemmän sosiaalista statusta, naiset taas miehiä enemmän perhettä.
Toinen selittävä tekijä on, että naiset ovat enemmän ihmissuuntautuneita kuin miehet, kun miehet taas ovat naisia enemmän suuntautuneita asioihin ja järjestelmiin. Kaikkein vähiten ihmissuuntautuneet ovat voimakkaasti yliedustettuna fysiikassa, matematiikassa, kemiassa, biologiassa ja tietokoneohjelmoinnissa.
Viimeisten 40 vuoden aikana naisten osuus huippuyliopistojen tutkijoina on noussut kaikilla aloilla, mutta alojen väliset erot ovat säilyneet samoina. Naisista suurin osa valitsee edelleen sosiaalitieteet tai lääketieteen kuin fysiikan tai matematiikan.
Kolmas selittävä tekijä on miesten suurempi riskinottotaipumus. Huipulle pääseminen urakehityksessä niin akateemisella alalla kuin liike-elämässäkin edellyttää riskinottoa. Ilmiön kääntöpuoli on se, että miehet ovat yliedustettuina myös esimerkiksi tapaturmissa.
<h4>Uusi ohjelma on viisivuotinen</h4>
Jo nämä erot selittävät hyvin, miksi täydellisen mahdollisuuksien tasa-arvon vallitessakin naiset valitsevat miehiä harvemmin sellaisia kovia aloja, joita Eindhovenin teknisessä yliopistossa opiskellaan ja tutkitaan.
Lisäksi Pinker huomauttaa, että vaikka miesten ja naisten keskimääräinen älykkyys on sama, miesten älykkyys voi painottua voimakkaammin sellaisiin osa-alueisiin, joita tarvitaan enemmän juuri tekniikassa.
Viisivuotinen Irène Curie Fellowship -ohjelma aloittaa Eindhovenin yliopistossa heinäkuun alussa. Sinä aikana yliopistolla avautuu yli 150 pysyvää virkaa. Tehtäviin joihin ei ole puolessa vuodessa löytynyt hyvää naispuolista hakijaa, avataan ohjelman ulkopuolella vapaasti kaikkien haettavaksi.
Nimityskomitean on kuitenkin huolehdittava siitä, että jokaista valittua miestä kohtaan valitaan yksi nainen. Yliopisto haluaa myös, että uusista apulaisprofessorinimityksistä ainakin puolet menee naisille.
<h4>EU hyväksyy syrjinnän</h4>
Yliopisto mainitsee tiedotteessaan, että sen harjoittamat toimenpiteet ovat EU-lainsäädännön mukaisia. Se mahdollistaa rekrytoinnin kohdistamisen aliedustetuille ryhmille.
&nbsp;

Hollantilainen yliopisto aloitti massiivisen miesten syrjinnän – uudet työpaikat ovat auki vain naisille

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen jätti tänään kirjallisen kysymyksen hallitukselle koskien tasa-arvolaissa määriteltyJä sukupuolikiintiöitä. Laki muun muassa velvoittaa siihen, että tietyissä valtion ja kunnan toimielimissä on molempien sukupuolen oltava edustettuna vähintään 40 prosentilla. Immosen mukaan laki kuitenkin synnyttää ongelmia esimerkiksi kuntien luottamuspaikkaneuvotteluissa. Hän pitää ongelmallisena sitä, että sekä naiset että miehet joutuvat ottamaan vastaan sellaisia luottamustehtäviä, jotka eivät sovi heidän koulutustaustaansa tai kiinnostuksensa kohteisiin.
&#8211; Nykyinen lainsäädäntö johtaa tilanteisiin, joissa toimielimiin ei saada välttämättä pätevintä henkilöä, koska luottamushenkilön valintakriteerinä toimii sukupuoli, Immonen perustelee kysymystään.
Immonen korostaa tasa-arvon edistämisen olevan tärkeää, mutta se ei saa tapahtua jommankumman sukupuolen suosimisen tai syrjinnän keinoin.
&#8211; Ihmisten jaottelu sukupuolen perusteella ei ole enää tätä päivää, vaan jokaista ihmistä on ensisijaisesti kohdeltava yksilönä, Immonen toteaa.

Sukupuolikiintiöt

Reijonen pohtii translain vaikutuksia sukupuolikiintiöihin: Vieläkö luottamuspaikat jaetaan sukupuolikiintiöiden mukaan?

Maailma ei ole vielä TÄYSIN sekaisin – Nobel-palkinnoista päättävän tiedeakatemian johtaja ei kannata sukupuoli- tai etnisyyskiintiöitä

Immonen vaatii sukupuolikiintiöitä poistettavaksi lainsäädännöstä: ”Jokaiselle yhtäläiset mahdollisuudet sukupuolesta riippumatta”

Hollantilainen yliopisto aloitti massiivisen miesten syrjinnän – uudet työpaikat ovat auki vain naisille

Immonen luopuisi sukupuolikiintiöistä

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025