Suomen kieli ja kulttuuri

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Kansanedustaja Rami Lehtinen muistuttaa suomen kielen historiasta jo Mikael Agricolasta alkaen sekä itsenäisyyden taistelusta, jonka ansiosta saamme vapaasti ylläpitää omaa kieltämme ja kulttuuriamme. Nämä asiat eivät ole itsestäänselvyys, Lehtinen muistuttaa.

Suomen kielen ja mielen pahimpia vihollisia ovat Helsingin kaupunki, Helsingin yliopisto, Espoon kaupunki ja Aalto-yliopisto. Tässä järjestyksessä. Ja peruste on se, että kyseiset instituutiot eivät noudata kielilakia eivätkä yliopistolakia, vaikka oikeuskanslerikin on huomauttanut asiasta. Näin sanoo Ian Mac Eochagáin, irlantilaistaustainen kääntäjä ja tulkki, jonka oma käännöstoimisto sijaitsee Lohjalla.

Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu pitää erittäin hyvänä uutisena, että kirjastojen lainausmäärissä tehtiin jälleen ennätys vuonna 2024. Asiaa hehkuttaneet tiedotteet jättävät kuitenkin mainitsematta, että nousu on ollut erityisen suurta muun muin suomenkielisen kirjallisuuden lainausmäärissä.

Opetushallituksen työryhmä ehdottaa, että islamin uskonto tulisi ottaa mukaan ylioppilaskirjoituksiin. Työryhmän mukaan islamin tulisi olla yhtenä vaihtoehtona reaaliaineiden kokeissa. Nykyisin abiturientit voivat kirjoittaa vain evankelisluterilaisen tai ortodoksisen uskonnon.